PERUSLAUSEET: SUBJEKTI + PREDIKAATTI



Samankaltaiset tiedostot
PERUSLAUSEET: TEKIJÄ + VERBI

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

JOKA -pronomini. joka ja mikä

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.

9.1. Mikä sinulla on?

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Paritreenejä. Lausetyypit

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

Odpowiedzi do ćwiczeń

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

o l l a käydä Samir kertoo:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

4.1 Samirin uusi puhelin

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

OSA 1. Milloin? AIKA. Keskiviikkona. Peruslause + konjunktio + omistuslause

Titta Hänninen

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

Suomi toisena kielenä tehtäviä luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

SANATYYPIT JA VARTALOT

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

I-MONIKKO. Heljä Uusitalo

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /

Mohamedin serkku Omid tulee ensi viikonloppuna Helsingistä Tampereelle. Mohamed soittaa Omidille.

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt:

Napapiirin luontokansio

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4

Reetta Minkkinen

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Taivuta alleviivattua sanaa. SANOA Minä sanon sinulle vastauksen tähän kysymykseen.

LET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt:

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

AV = ALUS- TAVA VARAUS MYYDÄÄN VUOKRATAAN OSTETAAN ANNETAAN NOUTO

OBJEKTI =TEKEMISEN KOHDE (sana, johon tekeminen kohdistuu)

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö

KOTITYÖT. Sanasto ja lämmittely

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

Kappale 4. Mitä saisi olla?

Märsky Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

REFERATIIVINEN LAUSEENVASTIKE

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Bob käy saunassa. Lomamatka

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

HARRASTUKSET. Selitä sana. kiinnostunut+ mistä? pitää + mistä? mitä tehdä? tykätä + mistä? mitä tehdä? harrastaa + mitä? harrastus

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät?

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA!

-OJA / - ÖJÄ / -YJÄ / -UJA / - EJA / -EJÄ -IA / -IÄ -OITA / -ÖITÄ -ITA / -ITÄ. Katso myös: Suomen Mestari 1, s. 173

Preesens, imperfekti ja perfekti

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

Heta ja Oiva hammashoidossa

Pikapaketti logiikkaan

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN

Modukset eli suhtautumistavat eli tapaluokat INDIKATIIVI KONDITIONAALI

Joka kaupungissa on oma presidentti

KIELIKarhu harjoituskirja

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

Kappale 2. Olla-verbi. Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen.

Tekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 1

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

Kappale 2. Tervetuloa!

Kappale 3. Hyvää ruokahalua!

Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 2:2009

Agricolan Monenlaista luettavaa 3

SANATYYPIT JA KONSONANTIT

YMPÄRISTÖ. Lämmittely

Koska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois.

Kappale 14. Mitä tekisit, jos...

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Transkriptio:

PERUSLAUSEET: SUBJEKTI + PREDIKAATTI TEKIJÄ (SUBJEKTI) + TEKEMINEN (PREDIKAATTI) Liisa kävelee. Meri myrskysi. Mummo ei ole leiponut. Koko ryhmä oli eksynyt. Minä kirjoitan. Jos tekijöitä (subjekteja) on monta, predikaattikin on monikossa. Liisa ja Matti kävelevät. Mummot eivät ole leiponeet. Kaikki ryhmät olivat eksyneet. Me kirjoitamme. 1. Kuka / mikä on lauseen tekijä (subjekti)? Kirjoita tekijä viivalle. Pullat tuoksuivat. Kahdeksan matkustajaa myöhästyi. Oksat katkesivat. Luokka ei urheillut. Eräs mies lauloi. Uutiset olivat päättyneet. Ohjelma ei ole loppunut. Uhkailetko? Piilouduimme. Ette ehtineet. Joku huutaa. Se ei toimi. Jalat kastuivat.

2. Yhdistä viivoilla sopiva tekijä ja tekeminen (subjekti ja predikaatti) VANHAT IHMISET KOIRANI MUSTI PYÖRÄILIJÄ ME PUIDEN LEHDET LAPSET PAPERI LAMPPU JÄRVI KELLASTUIVAT JÄÄTYY EIVÄT MUISTA OVAT KASVANEET HAUKKUU LOTTOSIMME RYPISTYI KAATUI EI SAMMUNUT PERUSLAUSEISIIN VOI LISÄTÄ TEKEMISEN PAIKAN, AJAN, VÄLINEEN TAI TAVAN: Liisa kävelee puistossa. Liisa kävelee puistossa illalla. Liisa kävelee puistossa illalla sateessa kumisaappaat jalassa. Meri myrskysi talvisin hurjasti. Mummo ei ole leiponut tänään. Koko ryhmä oli eksynyt metsään. 3. Lihota lausetta. Lisää tekemisen aika. Keksi eri ilmaisuja. Puut kellastuvat Lumi sulaa Syön Tähdet loistavat Kaste lankeaa Aurinko nousee Tapaamme

Elokuva alkaa Lempiohjelmani tulee 4. Lihota lausetta. Lisää tekemisen paikka. Keksi eri ilmaisuja. Nuoret hyppivät Yhtye soittaa Leipä paistuu Kirja löytyi Ostin housut Käyn ostoksilla 5. Lisää sopiva predikaatti (TEKEMINEN). Muurahaiset kekoa. Maatalon emäntä lehmät. Hammaslääkäri hampaat. Apteekkari lääkkeitä. Käärmeet kalliolla. Savu taivaalle. Tuli nopeasti. Sauna tulikuumaksi. Perunat kattilassa. Kynttilät pöydällä.

6. Lisää tarinaan sopiva tekemisen aika tai paikka. Viime (aika) päätin opetella laskettelemaan. Matkustin hiihtolomalla (paikka). Olin jo (aika) lainannut siskoltani laskettelusukset. Päätin osallistua hiihtotunneille (paikka) ja saada kunnollista opetusta hiihdonopettajalta. Hiihtotunnit pidettiin (paikka). (aika) opettelimme vain aurausta. Se tarkoittaa, että tullaan loivaa mäkeä alas sukset niin, että niiden kärjet ovat V-asennossa. Auraaminen on niin kuin jarruttamista. En uskonut, että lasketteleminen olisi kovin raskasta, mutta (aika) kaikki jalkalihakseni olivat ihan kipeät. Kun osasimme aurata kunnolla, opettaja vei meidät (paikka). Sieltä aurasimme hitaasti (paikka). Meidän piti opetella myös käyttämään hiihtohissiä. Minua pelotti, että putoan, mutta opettaja neuvoi, miten (paikka) ollaan turvallisesti. (aika) opettaja kehui minua: Sinä osaat jo hienosti! Olin aika ylpeä itsestäni. (aika) aion matkustaa taas (paikka) ja nauttia ulkoilusta tunturissa laskettelemalla. Toivottavasti sisko lainaa taas suksia, vaikka kyllähän niitä (paikka) saa vuokrata. 7. Etsi edellisestä tekstistä kahdeksan erilaista lausetta, joissa on subjekti ja predikaatti (kirjoita tähän subjekti ja predikaatti):

LISÄTEHTÄVIÄ PERUSLAUSEISTA: Predikaatti ja subjekti 1. Lauseessa on ainakin pr. Yksi lause ilmaisee yhtä aja. Virke alkaa iso alkuki ja päättyy pis, huu tai kys. 2. Alleviivaa predikaatit. Söin koulussa tänään kalaa. Koulussa syödään tänään kalaa. Emme koskaan syö koulussa kalaa. Oletteko syöneet koulussa kalaa? Hanna ja Matti eivät ennen olleet syöneet kalaa koulussa. 3. Predikaatti on per inen ve. Persoonapäätteestä pystyy päättelemään te eli su, esim. mene/n, mene/t, mene/e, mene/mme, mene/tte, mene/vät. Jos tekijää ei tiedetä, lauseen predikaatti on pa, esim.. Predikaatti voi olla myös kie, esimerkiksi ei mene, emme lukeneet. 4. Täydennä predikaatilla: Mutamia vuosia sitten poikkesin hampurilaiselle erääseen helsinkiläiseen pikaruokaravintolaan. Minulla oli kova nälkä, ja kunnon roskaruoasta.

tiskiltä jättihampurilaisen. Se ison pihvin ja runsaasti kaikkea sitä muuta epäterveellistä, mitä hampurilaisessa yleensäkin on. Tässä hampurilaisessa vain oli myös jotakin sellaista, mikä ruokalistaan. Kun olin istahtanut pöytään, nälissäni suuren palasen hampurilaisesta. Kauhistuin, sillä keskellä hampurilaista oli kuollut torakka. heti suussani olleen palan tarjottimelle. Minua oksetti. Menin tiskille, torakkaa tarjottimellani ja sanoin: Tämä ei varmaankaan kuulu ruokalistaan. Myös tarjoilija järkyttyi. Hän, että pihvi paistetaan heillä mutta sämpylät suoraan leipomosta. Olisin tietysti saanut uuden hampurilaisen, mutta ruokahaluni, joten sain rahat takaisin. 5. Subjekti on lauseen te. Se kertoo, mi tai ku tekee. Kaikissa lauseissa ei ole subjektia. Lauseita ilman subjektia ovat pa lause, esim. Ruokalassa siivotaan, ge lause, esim. Kirjastossa voi selata internetiä, sä lause, esim. Sataa, ja tun ilmaisevat lauseet, esim. Harmittaa tai Yskittää. Subjekti ja predikaatti ovat kongruenssissa, ja se tarkoittaa, että : minä uin me uimme.