Vastaanottoluvat, niistä kunnista, joiden alueella kannetaan alhaisempaa maksua televisioluvasta no:t 4, 21, 59, 115, yleisradiovastaanottoa tarkoittavista laitteista ja luvista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta no 114. Veromerkit, uusista veromerkeistä no:t 44, 112. Virat ja toimet, eräiden posti- ja lennätinlaitoksen vakinaisten ja sopimuspalkkaisten virkojen ja toimien sekä ylimääräisten toimien perustamisesta ja lakkauttamisesta no 30. Virkaehtosopimus, valtion virkaehtosopimuksista no 55. 9 Virkalähetysoikeus, muuttamisesta no 71, myöntämisestä ja muuttamisesta no 95, virkalähetyssäännöistä no 117. Vuosiloma, valtion työntekijäin vuosilomista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta no 34, valtion työntekijäin vuosilomista annetun valtioneuvoston päätöksen soveltamisohjeista no 47, valtion virkamiesten vuosilomasta annetun asetuksen muuttamisesta no 48. Väestönsuojelutunnus, posti- ja lennätinlaitoksen väestönsuojelutunnuksesta no 102.
POSTI- 3A LENNATINHALLITUKSEN KIERTO KIRJEKÖ KO ELMA 1976 No 1 No 1. Kiertokirje Posti- ja lennätinlaitoksen pääjohtajan tervehdys laitoksen henkilökunnalle vuoden 1976 alkaessa Posti- ja lennätinlaitoksen talouden kehitys oli myös vuonna 1975 eräs laitoksen suurimmista huolenaiheista. Laitoksen kustannushintataso nousi jopa n. 24 % edellisestä vuodesta ylittäen peräti 11 prosenttiyksiköllä teleliikenteen maksujen keskimääräisen nousun ja lähes 4 prosenttiyksiköllä myöskin postiliikenteen tariffi-indeksin nousun, joten laitoksen talouden heikkeneminen entisestäänkin on näiden lukujen valossa täysin ymmärrettävissä. Näinpä onkin odotettavissa, että laitoksen käyttötalouden rahoituskate osoittaa vain n. 35 milj. markan ylijäämää ja että liikekirjanpidon mukaan laskien laitoksen talous osoittaisi n. 215 milj. markan alijäämää. Myöskin teletoimi osoittanee liikekirjanpidon mukaan edellisvuosista poiketen pientä alijäämää. Liikenteen kasvun suhteen näyttää tilanne sitävastoin melkoisen mukavalta, joskin laitoksen liikennetulojen volyymin kasvu jäänee jonkin verran vuoden 1974 kasvun alapuolelle. Niinpä postitoimen liikennetulojen volyymi kasvanee n. 2 % ja teletoimen liikennetulojen volyymi n. 12 %. Laitosta kokonaisuudessaan tarkasteltaessa voidaan po. kasvuksi arvioida n. 8 %. Postin lajittelukeskusjärjestelmän toteuttamista on päättyneen vuoden aikana jatkettu hyvää vauhtia. Lahden, Porin, Forssan, Lohjan ja Turun lajittelukeskusalueet sekä erikseen Turun lajittelukeskusalueeseen kuuluvat Rauman ja Salon osa-alueet on järjestetty toimimaan lajittelukeskusperiaatteella. Tämä on edellyttänyt näiden alueiden sisäisten kuljetusten eli ns. aluekuljetusten järjestämistä suurimmaksi osaksi uudelleen. Mainittakoon tässä näihin järjestelyihin liittyvinä perustetut uudet ns. runkokuljetukset Kotka Kouvola Lahti Jyväskylä, Forssa Tampere ja Rauma Tampere. Pohjoisen Suomen postinkuljetuksessa saatiin huomattava parannus aikaan, kun 22.9. lukien järjestettiin 1.luokan kirjepostin kuljettamista varten sekä meno- että paluusuunnissa postilentolinjat Helsinki Jyväskylä Oulu Rovaniemi ja Helsinki Oulu, joista ensin mainitulla on sekä meno- että paluusuunnassa yhteys Jyväskylässä eri puolilta Suomea tulevien maakuljetusten kanssa. Tällä lentokuljetusjärjestelyllä saatiin Oulun, Kemin, Rovaniemen ja Ylivieskan lajittelukeskusalueet kirjepostin osalta tasavertaiseen asemaan muun Suomen kanssa ellei huomioida sitä haittaa, mikä väistämättä aiheutuu suurista etäisyyksistä alueiden sisällä. Mainittakoon 17633 75/11 Postiasemille jakelu no 1
2 vielä, että samassa yhteydessä perustettiin Rovaniemeltä Muonioon, Ranualle ja Posioon aluekuljetukset, jotka palvelevat entistä paremmin myös Pohjois- Suomessa ilmestyviä sanomalehtiä. Lisäksi järjestettiin uudet postinkuljetusautolinjat väleille Ylivieska Oulu ja Tampere Jyväskylä. Kansainvälisen postiliikenteen saralla on syytä merkille panna, että nykyisin kaikki laivaposti Suomesta ulkomaille kuljetetaan ns. konteissa senjälkeen kun vuoden 1975 alussa Englannin liikenteessäkin siirryttiin tähän rationalisoituun kuljetustapaan. Myöskin lentopostin osalla on merkittävänä parannuksena huomioitava Finnairin siirtyminen uuden konetyypin DC 10:n käyttöön Helsinki New York reitillä. Posti- ja telemuseo osallistui vuoden aikana viiteen kotimaiseen ja kymmeneen ulkomaiseen postimerkkinäyttelyyn, minkä lisäksi juhlistettiin Hangon, Loimaan, Urjalan, Juvan, Nikkilän ja Lieksan postitoimipaikkojen sekä Imatran, Salon, Jyväskylän ja Kemin lennätintoimipaikkojen satavuotisjuhlia niiden historiaa kuvaavin näyttelyin. Niinikään museon tiloissa järjestettiin CEPT-maiden julistenäyttely. Posti-ja lennätinlaitos osallistui merkittävällä tavalla Helsingissä pidetyn pohjoismaisen postimerkkinäyttelyn Nordia 1975 järjestelyihin. Automaattisen kaukopuhelinverkon laajennustöitä on vuoden 1975 aikana jatkettu suunnitelmien mukaisesti ja saatu kaukoverkon piiriin Joensuun, Kuusamon ja Lieksan kaukokeskukset. Näiden lisäksi saatiin Pietarsaari tilaajavalintaiseen kaukopuhelinliikenteeseen, vaikka itse kaukokeskus valmistuu vasta nyt alkaneena vuonna. Lähiaikoina valmistuu myös Haapajärven kaukokeskus. Automaattisen kaukopuhelinverkon piirissä on tällä hetkellä jo n. 91 % maan n. 1.8 miljoonasta puhelimesta. Lennätintoimen kohdalla on syytä mainita Kemin, Tammisaaren ja Tampereen telexkeskusten täydellinen uusiminen sekä 15 muun telexkeskuksen merkittävät laajennukset. On myös merkille pantavaa telextoimen jatkuva huomattava laajentuminen. Telexliittymien määrä on noussut jo lähelle viittätuhatta ja liikennetulojen volyymin kasvuksi viime vuodelta voidaan ennakoida n. 15 %. Televerkon välityksellä tapahtuvassa datasiirtoliikenteessä on myös jatkunut voimakas nousu. Lisäys edelliseen vuoteen oli nimittäin n. kolmanneksen suuruusluokkaa. Vuonna 1925 siirrettiin puolustuslaitoksen hallussa olleista radioasemista Hangon, Santahaminan ja Vaasan radioasemat silloiselle lennätinlaitokselle, joten viime vuonna tuli kuluneeksi 50 vuotta posti- ja lennätinlaitoksen radiotoiminnan aloittamisesta. Tänä 50-vuotisjuhlavuonna jatkettiin tiiviisti ja suunnitelmien mukaisesti autoradiopuhelinverkon rakentamista ja kehittämistä. Niinpä saatiin puhekutsusta selektiivikutsuun siirtyminen loppuun suoritetuksi, tilaajille oikoyhteydet kaikkiin autoradiopuhelinverkon aluekeskuksiin avatuksi, pikavarausjärjestelmä Helsingin ja Kouvolan aluekeskusten toiminta-alueella käyttöön ja lankaverkon puhelimista autoon päin suuntautuva liikenne sykäyslaskutuksen piiriin, joitakin parannuksia mainitakseni. Suomen ja Ruotsin välillä otettiin käyttöön uusi radiolinkki. Tilaajavalintaiseen puhelinliikenteeseen liitettiin vuoden 1975 aikana peräti kahdeksan
maata, nimittäin Belgia, Alankomaat, Iso-Britannia, Irlanti, Luxemburg, Itävalta, Saksan demokraattinen tasavalta ja Tsekkoslovakia. Tilaajavalintainen puhelinliikenne ulkomaille on tällä hetkellä mahdollista jo yli 50 verkkoryhmästä. Lennätintoimen osalta mainittakoon kaikkiaan n. 70 lisäyhteyden saanti ulkomaan telexliikenteeseen. ETY-konferenssi aiheutti sekä ulkomaisten että kotimaisten yhteyksien osalta runsaasti erikoisjärjestelyjä, joista selvittiin loistavasti. On vielä tässäkin yhteydessä syytä lausua tästä parhaat kiitokset ETY-konferenssin järjestelyihin tavalla tai toisella osallistuneelle laitoksemme henkilökunnalle, joka vaivojaan säästämättä teki kaikkensa konferenssin onnistumiseksi oman laitoksemme tehtäväkentän osalta. Talonrakennustoiminnan painopiste on tällä erää selvästi telerakennusten osalla. Postitoimen huoneistotarpeita on voitu tyydyttää lähinnä osakehankintoina, mikä pitkälle johtuu siitä, että postitoimipaikat on toimintansa luonteen vuoksi pyrittävä sijoittamaan liikekeskuksiin, joista myös helpoimmin on saatavissa juuri postin käyttöön sopivia osakehuoneistoja. Huomattavimpina päättyneen vuoden aikana valmistuneista rakennuksista voidaan mainita Kristiinankaupungin posti- ja teletalo, Iisalmen laitesuoja sekä Kauhajoen, Leppävirran, Mäntsälän ja Viialan teletalot. Työn alla on useitakin merkittäviä telerakennuksia, joista mainittakoon Helsingissä Tähtitorninmäen, Hämeenlinnan ja Lahden laitesuojat sekä Hyvinkään teletalo. Laitoksen käyttöön vuokrattiin uusia huonetiloja vuoden 1975 aikana kaikkiaan n. 31 000 m2. Laitoksen laskentatoimen suunnittelussa on vuoden 1975 kuluessa suoritettu kokeellista tavoitebudjetointia kaikilla sektoreilla kuitenkin sekä alueellisesti että toiminnallisesti rajoitettuna. Tämän ja varsin laajamittaisen tavoitebudjetoinnin rakenteen mukaisen kustannusrekisteröinnin avulla on pyritty lisäämään valmiutta tavoitebudjetoinnin laajentamiselle alkaneena vuonna sekä uuden ATK-kaluston käyttöönotolle rekisteröinnin apuvälineenä. Laitoksen ATK-verkon hankintasuunnitelman tultua viime kesäkuussa lopullisesti hyväksytyksi, on sitä ryhdytty toteuttamaan siten, että vuoden 1975 puolella on laitteistosta hankittu jo osa testaukseen ja pääosa tullaan hankkimaan, asentamaan ja ottamaan käyttöön vuoden 1976 aikana. Tiedotustoiminnassa on mennyt vuosi ollut asennekasvatuksen ja käytettävissä olevien tiedotusvälineiden vakiinnuttamisen ja kehittämisen aikaa. Erilaisissa kurssi-, koulutus- yms. tilaisuuksissa sekä keskinäisin neuvonpidoin on pyritty kasvattamaan laitoksen henkilökuntaa yhä tiedotusystävällisemmäksi ja korostettu tiedotustoiminnan merkitystä niin laitoksen sisäisen työskentelyn kuin laitoksesta ulospäin muodostuvan kuvan osalta. Erityinen huomio on pyritty kiinnittämään myös piirihallintotason tiedottamiseen ja yleensäkin suoritusportaan aktiivisuuden lisäämiseen tiedotusasioissa. Terveydenhuollon ja työsuojelutoiminnan saralta on aihetta mainita uusien terveysasemien perustaminen Kotkaan ja Helsingissä Lauttasaareen. Lisäksi on Iisalmessa ja Ylivieskassa toimivalle laitoksemme henkilökunnalle järjestetty mahdollisuus käyttää valtionrautateiden terveysasemien palveluja. Edelleen on myös yhteistoiminnassa Työterveyslaitoksen autoklinikan kanssa suoritettu terveystarkastuksia eri puolilla maata. Työsuojelun yhteistoimintasopimuksen 3
4 mukaan on laitoksemme työsuojelutoimikuntien määrä noussut jo n. 200 aan. Näiden sekä lainsäädännön mukaisen muun työsuojeluhenkilöstön avulla on voitu vähitellen luoda varsin mittava järjestelmä työolojen saamiseksi entistä paremmiksi ja turvallisemmiksi. Kesällä 1974 aloitettua virastodemokratian suunnittelua on vuoden 1975 aikana jatkettu virastodemokratian suunnitteluryhmässä ja sen jaostoissa ja saatu kartoitetuksi ne asiat ja asiaryhmät, joiden osalta henkilöstön osallistumista voitaisiin asteittain laajentaa. Lisäksi on tutkittu mille organisaatiotasoille virastodemokratiaelimiä tulisi järjestelmän toteutuessa sijoittaa. Koulutustoimen alueella on päättynyt vuosi ollut voimakkaan kehityksen ja uudistusten aikaa. Erityisesti on kehitetty johtamistaidollista koulutusta ja perehdyttämiskoulutusta sekä myöskin koulutuksen kokonaisvaltaista suunnittelujärjestelmää. Posti- ja teleopiston opetusohjelmaan otettiin uutena esimiestasoisena kurssina telealan ylempi hallinto- ja liikennekurssi. Posti- ja lennätinhallituksen tilauksesta järjesti Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus kaksi postitoimen johtamistaidollista kurssia, mitä toimintaa on tarkoitus jatkaa edelleen lähivuosina, kunnes suurin koulutustarve on tyydytetty. Vuoden lopulla käynnistettiin laitoksen taloudellishallinnollisissa suunnitteluja tutkimustehtävissä toimivien henkilöiden perehdyttämiskoulutus. Postimiesten koulutuksesta on mainittava, että postimieskurssien ohjelma uudistettiin ja että uusiksi kurssipaikkakunniksi saatiin Kouvola ja Tikkurila. Vastalaaditun laitoksen henkilöstökoulutussuunnitelman eräänä merkittävänä ongelma-alueena on laitoksen omien koulutustilojen vähyys, joten lähivuosien koulutustavoitteista tulee ensisijaisten joukkoon kuulumaan omien koulutustilojen laajentaminen. Jälleen kerran laitoksemme joutui ja tällä kertaa varsin lyhyen valmistusajan puitteissa hoitamaan ennakkoäänestyksen, josta kuitenkin selviydyttiin kaikella kunnialla siitäkin huolimatta, että äänestysvilkkaus oli ennätyksellinen äänestäjien määrän kohotessa yli 214 tuhannen. Kiitokset tästä kiiriköön niille sadoille postivirkamiehille, jotka vaalitoimitsijoina tai muulla tavoin vaivojaan säästämättä näistä asioista vastasivat. Vastuuta työstämme on riittänyt ja riittää jatkossakin toki meillä kaikilla. Samalla kun kiitän Teitä jokaista kuluneen vuoden aherruksestanne laitoksemme hyväksi, uskon rakentavan yhteistyöhengen säilyvän keskuudessamme ja toiminnassamme laitoksemme eteenpäin viemiseksi. Toivon mitä parhainta menestystä sekä Teille että perheillenne alkaneelle vuodelle 1976. Helsingissä tammikuun 1 päivänä 1976 Pääjohtaja Oiva Saloila H elsinki 1975. Valtion painatuskeskus
Oikaisu Posti-ja lennätinhallituksen kiertokirjekokoelmaan v. 1976. Kiertokirjeessä N:o 2/1976 haettavaksi julistettu virka pitää olla: Vammalan posti- ja lennätinkonttorissa yksi ekspeditöörin V 17 virka, Posti-ja lennätinhallitus 7324 76/11