Luumäki Imatrankoski kaksoisraiteen suunnittelualueen arkeologinen inventointi

Samankaltaiset tiedostot
Liite 13. Luumäki Imatrankoski-kaksoisraiteen suunnittelualueen arkeologinen inventointi (alustava raportti)

Valtatie 6 Esihistoriallisten ja historiallisten muinaisjäännösten inventointi välillä Taavetti - Lappeenranta

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008

RAUTUOJA talonpohja. Koordinaattipiste (Muinaisjäännösrekisteri) Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluva alakohde Muinaisjäännöksen aluerajaus

Anjalankoski - Kotka. Vesijohtolinjan inventointi ja koekaivaustutkimus 2007

Lappeenranta Pajarila Kettukallio suunnitellun louhinta-alueen muinaisjäännösinventointi 2017

VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella

Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila

Siuntio Myrans. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus Mäntsälä-Siuntio maakaasuputkilinjalla MUSEOVIRASTO

Liite 2 raporttiin. (raportit eriteltyinä) Suomussalmen Kiantajärven Saukkojärven tervahautakohteen tarkastus

NUMMI-PUSULA Ranta-asemakaavojen muutosten arkeologinen inventointi

Ähtäri Moksunniemen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

INVENTOINTIRAPORTTI. Sievi. Jakostenkallio, tuulivoimalahankealueen arkeologinen inventointi

Mikkeli. Vuolinko. Pientaloalueen asemakaava alueen arkeologinen inventointi

Ruovesi Pappilankulma Vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2011

Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013

SALLA. Kursu Salla 110 kv voimajohtohankkeen linjauksen arkeologinen inventointi

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005

MÄNTSÄLÄ Mattila Ohkola voimajohtoreitin maastotarkastus/inventointi. Esko Tikkala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo

Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanke Karvia, tarkastusmatka 2013

INVENTOINTIRAPORTTI. Sotkamo. Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi Arkeologiset kenttäpalvelut.

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa)

KALAJOKI Kalajoen Mustilankankaan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Loppi Jokila. Ranta-asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2008 M U S E O V I R A S T O. f

INVENTOINTIRAPORTTI. Raasepori. Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi

Tervahauta 4 ISOJOKI SAARENKANGAS S. Mjtunnus: kiinteä muinaisjäännös. valmistus: tervahauta

Hämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010

INVENTOINTIRAPORTTI. Hanko. Björskärin rantakaava alueen arkeologinen inventointi

Tervahaudan halssi, eteläkaakkoon.

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Ristijärvi Ristijärven Emäjoen arkeologinen täydennysinventointi. Hans-Peter Schulz ja Inga Nieminen

Suomussalmen Kellojärven kaava-alueen kiinteistön 29:1 kortteleiden 10 ja 11 inventointi

Iitti Perheniemi tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2017

Kerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

TOHMAJÄRVI Kemie vt. 9 Onkamo-Niirala linjausvaihtoehto D:n muinaisjäännösinventointi 2015

Lapua Keskustaajaman ympäristön osayleiskaava-alueen 5 Ruha ja alueen 2 Keskustaajaman eteläosan muinaisjäännösten täydennysinventointi 2010

Uusikaarlepyy Värnamo II ja Smedsbacka asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa

ISOJOKI Salomaa Maakaapelilinjan arkeologinen tarkkuusinventointi 2018

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008

Kirkkonummi Rysshamnen. Rantakaava-alueen arkeologinen inventointi

Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Siuntio Nackans. Historiallisen kohteen koekaivaus Mäntsälä-Siuntio maakaasuputkilinjalla MUSEOVIRASTO

Lappeenranta Mustola Salpalinjan inventointi 2013

ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015

Ylöjärvi - Hämeenkyrö Valtatien 3 linjausvaihtoehtojen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Puttosenkulman asemakaava-alue, arkeologinen inventointi

Soini Murtokangas osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

LOVIISA Garpgård. Inventointi tulevalla soranottoalueella KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT PETRO PESONEN DG2736:1

INVENTOINTIRAPORTTI. Rautjärvi. Simpeleen Tiiliruukin osa yleiskaava ja asemakaava alueiden arkeologinen inventointi

Sisällys: Negatiiviluettelo 14 Dialuettelo 14

Ylikiiminki. Arkeologinen osainventointi v Vesa Laulumaa

Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Rauma. Aarnkari. Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi Arttu Tokoi Satakunnan museo

Haapajärvi Pajuperänkankaan tuulipuiston arkeologinen päivitysinventointi - lisäys raporttiin 2016

Hämeenlinna Siirintaustantien suunnittelualueen muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt

RAAHE Kopsan tuulivoimapuiston laajennusosien arkeologinen inventointi

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Nokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017

TAIPALSAARI Virranniemi Kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

Pälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila

MAANINKA Silmusharju Maa-aineksen ottoalueen muinaisjäännösinventointi 2014

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

Padasjoki Tihjärvi ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016

LEMPÄÄLÄ Hirvikallio

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

Eurajoki. Keskustan Lapijoen osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

INVENTOINTIRAPORTTI ESPOO. Nedergård. Vasarakirveiden löytöpaikan arkeologinen inventointi AKDG 4905:7

RAAHE Voimansiirtojohtoreitin arkeologinen inventointi Raahen ja Vihannin välillä

RAASEPORI Bromarv kiinteistöjen Örnvik, Bergvik ja Sandvik ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Johanna Rahtola

Rääkkylä Oinaanniemen ranta-asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2018

Hämeenlinna Hongisto Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007

Luumäki, Taavetti Perälä

Mikkelin läänin maakuntayhtymän Kiinteät muinaisjäännökset luettelossa kohde on numerolla 32.

Ristiina Mäntyharju - Suomenniemi. Mustalammen 110 KV:N voimajohdon linjauksen inventointi Katja Vuoristo

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.

Lappeenranta (Joutseno) Ahosenmäen Ukonmäen asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

INVENTOINTIRAPORTTI. Hanko. Santala osayleiskaava alueen arkeologinen inventointi

MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS

Polvijärvi. Polvijärven kk Sotkuma Siirtoviemärilinjan arkeologinen inventointi

Hämeenlinna Hongisto Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007

Kuhmo Viiksimonjärven ja Särkisen rantaasemakaavan. arkeologinen inventointi. Hans-Peter Schulz ja Jaana Itäpalo

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016

INVENTOINTIRAPORTTI. Raasepori. Bråtan (Mustio) asemakaava alueiden arkeologinen inventointi

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi

ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011

Pori Noormarkku Ahlströmin alueen arkeologinen inventointi. Jouko Pukkila

INVENTOINTIRAPORTTI. HANKO Rajakaari. Asemakaava alueen arkeologinen inventointi AKDG 3927:4

Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011

Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen muinaisjäännösinventointi Taipalsaaren ja Ruokolahden kunnissa syksyllä 2000

Transkriptio:

Luumäki Imatrankoski kaksoisraiteen suunnittelualueen arkeologinen inventointi Vesa Laulumaa 2008

Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 3 Inventointimenetelmät ja tulokset 3 Kohdeluettelo Salpalinjan suojelualueen ulkopuolella olevat Salpalinjan linnoitteet, Tahvola 5 Salpalinjan suojelualueen ulkopuolella olevat Salpalinjan linnoitteet, Jussinmäki 9 Pontuksen kaivanto 13 Kansalaissodan aikainen hauta (Juosi Musto) 16 Kuvaluettelo 18

2 Johdanto Ratahallintokeskus tilasi Luumäki-Imatrankoski kaksoisraiteen suunnittelualueella tehtävän esihistoriallisen ja historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventoinnin Museovirastolta 10.4.2008 (Museovirasto dnro 91/304/2008). Rhk:n ja Museoviraston kesken sovittiin, että inventointiraportti toimitetaan vuoden 2008 loppuun mennessä ja keskeisimmät tulokset luovutetaan elokuun 2008 loppuun mennessä. Inventoinnin maastotyöt suorittivat tutkija FM Vesa Laulumaa ja tutkimusapulainen fil.yo. Janne Heinonen 16. 27.6.2008. Koko suunnittelualue tarkastettiin maastossa radan molemmin puolin noin 20 30 metrin leveydeltä. Inventoinnissa ei löydetty esihistoriallisia kohteita. Syynä tähän on lähinnä se, että suunnittelualue sijoittuu topografisesti siten, että se ei ole ollut sopivaa asuinaluetta kivikautisille pyyntiväestölle eikä myöskään myöhemmille rautakautisille yhteisöille. Suurimpana syynä on rata-alueen sijainti joko liian kaukana tai liian korkealla muinaisten tai nykyisten vesistöjen suhteen. Historiallisia kohteita, jotka osuvat suunnittelualueelle on neljä. Kaksi niistä on Salpalinjaan liittyviä linnoitteita radan tuntumassa, Salpalinjan suojelualueen lähistöllä. Vanhin kohde on 1600-luvulta oleva Pontuksen kaivanto Lappeenrannan Lauritsalassa. Pontuksen kaivantoon liittyy myös siihen kaivettu kansalaissodan aikainen hauta, joka on neljäs kohteista. Kaksoisraidehankkeen vaikutuksista kohteisiin on annettu lyhyt arvio kunkin kohteen kohdalla, mutta kohteiden vaikutuksesta suunnitelmaan on vielä pyydettävä virallinen lausunto Museovirastolta. Lisätietoa hankkeesta ja sen vaikutuksista on saatavissa ratahallintokeskuksen verkkosivuilta (www.rhk.fi) ja Luumäki-Imatrankoski kaksoisraiteen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Helsingissä 10.12.2008 Vesa Laulumaa

3 Inventointialue Noin 70 km pitkä, nykyisen radan myötäinen, inventointialue alkaa Jurvalasta, Luumäen liikennepaikan itäpäästä ja ulottuu Imatrankoskelle, lähelle Venäjän rajaa. Rata kulkee Luumäen, Lappeenrannan, Joutsenon ja Imatran alueella. Inventointialueen leveys oli noin 20 30 metriä nykyisen radan molemmin puolin. Alue oli riittävän leveä kattamaan kaksoisraiteen, Imatralla myös ns. kolmioraiteen ja huoltoteiden vaatimat alueet. Lisäksi inventoinnissa huomioitiin myös Luumäki-Vainikkala lisäraiteen mahdollinen liittyminen Luumäki-Imatra rataosaan Luumäellä. Yleiskartta kaksoisradan suunnitelma-alueesta. Inventointimenetelmät ja -tulokset Esihistoriallisten kohteiden inventoinnin valmistelussa käytiin läpi Museoviraston arkistomateriaalia ja kartta-aineistoa. Näiden pohjalta selvitettiin aiemmin tunnettujen muinaisjäännösten sijainti ja suhde tiesuunnitelmiin sekä kartoitettiin uusien muinaisjäännösten etsimisen kannalta todennäköisimpiä alueita.

4 Historiallisten kohteiden lähdeaineistona käytettiin pitäjän historioita ja internetistä saatavissa olevaa historiallista karttamateriaalia. Kansallisarkistossa säilytettävän primääriaineiston läpikäyntiin ei inventoinnin aikataulun ja kustannusarvion huomioon ottaen ollut mahdollisuutta. Saatavissa ollutta aineistoa voi kuitenkin pitää riittävänä luotettavan selvityksen tekemiseen. Inventoinnin tulokset tiivistetysti on mainittu jo johdannossa, seuraavassa yksityiskohtaisemmat tiedot suunnitelmaan vaikuttavista kohteista.

5 Salpalinjan suojelualueen ulkopuolella olevat Salpalinjan linnoitteet, Tahvola Laji: kiinteä muinaisjäännös MJtunnus: MJtyyppi: Puolustustusrakenteet MJalatyyppi: Linnoitteet Lukumäärä: Ajoitus: toinen maailmansota Kunta: Luumäki Peruskartta: Huomola PKNumero: 3133 03 Kohteen itäpää i: 3543126 p: 6760193 z: n. 65 Kohteen länsipää i: 3543009 p: 6760161 z: n. 65 Etäisyystieto: Kohde sijaitsee 7,5 km Luumäen kirkosta itäkoilliseen Aiemmat tutkimukset: - Aiemmat löydöt: - Inventointilöydöt: - Kuvat: DG366:1, f145526:1 Kuvaus: Noin 300 metriä Tahvolan tilasta kaakkoon Kuuppaanmäen ja Urpalanjoen pohjoispuolella, radan molemmin puolin, sijaitsee jo pahoin umpeenkasvaneita kanta- ja kenttälinnoitteita. Tällä kohdalla suunnittelualueeseen liittyviä linnoitteita sijaitsee itälänsi suunnassa parisataa metriä pitkällä ja noin 60 metriä leveällä alueella. On mahdollista, että linnoitteet jatkuvat etelään Kuuppaanmäelle, mutta aluetta ei tarkastettu, koska se on jo selvästi suunnittelualueen ulkopuolella. Alueella on teräsbetoninen bunkkeri, juoksuhautoja ja kaivantoja. Bunkkeri sijaitsee noin 30 metriä radan pohjoispuolella. Suurin osa kaivannoista on bunkkerin tuntumassa, juoksuhautojen hajanaisia pätkiä on ulompana pitkin metsää. Juoksuhaudan pätkiä sijaitsee myös Tahvolan alikulkutunnelin länsipuolella. Salpalinjan suojelualueen lounaiskulma sijaitsee noin 200 metriä havaituista linnoitteista itäkoilliseen eli kyseessä on suojelualueeseen kuulumaton kohde. Salpalinjan suojelualueen

6 raja myötäilee rataa, siten että se kulkee länsiosassaan noin 100 metriä radan pohjoispuolella ja siirtyen aivan radan tuntumaan Saunaniemen kohdalla, mistä se myötäilee radan pohjoisreunaa Säkkisuolle asti. Nykyinen rata ei siis kulje missään kohtaa suojelualueella, vaan heti sen eteläpuolella. Mainittakoon vielä lisäksi, että peruskartassa alueelle on ilmeisesti merkitty myös rauhoitettu luontokohde. Kaksoisraiteen vaikutukset: Vaikka kaksoisraide rakennetaan nykyisen raiteen pohjoispuolelle, bunkkerin sijainti on ilmeisesti riittävän kaukana, jotta se voidaan säilyttää. Sen sijaan, jos suunnitelmakarttaluonnoksesssa 251+600-245+400 esitetty pohjoisen puoleinen Vainikkalan lisäraidevaraus toteutuu, niin bunkkeri mahdollisesti tuhoutuu. Toisaalta myös valtatie 6:n uusi linjaus, joka kulkee radan pohjoispuolella, aiheuttanee ongelmia bunkkerin säilyttämisen kannalta. Inventoijan näkökulmasta alueen suojeluarvo on kyseenalainen sillä vastaavanlaisia, mutta parempikuntoisia, linnoitteita on lukuisia suojelualueen sisäpuolella. Asiasta on pyydettävä lausunto Museovirastolta. Rauhoitusluokka: 2 Luokitusehdotus: Koordinaattiselite: Alueen itä- ja länsipäät Karttaotteet: Peruskarttaote, jossa aluerajaus

Salpalinja, Tahvola. Betonibunkkerin oviaukko kuvattuna lännestä. (DG366:1) 7

8

9 Salpalinjan suojelualueen ulkopuolella olevat Salpalinjan linnoitteet, Jussinmäki Laji: kiinteä muinaisjäännös MJtunnus: MJtyyppi: Puolustustusrakenteet MJalatyyppi: Linnoitteet Lukumäärä: Ajoitus: toinen maailmansota Kunta: Luumäki Peruskartta: Huomola PKNumero: 3133 03 Bunkkeri i: 3544854 p: 6760771 z: Lähin panssarieste radan pohjoispuolella i: 3544870 p: 6760842 z: Lähin panssarieste radan eteläpuolella i: 3544888 p: 6760829 z: Etäisyystieto: Kohde sijaitsee noin 9,5 km Luumäen kirkosta itäkoilliseen Aiemmat tutkimukset: - Aiemmat löydöt: - Inventointilöydöt: - Kuvat: DG368:1-2 Kuvaus: Kohde sijaitsee Jussinmäen pohjoisosassa, Säkkisuon länsipuolella. Alueella on Salpalinjan linnoitteita, jotka eivät ole Salpalinjan suojelualueen sisällä. Kallioisella mäellä Säkkisuolle johtavan hiekkatien kohdalla on teräsbetonibunkkeri, joka sijaitsee noin 30 metriä nykyisen radan eteläpuolella. Bunkkerin tuntumassa on lisäksi juoksuhautoja, linnoitteet jatkuvat tästä etelään. Bunkkerin ampumasektori on nykyisen radan suuntaan. Lisäksi noin 50 metriä bunkkerista itään kulkee panssarieste. Este on rakennettu keskimäärin 1 1,5 metriä korkeista kivistä, joita on neljässä rivissä. Panssariesteellä on leveyttä noin 6 7 metriä. Nykyinen rata puhkaisee esteen ja radan tieltä on nostettu kiviä säilyneen esterakennelman päihin.

10 Radan eteläpuolella lähimmät esteet ovat noin 10 metriä nykyisestä radasta. Eteläpuolen esteen kulkusuunta on noin länsi-luoteesta itäkaakkoon. Radan pohjoispuolella esteen kulkusuunta vaihtuu kohti pohjoista. Myös pohjoispuolella rataa lähimmät esteet ovat noin 10 metrin päässä. Kaksoisraiteen vaikutukset: Luokitusehdotus: Koordinaattiselite: Karttaotteet: Panssariesteet ilmeisesti vahingoittuvat rakennettiinpa kaksoisraide kummalle tahansa puolelle. Inventoijan näkökanta panssariesteen suhteen on, että se voidaan purkaa siltä osin kuin kaksoisraiteen rakentaminen vaatii. Perusteena tälle on, että esteen kiertäminen on ilmeisen mahdotonta raiteen toteutumista ajatellen. Lisäksi hyvin säilynyttä panssariestettä on Salpalinjan suojelualueella jäljellä ainakin kilometrin verran. Hoidetulla suojelualueen osalla este ja muut linnoitteet muodostavat hyvän ja havainnollisen kokonaisuuden. Bunkkeri sijaitsee todennäköisesti riittävän kaukana radasta, joten se ei ole vaarassa vaikka rata tehtäisiin eteläpuolelle. Jussinmäen linnoitteista on kuitenkin pyydettävä vielä lausunto Museovirastolta Gps-koordinaatit em. rakenteista. Peruskarttaote, jossa aluerajaus Salpalinja, Jussinmäki. Panssariesteitä radan eteläpuolella. (DG368:1)

Salpalinja, Jussimäki. Näkymä bunkkerin ampuma-aukolta radan suuntaan. (DG368:2) 11

12

13 Pontuksen kaivanto Laji: kiinteä muinaisjäännös MJtunnus: MJtyyppi: Kulkuväylät MJalatyyppi: Kanavat Lukumäärä: 1 Ajoitus: Historiallinen (1600-luku) Kunta: Lappeenranta Peruskartta: Mustola PKNumero: 3134 10 i: 3571003 p: 6775143 z: 72-75 Etäisyystieto: Aiemmat tutkimukset: - Aiemmat löydöt: - Inventointilöydöt: - Kuvat: DG369:1 Kuvaus: Pontuksen kaivanto eli Pontuksen kanava sijaitsee Lappeenrannan Lauritsalassa. Kaivanto liittyy amiraali Pentti Severinpoika Juustenin johtamaan yritykseen kaivaa Saimaan ja Suomenvedenpohjan yhdistävä kanava vuosina 1607 1608. Rakennustyö keskeytyi kun Juusten kuoli. Kaivannon leveys on 10 20 metriä ja syvyys 1 9 metriä. Kanava on noin puoli kilometriä pitkä ja sen eteläosa sijaitsee Saimaan kanavan suojelualueen sisäpuolella. Nykyinen rata halkaisee kaivannon jotakuinkin sen keskiosasta ja radan pohjoispuolella oleva kaivannon osa ei ole enää Saimaan kanavan suojelualueen sisällä, vaan jää hieman sen itäpuolelle. Kaksoisraiteen vaikutukset: Pontuksen kaivannon eteläosassa, erityisesti noin 50 metriä sen länsipuolella olevalle harjanteelle, on kaivettu juoksuhautoja ja poteroita, mutta nämä eivät sijaitse kaksoisraiteen suunnitelma-alueella. Heti radan pohjoispuolella on kansalaissodan aikainen hauta (ks. jäljempänä), joka tuhoutuu mikäli kaksoisraide rakennetaan nykyisen radan pohjoispuolelle. Uuden raiteen rakentamista eteläpuolelle puoltanee myös välittömästi radan pohjoispuolella oleva omakotitaloasutus. Mikäli uusi raide tehdään eteläpuolelle, joudutaan sitä varten täyttämään ja luiskaamaan

14 osa Pontuksen kaivannosta. Inventoijan mielestä tällä ei ole suurta merkitystä kaivannon kokonaisuutta ajatellen. Asiasta on kuitenkin pyydettävä lausunto Museovirastolta. Rauhoitusluokka: 2 Luokitusehdotus: Koordinaattiselite: Museoviraston muinaisjäännösrekisterin koordinaattitieto Karttaotteet: Peruskarttaote, jossa aluerajaus Pontuksen kaivantoa radan kohdalla, kuvattuna etelästä. (DG369:1)

15

16 Kansalaissodan aikainen hauta (Juosi Musto) Laji: kiinteä muinaisjäännös MJtunnus: MJtyyppi: Hautapaikat MJalatyyppi: Lukumäärä: 1 Ajoitus: Historiallinen (kansalaissota) Kunta: Lappeenranta Peruskartta: Lappeenranta PKNumero: i: 3571034 p: 6775281 z: Etäisyystieto: - Aiemmat tutkimukset: - Aiemmat löydöt: - Inventointilöydöt: - Kuvat: DG370:1, f145527:1 Kuvaus: Kohde sijaitsee Saimaan kanavan suojelualueen itälaidassa Pontuksen kaivannossa. Välittömästi ratapenkereen pohjoispuolella radan suuntaisen kivimuurin vieressä on kansalaissodan aikainen hauta. Paikalla on valkoinen risti, johon kiinnitetyssä laatassa on kirjoitus Juosi Musto, 1.1.1884 ammuttu 27.4.1918. Hautaa kiertää metalliputkien välissä oleva teräsvaijeri. Hautaa ilmeisesti hoitaa lähitalossa asustava nainen. Kaksoisraiteen vaikutukset: Rauhoitusluokka: Luokitusehdotus: 2 Koordinaattiselite: Haudan gps-paikannus Karttaotteet: Hauta on Pontuksen kaivannossa, jonka nykyinen ratavalli halkaisee. Hauta tuhoutuu, jos kaksoisraide rakennetaan nykyisen raiteen pohjoispuolelle. Mikäli pohjoiseen linjaukseen päädytään, täytyy selvittää voidaanko vainajan jäännökset siirtää. Peruskarttaote, johon hauta on merkitty, ks. Pontuksen kaivannon karttaliite

17 Kansalaissodan aikainen Juosi Muston hauta kuvattuna pohjoisesta. Hauta on aivan ratavallin tuntumassa. (DG370:1)

18 Kuvaluettelo Digikuvat DG366:1 DG368:1 DG368:2 DG369:1 DG370:1 Salpalinja, Tahvola. Betonibunkkerin oviaukko kuvattuna lännestä. Salpalinja, Jussinmäki. Panssariesteitä radan eteläpuolella Salpalinja, Jussinmäki. Näkymä bunkkerin ampuma-aukolta radan suuntaan. Pontuksen kaivantoa radan kohdalla, kuvattuna etelästä. Kansalaissodan aikainen Juosi Muston hauta kuvattuna pohjoisesta. Hauta on aivan ratavallin tuntumassa. Mustavalkonegatiivit f145526:1 Salpalinja, Tahvola. Betonibunkkerin oviaukko kuvattuna lännestä. f145526:2 Salpalinjan panssariestettä hoidetulla alueella valtatie 6 eteläpuolella Kivijärven kohdalla. Kuvattu kaakosta. f145527:1 Kansalaissodan aikainen Juosi Muston hauta kuvattuna pohjoisesta. Hauta on aivan ratavallin tuntumassa.