Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen asiantuntijaryhmä 20. kokous

Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen asiantuntijaryhmä 20. kokous 26.9.2017 Paikka: Opetus- ja kulttuuriministeriö, nh. Kalevala, Meritullinkatu 10 Aika: 10-12 Osallistujat: Pirjo-Leena Forsström, CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy (puheenjohtaja) Achim Drebs, Ilmatieteen laitos Juha Haataja, opetus- ja kulttuuriministeriö Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia Konsta Happonen, Open Knowledge Finland ry Jussi Heino, Tilastokeskus Nina Hyvönen, Kansalliskirjasto Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto Risto Kaikkonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Anne Kauhanen-Simanainen, valtiovarainministeriö Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Minna Karvonen, opetus- ja kulttuuriministeriö Jyrki Kettunen, Arcada Helena Laaksonen, Tietoarkisto Aila Louhelainen, Oulun yliopiston kirjasto Riku Louhimo, Työterveyslaitos Sanna Marttinen, LYNET Mikko Mönkkönen, Jyväskylän yliopisto Sami Niinimäki, opetus- ja kulttuuriministeriö Eeva Nyrövaara, Helsingin yliopisto Marit Olander, valtioneuvoston kanslia Soile Ollila, Tekes Pekka Orponen, Aalto-yliopisto Sari Räisänen, Kansalliskirjasto Viveca Still, opetus- ja kulttuuriministeriö Sihteeri Anne Björklund, CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Vierailijat: Esa-Pekka Keskitalo, Kansalliskirjasto Maria Rehbinder, Aalto-yliopisto Liitteet: 1

Liite 2: Liite 3: Liite 5: Liite 6: Liite 7: Edellisen kokouksen 9.5.2017 pöytäkirja Tietosuojauudistuksen tilanne Evaluation of Research Careers fully acknowledging Open Science Practices Tutkimuksen pitkäaikaissaatavuuden kokonaisuus Metatiedon hallinta Asialista Keskusteluasiat 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen Puheenjohtaja Pirjo-Leena Forsström avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi ATT-asiantuntijaryhmän toiseksi viimeiseen kokoukseen hankkeen päättyessä vuoden 2017 lopussa. Asialista hyväksyttiin sellaisenaan. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen, Liite 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin muutoksitta. 3. Tietosuojauudistuksen tilanne, (Maria Rehbinder), Liite 3 Tekijänoikeusasiamies Maria Rehbiner Aalto-yliopistosta kertoi EU:n tietosuojauudistuksen tilanteesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön lausunnon ehdotuksista ja tarvittavista säännöksistä tietosuojalakiin OKM:n sektorin osalta. Oikeusministeriö on pyytänyt lausuntoa (30.6.2017) yleisen tietosuojaasetuksen täytäntöönpanoryhmän (TATTI) mietinnöstä ja työryhmän ehdotuksesta hallituksen esitykseksi uudeksi tietosuojalaiksi. Lausuntoaikaa on annettu 29.9.2017 saakka. TATTI-raportti ja lausuntopyyntö on luettavissa lausuntopalvelu.fi:ssä osoitteessa: https://www.lausuntopalvelu.fi/fi/proposal/participation?proposalid=1d7 38195-b96a-47b8-8a74-6ddda342da60 2

EU:n tietosuoja-asetusta ryhdytään soveltamaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen 25.5.2018. Asetus pitää sisällään monia uudistuksia tutkimuksen kannalta, joka on tutkimuksen kannalta hyvä asia. OKM katsoo lausunnossaan mm., että: tutkimuksen ja arkistoinnin toimintaedellytykset on turvattava tietosuoja-asetuksen mahdollistamalla kansallisella lainsäädännöllä kattavasti. Sääntelyssä on otettava huomioon kansainväliset pyrkimykset avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämiseen sekä mahdollisuus hyödyntää viranomaisten ja muiden toimijoiden laajoja tietoaineistoja tehokkaasti tutkimuksessa. Kansallisella lainsäädännöllä on luotava selkeyttä erityisesti tutkimuksen ja arkistoinnin toimintakentän käsittelyperusteisiin. Suomen ei tule asettaa tietosuoja-asetusta tai sen kansainvälistä tulkintaa tiukempia vaatimuksia tietojen käsittelylle. OKM esittää myös vakavan huolensa ns. arkaluonteisten tietojen käsittelyoikeuden kattavasta sääntelystä. EU:n tietosuoja-asetus puhuu paljon käytännesäännöistä. Tämä antaa liikkumavaraa. Käytännesäännöt voidaan tehdä yhdessä esim. korkeakoulujen osalta. Tärkeätä on se, että resitaaleissa (artikloiden perustelut) kerrotaan, että tässä luodaan European Research Area ja noudatetaan yhdenmukaisuusperiaatetta. Suomen vaivoina ovat olleet tutkimuksen kannalta hankalat tulkinnat. Nämä eivät tule jatkossa haittaamaan. Tässä tullaan seuraamaan KV-ohjeistusta. Rehbinderin mukaan lausunnossa nojaudutaan vahvasti Ruotsin 515-sivuiseen lausuntoon (SOU 2017:50). Ruotsissa on laki tutkimusdatasta ja rekisteritutkimukselle käsittelyperuste. OKM:n toimialalla tarvittavat kansalliset säännökset tietosuojalakiin koskevat arkaluontoisten tietojen käsittelyä ja tutkimus- ja arkistokäyttöä. Kun arkaluonteisen tiedon käsittelyssä on kyse yleisen edun mukaisesta tieteellisestä tutkimuksesta, voidaan poiketa kyseessä olevan asetuksen säännöksistä, samoin kuin rekisteröidyn oikeuksista. Yleisen edun mukaisuutta on korostettava. Maria Rehbiner uskoo, että lopputulos tietosuojauudistuksesta on tutkimuksen kannalta hyvä. Keskustelu: 3

Todettiin, että asetus antaa ehdotetussa muodossaan tulkinnan varaa, jota mm. arkistot ja kirjastot ovat toivoneet. Nostettiin esille, että tutkimusaineistojen metatiedot ovat 30 artiklan mukaista arkaluontoista tietoa. Jos voitaisiin sanoa, että tutkimusaineistot voidaan säilyttää sertifioidussa data-arkistossa, se voisi selkeyttää tilannetta. Maria Rehbinder totesi, että jatkossa vältetään suostumusta henkilötietojen käsittelyssä. Sopimus käsittelyperusteena tarjoaa tutkimuksen kannalta houkuttelevamman vaihtoehdon. Käsittelyperusteet nähdään yhdenmukaisina. Asiantuntijaryhmässä todettiin, että vaikka resurssit työhön ovat olleet tiukoilla, kentän kuuntelu on ollut esimerkillistä. On kerätty paljon palautetta korkeakouluilta ja toimialan virastoilta ja muilta. Asiantuntijaryhmä ja puheenjohtaja kiittivät Maria Rehbinderiä ja muita asianosaisia erinomaisesta työstä. Puheenjohtaja esitti, että asiantuntijaryhmän viimeiseen kokoukseen joulukuussa otetaan vielä agendalle tietosuojauudistuksen etenemisen tilannekatsaus. 4. Rinnakkaistallennuksen mahdollistava muutos, (Sami Niinimäki) Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 15.12.2016 varatuomari Marja-Leena Mansalan arvioimaan, miten parhaiten edistettäisiin tieteellisten julkaisujen rinnakkaistallentamista julkisiin arkistoihin, julkaisujen saatavuutta ja hyödynnettävyyttä sekä niiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Selvityksen mukaan tekijänoikeuslakiin tulisi lisätä säännös, jolla rajoitetaan tieteellisen julkaisun alkuperäisen tekijänoikeuden haltijan oikeutta luovuttaa kaikki julkaisuun liittyvät taloudelliset oikeutensa määräämättömäksi ajaksi. Säännös mahdollistaisi sen, että tutkijoilla olisi mahdollisuus antaa julkaisunsa yliopiston tai muun julkisen toimijan ylläpitämään ei-kaupalliseen tietokantaan. Selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-263-461-0. 4

OKM lähetti 19.6. 113 organisaatiolle lausuntopyynnön selvityksestä. Ylitarkastaja Sami Niinimäki (OKM) esitteli lausuntopyynnön tuloksia. Lausunnoista saatiin mahtava tietopohja asian jatkokäsittelylle. Niinimäen mukaan selvitys on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta. Lausunto.fi-palvelun kautta saatiin määräaikaan mennessä 65 lausuntoa. Yksi lausunto tuli OKM:n kirjaamoon. Lausunnot ovat luettavissa osoitteessa: https://www.lausuntopalvelu.fi. Uudella säädöksellä on tarkoitus vahvistaa tutkijoiden tekijänoikeutta eikä mitään pakoteta tekemään. Muutos on mieto vaikutuksiltaan. Toimintaa ohjataan avoimuuden suuntaan rinnakkaistallennuksen kautta. Kaiken kaikkiaan selvittäjän ehdotus ratkaisuvaihtoehdosta sai vahvaa kannatusta. Lausunnon antajista selvittäjän ratkaisuvaihtoehtoa, muutosta tekijänoikeuslakiin, kannatti 50 vastaajaa, ehdotusta vastusti 12, kolme ei ottanut selkeää kantaa (esim. toivottiin vielä lisäselvitystä). Yliopistot ja ammattikorkeakoulut kannattivat selvittäjän ehdotusta. Ammattiliitot, tekijänoikeusjärjestöt ja kustantajat eivät yhtyneet selvittäjän ratkaisuehdotukseen. Kustantajien lausunnoissa esitettiin huoli kotimaisten kustantajien toiminnasta, mikäli ratkaisuehdotus viedään eteenpäin esitetyllä tavalla. Kielteisesti suhtautuvissa lausunnoissa oltiin lisäksi sitä mieltä, että kyseessä on tekijänoikeuden rajoitus, joka kohdistuu tekijöiden oikeuteen määrätä omasta perustuslain suojaamasta omaisuudestaan. Selvityksestä puuttuu tekijänoikeuksien omistajien eli tutkijoiden näkökulma. Puoltavissa lausunnoissa todettiin mm., että tekijänoikeuslakiin lisättävä säännös selkeyttäisi nykytilannetta huomattavasti, siitä tulisi kustannussäästöjä ja että esitetty ratkaisuehdotus rinnakkaistallentamisen edistämiseksi on hyvin perusteltu ja on hyvin linjassa avoimen tieteen päämäärien kanssa. Osassa lausuntoja arvioitiin, että ehdotettu muutos hankaloittaisi tutkijoiden pääsyä kansainväliselle tasolle. Niinimäki totesi, että tästä ei kuitenkaan ole evidenssiä. Niinimäki totesi, että on ehkä syntynyt väärinkäsityksiä siitä, että tämän piiriin halutaan tiedekirjat. Tämä ei kuitenkaan muuta tilannetta. TSV:n ja Kansalliskirjaston yhteinen KOTILAVA-hanke etsii ratkaisuja avoimen tieteellisen julkaisemisen rahoitukseen ja esim. kotimaisten tiedelehtien Journal.fi-portaali avattiin vuoden 2017 alussa. 5

Lakitekninen esitys ei ole lopullinen malli. Asialle on kuitenkin jo vahva kannatus ja vahva tuki. Niinimäen mukaan asiaa on tarkoitus viedä eteenpäin tällä hallituskaudella. Todettiin, että rinnakkaistallentaminen on vain mahdollisuus, tarvitaan lisäksi tutkijoiden toimia. Muutos tulee parantamaan tutkijoiden asemaa ja lisäämään tutkijan päätösvaltaa. Tarvitaan myös organisaatioiden tuki. 5. Evaluation of Research Careers fully acknowledging Open Science Practices - Rewards, incentives and/or recognition for researchers practicing Open Science, (Eeva Kaunismaa), Liite 5 Opetusneuvos Eeva Kaunismaa opetus- ja kulttuuriministeriöstä esitteli EU-komission työryhmäraportteja aiheesta Avoimuus tutkijankoulutuksessa ja uralla. Raporteissa käsitellään mm. tutkijoiden koulutusta, uralla etenemistä, liikkuvuutta, rahoitusta ja palkitsemisjärjestelmiä. Avoimen tieteen asiat ovat nousseet vahvasti agendalle (esim. Open Science Policy Platform). Raporteissa esitetyt asiat ovat suosituksia ja toiveita hyvistä käytännöistä. Korkeakoulut ovat itsenäisiä ja tekevät omat ratkaisunsa. Päätösvalta on niin delegoitu ja tutkimusorganisaatioiden ja rahoittajien käsissä. Tarkoitus on levittää tietoa ja pyrkiä ohjaamaan ehdotusten ja suositusten suuntaan. Tässä on kyseessä vain pehmeät keinot. Paljon pyritään sopimaan kansallisesti. Tässä ohjataan esimerkeillä. Suomi on ehkä kehityksessä vähän edellä. Yksittäisiä esimerkkejä on. Muuten tilanne on hyvin heterogeeninen. On keskusteltava siitä, mitä voidaan tehdä kansallisella tasolla. Raportti: Providing researchers with the skills and competencies they need to practise Open Science Raportin suositusten mukaan avoimuuden politiikkoja on vahvistettava, Tarvitaan ohjeistusta avoimuuden toimeenpanoon ja toimenpiteitä avoimuuden edistämiseksi tutkijoiden koulutuksessa. Avoimuuden politiikat jakautuvat KV-tason, EU-tason ja kansallisen tason sekä institutionaalisen tason politiikkoihin. Miten yhteiskunnassa avoimuus nostetaan keskusteluun ja miten se saadaan paremmin esille tutkijan koulutukseen ja urakehitykseen? Esimerkiksi EU-tasolla on kokemuksia innovatiivisen koulutuksen tohtorikoulusta (Saltzburg), jossa noudatetaan 6

yleisesti hyviä periaatteita. Lisäksi organisaatioilta tarvitaan tutkijoille tukea avoimuuteen. Raportti: Evaluation of Research Careers fully acknowledging Open Science Practices Raportti käsittelee mm. tutkijoiden rekrytointia, rahoitusta ja arviointia. Tutkijan arviointi liittyy edelleen vahvasti suljettujen lehtien julkaisuihin (viittausindeksit). Raportin suositusten mukaan mm. arviointia tulee monipuolistaa tutkimusprosessin eri vaiheissa. Avoimuuden tulee olla esillä rekrytoinneissa, uralla etenemisen arvioinneissa ja rahoituksen hakemisessa. EU-tason T&I-puiteohjelmaan tulee osoittaa erityisrahoitusta ja velvoitteita avoimuuden edistämiseen. Linkit: https://euraxess.ec.europa.eu/jobs/charter Linkki raporttiin: https://cdn1.euraxess.org/sites/default/files/policy_library/ecrtd_os_skills_report_final_complete_2207_1.pdf https://cdn1.euraxess.org/sites/default/files/policy_library/os-rewardswgreport-final_integrated_0.pdf Keskustelu: Todettiin, että on hienoa saada moninaisempi kuva tutkijan urasta. Hyvät esimerkit. Arviointi on hektistä, joten jotain pitää saada pois. Viime kierroksella on pyydetty aineistonhallintasuunnitelmaa ja niitä on arvioitu. Arviointipaneelilta on kysytty palautetta, kolme neljästä piti hyvänä, osa kysyi onko tämä tieteellistä toimintaa, josta yliopistojen pitäisi pitää itse huolta. 6. Tutkimuksen pitkäaikaissaatavuuden kokonaisuus, (Juha Haataja) ja metatiedon hallinta (Esa-Pekka Keskitalo), Liitteet 6 ja 7 Opetusneuvos Juha Haataja (OKM) esitteli tutkimuksen pitkäaikaissaatavuuden kokonaisuutta ja sen etenemistä. Korkeakouluille tehtiin kysely tietopääoman hallinnasta ja merkittävistä tutkimusaineistoista huhtikuussa 2017. Kysely tutkimuslaitoksille on käynnissä ja tutkimusinfrastruktuureille tulossa. Korkeakoulujen osalta on myös jo ollut yhteyshenkilötapaaminen, ja korkeakoulukohtaiset 7

keskustelut on aloitettu. Tavoitteena on hakea pitkän aikavälin näkökulmaa. Hyvä tietopääoman hallinta on organisaatioiden vastuulla, mutta tarvitsee tuekseen kokonaisarkkitehtuuria ja palveluita. Lainsäädäntökeskustelu kytkeytyy myös tähän kokonaisuuteen. Ensi vuoden alusta on kirkkaampi näkemys myös siltä osin. Korkeakoulujen julkaisujen ja opinnäytteiden osalta pitkäaikaissäilyttäminen on Kansalliskirjaston vastuulla ja nämä tietoaineistot menevät sitä kautta pitkäaikaissäilytykseen. Kansalliskirjastolla on lakisääteinen tehtävä ja selkeä rooli tässä ja pitkäaikaissäilyttäminen nojaa vapaakappalelakiin. OKM:n vastuulla ovat kaikki muut korkeakoulujen tietoaineistot (mm. opetusaineistot) ja näiden tarvetta on selvitetty korkeakoulujen yhteyshenkilöiden kautta ensimmäisessä yhteyshenkilötapaamisessa syyskuussa. Myös tutkimuslaitosten tietoainestot ovat OKM:n vastuulla. Asiakirjallisten aineistojen pysyvästä säilyttämisestä päättää Kansallisarkisto. Korkeakouluille lähetetyn kyselyn perusteella toivotaan saatavuuden turvaamista sekä yhteisesti merkittäviksi katsotuille aineistolle että organisaation merkittäviksi valitsemilleen aineistoille. Kyselyssä korkeakoulut ilmoittivat alustavasti tunnistettuja merkittäviä tutkimusaineistojaan. OKM sopii keskusteluissa korkeakoulujen kanssa tarkemmin etenemisestä. Tavoiteaikatulu etenemiselle on seuraava: päätösprosessi käyttöön marraskuussa 2017, sopimusprosessi käyttöön maaliskuussa 2018, palveluprosessi kesäkuussa 2018. Sopimusasioista järjestetään erillinen keskustelutilaisuus helmukuussa 2018. Korkeakoulujen vastausten pohjalta näyttää siltä, että käyttönotto voi edetä aaltoina. Ensimmäisen aallon käyttöönottoihin päästään kesällä 2018. Merkittävyyden arviointia varten on tehty ehdotus valintakriteeristöstä. Ehdotuksessa tietoaineistot jaetaan organisaatiolle merkittävään ja kansallisesti merkittävään tietoaineistoon. Aineisto voi olla organisaatiolle merkittävää esim. profiloitumisen kannalta, tutkimusinfrastruktuurien kannalta, erityisosaamisen kannalta jne. Kansallisesti merkittäviä tietoaineistoja ovat esimerkiksi tietoarkistojen aineistot, Akatemian tiekartalla olevien kansallisten tai KV-tason tutkimusinfrastruktuurien aineistot, jne. Ehdotuksessa mittareille annetaan myös erilaisia painoarvoja ja laadulle minimi (metatietojen riittävyys). Merkittävyys on kokonaisuus, joka muodostuu monesta asiasta. 8

Haatajan mukaan korkeakoulujen keskuudessa on halua ja tarvetta kokonaisuuden laajapohjaiseen haltuunottoon, mutta prioriteettejä tarvitaan. Sopimustekninen puoli ja aikataulu tarkentuvat, kun keskusteluja jatketaan eri osapuolten kanssa. Keskustelu: Seuranneessa keskustelussa ehdotettua Tutkimus-PAS -etenemismallia kannatettiin laajasti asiantuntijaryhmän keskuudessa. Tällaiselle on ollut tarvetta ja sitä on odotettu. Haatajan mukaan myös korkeakoulujen ulkopuolelta on saatu positiivisia yhteydenottoja. Todettiin, että tässä on iso työsarka. On vaikea tietää mikä on tulevaisuudessa tärkeää ja kiinnostavaa. On löydettävä järkevät perusteet ja kriteerit. Jotain kansallista mittaristoa kannattaa olla, mutta tätä varten ei kannata erikseen rakentaa mitään isoja arviointipaneeleja. Valintakriteerit ja mittaristo ovat suuntaa antavia. Todettiin, että THL on merkittävyyden arvioinnissa uranuurtaja ja aineistojen arvioinnissa ollaan THL:ssä jo pitkällä. Metatiedon hallinta Kehittämispäällikkö Esa-Pekka Keskitalo Kansalliskirjastosta alusti keskustelua aiheesta metatiedon hallinta. Metatieto palvelee tietoa. Tavoitteena on löytämisen esteiden poistaminen. Tarkoitus on, että tutkija löytää datan, data löytää tutkijan ja että datan käyttö on helppoa ja dataa käytetään oikein. ATThankkeessa tutkimusaineistojen metatieto tuotetaan kuvailutyökalulla (Qvain), sitä hallinnoidaan käyttäjille näkymättömässä metatietovarannossa (Metax) ja käytetään hakupalvelun (Etsin) kautta. Tutkimusdatan säilytyspalvelu IDA tuottaa teknistä metatietoa tiedostoista ja täydentää näin kuvailuja mekaanisilta osin. Tutkimusaineistojen kuvailutyökalu toteuttaa tietomallia: http://iow.csc.fi/model/att/. Kuvailutyökalu tallentaa valmiit kuvailut Metaxiin. Tutkimusaineistojen metatieto voi olla hyvin tieteenalakohtaista tai yleispätevää. 9

Keskustelu Seuranneessa keskustelussa todettiin, että aihe on erittäin mielenkiintoinen ja tärkeä. Kokonaisuus paranee koko ajan. Todettiin, että tämä on tärkeätä perustyötä. Nyt olisi hyvä ottaa keskeisiä tahoja yhteen, ja ATT on ollut tässä hyvä. Yksikään organisaatio ei selviä näistä yksin. Todettiin, että kuvailu perustuu toistaiseksi vielä käsityöhön. Miten automaatio istuisi tähän? Finto-projektin piirissä tätä pilotoidaan, mm. KAM-sektorin aineistojen osalta testataan ja maailmalta löytyy esimerkkejä. Todettiin, että yleiskäyttöisyys on sekä heikkous ja vahvuus. Käytettävyys vaatii työtä ja räätälöintiä. Todettiin, että yhteensopivuudet ja yhteentoimivuudet ovat tärkeitä tuoda esille. Myös annotointikysymykset ovat erittäin tärkeitä, jotta erilaiset aineistot yhdistyisivät sitä kautta. Esa-Pekka Keskitalo totesi, että tieteelllisissä kirjastoissa on jo muutama sata vuotta sitten mietitty näitä asioita. Tätä osaamista ei nykyisin osata hyödyntää, vaan usein keksitään pyörää uudelleen. Puheenjohtaja kiitti Juha Haatajaa ja Esa-Pekka Keskitaloa alustuksista ja osallistujia aktiivisesta keskustelusta. 7. ATT- ja KDK-jatko, (Juha Haataja ja Minna Karvonen) Juha Haataja ja Minna Karvonen alustivat keskustelua OKM:n ATT- ja KDK-hankkeiden päättymisestä. Molemmat hankkeet päättyvät vuoden 2017 lopussa. Toukokuussa 2017 järjestetyssä yhteiskokouksessa (ATT-strategiaryhmän pöytäkirja 30.5., https://avointiede.fi/strategiaryhman-poytakirjat ) hankkeiden synergiasta todettiin mm. että: Etuja ovat yhteiset ratkaisut ja yhteentoimivuus, prosessien sujuvoittaminen, palveluiden laadun parantaminen ja laajempi yhteiskunnallinen vaikuttavuus. 10

Hankkeiden myötä on syntynyt merkittäviä kyvykkyyksiä. Hankkeet ovat osoittaneet, että yhdessä pystytään saamaan isoja asioita aikaan. Hankkeet jatkavat toimintapolitiikkana/toimintapolittiikkoina. Toimintapolitiikka tähtää vuoteen 2025. Sen visiona on: Mahdollistetaan ihmisten ja yhteisöjen vuorovaikutukselle ja osallisuudelle tieteessä ja kulttuurissa perustuva, demokraattinen, monimuotoinen ja menestyvä yhteiskunta. Haatajan mukaan keskusteluja on käyty monien kanssa avoimuuden edistämisestä jatkossa. Paljon on vielä tekemistä, esimerkiksi arkkitehtuurityö, jossa opetus- ja kulttuuriministeriöllä on erityinen vastuu. Arkkitehtuurin onnistuminen on erittäin tärkeätä, jotta pystytään suuntaamaan asioita ajoissa. Tulevaan kytkeytyy myös valtion virastojen aineistojen pysyvä säilyttäminen, tästä on tehty periaatepäätös ennen juhannusta. Aineistot tullaan jatkossa säilyttämään, tietyin poikkeuksin, digitaalisesti. Tästä syntyy massadigitointihanke, joka koskee 365 hyllykilometriä aineistoja. Tämä on merkittävää uutta kehityssuuntaa. Avoimuuden tulevaisuuteen liittyy myös muita asioita, kuten datanhallinnan ja laskennan kehittämisohjelma. Tutkimustietovaranto auttaa saamaan jatkossa aineistoihin ja hallinnollisiin prosesseihin liittyvää evidenssiä. Avoimuus painottuu toimintakulttuurin kehittämisessä. Puheenjohtaja Forsström totesi, että vaikka hankekausi päättyy, niin avoimuustyö jatkuu organisaatioissa mm. arkkitehtuurien ja palvelujen kautta. Näiden asioiden käsittelyä jatketaan myös seuraavassa kokouksessa. Tiedoksi 8. Vuoden 2017 kokousaikataulu: ATT-asiantuntijaryhmän viimeinen kokous on perjantaina 1.12. klo 10.00-12.00 (OKM, Kalevala) 9. Kokouksen päätös 11

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12.00. 12