1 LUPAPÄÄTÖS Nro 21/12/1 Dnro PSAVI/135/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 6.3.2012 ASIA LUVAN HAKIJAT Eläinsuojan toiminnan olennaista muuttamista koskeva ympäristölupa, Kajaani Lukkari Eero ja Lauri Nuottiniementie 3 88600 Sotkamo
2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 VOIMASSA OLEVA YMPÄRISTÖLUPA JA HAETTAVAT MUUTOKSET... 3 Toimintaa koskeva lupa... 3 Haettu muutos... 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydennys... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunnot... 6 Muistutukset ja mielipiteet... 7 Hakijan kuuleminen ja vastine... 7 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 7 Ympäristöluparatkaisu... 7 Muutetut lupamääräykset... 7 RATKAISUN PERUSTELUT... 9 Lupamääräysten perustelut... 10 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 11 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 12 Päätöksen voimassaolo... 12 Lupamääräysten tarkistaminen... 12 Korvattavat päätökset... 12 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 12 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 12 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 12 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 12 Ratkaisu... 12 Perustelut... 12 Oikeusohje... 13 MUUTOKSENHAKU... 14
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Eero ja Lauri Lukkari ovat 5.12.2011 jättäneet Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon hakemuksen eläinsuojan toimintaa koskevan ympäristöluvan muuttamiseksi. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta tulee sijoittumaan Mainualle Kajaanin kaupungin alueelle 28 kilometriä kaupungin keskustasta Iisalmeen päin ja noin 800 metriä etäisyydelle Iisalmeen johtavasta Vt 5:stä tilalle Kyntölä RN:o 205:408:10:21. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävän tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 32 :n mukaisesti toiminnan muuttamista koskevan lupa-asian ratkaisee se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu ratkaista vastaavaa uutta toimintaa koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto vähintään 200 lihanaudan eläinsuojan toimintaa koskevassa asiassa. VOIMASSA OLEVA YMPÄRISTÖLUPA JA HAETTAVAT MUUTOKSET Toimintaa koskeva lupa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 6.9.2011 myöntänyt Eero Lukkarille ympäristöluvan Nro 77/11/1 eläinsuojien toiminnalle Kajaanin kaupungin Mainuan kylässä Kyntölän tilalla RN:o 205 893 10 21. Lupamääräyksen 1 mukaan lupa on myönnetty 820 lihanaudan ja 420 alle kuukauden ikäisen vasikan pitämiseen tilalla (eläinyksiköitä 2352). Lupamääräyksen 2 mukaan lietesäiliöt on sijoitettava 23.11.2010 päivättyjen asemapiirrosten osoittamiin paikkoihin. Lupamääräyksen 3 mukaan eläinsuojissa muodostuva lietelanta ja lanta sekä toiminnassa muodostuvat pesuvedet ja säiliörehun puristeneste on varastoitava vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojen on oltava vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) vaatimukset. Lietelannan, navetan pesuvesien, säilörehun puristenesteen ja lietesäiliöön kertyvien sadevesien 12 kuukauden varastotilaa on oltava käytettävissä vähintään 13 720 m 3. Eläinsuojan yhteydessä olevat lietesäiliöt tulee täyttää altapäin. Kuivikepohjan varastointia varten on rakennettava tiivispohjainen lantala, jonka tilavuus on oltava vähintään 840 m 3. Nestevalumat lantalan ulko-
puolelle tulee estää. Kuivalantala tulee varustaa kolmella riittävän korkuisella seinämällä. Kuivalantalassa tulee lisäksi olla vähintään 0,5 metrin korkuinen ajoluiska ja sen ulkopuolella tiivispohjainen kuormauslaatta. Mahdollinen neste on imeytettävä kuivikkeisiin. Eläinsuojan katolta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lannanvarastointitilojen kuntoa ja viivytyksettä korjata mahdolliset niistä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä ja tarkastettava perusteellisesti vuosittain. Säilörehun puristeneste on otettava talteen ja käytettävä lannoitteena. Lupamääräyksen 5 mukaan lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 342 hehtaaria peltoa tai sopimuspeltoa. Lanta on levitettävä ympäristölupahakemuksen liitteenä olevan lannanlevityssuunnitelman mukaan. Lannan peltolevityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Lannan levitysmäärissä on lisäksi otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä ravinnetarve. Lämpsännevalla sijaitseville entisistä turvetuotantoalueista muodostetuille peltoalueille on laadittava viljavuustutkimuksiin perustuva lannoitussuunnitelma, joka on toimitettava Kainuun ELY-keskukseen. Lämpsännevalla sijaitseville pelloille lietelantaa levitettäessä tulee lietelanta mullata välittömästi tai käyttää multaavaa levitintä. Kasvustoon lietettä levitettäessä on käytettävä sijoittavaa levitintä. Muille peltoalueille muualle kuin kasvustoon levitetty lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Luvan saajan hallussa olevista lannanlevityspeltoaloista on oltava ajantasaiset vuokra- ym. sopimukset ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Lupamääräyksen 6 mukaan lietelannan kuormaus ja kuljetus on hoidettava tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa teiden varrella asuville asukkaille ja muille teiden käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levitys on hoidettava siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Lupamääräyksen 7 mukaan lietelanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä ja kesällä kasvukauden aikaan. Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön 4
Haettu muutos ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Suojavyöhykealueita ei lasketa edellä mainittuun levitysalaan mukaan. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Viljeltäessä tulvanalaisia peltoja saa lannan levittää pellolle vasta tulvaajan jälkeen. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Luokitelluilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojat ja koko toiminta sijoittuu noin 200 metriä pohjoisemmaksi kuin voimassa olevassa ympäristöluvassa. Lupaa haetaan 500:lle alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle, 500:lle 6 12 kuukauden ikäiselle naudalle ja 450:lle 12 24 kuukauden ikäiselle naudalle. Muutoshakemuksen mukaan tuotanto on edelleen 280 000 kg lihaa vuodessa. Lannan käsittely eläinsuojissa muuttuu lietelantajärjestelmästä kuivikepohjamenetelmäksi ja vain osa pikkuvasikoista olisi ollut kuivalantajärjestelmässä. Eläinsuojien yhteyteen rakennetaan kaksi avolantalaa. Kolmen loppukasvattamorakennusten länsipäädyssä olevan yhteislantalan pinta-ala on 4 027 m 2 ja vasikkalan yhteydessä olevan lantalan on 454 m 2. Hakemuksen mukaan lannan varastointitilavuutta on yhteensä 16 803 m 3. Lantaloiden reunojen korkeus on 2,8 metriä ja ajoluiskan korkeus 0,5 metriä. Molemmissa lantaloissa on hakemuksen mukaan kuormauslaatta eläinsuojarakennusten ja lantalan välissä. Lisäksi avolantaloissa on molemmissa päädyissä katetut turvevarastot. Lannankäsittelymenetelmien muutoksista johtuen eläinsuojat joudutaan rakentamaan pinta-alaltaan aiempaa laajemmiksi. Eläinsuojan kuivitetun alueen pinta-ala on 3 835 m 2 ja ruokinta-alueen 2 604 m 2. Makuualueella kuivikkeen paksuun on enimmillään 0,4 metriä ja ruokinta-alueella 0,10 metriä. Kuivikepohjan reunojen korkeus on 0,4 metriä. Lattian ja reunojen materiaali on betoni. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea. Ruokinta-alueelta kuivikepohja tyhjennetään lantalaan 45 ja makuualueelta 6 25 kertaa vuodessa. Eläinsuojan jätevesiä syntyy 150 m 3 vuodessa ja ne johdetaan betoniseen umpisäiliöön, jonka tilavuus on 410 m 3. Lannanlevityspeltoaloista on toimitettu päivitetty lannanlevityssuunnitelma. Lannanlevitysalaa tulee olemaan toiminnassa syntyvälle lannalle 5
hakemuksen mukaan yhteensä 403 hehtaaria. Jätteen käsittelyssä ei ole tapahtumassa muutoksia voimassa olevaan ympäristölupaan verrattuna. 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemusta on täydennetty 7.2.2012 päivitetyllä lannanlevityssuunnitelmalla ja siihen liittyvillä kartoilla. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Kajaanin kaupungin ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 17.1. 16.2.2012. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Kajaanin kaupungintalolla ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kajaanin kaupungilta ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Kainuun ELY-keskus toteaa lausuntonaan, että edellisestä ympäristölupahakemuksesta annetun lausunnon lisäksi ELY-keskus lausuu seuraavaa: ELY-toteaa, että ympäristölupa ja kysymyksessä oleva muutoshakemus koskee huomattavan suurta toimintaa. Tämän vuoksi toiminnanharjoittajan on kiinnitettävä erityistä huomiota ympäristönsuojeluasioihin sekä eläinsuojien ja lantaloiden rakentamisvaiheessa että myös varsinaisessa toiminnassa. Lantavarastojen tilavuuksien pitäisi olla riittävät eläinmäärään verrattuna ja mitoituksessa tulee huomioida sadeveden ja lumen määrä. Lantaloiden pohjat tulee rakentaa niin, että lantavesi ei pääse valumaan ympäristöön. Eläinsuojarakennusten ja lantaloiden tulee estää lannan, virtsan ja muiden jätevesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Rakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Rakennusten ja lantaloiden salaojitus tulee järjestää siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Lupamääräyksiin tulee sisällyttää määräyksiä lantavarastojen tarkkailusta ja huollosta sekä lannan kuormaamisesta. Lantavarastot tulee tyhjentää vuosittain ja samalla tarkastaa niiden kunto, jolloin havaitut puutteet tulee korjata välittömästi. Lannan kuormaaminen tulee tapahtua tiivispohjaisella alustalla. Lannan ja jätevesien kuormaus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen niin, että lanta ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoalaa eläinmäärään nähden riittävästi. Lannanlevityssuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja vastuu tästä on molemmilla lupapäätöksen haltijalla. Valvontaviranomaista tulee tiedottaa lannan levitykseen liittyvistä muutoksista. Pohjavesialueella sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, puristenestettä, jätevesiä tai muita nestemäisiä
Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine orgaanisia lannoitteita. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen reunavyöhykkeelle (ei muodostumisalueelle), kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi. Säilörehuvarastojen tulee olla vesitiiviitä niin, ettei niistä pääse valumaan tai suotautumaan nesteitä maaperään. Puristeneste on kerättävä talteen ja levitettävä peltoon samoin kuin lannanlevityksestä on määrätty. Polttoainesäiliöistä tulee olla määräyksiä niiden kunnon säännöllisestä tarkkailusta, lukitsemisesta ja imeytysturpeen käytöstä mahdollisten vuotojen varalta. Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen toteaa lausuntonaan, että lannan varastointitilat (lantalat ja kuivikepohjat) on mitoitettava vuoden varastoimisajan mukaisesti. Eläinsuojassa syntyvän kiinteän lannan ja käytettyjen kuivikkeiden tulee sopia lantavarastoihin. Lisäksi lantavarastojen mitoituksessa on otettava huomioon kuivikepohjista lannanlevityskiellon aikana poistettava ja mahdollisista ulkotarhoista kerättävä lanta. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Aluehallintovirasto on 22.2.2012 varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen Kainuun ELY-keskuksen ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnoista. Hakija on ilmoittanut sähköpostitse 22.2.2012, ettei ole huomautettavaa annettuihin lausuntoihin. 7 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Muutetut lupamääräykset Pohjois-Suomen aluehallintovirasto muuttaa Eero Lukkarille annetun eläinsuojien toimintaa koskevan ympäristöluvan Nro 77/11/1 lupamääräyksiä 1 3 ja 5 7 myöhemmin esitetyn mukaisesti. Muutetut määräykset on kirjoitettu kokonaisuudessaan. Luvan saajaksi on merkitty myös Lauri Lukkari. 1. Kyntölän tilalle (RN:o 205:893:10:M617) sijoittuviin 29.11.2011 päivätyn asemapiirroksen osoittamiin eläinsuojiin saa sijoittaa enintään 950 lihanautaa ja 500 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa (yhteensä 2 480 eläinyksikköä). 2. Lantavarastot ja jätevesisäiliö on sijoitettava 29.11.2011 päivätyn asemapiirroksen osoittamiin paikkoihin. 3. Eläinsuojissa muodostuva lanta ja toiminnassa muodostuvat pesuvedet sekä säilörehun puristenesteet on varastoitava vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojen on oltava vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsä-
talousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM-RMO C4). Kuivikepohjan ja avolantaloihin kertyvien sadevesien varastointitilaa tulee olla 12 kuukauden varastointia varten käytettävissä vähintään 13 200 m 3. Kuivalantaloissa on oltava reunat ja ajoliuska niin, että lanta nesteineen ei valu lantalan ulkopuolelle. Tiivispohjainen kuormauslaatta tulee ulottua koko eläinsuojarakennusten yhteyteen. Mahdollinen neste on johdettava tiiviiseen säiliöön ja/tai imeytettävä kuivikkeisiin. Eläinsuojarakennusten jätevesien ja säilörehun puristenesteen varastointiin on oltava vesitiivistä säiliötilaa yhteensä 445 m 3. Säilörehupyöröpaalit on avattava tiivispohjaisessa tilassa, josta mahdolliset puristenesteet on mahdollista kerätä talteen. Eläinsuojien rakenteiden ja käytön on estettävä lannan ja eläinsuojista johtuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Rakennusten ja lantaloiden salaojitus on toteutettava siten, että salaojavesistä on mahdollista ottaa näyte tarkkailua varten. Eläinsuojien katolta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lannanvarastointitilojen kuntoa ja viivytyksettä korjata mahdolliset niistä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä ja tarkastettava perusteellisesti vuosittain. 5. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 397 hehtaaria peltoa tai sopimuspeltoa. Lannan levityksessä on noudatettava päivitettyä lannanlevityssuunnitelmaa, joka tulee toimittaa Kainuun ELY-keskukseen. Lannan peltolevityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Lannan levitysmäärissä on lisäksi otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä ravinnetarve. Lämpsännevalla sijaitseville entisistä turvetuotantoalueista muodostetuille peltoalueille on laadittava viljavuustutkimuksiin perustuva lannoitussuunnitelma, joka on toimitettava Kainuun ELY-keskukseen. Levitettäessä lantaa Lämpsännevalla sijaitseville pelloille tulee se mullata välittömästi. Muille peltoalueille muualle kuin kasvustoon levitetty lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Luvan saajan hallussa olevista lannanlevityspeltoaloista on oltava ajantasaiset vuokra- ym. sopimukset ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ELYkeskukselle lannan luovutussopimus. 8
6. Lanta on kuormattava tiivispohjaisella alustalla. Lannan kuljetus on hoidettava tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa teiden varrella asuville asukkaille ja muille teiden käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levitys on hoidettava siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. 7. Lanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä ja kesällä kasvukauden aikaan. Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Suojavyöhykealueita ei lasketa edellä mainittuun levitysalaan mukaan. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Viljeltäessä tulvanalaisia peltoja saa lannan levittää pellolle vasta tulvaajan jälkeen. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Luokitelluilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 9 RATKAISUN PERUSTELUT Aluehallintovirasto katsoo, että ympäristölupaa tulee muuttaa, kun toiminta olennaisesti muuttuu. Päätöksessä on muutettu lainvoimaisen ympäristöluvan lupamääräyksiä, jotka koskevat eläinsuojien lannan käsittelymenetelmän muutosta, eläinmäärän muutosta ja toiminnan siirtymistä noin 200 metriä pohjoisemmaksi verrattuna voimassa olevaan ympäristölupaan. Hakemuksen ja asetettujen lupamääräysten mukainen eläinsuojan toiminta sekä luvanhakijan asiantuntemus täyttävät edelleen laissa asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset.
Lupamääräysten perustelut Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräyksellä varmistetaan eläinsuojien sijoittuminen hakemuksessa esitettyyn paikkaan. Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien nautaeläinten eläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemuksen pohjapiirustuksissa esitettyjen eläinpaikkojen perusteella. (lupamääräys 1) Eläinmäärien ja lannan käsittelymenetelmän muuttuessa, muuttuvat myös lannan määrä ja lannan varastointitilavaatimukset. Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2003). Asetuksen 4 :n mukaan lannan varastotilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja virtsa sekä muut säiliöihin johdettavat vedet. Tilalla on oltava tiivispohjaista kuivikepohjan ja avolantaloihin kertyvien sade- ja sulamisvesien varastointitilaa 13 198 m 3. Avolantaloihin kertyvien sade- ja sulamisvesien varalle varastotilavuutta tarvitaan noin 450 m³. Sade- ja sulamisvesien määräksi on arvioitu lantaloiden pinta-ala x 0,1 m. Hakemuksen mukaan tilalle rakennetaan 4 481 m 2 :n avolantala. Tilalla on lannan varastointitilaa 14 340 m 3, kun otetaan huomioon lantaloiden korkeus (2,8 metriä) sekä makuu- ja ruokinta-alue lyhytaikaisena kuivikepohjan varastoalueena. Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan kuivikepohjat voidaan laskea osaksi lannan varastointitilavuutta. Hakemuksen mukaan kuivikepohja tyhjennetään makuualueelta 6 25 kertaa vuodessa. Näin ollen jos tyhjennyskertoja on vähemmän, toimii makuualue osaltaan myös kuivikepohjan varastointialueena. Jos lantaloiden tilavuuksissa otetaan huomioon myös ns. kekolisäys, ei makuu- ja ruokinta-aluetta ole tarpeen laskea mukaan lannanvarastointitilavuuteen. Kuivikepohjan varastointitilavuutta huomioiden myös sadevesien kertyminen avolantaloihin on riittävästi. Säiliötilavuutta eläinsuojien pesuvesien ja laakasiilon puristenesteen varastointia varten tarvitaan yhteensä 445 m³. Kattamattomaan avosäiliöön kertyvien sade- ja sulamisvesien varalle varastotilavuutta tarvitaan 45 m³. Sade- ja sulamisvesien määräksi on arvioitu lietesäiliön pinta-ala x 0,3 m. Varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä niin, ettei aiheudu vuotoja pinta- tai pohjavesiin. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää. Tarkkailemalla säännöllisesti lannanvarastointi- ja johtamisrakenteita ja tyhjentämällä säiliöt vuosittain voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Koska kyseessä on poikkeuksellisen laaja toiminta, on lantavarastot määrätty rakentamaan niin, että tarvittaessa voidaan varmistaa salaojavesistä, ettei lantavarastoista ole vuotoja ympäristöön. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. (lupamääräys 3) 10
Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, ettei peltoja ylilannoiteta eikä ylilannoituksesta tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä aiheuteta ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltopinta-alavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavan fosforilannoituksen tasoon sekä ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antamaan ohjeeseen. Lannanlevitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 0,4 lihanautaa (ikä 12 24 kk) tai 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Hakijalla on lannanlevitykseen käytettävissä tästä toiminnasta syntyvälle lannan yhteensä 403 hehtaaria peltoa. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. (lupamääräys 5) Lannan kuormausta, kuljetusta ja levitystä koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin sekä ympäristön yleiselle viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (lupamääräys 6) Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Lanta tulee levittää ravinteeksi peltoon vasta tulva-ajan jälkeen, jotta estetään ravinteiden huuhtoutuminen vesistöön. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa lannan levityksestä tai levittämällä lanta kasvustoon vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Jättämällä vesistöjen ja valtaojien varsille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Pohjavesialueella tarkoitetaan pohjavesialueiden muodostumisalueita ja niiden suojavyöhykkeitä. Vaikka lupahakemuksen mukaiseen toiminta-alueeseen ei lannanlevityssuunnitelman mukaan kuulukaan peltoja pohjavesialueella, on ympäristöluvassa katsottu tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. (lupamääräys 7) 11 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Kainuun ELY-keskuksen lausunnossa esille tuodut seikat on otettu huomioon lupaa koskevissa muuttuneissa lupamääräyksissä seuraavasti: Eläinsuojien ja lantavarastojen rakenteista ja rakenteiden kunnon tarkkailusta, mukaan lukien salaojavesien tarkkailu, sekä lantavarastojen vähimmäistilavuudesta on määrätty lupamääräyksessä 3. Lannan kuormaamiseen ja kuljettamiseen liittyvät lausunnossa esitetyt seikat on huomioitu lupamääräyksessä 6 ja riittävästä lannanlevitysalasta ja ajantasaisesta lannanlevityssuunnitelmasta on määrätty lupamääräyksessä 5. Lannan levittämisestä pohjavesialueelle on määrätty lupamääräyksessä 7 ja säilörehun puristenesteen käsittelystä lupamääräyksessä 3. Polttoainesäiliöistä on määrätty voimassa olevan luvan yhteydessä, joka edelleen jää voimaan kyseisen lupamääräyksen osalta.
Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä määräyksissä seuraavasti: Lannanvarastointitilojen mitoitus on huomioitu lupamääräyksessä 3, jonka lisäksi on otettu huomioon avolantaloihin vuoden aikana kertyvät sadevedet. Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan kuivikepohjat voidaan laskea osaksi lannan varastointitilavuutta. Jaloittelualueita (ulkotarhoja) ei hakemuksen mukaan ole tarkoitus rakentaa. 12 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupaehtojen tarkistamista koskevasta hakemuksesta on määrätty 6.9.2011 annetussa päätöksessä Nro 77/11/1. Tämä päätös korvaa 6.9.2011 toiminnalle myönnetyn lupapäätöksen Nro 77/11/1 lupamääräykset 1 3 ja 5 7. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28 :n 3 momentti KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Asian käsittelymaksu on 1 740 euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Alue-
hallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009). Kyseisen asetuksen liitteen 2.1. kohdan mukaan toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia kyseisen toimintaa koskevan lupahakemuksen käsittelystä. Vähintään 400 lihanaudalle tarkoitetun eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on 3 480 euroa, josta 50 % on 1 740 euroa. 13 Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 2013 (1572/2011) Valtionneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)
14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Juha Anttila Seija Schroderus-Härkönen Päätöksen tekemiseen on osallistunut puheenjohtajana ympäristölupapäällikkö Juha Anttila. Asian on esitellyt ylitarkastaja Seija Schroderus- Härkönen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 861 4873 tai 020 636 1020. SSH/hh Liite Valitusosoitus Päätös Luvanhakijat Tiedoksi Suomen ympäristökeskus Kainuun ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat Kajaanin kaupunki Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 5.4.2012, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 020 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.