YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (jäljenpänä YVAmenettelyn)

Etelä-Savo Päätös Päiväys 29.9.2014 DNro KAIELY/550/2014 Morenia Oy (Janne Karhu) Automaatiotie 1 90460 OULUSALO Soraliike Möttönen Ky Maarakennusliike Möttönen Kotiniementie 11 88300 PALTAMO Metsäyhtymä Villeri Touvintie 29 B 8 70460 KUOPIO Asia YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (jäljenpänä YVAmenettelyn) SOVELTAMINEN HANKKEISTA VASTAAVAT Morenia Oy Automaatiotie 1 90460 OULUSALO Soraliike Möttönen Ky Maarakennusliike Möttönen Kotiniementie 11 88300 PALTAMO Metsäyhtymä Villeri Touvintie 29 B 8 70460 KUOPIO HANKEET Lehtokankaan alueelle haetaan yhtä aikaa kolmea eri maa-ainestenottolupaa sekä yhtä ympäristölupaa kiviaineksen murskaukseen. Soraliike Möttönen ja Maarakennus Möttönen hakee maa-aineslupaa 10 vuoden maa-ainesten otolle kiinteistöltä 2:61 ja 2:62. Maa-aineksia on tarkoitus ottaa yhteensä 180 000 m 3 ktr. Ottamisalueen pinta-ala on 10,7 ha. Soraliike Möttönen ja Maarakennus Möttönen hakevat samaan aikaan myös murskauslupaa. Alueella on voimassa oleva maa-ainesten ottolupa. PL 115

2/6 Morenia Oy hakee maa-ainestenottolupaa 10 vuoden ajalle kiinteistölle 2:55 alueelta 120 000 m 3 ktr. Yhteensä ottoalueen pinta-ala olisi 3,8 ha. Alueella on voimassa oleva maa-ainestenottolupa. Metsäyhtymä Villeri hakee maa-ainesten ottolupaa kiinteistölle 2:71. Ottaja aikoo ottaa 10,3 ha alalta yhteensä 500 000 m 3 ktr. Alueelta on otettu maa-aineksia aiemmin. Edellinen lupa on päättynyt elokuussa 2014. LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN Ottamisalueiden itäpuolella on Kainuun Sora Oy:n ottoalue. Kyseisellä toimijalla on myös lupa soran murskaamiseen. Ottamisalueen pinta on 21 ha ja otettava ainesmäärä on 1500 000 m 3 ktr. Lupa on voimassa 2021 vuoteen saakka. Kyseisellä alueella suoritetaan myös soran murskaamista, jolle on voimassa oleva ympäristölupa. HANKEALUEIDEN YMPÄRISTÖ JA SELVITYKSET Lehtoharju on luode-kaakko -suuntainen harjumuodostuma. Saarisenjärven pohjoispuolella on karkeaa ainesta (soraa, hiekkaista soraa) vain kapealla vyöhykkeellä ja alueen reunaosat ovat hiekkaa. Karkein materiaali on harjun eteläpuolen runko-osassa, jonne maa-aineksen otto on keskittynyt. Muutoin muodostuman eteläosassa aines on hiekkaa. Lehtoharjun kasvillisuus on pääosin mäntykangasta. Pohjavesialue on hydrogeologisesti osittain synkliininen. Varsinkin pohjoisesta ja idästä virtaa runsaasti valuvesiä harjun suuntaan. Niiden imeytyminen pohjavedeksi lienee kuitenkin heikkoa hienorakeisten reunasedimenttien ja Kotijoen vuoksi. Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon. Maa-ainesten ottamisalueet sijoittuvat Lehtoharjun harjumuodostumaan, joka on 1 luokan pohjavesialue. Soraliike Möttösen ja Maarakennusliike Möttösen ottoalueen luoteispuolella on pieni vedenottamo, josta otetaan vettä alle kymmenelle taloudelle. Pohjavesi virtaa vedenottamoilta kohti maa-ainesten ottoaluetta. Lähin vesistö on lännessä oleva Saarisenjärvi, jonka rannalla on asuintaloja. Maa-ainesotto ei sijoitu vesistön rantavyöhykkeelle. Lehtoharjun alueella on pitkään ollut maa-ainesten ottotoimintaa. Alue on vanhaa maa-ainesten ottamisaluetta. Harjualueelta on otettu maa-aineksia vuosikymmeniä (1960-luvulta alkaen). Kaikilla hankealueilla on aiemmin ollut maa-ainesten ottoa, ja hanke kohdistuu pieneltä osin neitseelliselle maaperälle. Hankealueille on ollut aiemmin myönnetyt maa-ainestenottoluvat, mutta lupien sallimia maaainesmääriä ei ole alueelta kokonaisuudessaan otettu. Hankealueen läheisyydessä on jonkin verran asutusta. Lähin asutus on Metsäyhtymä Villerin maa-ainesten ottopaikan läheisyydessä 150 metrin päästä ottoalueesta. Haja-asutusta on Saarisenjärven rannalla ottoalueiden länsipuolella. Lehtoharjua ole luokiteltu maisemallisesti arvokkaaksi harjualueeksi eikä alueella ole merkittäviä luonnon kauneusarvoja tai erikoisia luonnonesiintymiä. Alueella ei ole luonnonsuojelun tai maisemansuojelun kannalta merkityksellisiä alueita. Maa-ainesten oton ei voida katsoa myöskään sijoittuvan vesistön rantavyöhykkeelle. Maakuntakaavassa kyseinen alue on katsottu metsätalousalueeksi. Maakuntakaavaan Lehtoharjun alue on merkitty tärkeäksi pohjavesialueeksi. ASIAN VIREILLETULO JA KÄSITTELY Metsäyhtymä Villerin maa-aineslupahakemus sekä Soraliike Möttönen Ky:n sekä Maarakennusliike Möttösen maa-aineslupa- ja ympäristölupahakemuksista saapui ELY -keskukselle 13.6.2014. Morenia OY:n maaainesten ottolupahakemuksesta pyydettiin lausuntoa 4.8.2014. Paltamon kunnan ja ELY -keskuksen kesken pidettiin viranomaisneuvottelu 20.8.2014, jossa pohdittiin alueen YVA -menettelyn tarpeellisuutta. Koska hankkeiden yhteenlaskettu ottopinta-ala olisi lähellä YVA - menettelystä asetetun asetuksen 6 :n mukaista raja-arvoa. Kainuun ELY -keskus katsoi tarpeelliseksi selvittää, tuleeko hankkeisiin soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

3/6 KUULEMINEN Kainuun ELY -keskus lähetti hankkeista vastaaville ja Paltamon kunnalle kuulemiskirjeen. Morenia Oy on antanut kannanottonsa 5.9.2014. Morenia Oy katsoo, että vaikka kaikkien toimijoiden ottoalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on lähellä harkinnanvaraisuuden rajaa, ei se aiheuta merkittävää syytä ympäristövaikutusten arviointiin. Morenia Oy perustelee asiaa sillä, että toiminta-alueet ovat pääosin vanhoja ottoalueita ja neitseellistä ottoaluetta on suhteellisen pieni osa alueesta. Lisäksi Morenia Oy katsoo, että toiminta-alue tulee todennäköisesti jäämään pienemmäksi kuin lupahakemuksessa on ilmoitettu. Morenia Oy katsoo myös, että ennalta arvioiden kaikkien toimijoiden yhteenlaskettu ottomäärä tulee jäämään alle 200 000 m 3. Metsäyhtymä Villeri on vastannut kuulemiskirjeeseen 8.9.2014. Villeri katsoo, ettei hankkeisiin tule soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Toimija perustelee asiaa siten, että YVA -lain raja-arvot eivät ylity hankkeessa. Metsäyhtymä Villeri on myös valmis pienentämään ottoaluetta, mikäli asialla on kokonaisuuden kannalta merkitystä. Villeri on katsonut, että Lehtoharjun alue ei kuulu luonnon ja maisemansuojelunkannalta arvokkaisiin harjualueisiin. Metsäyhtymä Villerin mukaan alueen toiminnanharjoittajat ovat sopineet alueen rajojen tasoittamisesta. Metsäyhtymä Villeri on myös viitannut siihen, että alueen maa-ainesten otto on suunniteltu pohjaveden korkeuden mukaan ja sitä voidaan lisätä suuremmaksi kuin 5 metriä. Metsäyhtymä Villeri on lisäksi viitannut siihen että alueella toimijoita ei voida asettaa eriarvoiseen asemaan. Aiemmin alueella olleelle Kainuun Sora Oy:tä ei ole velvoitettu ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn, vaikka maaainestenottoalue on suuri. Metsäyhtymä Villeri katsoo, että kolmen muun alueella toimijan asettaminen YVA -menettelyyn olisi kohtuuttomasti vaikeuttamassa toimijoiden yhteistoimintaa. Metsäyhtymä Villeri on myös pyytänyt Kainuun ELY -keskusta ottamaan huomioon, että Villerin maa-ainestenottoalueella on sellainen maa-aines, jota voidaan käyttää hiekoitushiekkana. Villerin sopimuskumppani toimittaa hiekoitushiekkaa laajalle alueelle Kainuuta. Soraliike Möttönen ky ja Maarakennusliike on vastannut kuulemiskirjeellään 9.9.2014. Vastineessaan toiminnanharjoittaja on katsonut, että hakijan yhteenlasketut ottomäärät ja alueet eivät ylitä laissa mainittuja raja-arvoja ja ottamismäärät ovat jopa alle puolet raja-arvoista. Vuotuiset ottomäärät tulevat olemaan pienempiä ja ne ovat mitoitettu yläkanttiin. Luvanhakija on myös valmis pienentämään ottoaluettaan, mikäli asialla on kokonaisuuden kannalta merkitystä. Hakija katsoo, että seuraavan kymmenen vuoden aikana koko monttualue ei ole käytännössä aktiivisessa käytössä ja suunnitelmassa on huomioitu otto pidemmällä aikavälillä. Oton edetessä aluetta maisemoidaan, jolloin ottoalue pienenee jatkossa siltä osin. Soraliike Möttönen ky ja Maarakennusliike Möttönen on katsonut, että Lehtoharjun alue ei kuulu luonnon ja maisemansuojelunkannalta arvokkaisiin harjualueisiin. Vastineessa katsotaan, että uusi maa-ainesten ottosuunnitelma-alue voidaan tehdä jatkossa ilman YVA -menettelyä ja nyt toimijat ovat sopineet keskenään mm. raja-alueiden tasoittamisesta. Soraliike Möttönen Ky ja Maarakennusliike Möttönen katsoo myös, että maa-ainestenotto on suunniteltu pohjaveden korkeuksien mukaan, mutta suojakerrosta voidaan korottaa suuremmaksi kuin 5 metriä pohjaveden korkeudesta. Vedenottamo jätetään suoja-alueeksi, eikä siitä oteta maa-aineksia. Soraliike Möttönen ky ja Maarakennusliike Möttönen myös katsoo, että alueen toimijoita on kohdeltava yhdenmukaisesti. Alueen toimijalle Kainuun Sora Oy:lle on myönnetty ympäristölupa ilman YVA -menettelyä ja kolmen muun alueen toimijan asettaminen YVA menettelyyn olisi kohtuuttomasti vaikeuttamassa yritystoimintaa. Hankkeesta vastaava pyytää ottamaan huomioon kuulemiskirjeessään myös, että erilaisia jalostettuja sora-aineksia toimitetaan alueelta mm. Kajaaniin ja sorateiden soraistukseen. Paltamon kunta (9.9.2014) on lausunut asiasta seuraavaa. Lehtoharjun hankealueella on kysymys vanhasta jo vuosikymmeniä toimineesta maa-ainesten ottamisalueesta, joten kolmen maa-aineksen ottamisen jatkoluvan ei voida katsoa aiheuttavan laadultaan tai laajuudeltaan YVA -menettelyssä annetun lain tarkoittamaa olennaista muutosta eikä aiheuttavan merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Ottamistoiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan Kainuun maisemankuvan turmelemista eikä se aiheuta luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Paltamon kunta vetoaa myös toiminnanharjoittajien yhdenvertaiseen ja

4/6 tasapuoliseen kohteluun alueella. Alueella ei ole sovellettu ympäristövaikutusten arviointimenettelyä kolme vuotta aikaisemmin alueella annettuun lupaan eikä silloin, kun hankealueella on maa-ainesten otto aloitettu. KAINUUN ELY-KESKUKSEN RATKAISU Kainuun ELY -keskus päättää ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 6 :n perusteella, että Lehtoharjuun nyt haettaviin Soraliike Möttösen ja Maarakennusliike Möttösen, Morenia Oy:n sekä Metsäyhtymä Villerin maa-ainesten ottohankkeisiin ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 1 momentin ja vastaavan asetuksen 6 :n mukaisesti hankeluettelon 2 b) -kohdan mukaan kiven, soran tai hiekan ottoon, kun otettava ainesmäärä on vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa tai kun kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi mainitun lain 4 :n 2 momentinmukaisesti sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, lain 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Vaikutusten merkittävyyttä harkittaessa yksittäistapauksessa on sen lisäksi, mitä mainitun lain 4 :n 2 momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. Hankkeeseen sovelletaan YVA -menettelyä koskevan lain 4 :n 2 momenttia, koska mikään kolmesta erillisestä hankkeesta itsessään ei ylitä ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen 6 :n 2 b) kohdan mukaista hankeluettelon raja-arvoa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen 7 :n mukaan harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen on tarkasteltava erityisesti hankkeen ominaisuuksia, kuten hankkeen kokoa, hankkeen sijaintia ja vaikutusten luonnetta. Hankkeiden ominaisuudet Lehtoharjulle sijoittuvien hankkeiden yhteisalueen koko ja pinta-ala on varsin laaja. Alueella uuden neitseellisen kaivualueen määrä ei kuitenkaan kasva merkittävästi. Alueen pilaantumisriski ja muut haitat liittyvät pohjaveden suojakerroksien pienenemiseen sekä työkoneiden polttoaineen käyttöön ja säilytykseen. Lisäksi alueella suoritettavasta murskaamistoiminnasta syntyy jossain määrin melua ja pölyä. Alueen maaainesten otosta syntyy jonkin verran kaivannaisjätettä. Eri hankkeiden yhteisvaikutukset liittyisivät Lehtoharjun maa-ainesten ottamiseen liittyvissä hankkeissa erityisesti pohjaveden suojeluun. Maa-ainesten oton vaikutuksien voidaan katsoa olevan sitä suurempia, mitä laajempia ottamisalueet ovat. Maa-aineksen oton on katsottu vaikuttavan pohjavesialueen laatuun erityisesti, silloin kun jälkihoitamattomien maa-ainesten ottoalueiden laajuus ylittää 30 % pohjaveden muodostumisalueen pinta-alasta. Lehtoharjun kaikkien maa-ainesten ottoalueiden aktiivisten ottoalueiden pinta-ala olisi noin 11 % pohjaveden muodostumisalueen pinta-alasta. Kun lisäksi huomioidaan, että pohjavesialueelle kohdistuvia vaikutuksia voidaan tehokkaasti minimoida ympäristöluvan ja maa-ainesluvan ehtojen kautta muun muassa riittävien suojakerrosten vaatimisella ja maisemoinnilla, voidaan katsoa että eri hankkeiden yhteisvaikutus juuri tälle pohjavesialueelle ja sen nykyiselle vedenhankinnalle ei ole sillä tavoin merkityksellinen, että YVA -menettely olisi tarpeen. Hankkeiden sijainti Hankkeet sijoittuvat Lehtoharjun alueelle, joka on pitkään ollut maa-ainesten ottoaluetta. Hankkeen merkittävin luontoarvo on alueelle sijoittuva I -luokan pohjavesialue. Aluetta ei voida katsoa maisemallisesti arvokkaaksi tai merkittäväksi kohteeksi. Alueella ja sen välittömässä läheisyydessä ei ole

5/6 luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita. Myös kulttuurisesti, historiallisesti ja arkeologisesti merkittäviä kohteita alueella ei ole. Alueen läheisyydessä ei myöskään ole tiheää asutusta. Vaikutusten luonne Alueen lähellä on harva asutus ja toisaalta hankkeilla olisi todennäköisesti jonkin verran meluvaikutuksia alueen väestölle. Soraliike Möttösen ky:n ja Maarakennusliike Möttösen tontille tulevan soranmurskausta harjoitettaisiin noin yhden kuukauden verran vuodessa, joten meluvaikutuksia voidaan pitää pienimuotoisina. Murskausta lukuun ottamatta soran ja hiekan oton meluvaikutukset ovat yleensä pieniä. Alueen nykyiselle vedenhankinnalle tulevat muutokset ovat epätodennäköisiä, koska pohjavesi virtaa ottamolta kohti maa-ainestenottoalueita. Maisemaan ja luonnonolosuhteisiin kohdistuvia vaikutuksia ei voi pitää merkittävänä, koska alueella ei ole maiseman ja luonnonsuojelullisesti merkittäviä arvoja ja toiminta kohdistuu pääosin entisille maa-ainestenottoalueille. Kainuun ELY -keskus katsoo edellä mainituin perustein, että kun otetaan huomioon hankkeiden ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne, ei hankkeista aiheudu sellaisia merkittäviä ympäristövaikutuksia, joiden takia tulisi soveltaa YVA -menettelyä. KUULUTTAMINEN Kainuun elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Paltamon kunnan virallisella ilmoitustaululla, Kainuun ELY-keskuksessa sekä -verkkosivuilla. Päätös on myös nähtävillä Kainuun elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksessa, käyntiosoite Kalliokatu 4,. Päätös julkaistaan myös sähköisesti Ympäristöhallinnon verkkopalvelussa osoitteessa: http://www.ymparisto.fi/yva-paatokset/kainuu MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan. Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, Ylijohtaja Kari Pääkkönen Ylitarkastaja Elli Moilanen LIITE Valitusosoitus

6/6 Maksu Maksuton Tiedoksi Paltamon kunta, Soraliike Möttönen ky ja Maarakennusliike Möttönen, Metsäyhteymä Villeri, Morenia Oy

VALITUSOSOITUS Liite Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Pohjois- Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksen tiedoksisaantipäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Milloin kysymyksessä on sijaistiedoksianto, päätös katsotaan tiedoksi saaduksi, ellei muuta näytetä, kolmantena päivänä tiedoksianto- tai saantitodistuksen osoittamasta päivästä. Virkakirjeen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon saapumispäivänään. Milloin päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vaatimatta, päätös katsotaan tiedoksi saaduksi, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös on annettu postin välitettäväksi. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle. Omalla vastuulla valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, lähetin välityksellä, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla). Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden osoite Postiosoite Käyntiosoite Fax Sähköposti PL 189 Isokatu 4, Oulu 029 564 2841 pohjois-suomi.hao@oikeus.fi 90101 OULU Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa, ellei valittaja tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) 7 :n nojalla vapaudu maksuvelvollisuudesta.