Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Haitta-ainekartoitus TILAAJA Helsingin Kaupunki KOHDE LP Omenamäki,, Helsinki
2(9) SISÄLTÖ 1. YHTEENVETO... 3 1.1 Haitta-aineet... 3 2. YHTEYSTIEDOT... 4 2.1 Kohde... 4 2.2 Tilaaja... 4 2.3 Tutkimuksen suorittajat... 4 2.3.1 Haitta-ainekartoitus... 4 3. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT... 4 3.1 Toimeksiannon tausta, tavoitteet... 4 3.2 Lähtötiedot... 4 3.3 Kohteen yleistietoja... 4 4. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA... 5 4.1 Tutkimusten laajuus... 5 4.2 Yleistä Haitta-ainekartoituksen suorituksesta... 5 4.3 Asbesti... 5 4.3.1 Yleisimmät asbestilaadut... 5 4.3.2 Asbestimateriaalien vaarallisuuden arviointi... 6 4.3.3 Asbestityön turvallisuus... 6 4.4 PAH-yhdisteet... 6 4.5 PCP- ja lyijy-yhdisteet... 7 4.6 Raskasmetallit... 7 5. HAITTA-AINEKARTOITUKSEN SUORITUS... 7 5.1 Ajankohta... 7 5.2 Huomioitava otannasta... 7 5.3 Asbestipitoiset materiaalit... 8 5.3.1 Asbestia sisältävät materiaalit... 8 5.3.2 Materiaalit jotka eivät sisällä asbestia... 8 5.4 PAH-pitoiset materiaalit... 8 5.5 Raskasmetalli-pitoiset materiaalit... 9 6. RAKENNEAVAUKSET... 9 7. LIITTEET... 9
3(9) 1. YHTEENVETO 1.1 Haitta-aineet Kohteen haitta-ainekartoitus selvitettiin rakenteissa ja rakennusosissa esiintyvät terveydelle tai ympäristölle vaaralliset aineet. Haitta-ainekartoitus kattoi koko LP Omenamäen päärakenuksen. Seuraavien näytteiden kohdalla pitoisuudet ylittävät raja- ja/tai ohjearvot: Näytteen 02.RM todettiin sisältävän haitallisissa määrin raskasmetalleja
4(9) 2. YHTEYSTIEDOT 2.1 Kohde 2.2 Tilaaja LP Omenamäki 00940 HELSINKI Helsingin kaupunki, Kiinteistövirasto, Tilakeskus Sörnäistenkatu 1, PL 2213 00099 HELSINKI Jari Pere puh 040 840 0536 email jari.pere@hel.fi 2.3 Tutkimuksen suorittajat 2.3.1 Haitta-ainekartoitus Wise Group Finland Oy puh 020 743 5250 Sinimäentie 10 C faksi 020 743 5251 02360 Espoo Timo Mäkelä, ins. AMK puh 044 427 9265 email timo.makela@wisegroup.fi 3. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT 3.1 Toimeksiannon tausta, tavoitteet Työn tarkoituksena ja tavoitteena oli suorittaa kiinteistöön haitta-ainekartoitus riittävässä laajuudessa huomioiden rakennuksen tulevat saneeraukset ja niihin liittyvät mahdolliset purkutyöt. Haitta-ainekartoitus raportin tarkoitus on tulevaisuudessa palvella kiinteistöön tehtäviä korjaussuunnitelmia sekä mahdollisia korjaustöitä. 3.2 Lähtötiedot Tilaaja on toimittanut lähtötiedoiksi vuoden 1991 ilmanvaihtokorjausten pohjapiirustukset. Piirustukset eivät kuitenkaan pidä kaikilta osin paikkaansa. Aikaisemmin suoritetut tutkimukset ja korjaukset Kiinteistössä on suoritettu ajan saatossa korjaustoimenpiteitä. Kiinteistössä on suoritettu vuonna 2010 laajempi sisätilojen peruskorjaus, jossa on uusittu rakennuksen kaikki sisäpinnat, yläpohjan lämmöneristys sekä LVI- ja sähkötekniikka. 3.3 Kohteen yleistietoja Käyttökohteet: Päiväkoti Rakennusvuosi: ei tietoa, mahdollisesti 1920-1930-luvulla Rakennuksia: 1 Kerrosmäärä: 2 Ilmanvaihto: koneellinen tulo-poisto Lämmitys: Sähkö
5(9) 4. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA 4.1 Tutkimusten laajuus 4.2 Yleistä Haitta-ainekartoituksen suorituksesta Ennen vuotta 1990 rakennetussa rakennuksessa on tehtävä asbestikartoitus ennen rakenteisiin kohdistuvia purkutöitä. Asbestipitoisten rakenteiden purkaminen on luvanvaraista työtä ja pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta sallittu ainoastaan hyväksytyille ammattilaisille. Asbestipöly läpäisee tavalliset hengityssuojaimet ja suodattimet, joten asbestipölyltä on kotikonstein käytännössä mahdotonta suojautua. Suojaseinät ja alipaineistus (kohdepoisto) laitteiden tarpeet on huomioitava asbestipitoisien materiaalien purkutöissä ja tarvittaessa on työaikana suoritettava viereisien tilojen ilmasta asbestipitoisuuden määrityksiä leviämisen estämisen varmistamiseksi. Asbestipitoisuuden selvittämisen lisäksi on selvitettävä rakenteiden ja rakennusmateriaalien muut mahdolliset haitta-aineet kuten mm. PAH-pitoisuus, PCB- ja PB-pitoisuudet. Myös mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutöiden suorituksessa on huomioitava mikrobien leviämisen estäminen, joten useimmiten mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkaminen on suoritettava asbestipurkuna ja tilat on siivottava/puhdistettava ennen suojaseinien poistamista sekä seuraaviin työvaiheisiin etenemistä. 4.3 Asbesti Asbesti on yleisnimi eräille luonnossa esiintyville silikaattimineraalikuiduille. Rakennusmateriaalissa asbestia on käytetty lisäämään materiaalin palonkestoa, lujuutta, suojaa kosteushaitoilta ja kemialliselta rasitukselta, sekä parantaa akustisia ominaisuuksia. Asbestia on käytetty rakentamisessa mm. putkieristeissä, ruiskutettuna eristeenä, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa, maaleissa, liimoissa, rakennuslevyissä, ilmastointikanavissa, muovimatoissa, saumauslaasteissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa, palokatkoeristeissä, ovissa, etenkin palo-ovissa, proppausmassoissa, sekä vesikatto- ja julkisivumateriaaleissa. Suomessa asbestia on käytetty rakentamisessa 1920 1990-luvuilla. Krokidoliitin käyttö kiellettiin vuonna 1976. Asbestin käyttö kiellettiin kokonaan vuonna 1994. Käytännössä jokainen 1920 1990 luvun rakennus sisältää asbestia jossain muodossa. Asbestia sisältäviä julkisivujen maali- ja pinnoitetuotteita (mm. Kenitex, Flekson, Decoralt ja Gencoat) on käytetty pääsääntöisesti 1960 1985 välisenä aikana. 4.3.1 Yleisimmät asbestilaadut Krysotiili (valkoinen asbesti). Käytetty asbestisementtituotteissa, kitkapinnoissa ja tiivisteissä. Krokidoliitti (sininen asbesti). Krokidoliittia pidetään vaarallisimpana asbestityyppinä. Käytetty ruiskutuseristeenä, erityisesti paloneristeissä, ja kohteissa, joissa tarvittiin haponkestoa. Käyttö kiellettiin 1976. Amosiitti (ruskea asbesti). Käytetty sekoitettuna magnesiumkarbonaatin ja piimaan kanssa putkieristeenä ja lämmityskattiloiden eristeenä. Antofylliitti. Louhittiin Suomessa vuoteen 1974 asti. Käytetty tuotteissa, joiden piti olla emäksen- tai haponkestäviä kuten asbestipahveissa, sementtimassoissa ja eristemassoissa. Tremoliitti ja aktinoliitti. Kumpikaan ei ole puhtaana ollut kaupallinen asbestituote, mutta niitä voi esiintyä epäpuhtauksina muissa asbestilaaduissa ja muissa mineraaleissa.
6(9) 4.3.2 Asbestimateriaalien vaarallisuuden arviointi * Asbestialtistumisvaara tarviketta purettaessa Tarvikkeet ovat vaarattomia normaalikäytössä ja aiheuttavat vain purettaessa asbestialtistumisvaaran. Tuotteen purkua suunniteltaessa tulee ottaa yhteyttä siihen työsuojelupiiriin, jonka alueella purkutyö suoritetaan. Vaatimukset suojautumisesta ja työmenetelmistä vaihtelevat työsuojelupiireittäin. ** Suuri asbestialtistumisvaara tarviketta purettaessa Tarvikkeet ovat normaalikäytössä vaarattomia, mutta aiheuttavat purettaessa suuren asbestialtistumisvaaran. Kahden tähden tarvikkeiden purkua saavat tehdä ainoastaan työsuojeluviranomaisten valtuuttamat asbestipurkajat. Tarvikkeen purkua suunniteltaessa tulee ottaa yhteyttä siihen työsuojelupiiriin, jonka alueella purkutyö suoritetaan. *** Asbestialtistumisvaara, jos tarvikkeeseen kohdistuu mekaanista rasitusta Tarvikkeet ovat vaarallisia myös käyttötilanteissa. Vaarallisuus perustuu tarvikkeen rikkoutuessa, kolhiutuessa ja hioutuessa vapautuvan asbestipitoisen pölyn suureen määrään. Vaurioitunut kolmen tähden tarvike tulee heti eristää siten, ettei vauriokohdasta vapaudu lisää asbestia tilan ilmaan. **** Krokidoliittiasbesti, asbestialtistumisvaara aina Paljaan ruiskutetun krokidoliittiasbestieristeen katsotaan aiheuttavan aina asbestialtistumisen. Vaarallisuus perustuu työtavasta ja tarvikkeesta aiheutuvaan suureen pölyävyyteen. Krokidoliittipölyä on jo työvaiheen aikana joutunut kaikille tilan pinnoille. Lisäksi tarvikkeen rikkoutuessa, kolhiutuessa ja hioutuessa siitä vapautuu erittäin helposti suuria määriä asbestipitoista pölyä. Vaurioitunut kohta tulee heti eristää siten, ettei siitä vapaudu lisää asbestia tilan ilmaan. 4.3.3 Asbestityön turvallisuus Valtioneuvoston päätöksen asbestityöstä (1380/1994) mukaan rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta, on huolehdittava siitä, että asbestikartoituksen tulokset kirjataan rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston päätöksen (629/94) 7 :ssä tarkoitettuun asiakirjaan. Asbestipitoisten rakennusosien purkutyössä on noudatettava Valtioneuvoston päätöksessä asbestityöstä (1380/1994) annettuja määräyksiä sekä käytettävä työsuojeluhallituksen päätöksessä (231/1990) esitettyjä hyväksyttäviä asbestityömenetelmiä. Asbestipurkutyön työsuunnitelma on toimitettava vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista työpaikkaa tarkastavalle työsuojeluviranomaiselle. 4.4 PAH-yhdisteet PAH-yhdisteitä sisältäviä materiaaleja on käytetty pääosin vedeneristämisessä alapohjarakenteissa ja maanvastaisissa seinärakenteissa. Lisäksi PAH-yhdisteitä sisältäviä kyllästysaineita on käytetty myös ratapölkyissä ja rakennusten puurakenteisissa ala- sekä välipohjissa. Kivihiilitervasta valmistetut tuotteet sisältävät satoja orgaanisia yhdisteitä, joista haitallisimpia ovat syöpää ja perimämuutoksia aiheuttavat polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet. Rakennusten ja muiden rakenteiden vesieristeinä on käytetty erilaisia kivihiilitervaan perustuvia tuotteita, öljypohjaisia bitumeita sekä bitumin ja kivihiilitervatuotteiden seoksia. Myös bitumit voivat sisältää PAH-yhdisteitä, kuitenkin selvästi vähemmän kuin kivihiiliterva. PAH-yhdisteitä sisältävän materiaalin käsittely purku-, saneeraus- ja rakennustyössä edellyttää suojaustoimenpiteitä. Jos epäillään materiaalin sisältävän PAH-yhdisteitä, on tarpeen
7(9) tehdä materiaalista PAH-analyysi, jotta suojaustoimien tarve ja suojauksen aste voitaisiin määrittää. PAH-yhdisteiden kokonaismäärän ollessa yli 200 mg/kg, toimitetaan jäte yleensä ongelmajätelaitokselle (Ratu-ohjekortti 82-0237: Kivihiilipikeä sisältävien rakenteiden purku). Mikäli rakenteissa esiintyy bitumimaisia eristeitä tai muita vastaavia, joita ei ole tässä haittaainekartoituksessa analysoitu, on niiden PAH-pitoisuudet määritettävä. 4.5 PCP- ja lyijy-yhdisteet Polykloorattujen bifenyylien seoksia (PCB) ja lyijyä (Pb) sisältäviä polysulfidimassoja käytettiin julkisivuelementtien ja mm. ikkuna-aukkojen saumaukseen yleisesti vielä 1970 luvun alussa ja satunnaisesti ainakin vuoteen 1976. Lyijyä käytettiin massoissa vielä 1980 luvullakin. Lisäksi lyijyä on käytetty rakennusten sisäpuolisissa rakenteissa ja yleisesti myös maaleissa sekä valurautaisien viemäreiden liitoksissa. Valtioneuvoston päätös No: 1071/1989 sekä EU:n direktiivi 96/59/EY luokittelevat materiaalin ongelmajätteeksi, jos se sisältää PCB:tä enemmän kuin 50 mg/kg. Jos saumausmassan lyijypitoisuus ylittää 1500 mg/kg, luokitellaan se ympäristökeskuksen (1998Y0264124; 16.6.1998) mukaan ongelmajätteeksi riippumatta siitä sisältääkö se PCB:tä. 4.6 Raskasmetallit Raskasmetalleiksi kutsutaan tiettyjä metalleja jotka on todettu olevan vaarallisia sekä ympäristölle sekä terveydelle. Raskasmetalleille on ominaista kertyminen elimistöön ja/tai luontoon, rikastuminen sekä syöpävaarallisuus. Rakenteissa raskametalleista yleisin on lyijy ja sitä esiintyy tyypillisesti saumojen lisäksi mm. viemärien tiivisteissä ja muovituotteissa. Rakenteissa käytetyt maalit sisältävät usein lyijyn lisäksi myös muita raskasmetalleja, kuten sinkkiä, kobolttia, kuparia, nikkeliä ja elohopeaa. Raskasmetallien käyttö jatkuu edelleen raskaisiin rasitusolosuhteisiin tarkoitetuissa maaleissa ja pinnoitteissa. Raskasmetalleille on annettu vaarallisen jätteen raja-arvot (SAMASE 2007) 5. HAITTA-AINEKARTOITUKSEN SUORITUS 5.1 Ajankohta Haitta-ainekartoituksen kenttätutkimukset suoritettiin 24.6.2014. 5.2 Huomioitava otannasta Rakenneavaukset ja näytteenotto on tehty pistokoeluontoisesti ja niissä havaitut haitta-ainepitoiset materiaalit edustavat niitä tiloja, joihin avaukset on suoritettu. Haitta-ainekartoitusta ei kyetä suorittamaan kattavana ennen rakenteiden purkuvaihetta, joten tulokset ja määrälaskennat perustuvat otantaan. Pintamateriaaleja on mahdollisesti uusittu kiinteistön elinkaaren aikana, joten vanhojen rakenteiden alle on voinut jäädä haitta-ainepitoisia materiaaleja. Mikäli korjaus-/purkutöiden yhteydessä ilmenee muita kuin tässä tutkimuksessa/raportissa havaittuja materiaaleja, jotka saattavat arviolta sisältää haitta-aineita, on niiden haitta-ainepitoisuudet tutkittava.
8(9) 5.3 Asbestipitoiset materiaalit 5.3.1 Asbestia sisältävät materiaalit Haitta-ainekartoituksessa ei todettu asbestia sisältäviä materiaaleja. 5.3.2 Materiaalit jotka eivät sisällä asbestia Näyte 1. Alapohjan tervapaperi, kellari Näyte 3. Vesikaton aluskate, bitumikermi 5.4 PAH-pitoiset materiaalit Näyte Sijainti, rakenneosa PAH (kokonaispitoisuus) Raja-arvo (kokonaispitoisuus) Bentso(a)pyreenipitoisuus (mg/kg) Määräarvio* 1 Alapohjan tervapaperi alle 30 mg/kg 200 mg/kg < 2,0 mg/kg 3 Vesikaton aluskate, bitumikermi alle 30 mg/kg 200 mg/kg < 2,0 mg/kg *Määräarvio ilmoitetaan ainoastaan materiaaleista joissa raja- tai ohjearvot ylittyvät. Rajaja/tai ohjearvojen ylittävät pitoisuudet on lihavoitu. Rakenneavauksia ei kyetty tutkimushetkellä tekemään kattavana (kauttaaltaan), joten ilmoitetut määrät ovat arvioita. Purkutöiden yhteydessä on tarvittaessa varmistettava materiaalien PAH- pitoisuudet ja tarkennettava niiden määrät. Haitta-ainekartoituksessa ei todettu PAH-pitoisia materiaaleja.
9(9) 5.5 Raskasmetalli-pitoiset materiaalit Näyte Sijainti, rakenneosa Sinkki (kokonaispitoisuus) Sinkki (raja-arvo) (raja- Kromi arvo) Kromi (kokonaispitoisuus) 2 Ikkunan vesipelti 54000 ±370 mg/kg 2500 mg/kg 25000 ±380 mg/kg 1000 mg/kg Näytteen 02.RM kromin ja sinkin pitoisuudet ylittävät vaarallisen jätteen raja-arvon. Näytettä vastaavat materiaalit tulee käsitellä vaarallisena jätteenä. 6. RAKENNEAVAUKSET Tutkimusten yhteydessä tehtiin kaksi rakenneavausta, joista etsittiin haitta-ainepitoisia materiaaleja. Alla on lueteltu rakenneavauksissa havaitut rakennetyypit: Alapohjarakenne, kellari: kannatinlaudat tervapaperi Lämmöneriste: puhallusvilla n. 360 mm Koolaus + lattialauta Vesikaton rakenne: Tiilikate 7. LIITTEET ruodelaudat + tuuletusrimat 2-kertainen bitumikermi aluskate umpilaudoitus 1. Tutkimuskartat 2. Asbestianalyysin tulokset 3. PAH-analyysien tulokset 4. Raskasmetalli-analyysin tulokset Timo Mäkelä, RI, AMK Wise Group Finland Oy, korjausrakentaminen
LIITE 1, TUTKIMUSKARTTA 01.ASB/PAH, alapohjan tervapaperi 03.ASB/PAH, vesikaton aluskate, bitumikermi 02.RM, ikkunan vesipellin maali
ASBESTIANALYYSI 2939/ASB TUTKIMUSRAPORTTI 27.6.2014 1(1) Tilaaja: Wise Group Finland Oy / Timo Mäkelä Tilaus-/ toimituspäivä: 24.6.2014 (tilaus) Kohde/ projektinumero:, LP, Omenamäki Menetelmät: Näytteet on tutkittu optisella analyysillä käyttäen polarisaatiomikroskooppia Nikon E200 POL ja/ tai alkuaineanalyysillä käyttäen elektronimikroskooppia Leo 912 sekä alkuaineanalysaattoria (EDS) Oxford Instruments X-Max. Näytteenotosta vastaa tilaaja. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. TULOKSET: Näyte tunnus: Tila/ materiaali: Menetelmä: Asbestipitoisuus: VM/EM* 01.ASB/PAH Alapohja, tervapaperi VM Ei sisällä asbestia. 03.ASB/PAH Vesikaton aluskate, bitumikermi VM Ei sisällä asbestia. *VM = polarisaatiomikroskooppi, EM = elektronimikroskooppi Jussi Myllykangas tutkija, FM Labroc Oy Y-tunnus: 2544332-6 Teknologiantie 9 D Keilaranta 4 www.labroc.fi 90590 OULU 02150 ESPOO puh. 050 4395 079
PAH-ANALYYSI Tilaaja: Wise Group Finland Oy / Timo Mäkelä Tilaus-/ toimituspäivä: 24.6.2014 (tilaus) 2939/PAH TUTKIMUSRAPORTTI 1.7.2014 1(1) Kohde/ projektinumero:, LP, Omenamäki Menetelmät: Analyysi suoritettiin tilaajan toimittamasta näytteestä GC-MSD-menetelmällä. Analyysissä sovelletaan menetelmää ISO 18287. Menetelmän määritysraja 2,0 mg/kg. Tulokset koskevat vain tutkittua näytettä. TULOKSET: 01.ASB+PAH Alapohja, tervapaperi 03.ASB+PAH Vesikaton aluskate, bitumikermi Yhdiste: [mg/kg] [mg/kg] Naftaleeni < 2,0 < 2,0 Asenaftaleeni < 2,0 < 2,0 Asenafteeni < 2,0 < 2,0 Fluoreeni < 2,0 < 2,0 Fenantreeni < 2,0 < 2,0 Antraseeni < 2,0 < 2,0 Fluoranteeni < 2,0 < 2,0 Pyreeni < 2,0 < 2,0 Bentso(a)antraseeni < 2,0 < 2,0 Kryseeni < 2,0 < 2,0 Bentso(b)fluoranteeni < 2,0 < 2,0 Bentso(k)fluoranteeni < 2,0 < 2,0 Bentso(a)pyreeni < 2,0 < 2,0 Indeno(1,2,3-cd)pyreeni < 2,0 < 2,0 Dibentso(a,h)antraseeni < 2,0 < 2,0 Bentso(ghi)peryleeni < 2,0 < 2,0 PAH-yht.* < 30 < 30 * Menetelmän mittausepävarmuus 24 %. Vaarallisen jätteen raja-arvon 200 mg/kg (kokonaispitoisuus, 16-yhdistettä) ylittävät tulokset on lihavoitu. Näytteitä 01 ja 03 vastaavat materiaalit voidaan PAH-pitoisuuden osalta poistaa ja hävittää normaalisti. Petri Perätalo tutkija, laboratorioanalyytikko puh. 050-340 7810 Labroc Oy Y-tunnus: 2544332-6 Teknologiantie 9 D Keilaranta 4 www.labroc.fi 90590 OULU 02150 ESPOO puh. 050 4395 079
RASKASMETALLIANALYYSI Tilaaja: Wise Group Finland Oy / Timo Mäkelä Tilaus-/ toimituspäivä: 24.6.2014 (tilaus) 2939/RM TUTKIMUSRAPORTTI 1.7.2014 1(1) Kohde/ projektinumero:, LP, Omenamäki Menetelmät: Tilaajan toimittaman näytteen raskasmetallianalyysi tehtiin XRF-analysaattorilla, S1 TITAN. Laite on kalibroitu 2014. Tulokset koskevat vain tutkittua näytettä. TULOKSET: 02.RM Ikkunan vesipellin maali Yhdiste (*): mg/kg Antimoni (2500) < 100 Arseeni (1000) 330 Kadmium (100) < 100 Koboltti (1000) < 100 Kromi (1000) 25000 ± 380 Kupari (2500) 330 Nikkeli (1000) < 100 Lyijy (1500/2500**) 490 Vanadiini (10 000) < 100 Sinkki (2500) 54000 ± 370 * Vaarallisen jätteen raja-arvot mg/kg, ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007 ** RATU 82-0382: rakennusmateriaalien raja-arvo 1500 mg/kg. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007: maa-aineksen raja-arvo 2500 mg/kg. Näytteen 02.RM kromin ja sinkin pitoisuudet ylittävät vaarallisen jätteen raja-arvon. Näytettä vastaavat materiaalit tulee käsitellä vaarallisena jätteenä. Petri Perätalo tutkija, laboratorioanalyytikko puh. 050-340 7810 Labroc Oy Y-tunnus: 2544332-6 Teknologiantie 9 D Keilaranta 4 www.labroc.fi 90590 OULU 02150 ESPOO puh. 050 4395 079