PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO HÄMEEN ELY-KESKUS ASIKKALAN KUNTA HARTOLAN KUNTA HEINOLAN KAUPUNKI HOLLOLAN KUNTA HÄMEENKOSKEN KUNTA KÄRKÖLÄN KUNTA LAHTI AQUA OY LAHDEN KAUPUNKI NASTOLAN KUNTA ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN VESI OY PADASJOEN KUNTA SYSMÄN KUNTA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA OSARAPORTTI II Suunnitteluvaihtoehdot Työ: E24330 Turku, 30.06.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VAIHTOEHTOJEN MUODOSTAMINEN... 2 2.1 VEDENHANKINTA... 2 2.2 JÄTEVEDENKÄSITTELY... 2 2.3 AIKAIKKUNAT... 3 3. VEDENHANKINNAN VAIHTOEHDOT... 4 3.1 YHDYSVESIJOHDOT... 4 3.2 VEDENOTTAMOT... 5 4. JÄTEVEDENKÄSITTELYN VAIHTOEHDOT... 6 4.1 NYKYISET 11 PUHDISTAMOA SANEERATAAN (VE0+)... 6 4.1.1. Siirtoviemärit... 6 4.1.2. Jätevedenpuhdistamot... 6 4.2 YHDEKSÄN PUHDISTAMOA (VE1)... 8 4.2.1. Siirtoviemärit... 8 4.2.2. Jätevedenpuhdistamot... 9 4.3 SEITSEMÄN PUHDISTAMOA (VE2)... 10 4.3.1. Siirtoviemärit... 10 4.3.2. Jätevedenpuhdistamot... 11 4.4 VIISI PUHDISTAMOA (VE3)... 12 4.4.1. Siirtoviemärit... 12 4.4.2. Jätevedenpuhdistamot... 13 4.5 KAKSI PUHDISTAMOA (VE4)... 13 4.5.1. Siirtoviemärit... 13 4.5.2. Jätevedenpuhdistamot... 14 5. KUSTANNUKSET... 15 5.1 KUSTANNUSPERUSTEET... 15 5.2 VEDENHANKINNAN KUSTANNUKSET... 15 5.2.1. Vedenottamot... 15 5.2.2. Yhdysvesijohdot... 16 5.3 JÄTEVEDENKÄSITTELYN KUSTANNUKSET... 17 5.3.1. Siirtoviemärit... 17 5.3.2. Jätevedenpuhdistamot... 17 5.3.3. Vaihtoehtojen kokonaiskustannukset... 18 6. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 19 6.1 VAIKUTUSTEN VERTAILU KUNNITTAIN... 19 6.1.1. Asikkala... 19 6.1.2. Hartola... 20 6.1.3. Heinola... 21 6.1.4. Hollola... 21 6.1.5. Hämeenkoski... 22 6.1.6. Kärkölä... 22 6.1.7. Lahti... 23 6.1.8. Nastola... 24 6.1.9. Orimattila... 24 6.1.10. Padasjoki... 25 6.1.11. Sysmä... 25 6.2 JÄTEVEDENKÄSITTELYN VAIKUTUKSET VESISTÖÖN... 26 6.3 HAJA-ASUTUKSEN VIEMÄRÖINTI... 28 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi
LIITTEET: Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Kustannuslaskentaperusteet Jätevedenpuhdistamoiden mitoitus Vesistökuormitus Kustannukset ja kustannusten jako Vaihtoehtojen vaikutusten vertailu kunnittain KARTAT: Kartta 103 Vedenhankinta Kartta 104 Jätevedenkäsittelyn suunnitteluvaihtoehto 0 Kartta 105 Jätevedenkäsittelyn suunnitteluvaihtoehto 1 Kartta 106 Jätevedenkäsittelyn suunnitteluvaihtoehto 2 Kartta 107 Jätevedenkäsittelyn suunnitteluvaihtoehto 3 Kartta 108 Jätevedenkäsittelyn suunnitteluvaihtoehto 4 Kartta 109 Sysmän uusi / saneerattava jätevedenpuhdistamo 30.06.2011 /ARY 30.06.2011 / ARY 30.06.2011 / JOT VALMIS 10.06.2011 /ARY 10.06.2011 / ARY 10.06.2011 / JOT LUONNOS 30.03.2011 /ARY 30.03.2011 / ARY 30.03.2011 / JOT LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi
PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO 30.06.2011 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA OSARAPORTTI II SUUNNITTELUVAIHTOEHDOT TYÖ E24330 1. JOHDANTO Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelmassa selvitetään Heinolan, Lahden ja Orimattilan kaupunkien sekä Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kuntien vesihuollon alueelliset ratkaisuvaihtoehdot niin, että vedenhankinta sekä jätevesien käsittely voidaan järjestää parhaalla mahdollisella tavalla. Suunnittelualueen kuntien lisäksi selvitetään vesihuollon yhtymäkohdat maakuntaa ympäröiviin kuntiin. Aiempi Päijät-Hämeen maakunnan vesihuoltosuunnitelma on vuodelta 2004. Suunnittelutyö on jaettu neljään osaraporttiin. Ensimmäinen osaraportti käsittää perusselvitykset, ennusteet, tavoitteet ja suunnitteluperusteet, toisessa osaraportissa vertaillaan suunnitteluvaihtoehtoja, kolmannessa osaraportissa esitetään yleissuunnitelma valitulle suunnitelmaratkaisulle ja neljännessä esitetään saadut lausunnot ja niistä laaditut vastineet. Osaraportissa 2 esitellään muodostetut suunnitteluvaihtoehdot, sekä niiden vertailu. Vaihtoehdot on laadittu vedenhankintaan ja jätevedenkäsittelylle. Vaihtoehdot on muodostettu konsultin suunnitteluryhmässä, joka on huomioinut tilaajan projektiryhmän evästykset. Suunnittelutyön ohjausta ja seurantaa varten on perustettu projektiryhmä ja ohjausryhmä. Projektiryhmän kokoonpano on seuraava: - Paavo Päätalo, Hämeen ELY-keskus, projektiryhmän puheenjohtaja - Timo Virola, Hämeen ELY-keskus - Erkki Rope, Päijät-Hämeen liitto, ohjausryhmän puheenjohtaja - Harri Hirvonen, Asikkalan kunta - Tapio Pesonen, Heinolan kaupunki - Juha-Pekka Ristola, Hollolan vesihuoltolaitos - Martti Lipponen, Lahti Aqua Oy - Markku Heikkonen, Lahti Aqua Oy - Reijo Hutri, Orimattilan Vesi Oy - Jami Junkkari, Orimattilan Vesi Oy - Harri Hoffren, Sysmän kunta Ohjausryhmään kuuluvat projektiryhmän jäsenten lisäksi: - Antti Kailio, Hartolan kunta - Heikki Salonsaari, Hollolan kunta - Pekka Moisanen, Hämeenkosken kunta
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 2/28 - Pertti Sallila, Kärkölän kunta - Jorma Vaskelainen, Lahden kaupunki - Risto Helander, Nastolan kunta, vesihuoltolaitos - Seppo Rantanen, Padasjoen kunta - Lasse Saarinen, Padasjoen kunta Selvitys on osa Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojektia (PAKETTI projekti), joka on rahoitettu Euroopan Aluekehitysrahaston osarahoituksella (EAKR) kuntien vastatessa omarahoituksesta. Päijät-Hämeen liitto toimii projektin hallinnoijana. Suunnittelutyö on tehty AIRIX Ympäristö Oy:n Turun ja Tampereen toimistoilla. Osaraportti II:n laadintaan ovat osallistuneet projektivastaavana DI/SNIL Reijo Haronen, pääsuunnittelijana DI Antti Ryynänen sekä suunnittelijana Ins.AMK Jonna Tuomiranta. 2. VAIHTOEHTOJEN MUODOSTAMINEN 2.1 VEDENHANKINTA Vedenhankinnassa tarkasteltiin koko suunnittelualuetta yhtenä alueena. Vedenhankinnassa lähtökohtana on järjestää kuntien vedenhankinta maakunnassa sijaitsevilla runsailla ja laadukkailla pohjavesivaroilla. Linjojen mitoituksessa tämä on lähtökohta. Lisäksi otettiin huomioon vedenjohtaminen myös maakunnan ulkopuolelle pääkaupunkiseudun suuntaan (esim. Mäntsälä). Vedenhankinta tulee tapahtumaan nykyisiltä ottamoilta, joiden lisäksi tullaan rakentamaan lisävedenottokapasiteettia vedenhankintaan soveltuville alueille. Lisävedenottamot eivät ole toisiaan poissulkevia ja niiden kaikkien toteutuminen on mahdollista suunnittelujakson aikana. Lisäksi jätevedenkäsittelyn suunnittelussa jokaisen siirtoviemärin yhteyteen sijoitettiin yhdysvesijohto lisäämään vedenhankinnan varmistamista. 2.2 JÄTEVEDENKÄSITTELY Jätevedenkäsittelyssä vaihtoehtojen muodostamista ohjasi ennen kaikkea seuraavat periaatteet: Porvoojoen vesistöön ei johdeta enää sellaisten kuntien puhdistettuja jätevesiä, joita ei tällä hetkellä sinne johdeta. Tästä on kuitenkin poikkeuksena Kärkölän kunnan jätevedet sekä Iitin kunnan Vuolenkosken kylän jätevedet. Jätevesiä ei johdeta maakunnan ulkopuolelle puhdistettavaksi, lukuun ottamatta Hämeenkosken jätevesien käsittelyn vaihtoehtoa. Alue jaetaan pohjoiseen ja eteläiseen tarkastelualueeseen o o Pohjoinen alue: Hartola, Sysmä, Padasjoki, Heinola, Asikkala Eteläinen alue: Lahti, Nastola, Orimattila, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä Jätevedenkäsittelyssä muodostettiin yhteensä viisi suunnitteluvaihtoehtoa, jotka ovat: Vaihtoehdossa 0+ jätevedet johdetaan nykyisin toiminnassa olevilla jätevedenpuhdistamoille (11 kpl). Ainoastaan jo aiemmin päätettynä Hollolan Herralan puh-
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 3/28 2.3 AIKAIKKUNAT distamo lopetetaan ja jätevedet johdetaan Lahden Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolle. Kaikki puhdistamot saneerataan kerran suunnittelujakson aikana ja varaudutaan suuremmilla puhdistamoilla typenpoistovaatimuksiin. Vaihtoehdossa 1 Kärkölän Järvelän ja Hartolan jätevedenpuhdistamot suljetaan. Kärkölästä jätevedet johdetaan yhdessä Hollolan Herralan ja Orimattilan Hennan jätevesien kanssa Ali-Juhakkalaan. Hartolan jätevedet johdetaan Sysmään. Käyttöön jää yhteensä yhdeksän puhdistamoa. Vaihtoehdossa 2 Sysmän jätevedenpuhdistamo suljetaan ja Sysmän ja Hartolan jätevedet johdetaan Heinolaan. Padasjoen puhdistamo suljetaan ja jätevedet johdetaan Asikkalan puhdistamolle. Nastolan puhdistamo suljetaan ja jätevedet johdetaan Lahden Ali-Juhakkalaan. Käyttöön jää yhteensä seitsemän puhdistamoa. Vaihtoehdossa 3 Padasjoen kirkonkylän puhdistamo suljetaan ja jätevedet johdetaan yhdessä Sysmän ja Hartolan jätevesien kanssa Heinolaan. Hämeenkosken jätevedenpuhdistamo suljetaan ja jätevedet johdetaan Lammille, josta jätevedet johdetaan myöhemmin Hämeenlinnaan. Käyttöön jää yhteensä viisi puhdistamoa. Vaihtoehdossa 4 alueella jää kolme puhdistamoa. Hartolan, Sysmän, Padasjoen, Asikkalan ja Heinolan jätevedet puhdistetaan Heinolaan rakennettavassa uudessa puhdistamossa. Lahden ja Hollolan alueelta aiemmin Ali-Juhakkalaan johdetut jätevedet puhdistetaan yhdessä Nastolan, Kärkölän ja Orimattilan jätevesien kanssa Orimattilaan rakennettavassa uudessa puhdistamossa. Lahden Kariniemen jätevedenpuhdistamo jää toimintaan. Hämeenkosken jätevedet johdetaan Lammille. Osa puhdistamoista on tilanteessa, että uusi ympäristölupa on tulossa muutaman vuoden päästä yhdessä saneeraustarpeen kanssa. Osa puhdistamoista on juuri saneerattu tai rakennettu. Uusi ympäristölupakaan ei todennäköisesti tuo saneeraustarpeita, jolloin seuraava investointitarve on vasta parinkymmenen päästä. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehtojen muodostamisessa ja suunnitteluratkaisun tekemisessä tulee huomioida nämä investointien aikaikkunat huomioida. Puhdistamoiden ympäristöluvan uusimisen ja saneeraustarpeen ajankohdat on esitetty seuraavassa taulukossa.
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 AIRIX Ympäristö Oy Päijät-Hämeen liitto E24330 Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 4/28 Taulukko 2.1 Suunnittelualueen puhdistamoiden arvioitu saneerausajankohta Jätevedenpuhdistamo Historia ja luvat Asikkala 1986 rakennettu, 2008 saneeraus, ympäristölupa haussa Hartola 1976 rakennettu, 2008-2009 saneeraus nykyinen ymp.lupa tulee uusia 2014 Heinola 1976 rakennettu, 1996 saneeraus nykyinen ymp.lupa tulee uusia 2013 Hämeenkoski 1996 saneeraus nykyinen ymp.lupa tulee uusia 2012 Kärkölä 1977 rakennettu, 1994 saneerattu, 2010 uusi ympäristölupa (voimaan 2016) Lahti, Ali-Juhakkala 1961 rak., 2005 kokonaistypenpoisto, 2011 uusi ympäristölupa Lahti, Kariniemi 1975 rak., 1997 kokonaistypenpoisto, 2011 uusi ympäristölupa Nastola 2009 typenpoisto + saneeraus Orimattila 1981 rakennettu, saneeraukset 1996-97, 2000, 2004-05 nykyinen ymp.lupa tulee uusia 2012 Padasjoki 2000 rakennettu nykyinen ymp.lupa tulee uusia 2014 Sysmä 1972 rakennettu nykyinen ymp.lupa tulee uusia 2014 Saneeraustarve 3. VEDENHANKINNAN VAIHTOEHDOT 3.1 YHDYSVESIJOHDOT Rakennetaan yhdysvesijohto Vierumäeltä Lahteen. Lisäksi rakennetaan yhdysvesijohto Lahdesta Hyrtiälänkankaalle, joka lisää vedenvälityskapasiteettia tärkeiltä pohjavesialueilta Lahden suuntaan. Rakennetaan yhdysvesijohto Herralasta Orimattilan Hennaan. Herralan ja Lahden välille on rakennettu ennestään vesijohto siirtoviemärin kanssa samaan kaivantoon. Vesijohdon halkaisija on 355 mm. Vesijohto tulee toimimaan jatkuvassa käytössä tai varavesilähteenä Hennan alueelle.
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 5/28 Pohjois-Hartolan suunnitellulta vedenottamolta rakennetaan yhdysvesijohto Hartolan keskustaajamaan. Vesijohdon halkaisija on 200 mm. Ottamo ja vesijohto tulevat turvaamaan Hartolan kunnan vedenhankintaa. Yhdysvesijohdot on esitetty seuraavassa taulukossa sekä liitteenä olevalla kartalla 103. Taulukko 3.1 Suunnitellut yhdysvesijohdot. Yhdysvesijohto Halkaisija [mm] Linjapituus [m] Herrala - Henna VJ 355 20 900 220 Vesijohdon välityskyky [m 3 /h] Lahti - Hyrtiälänkangas VJ 500 20 600 610 Lahti - Vierumäki VJ 200 19 700 90 Pohjois - Hartolan vo - Hartolan keskustaajama VJ 200 13 500 90 3.2 VEDENOTTAMOT Yhteensä suunniteltujen yhdysvesijohtojen pituus on n. 74,7 km. Lisäksi jätevedenkäsittelyn vaihtoehdoissa jokaisen siirtoviemärin yhteyteen rakennetaan yhdysvesijohto lisäämään vedenhankinnan varmistamista, pois lukien Padasjoki Asikkala siirtoviemäri vaihtoehdossa 2 ja Lahti Orimattila siirtoviemäri vaihtoehdossa 4. Suunnitelmaan on otettu mukaan maakunnan vedenhankinnan kannalta tärkeät suunnitellut ottamot tai yksittäisen kunnan kannalta tärkeät ottamot. Hartolaan rakennetaan Pohjois-Hartolan pohjavedenottamo (1 000 m 3 /d). Vedenottamo turvaa Hartolan vedenhankintaa, joka on tällä hetkellä yhden ottamon varassa. Ottamo tulee palvelemaan myös Joutsan kunnan vedenhankintaa mahdollisen Hartola Joutsa vesijohtoyhteyden myötä. Asikkalan Hyrtiälänkankaalle rakennetaan pohjavedenottamo (3 000 m 3 /d). Lisäksi alue soveltuu tekopohjaveden valmistamiseen. Tekopohjavesilaitoksen kapasiteetti on 3 000 m 3 /d. Heinolan Syrjälänkankaalle rakennetaan pohjavedenottamo (1 000 m 3 /d) lisäämään kunnan vedenhankintakapasiteettia. Ottamo tulee lisäämään varavesikapasiteettia Asikkalan, Nastolan ja Hollolan suuntiin. Hollolan Paimelanvuorelta on arvioitu saatavan pohjavettä 1 000 m 3 /d. Orimattilaan on suunniteltu Viiskivenharjun (1 700 m 3 /d) pohjavedenottamon rakentamista. Lahden Launeen ja Urheilukeskuksen ottamot on otettavissa käyttöön käsittelyä tehostamalla. Vedenottolupa on yhteensä 9 000 m 3 /d. Suunnitellut vedenottamot on esitetty liitteenä olevalla kartalla 103 sekä seuraavassa taulukossa.
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 6/28 Taulukko 3.2 Suunnitellut vedenottamot ja niiden kapasiteetti. Kunta Hanke Kapasiteetti [m 3 /d] Asikkala Hyrtiälänkankaan vedenottamo 3 000 Asikkala Hyrtiälänkankaan tekopohjavesilaitos 3 000 Hartola Pohjois-Hartolan vedenottamo 1 000 Heinola Syrjälänkankaan vedenottamo 1 000 Hollola Paimelanvuoren vedenottamo 1 000 Orimattila Viiskivenharjun vedenottamo 1 700 Lahti Launeen ja Urheilukeskuksen vedenottamoiden käyttöönotto 9 000 Vedenottamoiden yhteenlaskettu kapasiteetti tulee olemaan 19 700 m 3 /d. 4. JÄTEVEDENKÄSITTELYN VAIHTOEHDOT 4.1 NYKYISET 11 PUHDISTAMOA SANEERATAAN (VE0+) 4.1.1. Siirtoviemärit Ei uusia siirtoviemäreitä. 4.1.2. Jätevedenpuhdistamot Hartolan jätevedenpuhdistamo saneerataan uuden ympäristöluvan saamisen jälkeen. Uusi lupa tulee hakea vuoden 2014 loppuun mennessä. Saneerauksen tavoitteena on 20 vuoden toiminta-aika vuoteen 2035 asti. Nykyiset allastilavuudet riittävät jatkossakin. Koneistot, sähkö ja LVI uusitaan. Rakennus peruskorjataan. Puhdistamoa on saneerattu viimeksi vuosina 2008-2009, jolloin on mm. automaatiojärjestelmää uusittu. Sysmän jätevedenpuhdistamo saneerataan uuden ympäristöluvan saamisen jälkeen. Uusi lupa tulee hakea vuoden 2014 loppuun mennessä. Saneerauksen tavoitteena on 20 vuoden toiminta-aika vuoteen 2035 asti. Puhdistamon nykyinen kapasiteetti riittää tulevaisuudessakin. Koneistot, automaatio, sähkö ja LVI uusitaan. Rakennus peruskorjataan. Puhdistettujen jätevesien johtamiseen käytetty avouoma putkitetaan ja jatketaan purkupaikka kauemmaksi pois lahden pohjukasta ja asutuksen läheisyydestä. Uusi purkupaikka viedään Luotikkaan keskelle, jossa vedensyvyys on noin 10 metriä. Purkuputken pituus on n. 5 km. Padasjoen kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 2000 ja kapasiteetti riittää jatkossakin. Lupa tulee uusia vuoden 2014 loppuun mennessä. Välitöntä saneeraustarvetta ei ole. Puhdistamo saneerataan viimeistään vuonna 2025, jolloin uusitaan koneistot ja tarpeen mukaan saneerataan rakennusta. Asikkalan Mustaniemen jätevedenpuhdistamo on laajennettu vuonna 1986 ja kapasiteetti riittää jatkossakin. Koneistoa on saneerattu ja lietteenkäsittelyä uusittu noin vuonna 2008. Puhdistamo saneerataan viimeistään vuonna 2020, jolloin uusitaan koneistot ja peruskorjataan rakennus.
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 7/28 Heinolan Sahanniemen jätevedenpuhdistamo on saneerattu vuonna 1996. Uusi ympäristölupa tulee hakea vuoden 2013 loppuun mennessä. Uusi ympäristölupa voi tuoda typenpoistovelvoitteen. Tässä suunnitelmassa varaudutaan typenpoistovaatimukseen. Nykyistä laitosta saneerataan typenpoistoa varten. Saneeraus tehdään uuden luvan saamisen jälkeen noin vuonna 2013-2015. Saneerauksessa anaerobisen osan altaiden jako rakennetaan typenpoistoa mahdollistamiseksi. Lisäksi laitokseen tulee tertiäärikäsittely, jolla varmistetaan typenpoiston toteutuminen. Saneerauksen yhteydessä uusitaan koneistot tarvittavin osin. Muilta osin käsittelykapasiteetti riittää jatkossakin. Kärkölän Järvelän jätevedenpuhdistamolle vuonna 2010 myönnetyn ympäristöluvan vaatimukset tulevat voimaan vuoden 2016 alkuun mennessä. Nykyinen laitos saneerataan. Koneistot, LVI ja sähkö uusitaan. Hankitaan prosessinohjausjärjestelmä. Esikäsittely uusitaan. Prosessi muutetaan kaksilinjaiseksi rakentamalla puhdistamoon laajennusosa, johon tulee uudet ilmastus- ja jälkiselkeytysaltaat. Samalla kokonaisallastilavuutta lisätään nykyisestä sekä ilmastuksen että jälkiselkeytyksen osalta. Nastolan jätevedenpuhdistamo on saneerattu typenpoistoa varten vuonna 2009. Puhdistamo tullee jatkossakin täyttämään nykyiset lupavaatimukset, vaikka orgaanisen aineen osalta mitoitusarvo tulee ylittymään jatkossa. Välitöntä saneeraustarvetta ei ole. Laitos saneerataan viimeistään vuonna 2030, jolloin uusitaan koneistot, sähkö, LVI ja automaatio sekä peruskorjataan rakennusta. Lahden Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolle ja Kariniemen jätevedenpuhdistamolle on annettu yhteinen ympäristölupa 21.2.2011. Ympäristöluvasta on valitettu. Vaasan hallinto-oikeudelle. Luvan mukaan: Puhdistusvaatimukset tiukkenevat: Fosfori 0,3 mg/l, 96 % ja BOD 10 mg/l, 95 %. Kaikki puhdistetut jätevedet tulee johtaa Nikulan tasausaltaan kautta Porvoonjokeen. Vesijärvestä tulee johtaa Porvoonjokeen laimennusvettä joen virtaaman pitämiseksi aina vähintään määrässä 1,0 m 3 /s ilman jätevesiä. Ensimmäisessä vaiheessa suoritetaan uuden luvan vaatimat toimenpiteet. Ali- Juhakkalan puhdistetut jätevedet tullaan johtamaan Nikulan tasausaltaaseen. Puhdistamon allaskapasiteetti riittää jatkossakin vuoteen 2030 asti ja välittömälle saneeraukselle ei ole tarvetta. Toisessa vaiheessa puhdistamo saneerataan viimeistään vuonna 2030, jolloin koneistot uusitaan ja rakenteita peruskorjataan. Lahden Kariniemen jätevedenpuhdistamolle ja Lahden Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolle on annettu yhteinen ympäristölupa 21.2.2011 (Kts. Ali- Juhakkala). Ensimmäisessä vaiheessa suoritetaan uuden luvan vaatimat toimenpiteet. Puhdistamon allaskapasiteetti riittää jatkossakin vuoteen 2030 asti ja välittömälle saneeraukselle ei ole tarvetta. Toisessa vaiheessa puhdistamo saneerataan viimeistään vuonna 2030, jolloin koneistot uusitaan ja rakenteita peruskorjataan. Orimattilan Vääräkosken jätevedenpuhdistamon biologista prosessia tehostettiin vuosina 1996-1999 typenpoiston parantamiseksi. Myös biologinen fosforinpoisto otettiin käyttöön. Vuonna 2000 uudistettiin lietteenkäsittelyä. Vuosina 2004 ja 2005 uusittiin mm. esikäsittelyä (välppä). Typenpoisto teho on heikentynyt tulevien vesien jäähtymisen seurauksena. Laitos saneerataan uuden ympäristöluvan saamisen jälkeen. Uusi lupa tulee hakea vuoden 2012 loppuun mennessä. Ellei typenpoistoteho nykyisessä prosessissa parane, varaudutaan tertiäärikäsittelyn rakentamiseen typenpoiston varmistamiseksi.
Hartolan jvp Sysmän jvp Padasjoen jvp Asikkalan Mustaniemen jvp Heinolan Sahanniemen jvp Kärköläm Järvelän jvp Nastolan jvp Lahden Ali-Juhakkalan jvp Orimattilan Vääräkosken jvp Hämeenkosken jvp Lahden Kariniemen jvp AIRIX Ympäristö Oy Päijät-Hämeen liitto E24330 Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 8/28 Hämeenkosken jätevedenpuhdistamo saneerataan viimeistään vuonna 2020. Koneistot, sähköt, LVI ja automaatiolaitteet uusitaan tarvittavin osin, altaat saneerataan ja rakennus peruskorjataan. Laitoksen nykyinen kapasiteetti riittää jatkossakin. Uusi ympäristölupa tulee hakea vuoden 2012 loppuun mennessä. Seuraavassa taulukossa on esitetty käyttöön jäävien jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot. Taulukko 4.1 Suunnittelualueen jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot vaihtoehdossa 0+. Q m 3 /d 500 700 600 1 400 5 600 1 200 3 900 13 725 4 100 200 16 775 BOD 7 kg/d 170 230 310 480 2 230 310 2 040 7 286 1 190 56 8 905 P kg/d 5 9 16 17 64 13 58 165 38 2 202 N kg/d 35 54 49 106 418 70 286 918 213 15 589 AVL as 2 429 3 286 4 429 6 857 31 857 4 429 29 143 104 079 17 000 800 127 207 q mit l/s 12 16 14 32 130 28 90 318 95 5 388 4.2 YHDEKSÄN PUHDISTAMOA (VE1) 4.2.1. Siirtoviemärit Hartolan jätevedenpuhdistamo poistetaan käytöstä ja jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Sysmän saneerattavalle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Siirtoviemärin kanssa samaan kaivantoon sijoitetaan yhdysvesijohto kuntien vedenhankinnan turvaamiseksi. Järvelän jätevedenpuhdistamo Kärkölässä poistetaan käytöstä ja jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Hollolan Herralan. Herralasta jätevedet johdetaan Lahden Ali- Juhakkalan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Kärkölän siirtoviemärin linjausvaihtoehtoja on kaksi, pohjoinen (VE1A) ja eteläinen (VE1B) linjaus. Eteläinen linjaus (VE1B) tulee palvelemaan myös Orimattilaan suunniteltua Hennan alueen tulevaa asuinaluetta. Hennan alue on huomioitu eteläisen linjauksen mitoituksessa. Siirtoviemärin kanssa samaan kaivantoon sijoitetaan yhdysvesijohto kuntien vedenhankinnan turvaamiseksi. Lahti-Henna välin yhdysvesijohdon mitoitusvaihtoehtoja on kaksi (vedenhankinnan VE2). Hartolan siirtoviemäri ja Kärkölän siirtoviemärin molemmat linjausvaihtoehdot on esitetty liitteenä olevalla kartalla 105. Seuraavassa taulukossa on esitetty siirto-
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 9/28 viemäreiden pituudet, mitoitus, pumppaamot ja linjojen varrelta viemäriin liitettävät kiinteistöt. Taulukko 4.2 Suunnitellut siirtoviemärit vaihtoehdossa 1. Linjapituus [m] Mitoitusvirtaama [m 3 /d] Putkikoko [mm] Pumppaamot [kpl] Hajaasutuksen kiinteistöt [kpl] Siirtoviemäri Hartolan jvp Sysmä JV 19 600 410 200 6 80 Kärkölä Hollola VE1A Järvelä - Luhtikylä JV/VJ 16 000 2 400 280 4 50 Luhtikylä - Herrala JV/VJ 4 300 5 400 400 2 40 Henna - Luhtikylä JV/VJ 5 100 3 000 280 2 20 Kärkölä Hollola VE1B Järvelä-Herrala JV/VJ 13 800 2 400 280 4 50 Luhtikylä-Herrala JV/VJ 4 300 5 400 400 4 40 Henna - Luhtikylä JV/VJ 5 100 3 000 280 2 20 4.2.2. Jätevedenpuhdistamot Sysmän jätevedenpuhdistamo laajennetaan (VE1A) ja saneerataan Hartolan jätevesiä varten. Rakennetaan puhdistamoon laajennusosa, jossa sijaitsevat uudet ilmastus- ja selkeytysaltaat. Laitos muutetaan kaksilinjaiseksi ja allastilavuudet tuplataan. Saneerauksessa koneistot, automaatio, sähkö ja LVI uusitaan. Rakennus peruskorjataan. Puhdistettujen jätevesien johtamiseen käytetty avouoma putkitetaan ja jatketaan purkupaikka kauemmaksi pois lahden pohjukasta ja asutuksen läheisyydestä. Uusi purkupaikka viedään Luotikkaan keskelle, jossa vedensyvyys on noin 10 metriä. Purkuputken pituus on n. 5 km. Sysmään rakennetaan uusi jätevedenpuhdistamo (VE1B), jossa käsitellään Hartolan ja Sysmän jätevedet. Uuden jätevedenpuhdistamon rakentaminen on vaihtoehto nykyisen puhdistamon laajentamiselle. Uuden puhdistamon paikka on noin 2,5 km lounaaseen puhdistamon nykyisestä paikasta. Mahdollinen uusi paikka on esitetty liitteenä (Kartta 109). Vanhalta puhdistamolta rakennetaan siirtoviemäri (250M). Puhdistetut jätevedet johdetaan noin 1,6 km pituisella purkuputkella Luotikkaaseen. Puhdistamo rakennetaan kaksilinjaiseksi aktiivilietelaitokseksi. Puhdistamon mitoitusarvot ovat samat kuin Sysmän puhdistamon laajentamisessa. Mitoitusarvot on esitetty taulukossa 4.3. Kärkölän kunnan jätevesien johtaminen Lahden Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolle ei vaadi erityistoimenpiteitä puhdistamolla. Ali-Juhakkalassa toimenpiteet ovat samat kuin vaihtoehdossa 0+. Hartolan ja Kärkölän Järvelän jätevedenpuhdistamot jäävät pois toiminnasta. Muilla puhdistamoilla toimenpiteet ovat samat kuin vaihtoehdossa 0+. Seuraavassa taulukossa on esitetty käyttöön jäävien jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot.
Sysmän jvp Padasjoen jvp Asikkalan Mustaniemen jvp Heinolan Sahanniemen jvp Nastolan jvp Lahden Ali-Juhakkalan jvp Orimattilan Vääräkosken jvp Hämeenkosken jvp Lahden Kariniemen jvp AIRIX Ympäristö Oy Päijät-Hämeen liitto E24330 Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 10/28 Taulukko 4.3 Suunnittelualueen jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot vaihtoehdossa 1. Q m 3 /d 1 200 600 1 400 5 600 3 900 14 925 4 100 200 16 775 BOD 7 kg/d 400 310 480 2 230 2 040 7 596 1 190 56 8 905 P kg/d 14 16 17 64 58 178 38 2 202 N kg/d 89 49 106 418 286 988 213 15 589 AVL as 5 714 4 429 6 857 31 857 29 143 108 507 17 000 800 127 207 q mit l/s 28 14 32 130 90 345 95 5 388 4.3 SEITSEMÄN PUHDISTAMOA (VE2) 4.3.1. Siirtoviemärit Sysmän jätevedenpuhdistamo poistetaan käytöstä ja Sysmän ja Hartolan kuntien jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Heinolaan saneerattavalle Sahanniemen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Linjausvaihtoehtoja on kolme: Päijänteen kautta vesistönalituksena reittiä Sysmä-Neitsaari-Kalkkinen-Heinola (VE2A), maalinjauksena valtateiden 4 ja 5 kautta (VE2B) tai suoraan Kalkkisten kylän kautta (VE2C). Siirtoviemärin kanssa samaan kaivantoon sijoitetaan yhdysvesijohto kuntien vedenhankinnan turvaamiseksi. VE2A- ja VE2C linjausvaihtoehdoissa voidaan poistaa Kalkkisten jätevedenpuhdistamo käytöstä ja liittää kylän viemäriverkosto siirtoviemäriin. Padasjoen jätevedenpuhdistamo poistetaan käytöstä ja jätevedet johdetaan Asikkalan jätevedenpuhdistamolle. Nastolan jätevedenpuhdistamo poistetaan käytöstä ja jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Lahden Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Siirtoviemärin kanssa samaan kaivantoon sijoitetaan yhdysvesijohto kuntien vedenhankinnan turvaamiseksi. Sysmän siirtoviemärin linjausvaihtoehdot sekä Nastolan ja Padasjoen siirtoviemärit on esitetty liitteenä olevalla kartalla 106. Seuraavassa taulukossa on esitetty siirtoviemäreiden pituudet, mitoitus, pumppaamot ja linjojen varrelta viemäriin liitettävät kiinteistöt.
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 11/28 Taulukko 4.4 Suunnitellut siirtoviemärit vaihtoehdossa 2. Siirtoviemäri Linjapituus [m] Mitoitusvirtaama [m 3 /d] Putkikoko [mm] Pumppaamot [kpl] Hajaasutuksen kiinteistöt [kpl] Sysmä - Heinola VE2A Sysmä - Neitsaari JV/VJ 29 000 2 400 250 8 50 Neitsaari - Kalkkinen JV/VJ 7 600 2 400 250 2 80 Kalkkinen - Heinola JV/VJ 23200 2 400 250 6 70 Sysmä - Heinola VE2B Sysmä - Heinola JV/VJ 49 400 2 400 250 8 250 Sysmä - Heinola VE2C Sysmä - Kalkkinen JV/VJ 28 000 2 400 250 8 110 Kalkkinen - Heinola JV/VJ 23 200 2 400 250 6 70 Padasjoki - Asikkala JV 27 500 1 200 200 8 0 Nastola - Lahti JV/VJ 16 800 7 200 450 5 0 Lisäksi toteutetaan Hartolan ja Kärkölän siirtoviemärit vaihtoehdon 1 mukaisesti. 4.3.2. Jätevedenpuhdistamot Heinolan Sahanniemen jätevedenpuhdistamo saneerataan Hartolan ja Sysmän jätevesien vastaanottamista varten. Jätevesien keskittäminen lisää laitoksen asukasvastinelukua ja siten on todennäköistä, että ympäristöluvassa tullaan vaatimaan typenpoistoa. Puhdistamon kapasiteetti riittää, mutta nykyistä laitosta saneerataan typenpoistoa varten. Saneerauksessa anaerobisen osan altaiden jako rakennetaan typenpoiston mahdollistamiseksi. Lisäksi laitokseen tulee tertiäärikäsittely, jolla varmistetaan typenpoiston toteutuminen. Saneerauksen yhteydessä uusitaan koneistot tarvittavin osin. Muilta osin käsittelykapasiteetti riittää jatkossakin. Lahden Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolle tehdään vaihtoehdossa 0+ esitetyt ensimmäisen vaiheen toimenpiteet. Toisessa vaiheessa lisätään kapasiteettia Nastolan jätevesien vastaanottamista varten. Vesimäärän suhteen nykyinen laitos riittää, mutta orgaanisen aineen, fosfroin ja typen osalta laitoksen mitoitus tulee ylittymään Nastolan jätevesien myötä. Kapasiteetin lisäyksen yhteydessä vanhat koneistot uusitaan ja rakenteet peruskorjataan. Asikkalan Mustaniemen jätevedenpuhdistamon kapasiteetti riittää vastaanottamaan Padasjoen jätevedet. Toimenpiteet ovat samat kuin vaihtoehdossa 0+. Hartolan, Kärkölän Järvelän, Sysmän ja Nastolan jätevedenpuhdistamot jäävät pois toiminnasta. Muilla puhdistamoilla toimenpiteet ovat samat kuin vaihtoehdossa 0+. Seuraavassa taulukossa on esitetty käyttöön jäävien jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot.
Asikkalan Mustaniemen jvp Heinolan Sahanniemen jvp Lahden Ali-Juhakkalan jvp Orimattilan Vääräkosken jvp Hämeenkosken jvp Lahden Kariniemen jvp AIRIX Ympäristö Oy Päijät-Hämeen liitto E24330 Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 12/28 Taulukko 4.5 Suunnittelualueen jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot vaihtoehdossa 2. Q m 3 /d 2 000 6 800 18 825 4 100 200 16 775 BOD 7 kg/d 790 2 630 9 636 1 190 56 8 905 P kg/d 33 78 236 38 2 202 N kg/d 155 507 1 274 213 15 589 AVL as 11 286 37 571 137 650 17 000 800 127 207 q mit l/s 46 157 436 95 5 388 4.4 VIISI PUHDISTAMOA (VE3) 4.4.1. Siirtoviemärit Padasjoen kirkonkylän jätevedenpuhdistamo poistetaan käytöstä ja jätevedet johdetaan Heinolaan saneerattavalle Sahanniemen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Jätevedet johdetaan Sysmästä Heinolaan rakennettavaan siirtoviemäriin. Padasjoen siirtoviemärihaara rakennetaan Päijänteen alituksena. Hämeenkosken jätevedenpuhdistamo poistetaan käytöstä ja jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Lammiin. Lammin alueen jätevedet puhdistetaan nykyään omalla puhdistamolla, mutta tulevaisuudessa jätevedet tullaan johtamaan Hämeenlinnan Paroisten jätevedenpuhdistamolle. Siirtoviemärin kanssa samaan kaivantoon sijoitetaan yhdysvesijohto. Padasjoen siirtoviemärin linjaus sekä Hämeenkosken siirtoviemäri on esitetty liitteenä olevalla kartalla 107. Seuraavassa taulukossa on esitetty siirtoviemäreiden pituudet, mitoitus, pumppaamot ja linjojen varrelta viemäriin liitettävät kiinteistöt. Taulukko 4.6 Suunnitellut siirtoviemärit vaihtoehdossa 3. Linjapituus [m] Mitoitusvirtaama [m 3 /d] Putkikoko [mm] Pumppaamot [kpl] Hajaasutuksen kiinteistöt [kpl] Siirtoviemäri Padasjoki - Neitsaari JV/VJ 16 800 1 200 200 4 0 Neitsaari - Kalkkinen JV/VJ 29 500 3 600 315 2 80 Kalkkinen - Heinola JV/VJ 23 200 3 600 315 6 70 Hämeenkoski - Lammi JV 11 900 400 160 3 40
Asikkalan Mustaniemen jvp Heinolan Sahanniemen jvp Lahden Ali-Juhakkalan jvp Orimattilan Vääräkosken jvp Lahden Kariniemen jvp AIRIX Ympäristö Oy Päijät-Hämeen liitto E24330 Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 13/28 Lisäksi toteutetaan Hartolan ja Kärkölän siirtoviemärit vaihtoehdon 1 mukaisesti sekä Sysmän ja Nastolan siirtoviemärit vaihtoehdon 2 mukaisesti. 4.4.2. Jätevedenpuhdistamot Heinolan Sahanniemen jätevedenpuhdistamo saneerataan Hartolan, Sysmän ja Padasjoen kuntien jätevesien vastaanottamista varten. Toimenpiteet ovat samat kuin vaihtoehdossa 2. Lahden Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamon kapasiteettia lisätään Nastolan jätevesien vastaanottamista varten, kuten vaihtoehdossa 2. Hartolan, Kärkölän Järvelän, Sysmän, Nastolan, Padasjoen kirkonkylän ja Hämeenkosken jätevedenpuhdistamot jäävät pois toiminnasta. Muilla puhdistamoilla toimenpiteet ovat samat kuin vaihtoehdossa 0+. Seuraavassa taulukossa on esitetty käyttöön jäävien jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot. Taulukko 4.7 Suunnittelualueen jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot vaihtoehdossa 3. Q m 3 /d 1 400 7 400 18 825 4 100 16 775 BOD 7 kg/d 480 2 940 9 636 1 190 8 905 P kg/d 17 94 236 38 202 N kg/d 106 556 1 274 213 589 AVL as 6 857 42 000 137 650 17 000 127 207 q mit l/s 32 171 436 95 388 4.5 KAKSI PUHDISTAMOA (VE4) 4.5.1. Siirtoviemärit Asikkalan Mustaniemen jätevedenpuhdistamo poistetaan käytöstä ja jätevedet johdetaan siirtoviemärillä uudelle Heinolan alueelliselle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Siirtoviemärin kanssa samaan kaivantoon sijoitetaan yhdysvesijohto kuntien vedenhankinnan varmistamiseksi. Toinen linjausvaihtoehto on johtaa Asikkalan jätevedet Kalkkisiin, jossa siirtoviemäri yhdistetään Sysmä-Heinola siirtoviemäriin.
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 14/28 Lahden Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamo ja Kariniemen jätevedenpuhdistamo poistetaan käytöstä ja jätevedet johdetaan siirtoviemärillä uudelle Orimattilan alueelliselle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Kariniemen jätevedet johdetaan Ali-Juhakkalan kautta, jolloin tulee rakentaa siirtoviemäri kaupunkialueen läpi. Nikulan tasausaltaita voidaan käyttää jäteveden huippuvirtaamien tasaukseen ennen johtamista Orimattilaan. Asikkalan ja Lahden siirtoviemärit on esitetty liitteenä olevalla kartalla 108. Seuraavassa taulukossa on esitetty siirtoviemäreiden pituudet, mitoitus, pumppaamot ja linjojen varrelta viemäriin liitettävät kiinteistöt. Taulukko 4.8 Suunnitellut siirtoviemärit vaihtoehdossa 4. Siirtoviemäri Asikkala - Heinola VE4B Linjapituus [m] Mitoitusvirtaama [m 3 /d] Putkikoko [mm] Pumppaamot [kpl] Hajaasutuksen kiinteistöt [kpl] Asikkala - Kalkkinen JV/VJ 17 000 2 800 300 4 140 Kalkkinen - Heinola JV/VJ 23 200 6 400 400 6 0 Asikkala - Heinola VE4A Asikkala - Heinola JV/VJ 26 700 2 800 300 8 70 Lahti - Orimattila JV 22 800 71 200 2*800 14 20 Kariniemi-Ali-Juhakkala JV 4 500 33 550 800 3 0 Lisäksi toteutetaan Hartolan ja Kärkölän siirtoviemärit vaihtoehdon 1 mukaisesti, Sysmän ja Nastolan siirtoviemärit vaihtoehdon 2 mukaisesti sekä Padasjoen ja Hämeenkosken siirtoviemärit vaihtoehdon 3 mukaisesti. 4.5.2. Jätevedenpuhdistamot Heinolaan rakennetaan uusi alueellinen jätevedenpuhdistamo Asikkalan jätevesien Heinolaan johtamisen myötä. Puhdistamo on 4-linjainen typenpoistolaitos. Typenpoisto varmistetaan tertiäärikäsittelyllä. Puhdistamo pyritään sijoittamaan nykyisen puhdistamon läheisyyteen. Orimattilaan rakennetaan uusi alueellinen jätevedenpuhdistamo. Puhdistamo on 4-6 -linjainen typenpoistolaitos. Laitoksella on tertiäärikäsittely typen- ja fosforinpoiston sekä hygienisoinnin varmistamiseksi. Koska rakentaminen tapahtuisi vuoden 2030 jälkeen, saattaa lopulliset laitoksen käsittelymenetelmät ja kokoonpano perustua tulevaan ja kehitteillä olevaan tekniikkaan. Tästä syystä laitoksen tarkempi kuvaus tässä vaiheessa on haasteellista. Hartolan, Kärkölän Järvelän, Sysmän, Nastolan, Padasjoen kirkonkylän, Hämeenkosken, Heinolan Sahanniemen, Lahden Ali-Juhakkalan ja Kariniemen sekä Orimattilan Vääräkosken jätevedenpuhdistamot jäävät pois toiminnasta. Seuraavassa taulukossa on esitetty uusien alueellisten jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot.
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 15/28 Taulukko 4.9 Suunnittelualueen jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot vaihtoehdossa 4. Heinolan uusi alueellinen jvp Orimattilan uusi alueellinen jvp Q m 3 /d 8 800 39 700 BOD 7 kg/d 3 420 19 730 P kg/d 111 476 N kg/d 662 2 076 AVL as 48 857 281 857 q mit l/s 204 919 5. KUSTANNUKSET 5.1 KUSTANNUSPERUSTEET Kustannusarvioiden laadinnassa käytetyt perusteet on esitetty liitteessä 6. Johtolinjojen rakentamiskustannusten laskennassa käytetään suunnittelijan ylläpitämää yksikköhinnastoa, joka pohjautuu toteutuneisiin hankkeisiin. Laitosten kustannuslaskenta perustuu toteutuneisiin kohteisiin. Osassa kustannusarvioista on käytetty aiempaa alueelle tehtyä vesihuollon yleissuunnitelmaa (Ramboll, 2004), jossa esitetyt kustannukset on tarkistettu rakentamiskustannusindeksillä vuoden 2011 tasoon. Vaihtoehtojen kustannuksia on vertailtu rakentamiskustannusten, vuotuisten käyttökustannusten ja kokonaisvuosikustannusten avulla. Kokonaisvuosikustannus on muodostettu jakamalla rakentamiskustannus annuiteettimenetelmällä vuosikustannukseksi ja lisäämällä siihen käyttökustannus. Korkokantana on käytetty 5 %. Kustannuslaskennassa käytetään seuraavia oletuksia: - kuoletusajat (käyttöiät): o koneistot 15 vuotta o rakennukset 30 vuotta o johtolinjat 50 vuotta - pumppaamoissa oletetaan koneiston osuudeksi 35 % ja rakennuksen osuudeksi 65 % Kustannusarvioiden laadinnassa on rakennuskustannusindeksi 5/2011 103,5 (2010=100). 5.2 VEDENHANKINNAN KUSTANNUKSET 5.2.1. Vedenottamot Vedenottamoiden rakentamis-, käyttö- ja kunnossapito- sekä kokonaisvuosikustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Vedenottamoiden rakentamiskustannukset ovat yhteensä 5,3 M ja käyttökustannukset 433 000 /a.
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 16/28 Taulukko 5.1 Vedenottamoiden rakentamis-, kunnossapito- ja käyttö- sekä kokonaisvuosikustannukset (ALV 0%) Kunta Hanke Kapasiteetti [m 3 /d] Kustannukset Rakentaminen [ ] Käyttö- ja kunnossapito [ /a] Kokonais vuosikustannus (5 %) [ /a] Asikkala Hyrtiälänkankaan vedenottamo 3 000 900 000 73 000 141 400 Asikkala Hyrtiälänkankaan tekopohjavesilaitos 3 000 1 200 000 79 000 170 200 Hartola Pohjois-Hartolan vedenottamo 1 000 540 000 28 800 69 800 Heinola Syrjälänkankaan vedenottamo 1 000 540 000 28 800 69 800 Hollola Paimelanvuoren vedenottamo 1 000 540 000 28 800 69 800 Orimattila Viiskivenharjun vedenottamo 1 700 700 000 45 000 98 200 Lahti Launeen ja Urheilukeskuksen 9 000 900 000 149 400 280 000 vedenottamoiden käyttöönotto Yht. 19 700 5 320 000 432 800 899 200 5.2.2. Yhdysvesijohdot Suunniteltujen yhdysvesijohtojen rakentamis-, käyttö- ja kunnossapito- sekä kokonaisvuosikustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 5.2 Suunniteltujen yhdysvesijohtojen kustannukset (ALV 0%). Taulukossa ei ole esitetty siirtoviemäreiden yhteydessä rakennettavia vesijohtoja. Hanke Halkaisija Pituus Kustannukset [mm] [m] Rakentaminen [ ] Käyttö- ja kunnossapito [ /a] Kokonaisvuosikustannus (5 %) [ /a] Lahti - Vierumäki VJ 200 19 700 1 773 000 8 900 106 000 Lahti - Hyrtiälänkangas VJ 500 20 600 6 180 000 30 900 369 400 Pohjois-Hartolan vo Hartolan 200 13 500 1 215 000 6 100 72 700 keskustaajama VJ Yhteensä 53 800 9 168 000 45 900 548 100 Lahti Vierumäki ja Lahti Hyrtiälänkangas sekä Hartolan yhdysvesijohtojen rakennuskustannukset ovat yhteensä n. 9,2 M ja käyttökustannukset n. 45 900 /a. Taulukossa ei ole esitetty siirtoviemärin yhteydessä rakennettavan Herrala Henna yhdysvesijohdon kustannuksia.
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 17/28 5.3 JÄTEVEDENKÄSITTELYN KUSTANNUKSET 5.3.1. Siirtoviemärit Siirtoviemäreiden kustannusarviot on esitetty vaihtoehdoittain liitteessä 9. Yhteenveto siirtoviemäreiden rakentamis- ja käyttökustannuksista on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 5.3 Siirtoviemäreiden rakentamis- ja käyttökustannukset yhteensä vaihtoehdoittain (ALV 0%) Vaihtoehto Pituus [km] Pumppaamot [kpl] Kustannukset Hajaasutus [kiinteistöä] Rakentaminen [ ] Käyttö- ja kunnossapito [ /a] VE0+ 0 0 0 0 0 VE1 45 14 190 7,5 M 50 t /a VE2 153 43 390 23 M 155 t /a VE3 150 42 430 23 M 158 t /a VE4 198 62 470 61 M 392 t /a 5.3.2. Jätevedenpuhdistamot Jätevedenpuhdistamoiden rakentamis- ja käyttökustannusarviot on esitetty seuraavassa taulukossa sekä vaihtoehdoittain liitteessä 9. Liitteessä Hämeenkosken jätevesien käsittelykustannusten on arvioitu olevan Lammilla/Hämeenlinnassa 0,50 /m 3.
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 18/28 Taulukko 5.4 Jätevedenpuhdistamoiden rakentamis- ja käyttökustannukset suunnitteluvaihtoehdoissa (tummennetut poikkeavat edellisestä vaihtoehdosta) AVL v. 2035 Qkesk v. 2035 Rakentaminen, Käyttö, /m 3 Käyttö, /a VE0+ Hartolan jvp saneeraus 2 429 500 500 000 0,47 90 000 VE0+ Sysmän jvp saneeraus 3 286 700 650 000 0,47 120 000 VE0+ Padasjoen jvp saneeraus 4 429 600 200 000 0,46 100 000 VE0+ Asikkalan Mustaniemen jvp saneeraus 6 857 1 400 300 000 0,46 230 000 VE0+ Heinolan Sahanniemen jvp saneeraus 31 857 5 600 900 000 0,41 840 000 VE0+ Kärkölän jvp saneeraus 4 429 1 200 1 900 000 0,46 200 000 VE0+ Nastolan jvp saneeraus 29 143 3 900 500 000 0,41 590 000 VE0+ Lahden Ali-Juhakkalan jvp saneeraus 104 079 13 725 10 000 000 0,30 1 500 000 VE0+ Lahden Kariniemen jvp saneeraus 127 207 16 775 8 000 000 0,30 1 840 000 Orimattilan Vääräkosken jvp saneeraus VE0+ 17 000 4 100 700 000 0,44 660 000 VE0+ Hämeenkosken jvp saneeraus 800 200 300 000 0,80 60 000 VE1A Sysmän jvp laajennus 5 714 1 200 950 000 0,46 200 000 VE1B Sysmän uusi jvp 5 714 1 200 3 800 000 0,46 200 000 VE1 Padasjoen jvp saneeraus 4 429 600 200 000 0,46 100 000 VE1 Asikkalan Mustaniemen jvp saneeraus 6 857 1 400 300 000 0,46 230 000 VE1 Heinolan Sahanniemen jvp saneeraus 31 857 5 600 900 000 0,41 840 000 VE1 Nastolan jvp saneeraus 29 143 3 900 500 000 0,41 590 000 VE1 Lahden Ali-Juhakkalan jvp saneeraus 108 507 14 925 10 000 000 0,30 1 630 000 VE1 Lahden Kariniemen jvp saneeraus 127 207 16 775 8 000 000 0,30 1 840 000 VE1 Orimattilan Vääräkosken jvp saneeraus 17 000 4 100 700 000 0,44 660 000 VE1 Hämeenkosken jvp saneeraus 800 200 300 000 0,80 60 000 VE2 Heinolan Sahanniemen jvp saneeraus 37 571 6 800 1 300 000 0,40 990 000 VE2 Asikkalan Mustaniemen jvp saneeraus 11 286 2 000 300 000 0,45 330 000 VE2 Nastolan jvp saneeraus 29 143 3 900 500 000 0,41 590 000 VE2 Lahden Ali-Juhakkalan jvp laajennus 137 650 18 825 12 000 000 0,30 2 060 000 VE2 Lahden Kariniemen jvp saneeraus 127 207 16 775 8 000 000 0,30 1 840 000 VE2 Orimattilan Vääräkosken jvp saneeraus 17 000 4 100 700 000 0,44 660 000 VE2 Hämeenkosken jvp saneeraus 800 200 300000 0,80 60 000 VE3 Heinolan Sahanniemen jvp saneeraus 42 000 7 400 1 300 000 0,39 1 050 000 VE3 Asikkalan Mustaniemen jvp saneeraus 11 286 2 000 300 000 0,45 330 000 VE3 Lahden Ali-Juhakkalan jvp laajennus 137 650 18 825 12 000 000 0,30 2 060 000 VE3 Lahden Kariniemen jvp saneeraus 127 207 16 775 8 000 000 0,30 1 840 000 VE3 Orimattilan Vääräkosken jvp saneeraus 17 000 4 100 700 000 0,44 660 000 VE4 Heinolan uusi jvp 48 857 8 800 16 000 000 0,37 1 200 000 VE4 Orimattilan uusi jvp 281 857 39 700 35 000 000 0,25 3 620 000 5.3.3. Vaihtoehtojen kokonaiskustannukset Seuraavassa taulukossa on esitetty jätevedenkäsittelyn vaihtoehtojen yhteenlasketut kustannukset. Rakentamiskustannukset kasvavat mentäessä vaihtoehdosta 0+ kohti vaihtoehtoa 4. Vaihtoehdossa 0+ rakentamiskustannukset ovat 24,0 M, josta suurin osa (18 M ) muodostuu Lahden jätevedenpuhdistamoiden saneeraustar-
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 19/28 peesta suunnittelujakson loppupuolella. Vaihtoehdon 4 rakentamiskustannukset ovat 113 M, joka pitää sisällään lähes 200 km vesihuoltolinjoja ja kaksi uutta alueellista jätevedenpuhdistamoa Heinolaan ja Orimattilaan. Yhteenlasketut käsittelykustannukset ovat pienimmät vaihtoehdossa 4. Tämä johtuu jätevedenkäsittelyn keskittämisestä suurempiin laitoksiin, jonka on oletettu vähentävän jätevedenkäsittelyn kuutiohintaa. Yhteenlasketut kokonaisvuosikustannukset ovat edullisimmat vaihtoehdossa 0+. Ero vaihtoehtojen 0+ - 3 välillä eivät ole merkittävät, mutta vaihtoehto 4 on selvästi muita vaihtoehtoja kalliimpi. Taulukko 5.5 Jätevedenkäsittelyn vaihtoehtojen kustannukset (ALV 0%) Vaihtoehto Kustannukset Rakentaminen [M ] Käyttö- ja kunnossapito [M /a] Kokonaisvuosikustannus (5 %) [M /a] VE0+ 24,0 6,2 8,1 VE1 30,1 6,4 8,5 VE2 45,0 6,1 9,1 VE3 45,0 6,1 9,1 VE4 112,8 5,2 12,7 Jätevedenpuhdistamoiden ja siirtoviemäreiden hankkeiden yksityiskohtaiset tiedot ja kustannukset sekä kustannusten jakautuminen kunnittain on esitetty liitteessä 9. 6. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU 6.1 VAIKUTUSTEN VERTAILU KUNNITTAIN 6.1.1. Asikkala Suunnitteluvaihtoehtojen vaikutuksien vertailu tehtiin suunnittelijan työryhmässä 27.4.2011 sekä ohjausryhmän seminaarissa 11.5.2011. Raportin liitteenä (Liite 10) on esitetty vaikutusten vertailu kuntakohtaisina taulukoina. Vertailun pohjana käytettiin soveltuvasti SOVA kriteereitä. Seuraavassa on esitetty vertailussa esiin tulleita asioita kunnittain. VE0+: Jätevedenkäsittely säilyy Asikkalassa. Puhdistamo kuormittaa lähivesistöjä (Päijänne). Vesistön käyttöarvo säilyy nykyisellään. Terveysriski sekä haitat ympäristölle ja elinoloihin säilyvät. Liikenne puhdistamolle ja puhdistamolta jatkuu. VE1: Sama kuin vaihtoehto VE0+. VE2: Jätevedenkäsittely säilyy Asikkalassa, minkä lisäksi Padasjoen jätevedet johdetaan Asikkalaan. Padasjoki-Asikkala -väli on jo ennestään viemäröity, joten siirtoviemärillä ei ole vaikutuksia haja-asutukselle. Siirtoviemäri (27,5 km) tulee kulkemaan lähes koko matkan pohjavesialueella, mikä on riski pohjaveden laadulle. Padasjoen jätevesien vaikutukset siirtyvät Asikkalaan. Suuremmassa yksikössä jätevesien käsittely tehostuu. Sysmän ja Hartolan viemärilinjaukset A ja C kulkevat Kalkkisten kylän kautta, jolloin Kalkkinen voidaan liittää viemäriin ja kylän puhdis-
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 20/28 6.1.2. Hartola tamo poistaa käytöstä. Myös Kalkkisten vedenhankinta turvataan. Lisäksi Päijänteen rantojen loma-asutusta voidaan liittää viemäröinnin piiriin. VE3: Jätevedenkäsittely säilyy Asikkalassa, kuten VE1:ssä. Padasjoen jätevedet johdetaan Sysmä-Heinola linjaan, mikä lisää siirtoviemäreitä Päijänteeseen ja lisää riskiä Päijänteen veden laadulle. Kalkkisten kylän viemäröintimahdollisuus kuten vaihtoehdossa 2. VE4: Asikkalan jätevedet johdetaan Heinolaan ja Asikkalan puhdistamo lopetetaan. Puhdistamosta aiheutuvat haitat ja riskit ympäristölle ja elinoloille poistuvat Asikkalasta. Jätevesien vaikutukset siirtyvät Heinolaan ja Kymenjokeen. Heinolaan tulee rakentaa uusi puhdistamo, joka on merkittävä investointi. A - linjausvaihtoehto kulkee Vesivehmaan kautta lähes koko matkan pohjavesialueella ja lisää riskiä pohjaveden laadulle. Viemäri kytkeytyy myös viiden kunnan vedenhankinta hankkeeseen. Siirtoviemärin pituus on n. 27 km. B -linjausvaihtoehto liittyy Sysmä-Heinola siirtoviemäriin Kalkkisissa ja mahdollistaa haja-asutuksen viemäröintiä. Siirtoviemärin pituus Asikkalasta Kalkkisiin on 17 km. VE0+: Jätevedenkäsittely säilyy Hartolassa. Puhdistamo saneerataan vuoteen 2014 mennessä uuden ympäristöluvan myötä. Jätevedenpuhdistamon kuormitus säilyy Tainionvirrassa. Puhdistamo kuormittaa lähivesistöjä alavirtaan Päijänteeseen. Vesistön käyttöarvo säilyy nykyisellään. Terveysriski sekä haitat ympäristölle ja elinoloihin säilyvät. Liikenne puhdistamolle ja puhdistamolta jatkuu. VE1: Rakennetaan siirtoviemäri 19,6 km Sysmään ja lopetetaan Hartolan puhdistamo. Siirtoviemärin varrella on yhteensä n. 80 kiinteistöä, jotka voidaan viemäröidä. Hartolan puolella siirtoviemäri hyödyttää mm. Hotilan kylää. Jätevesien kuormitus siirtyy Sysmään. Purkuvesistö on edelleen Päijänne, mutta kuormitus Tainionvirrasta poistuu. Jätevedet käsitellään Sysmän puhdistamolla, jota laajennetaan. Siirtoviemärin yhteyteen rakennetaan vesijohto, joka parantaa merkittävästi Hartolan vedenhankinnan varmuutta. Puhdistamosta aiheutuvat haitat poistuvat Hartolasta. Puhdistamoa koskeva liikenne loppuu Hartolassa ja valtatiellä 413, mutta sakokaivolietteen kuljetusmatkat mahdollisesti pidentyvät. VE2: Rakennetaan siirtoviemäri Hartolasta Sysmän kautta Heinolaan. Sysmä- Heinola siirtoviemäri n. 59,8 km pitkä. Siirtoviemärillä on kolme linjausvaihtoehtoa; A: vesistönalitus Päijänteen kautta, B: itäinen reitti valtatietä 4 pitkin ja C: keskimmäinen reitti Kalkkisten kylän kautta. Kuormitus poistuu Päijänteestä ja siirtyy Kymijokeen. Vaihtoehdolla on muuten samat vaikutukset Hartolaan kuin vaihtoehdossa VE1. VE3: Padasjoen jätevedet mukaan Heinolaan Sysmän siirtoviemärin kautta. Hartolalle vaikutukset samat kuin vaihtoehdossa VE2. VE4: Asikkalan jätevedet mukaan Heinolaan. Hartolalle vaikutukset samat kuin vaihtoehdossa VE3. Heinolaan tulee rakentaa uusi puhdistamo, joka on merkittävä investointi.
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 21/28 6.1.3. Heinola 6.1.4. Hollola VE0+: Jätevedenkäsittely säilyy Heinolassa. Puhdistamoa tehostetaan. Puhdistamo kuormittaa lähivesistöjä ja vesistön käyttöarvo säilyy nykyisellään. Jätevesien kuormitus kohdistuu Kymijokeen. Terveysriski sekä haitat ympäristölle ja elinoloihin säilyvät. Heinolassa puhdistamon läheisyydessä on asutusta. Liikenne puhdistamolle ja puhdistamolta jatkuu. VE1: Sama kuin vaihtoehto VE0+. VE2: Jätevedenkäsittely säilyy Heinolassa. Sysmän ja Hartolan jätevedet johdetaan Heinolaan, mikä lisää puhdistettavien jätevesien määrää. Siirtoviemäri rakennetaan puhdistamolle asti, jolloin nykyisen viemäriverkoston kuormitus ei kasva. B- linjausvaihtoehdossa 4-tien varren viemäröinti on mahdollista ja voi edistää yritystoiminnan sijoittamista. A- ja C-linjausvaihtoehdoissa siirtoviemäri kulkee vesistönalituksena Ruotsalaisessa, joka lisää riskiä veden laadulle. Puhdistamoa tehostetaan. Purkuvesistöjen kuormitus kasvaa jätevesien lisääntymisen myötä. Terveysriski sekä haitat ympäristölle ja elinoloihin säilyvät tai lisääntyvät. Heinolassa puhdistamon läheisyydessä on asutusta. Liikenne puhdistamolle ja puhdistamolta jatkuu samana tai lisääntyy. VE3: Jätevedenkäsittely säilyy Heinolassa. Sysmän ja Hartolan lisäksi Padasjoen jätevedet johdetaan Heinolaan. Jätevesimäärien lisääntyminen lisää vaikutuksia vaihtoehtoon VE2 verrattuna. Muutoin vaikutukset ovat samat. VE4: Heinolaan rakennetaan uusi puhdistamo, jossa käsitellään Heinolan lisäksi Sysmän, Hartolan, Padasjoen ja Asikkalan jätevedet. Uudelle puhdistamolle etsitään uusi paikka nykyisen puhdistamon läheisyydestä. Uusi paikka parantaa nykyisen puhdistamon lähialueen kehittämistä ja kaavoittamista muuhun käyttöön. Jätevesien keskittäminen lisää nykyisen purkuvesistön kuormitusta, vaikka uusi puhdistamo olisikin nykyistä tehokkaampi ja puhdistustulos parantuisi. Puhdistamon liikenne tulee kasvamaan. Uuden puhdistamon rakentaminen mahdollistaa haittojen huomioon ottamisen ja minimoimisen suunnittelussa ja rakentamisessa. Uudella seudullisella puhdistamolla on pienessä mittakaavassa myös työllistävä vaikutus. Asikkalan siirtoviemärin A-vaihtoehto kulkee pääosin pohjavesialueilla, mikä on riski pohjaveden laadulle. Linjaus mahdollistaa omalta osaltaan Vierumäen alueen kehittämistä. VE0+: Ei muutoksia. VE1: Kärkölän Järvelän jätevedenpuhdistamon toiminta lakkautetaan ja rakennetaan siirtoviemäri Hollolan Herralan käytöstä poistetulle puhdistamolle. Siirtoviemärin linjausvaihtoehtoja on kaksi: pohjoisen linjauksen pituus on n. 13,8 km ja eteläisen linjauksen Luhtikylän kautta n. 20,3 km. Pohjoisen linjauksen myötä saadaan liitettyä viemäriin n. 50 kiinteistöä siirtoviemärin varrelta ja eteläisen linjauksen myötä n. 90 kiinteistöä sekä Orimattilan tuleva Hennan alueen kaava-alue. Hollolalle vaikutukset ovat samat kuin VE0+:ssa. VE2: Nastolan jätevedet käsiteltäväksi Lahden Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolle. Hollolalle vaikutukset ovat samat kuin VE0+:ssa.