HARJAVALLAN, KOKEMÄEN JA ULVILAN KAUPUNKIEN SEKÄ NAKKILAN KUN- NAN KUNTALIITOS

HARJAVALLAN, KOKEMÄEN JA ULVILAN KAUPUNKIEN SEKÄ NAKKILAN KUN- NAN KUNTALIITOS Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus sekä suunnitelma palvelurakenteiden yhteensovittamiseksi 1. KUNTIEN YHDISTYMISEN TOTEUTTAMINEN 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on kuntajakolain (1196/1997) 9 :n tarkoittama hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus. Tämän sopimuksen osapuolina ovat Harjavallan, Kokemäen ja Ulvilan kaupungit sekä Nakkilan kunta. Harjavallan ja Kokemäen kaupungit sekä Nakkilan kunta ovat jäseninä Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä. Koska kuntayhtymässä ei ole muita jäsenkuntia, puretaan se uuden kunnan aloittaessa toimintansa. 1.2. Uuden kunnan perustaminen ja yhdistymisen ajankohta Kuntajakoa muutetaan siten, että Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan ja Ulvilan kuntien toiminta lakkaa 31.12.2010 ja perustetaan uusi kunta, joka aloittaa toimintansa 1.1.2011 lukien. Valtiovarainministeriölle esitetään, että kuntajaon muutoksesta päätettäessä uusi kunta tulee kuulumaan kuntajakolain 45:ssä tarkoitetulla tavalla niihin valtion alue- ja paikallishallinnon sekä Euroopan unionin toiminnassa noudatettavien aluejakojen osalta samoihin tuomiopiireihin ja hallintoalueisiin kuin nykyinen Kokemäen kaupunki kuuluu vuonna 2008. Tämä sopimus sisältää myös sellaisia kuntien yhdistymisen toteuttamistapaan liittyviä ja uuden kunnan toimintaa koskevia asioita, jotka ulottuvat kuntajakolain 9 :ssä tarkoitetun hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen ulkopuolelle. 1.3. Uuden kunnan nimi ja vaakuna Uuden kunnan nimeksi tulee Ulvila. Se ottaa käyttöön kaupunki-nimityksen. Uudelle kunnalle suunnitellaan uusi vaakuna. 1.4. Sopimuksen voimaantulo ja sitovuus Sopimus tulee voimaan, kun Harjavallan, Kokemäen ja Ulvilan kaupunginvaltuustot sekä Nakkilan kunnanvaltuusto ovat sen hyväksyneet ja valtioneuvosto on tehnyt päätöksen kuntajaon muutoksesta. Sopimus sitoo uutta kuntaa kuntajakolain 9 :n mukaisesti kuntajaon muutoksen voimaantulosta lukien kolmen seuraavan vuoden ajan, jollei ole sovittu ly-

2 hyemmästä ajasta tai jolleivät olosuhteet ole muuttuneet siten, ettei sopimuksen noudattaminen ole mahdollista. Siltä osin, kun sopimuksessa sovitaan vuonna 2009 ja 2010 tehtävistä päätöksistä ja noudatettavista periaatteista, sopimus tulee voimaan välittömästi valtuustojen hyväksymispäätösten jälkeen. Näiltä osin sopimuksen sitovuus määräytyy yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaisesti. Kuntajakolain 13 :n mukaisesti henkilöstöä koskeva palvelussuhdeturva on voimassa viisi (5) vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta (vuoden 2011 alusta vuoden 2015 loppuun). 2. KUNTIEN YHDISTYMISEN EDELLYTYKSET JA TAVOITTEET 2.1. Kuntien yhdistymisen edellytykset Asukkaiden itsehallintoa ja yleistä hallintoa varten Suomi on jaettuna kuntiin. Kuntajakolain 1 :n mukaan kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Kuntajakolain 3 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos: 1. edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille; 2. parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita; 3. parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4. edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. Harjavallan, Kokemäen ja Ulvilan kaupunkien ja Nakkilan kunnan yhdistymisselvityksessä ja -neuvotteluissa on todettu edellä mainittujen kriteerien täyttyvän. 2.2. Kuntien yhdistämisen tavoitteet Kuntien yhdistymisen tavoitteena on muodostaa uudesta Ulvilasta uudistuva ja tasapuolisesti kehittyvä kaupunki, jolla on ominaista vireä elinkeinoelämä ja toimiva palveluverkko. Palvelujen kehittämisen tavoitteet Uudessa Ulvilan kaupungissa tavoitteena on palvelujen järjestäminen kuntalaisille taloudellisesti, tehokkaasti, tuottavasti ja joustavasti. Palvelut kuntalaisille järjestetään järkevästi, asiakaslähtöisesti ja kysyntää vastaavasti lähipalveluina, keskitettyinä palveluina ja ylikunnallisessa yhteistyössä. Kuntaliitoksen yhteydessä arvioidaan koko palveluverkko uuden kunnan ja kuntalaisten näkökulmasta. Palvelujen järjestämisessä tavoitellaan uusia toiminta- ja järjestämistapoja ja kumppanuuksia.

3 Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen periaatteet ja tarkennetut tavoitteet on kuvattu palvelukokonaisuuksittain liitteenä olevassa hallinnon ja palvelujen järjestämissuunnitelmassa. Talouden tavoitteet Uudessa Ulvilan kaupungissa talouden hoidossa noudatetaan vastuullista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä taloudenhoitoa. Tavoitteena on menojen ja tulojen tasapaino. Lisäksi tavoitteena on kilpailukykyinen veroprosentti maakunnan muihin kuntiin verrattuna sekä kohtuullinen lainamäärä. Talouden hoidon tarkennetut tavoitteet on kuvattu liitteenä olevassa hallinnon ja palvelujen järjestämissuunnitelmassa. Henkilöstötavoitteet Henkilöstön osalta uuden kunnan tavoitteena on henkilöstöresurssien turvaaminen ja kohdistaminen tarpeiden mukaan. Uudessa Ulvilan kaupungissa osaava henkilöstö ja osaamisen kehittäminen ja erikoistuminen lisäävät toimintavarmuutta. Uusi kaupunki panostaa henkilöstön työssä jaksamiseen, työkykyä ylläpitävään toimintaan ja tasapuoliseen kohteluun. Demokratian ja kunnan johtamisen tavoitteet Uudessa Ulvilan kaupungissa tavoitteena on tehokas ja tasa-arvoinen päätöksenteko. Valtuuston vaikutusmahdollisuuksia lisätään muun muassa ylikunnallisia organisaatioita ja sopimuksia vähentämällä. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia edistetään päätöksenteon avoimuudella ja aktiivisella tiedottamisella. Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisen tavoitteet Kuntien yhdistymisen tavoitteena on uuden kunnan vetovoimaisuuden lisääminen ja kuntien riskien madaltaminen. Uusi Ulvilan kaupunki on yrittäjäystävällinen ja aktiivinen kumppani elinkeinoelämän kehittämisessä. Tavoitteena on kehittämisresurssien ja -panosten yhdistäminen ja lisääminen. Yhdyskunnan ja ympäristön kehittämisen tavoitteet Uudessa Ulvilan kaupungissa nauhakaupunkimaista yhdyskuntarakennetta hyödynnetään palvelujen järjestämisessä, asumis- ja elinkeinoalueiden kehittämisessä, asioimisessa sekä julkisen liikenteen kehittämisessä. Uusi kunta tukee asumisen monimuotoisuutta. Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteiden mukainen yhdyskunta ja yhteisö. 3. DEMOKRATIA JA LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO 3.1. Luottamushenkilöhallinto valmisteluvaiheessa 3.1.1. Valtuusto Sisäasiainministeriölle ehdotetaan kuntajakolain 25 :n mukaisesti, että vuosina 2011 2012 Ulvilan kaupungin valtuustona toimii vuoden 2008 kunnallisvaaleissa valitut Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan ja Ulvilan valtuutetut, yhteensä 124 valtuutettua. Valtuustolle valitaan puheenjohtaja ja kolme (3) varapuheenjohtajaa siten, että jokaisesta kunnasta on yksi.

4 Uusi, yhdistetty valtuusto aloittaa toimintansa, kun valtioneuvosto on määrännyt kuntajaon muutoksesta. Yhdistetyn valtuuston tehtävänä on huolehtia uuden kunnan hallinnon järjestämistä koskevista valmistelutehtävistä yhteistyössä valitsemansa uuden kaupunginhallituksen kanssa (kohta 3.1.2.). 3.1.2. Kaupunginhallitus Uusi, yhdistetty valtuusto valitsee kaupunginhallituksen, joka aloittaa toimintansa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun valtioneuvosto on määrännyt kuntajaon muutoksesta. Uuteen kaupunginhallitukseen valitaan 13 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet kunnittain seuraavasti: Harjavallasta 3 jäsentä Kokemäeltä 3 jäsentä Nakkilasta 2 jäsentä ja Ulvilasta 5 jäsentä. 3.1.3. Valmistelutoimikunta Uuden kunnan valmistelutyötä varten nykyiset kaupungin- ja kunnanhallitukset asettavat uuden kunnan valmistelutoimikunnan. Valmistelutoimikunta asetetaan helmikuun 2009 loppuun mennessä. Valmistelutoimikunnan tehtävänä on huolehtia uutta kuntaa koskevista valmistelutehtävistä siihen saakka, kunnes uusi kaupunginhallitus on valittu ja aloittaa toimintansa. Valmistelutoimikuntaan valitaan 13 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet kunnittain seuraavasti: Harjavallasta 3 jäsentä Kokemäeltä 3 jäsentä Nakkilasta 2 jäsentä ja Ulvilasta 5 jäsentä. Valmistelutoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Nykyisillä kaupungin- ja kunnanjohtajilla on valmistelutoimikunnan kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. 3.1.4. Muutosjohtajatiimi Valmistelutoimikunnan valmistelutehtävistä vastaa muutosjohtajatiimi, joka muodostuu nykyisten kuntien kuntajohtajista. Muutosjohtajatiimi vastaa valmistelutoimikunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta.

5 3.2. Luottamushenkilöhallinto uudessa kunnassa 1.1.2011-31.12.2012 3.2.1. Valtuusto 1.1.2011 31.12.2012 Sisäasiainministeriölle ehdotetaan kuntajakolain 25 :n mukaisesti, että vuosina 2011 2012 Ulvilan kaupungin valtuustona toimii vuoden 2008 kunnallisvaaleissa valitut Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan ja Ulvilan valtuutetut, yhteensä 124 valtuutettua. 3.2.2. Muut luottamustoimielimet Uudessa kunnassa toimii valtuustokaudella 2011 2012 seuraavat luottamustoimielimet (suluissa jäsenmäärä). Kaupunginvaltuusto (124) Kaupunginhallitus (13) Keskusvaalilautakunta (5) Tarkastuslautakunta (5) Perusturvalautakunta (13) Kasvatus- ja opetuslautakunta (13) Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta (13) Tekninen lautakunta (13) Ympäristölautakunta (13) Muista mahdollisista lautakunnista sekä kaupunginhallituksen ja lautakuntien alaisista jaostoista päätetään vuosien 2009 2010 aikana. 3.3. Luottamushenkilöhallinto uudessa kunnassa 1.1.2013 31.12.2016 3.3.1. Valtuusto Vaalikaudella 2013 2016 uudessa kunnassa toimii kuntajakolain 24 :n mukaisesti laajennettu, 67-jäseninen valtuusto. Vaalikauden 2017 alusta uudessa kunnassa toimii kuntalain (365/1995) 10 :n mukaisesti valtuusto, jossa on kunnan asukasluvun (30 001 60 000) mukaisesti 51 valtuutettua. 3.3.2. Muut luottamustoimielimet Vuoden 2012 syyskuun loppuun mennessä kaupunginhallitus tekee valtuustolle esityksen valtuustokauden 2013 2016 kaupunginhallituksen jäsenmäärästä sekä lautakunnista ja muista toimielimistä ja niiden jäsenmääristä.

6 4. HENKILÖSTÖ JA HENKILÖSTÖASIAT 4.1. Henkilöstön asema kuntien yhdistyessä Kuntajaon muutos katsotaan henkilökunnan kannalta kuntajakolain 13 :n mukaiseksi liikkeenluovutukseksi. Lakkaavien kuntien ja purettavan kuntayhtymän vakinaiset viranhaltijat ja työntekijät, joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, siirtyvät kuntajakolain 13 :n mukaisesti entisin palvelussuhteen ehdoin uuden kunnan palvelukseen heille soveltuviin tehtäviin. Määräaikaisen henkilöstön mahdollisesta siirtymisestä uuden kunnan palvelukseen päätetään erikseen. Vuosien 2008 2013 alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstöä siirtyy uuden kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 :ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Tämä kielto on voimassa viisi (5) vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Henkilöstön sijoittuminen uuden kunnan organisaatioon valmistellaan vuoden 2009 aikana. Lähtökohtana on, että työntekijä jatkaa entisessä tehtävässään, mikäli hänen omista toiveistaan tai työn sisällöstä ei aiheudu muutostarvetta. Ennen kuntajaon muutoksen toteutumista kunnat pidättäytyvät kunnallisten virka- ja työehtosopimusten ulkopuolisista palkantarkistuksista. Neljän nykyisen kunnan ja yhden kuntayhtymän uusia virkoja ja toimia perustetaan ja nykyisiä, vapautuvia virkoja ja toimia täytetään vakinaisesti ainoastaan, mikäli sen katsotaan sopivan uuteen kuntaorganisaatioon tai edistävän uuden kuntaorganisaation järjestäytymistä. Arvioinnin tekee valmistelutoimikunta tai uusi kaupunginhallitus. Uudelle kaupungille valmistellaan henkilöstöstrategia. Henkilöstöstrategiatyö käynnistetään vuoden 2009 alkupuolella resurssi- ja osaamiskartoituksella, jonka pohjalta valmistellaan uuden organisaation henkilöstörakenne ja - politiikka. Henkilöstölle järjestetään koulutusta muutoksen yhteydessä. Henkilöstön palkkojen harmonisoinnin tavoitteena on saattaa palkat yleisimmän palkkatason mukaisiksi. Vaativuudeltaan samanarvoista työtä tekevät saavat samansuuruista tehtäväkohtaista palkkaa. Harmonisointi toteutetaan pääsääntöisesti 2 vuoden sisällä kuntajaon muutoksen voimaantulosta (vuoden 2012 loppuun mennessä).

4.2. Uuden kunnan viranhaltijajohto 7 Uuden Ulvilan kaupunginjohtajan virassa aloittaa 1.1.2011 alkaen Harjavallan nykyinen kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa. Apulaiskaupunginjohtajan virassa aloittaa 1.1.2011 alkaen Nakkilan nykyinen kunnanjohtaja Kalevi Viren. Virat täytetään toistaiseksi voimassa olevin sopimuksin. Kokemäen nykyinen kaupunginjohtaja Martti Jalkanen jää eläkkeelle 1.1.2011 niin, etteivät hänen eläke-etunsa heikkene. Jalkasen virallinen eläkkeelle siirtymisen ajankohta olisi 1.4.2011 alkaen. Ulvilan nykyisen kaupunginjohtajan Arto Saarisen kanssa sovitaan erikseen vuoden 2011 aikaisista tehtävistä ja eläkejärjestelyistä. Toimialajohtajat nimetään 30.6.2009 mennessä. 4.3. Toimitilat Uusi Ulvilan kaupunki käyttää toiminnassa pääsääntöisesti käytössä olevia Harjavallan, Kokemäen ja Ulvilan kaupunkien sekä Nakkilan kunnan tiloja. Tarpeettomista tiloista luovutaan. Toimitilojen käytöstä laaditaan suunnitelma vuosien 2009 2010 aikana laadittavan tarkennetun hallinnon ja palvelujen järjestämissuunnitelman yhteydessä. 5. TALOUDEN HOIDON PERIAATTEET 5.1. Talouden hoidon periaatteet Harjavallan, Kokemäen ja Ulvilan kaupungit sekä Nakkilan kunta sopivat, että kuntien ja kuntayhtymän taloutta hoidetaan vuosien 2009 2010 aikana vastuullisesti ja uuden kunnan näkökulmasta parhaalla tavalla. Investointien osalta kunnat noudattavat valtuustoissa vuonna 2008 hyväksytyn talousarvion ja -suunnitelman investointiohjelmaa vuosille 2009 2010. Suunnitelmista poikkeavat äkilliset, välttämättömät investoinnit käsitellään valmistelutoimikunnassa / uudessa kaupunginhallituksessa ennen niiden toteuttamista. Vuosien 2009 ja 2010 taloudenhoidon keskeisenä tavoitteena on kumulatiivisen alijäämän kasvun ehkäiseminen. Mikäli jollekin kunnalle myönnetään harkinnanvaraista rahoitusavustusta, käytetään avustus talouden tasapainottamiseen. Uuden kunnan taloutta suunnitellaan ennen yhdistymistä siltä pohjalta, että uusi kunta kerää tulo- ja kiinteistöveroja saman verran kuin kunnat keräisivät yhteensä toimiessaan erillään. Lakkaavien kuntien ja purettavan kuntayhtymän omaisuus, velat ja velvoitteet siirretään uuden kunnan omaisuudeksi, veloiksi ja velvoitteiksi kuntajakolain 19 :n mukaisesti. Kuntajakolain 31 :n mukaan kunnallisten maksujen taksat ja lain nojalla annetut kunnalliset säännöt pysyvät kuntajaon muututtuakin soveltuvin osin voi-

8 massa sillä alueelle, jota ne ovat koskeneet. Taksat ja maksut on viipymättä tarkistettava uutta kuntajakoa vastaaviksi. Talouden hallintaa koskeva tarkempi suunnitelma on liitteenä olevassa hallinnon ja palvelujen järjestämissuunnitelmassa. 5.2. Yhdistymisavustukset Kuntajakolain 38 40 :n mukaan uudelle kunnalle maksetaan yhdistymisavustusta 7.560.000 euroa. Yhdistymisavustus käytetään yhdistymisestä aiheutuviin kuluihin ja uuden kunnan talouden vahvistamiseen. 6. YHDISTYMISESTÄ AIHEUTUVAT MUUT JÄRJESTELYT 6.1. Keskinäiset yhteistoimintasopimukset Nykyisten kuntien keskinäiset kunnallista yhteistoimintaa koskevat sopimukset raukeavat kuntien toiminnan päättyessä 31.12.2010. 6.2. Kuntayhtymät Kuntayhtymien osalta sovitaan seuraavaa: - Uusi kunta säilyy jäsenenä niissä kuntayhtymissä, joissa kaikki neljä kuntaa ovat jäsenenä 1.1.2009 - Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä puretaan ja sen palvelutoiminta jatkuu uuden kunnan omana toimintana - Muiden kuntayhtymien jäsenyyksistä tehdään päätökset vuoden 2009 aikana 6.3. Muut organisaatiot Muiden organisaatioiden osalta sovitaan seuraavaa: - Peruslähtökohtana on, että uusi kunta säilyy jäsenenä niissä organisaatioissa, joissa kaikki neljä kuntaa ovat jäseninä - Niiden muiden organisaatioiden osalta, joissa vain osa kunnista on jäsenenä, tehdään päätökset vuoden 2009 aikana 6.4. Ystävyyskunnat Ystävyyskunnista ja ystävyyskuntatoiminnasta päätetään vuosien 2009 2010 aikana.

9 Liite 1. Hallinnon ja palvelujen järjestämissuunnitelma 1. Suunnitelman tarkoitus ja sitovuus Tämä suunnitelma on Harjavallan, Kokemäen ja Ulvilan kaupunkien ja Nakkilan kunnan kuntajakolain 9 :n mukainen hallinnon ja palvelujen järjestämissopimukseen liitettävä suunnitelma siitä, miten kuntien palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksesta poiketen suunnitelma ei ole sitova. Harjavallan, Kokemäen ja Ulvilan kaupungit, Nakkilan kunta sekä yhdistymisen tuloksena syntyvä uusi Ulvilan kaupunki sitoutuvat kuitenkin noudattamaan tätä suunnitelmaa vuosien 2009 2013 aikana jolleivät olosuhteet ole muuttuneet siten, ettei suunnitelman noudattaminen ole mahdollista. Tämä suunnitelma toimii lähtökohtana vuosille 2009 2010 laadittaville tarkemmalle hallinnon- ja palvelujen järjestämissuunnitelmalle. 2. Hallinnon ja palvelujen järjestämisen tavoitteet ja palvelutarpeiden muutos Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan ja Ulvilan yhdistymisen tuloksena syntyvä Uuden Ulvilan hallinto- ja palveluorganisaatiot yhdistetään ja organisoidaan palvelemaan yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti koko uuden kunnan asukkaita. Uudesta Ulvilasta muodostuu yli 35 000 asukkaan kunta, joka itse vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistukseksi edellyttää, että sosiaali- ja terveyspalvelu järjestetään vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjalle. Yhdistymisen tuloksena syntyvän uuden Ulvilan tavoitteena on palvelujen järjestäminen kuntalaisille taloudellisesti, tehokkaasti, tuottavasti ja joustavasti. Palvelujen järjestämisessä tavoitellaan dynaamista ja muutoskykyistä hallintoja palveluorganisaatiota. Palvelut kuntalaisille järjestetään asiakaslähtöisesti lähipalveluina, keskitettyinä palveluina ja ylikunnallisessa yhteistyössä palvelutarpeita ja -kysyntää vastaavasti (Kuva 1: palvelutarpeiden kysynnän ennakoitu kehitys). Ennakoinnin mukaan Uudessa Ulvilan kaupungissa vanhusten hoidon ja erikoissairaanhoidon kysyntä kasvaa nykytilanteeseen verrattuna. Perusterveyden huollon palvelujen kysynnän ennakoidaan pysyvän samansuuruisena. Päivähoidon sekä esi-, perus- ja lukio-opetuksen kysynnän ennakoidaan hieman laskevan.

10 Jokilaakson kaupunki Palvelutarpeiden kehitys, 2007=100 200 180 160 140 120 100 80 60 2007 2010 2015 2020 2025 Päivähoito ja esiopetus 100 101 99 98 95 Perusopetus ja lukio 100 95 90 90 90 Vanhusten hoito 100 107 124 142 177 Perusterveydenhuolto, avo 100 100 99 98 98 Erikoissairaanhoito 100 101 106 109 112 Muut tehtävät 100 99 98 97 96 Palvelutarpeet on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella. 'Muut tehtävät' kattavat kaikki muut kuin nimetyt tehtävät, esim. yleishallinnon ja kulttuuripalvelut. 'Muut tehtävät' luokan palvelutarpeet muuttuvat kuten väestön kokonaismäärä. Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen hoito ja kotisairaanhoito Kuva 1. Palvelutarpeiden kysynnän ennakoitu kehitys Palvelujen järjestämisessä tavoitellaan uusia toiminta- ja järjestämistapoja ja kumppanuuksia. Uuden kunnan palveluprosesseihin ja -kokonaisuuksiin kiinnitetään erityisesti huomiota. Palveluprosessit kehitetään tarkoituksenmukaisiksi ja toimiviksi palvelemaan asukkaita. Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan ja Ulvilan kuntien nykyiset hyvät ja toimivat käytännöt omaksutaan myös uuden kunnan käytännöiksi. Kuntalaisen sähköistä asiointia kehitetään kaikilla toimialoilla. Kuntaliitoksen yhteydessä arvioidaan palveluiden järjestämistavat ja koko palveluverkko uuden kunnan ja kuntalaisten näkökulmasta. Neljän kunnan hallinnon ja palveluiden yhdistämisellä tavoitellaan lisääntyvää toimintavarmuutta ja pienten yksiköiden haavoittuvuuden vähentämistä henkilöstön erikoistumisella, sijaistamisella ja vertaistuella. Neljän kunnan hallinnon ja palveluiden yhdistämisellä varaudutaan työvoimapulaan ja erityisosaajien rekrytointihaasteisiin. Kuntien henkilöstön eläköitymistä hyödynnetään niin, että vuoden 2009 alusta lähtien arvioidaan yhdessä vapautuvien virkojen ja toimien sisäisiä täyttömahdollisuuksia ja tehtävien uudelleen organisointia Kuntien hallinnossa ja palveluissa olevat päällekkäisyydet puretaan ja voimavarat suunnataan kuntalaisten käyttämiin palveluihin. Hallintopalvelut ja hallinnon tukipalvelut järjestetään pääsääntöisesti keskitetystä. Luottamushenkilöelimien ja viranhaltijoiden vastuita ja tehtäviä arvioidaan uuden Ulvilan kaupungin hallintosääntöä laadittaessa. Päätöksentekoon ja delegointiasteeseen kiinnitetään huomiota, jotta päätöksenteko on tehokasta ja tarkoituksenmukaista.

11 Tavoitteena kuntien yhdistymisessä on lisäksi valtakunnallisen ja maakunnallisen kilpailukyvyn lisääminen ja edunvalvonnan kehittäminen. 3. Talouden kehitysnäkymät ja tavoitteet Kuntien yhdistymisellä tavoitellaan tuottavuuden kasvua neljän kunnan alueella. Tuottavuutta lisätään päällekkäisyyksiä purkamalla, palvelurakenteita ja - prosesseja kehittämällä, hyviä ja toimivia käytäntöjä levittämällä sekä ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja ja teknologiaa. Harjavallan, Kokemäen ja Ulvilan kaupungeilla ja Nakkilan kunnalla talouden näkymät ja haasteet ovat samansuuntaiset. Työikäisen väestön suhteellinen väheneminen, väestön ikääntyminen, viime vuosien lisääntyneet palveluvelvoitteet sekä valtionosuusuudistus tuo mukanaan haasteita pitää kuntien menot ja tulot tasapainossa jos rakenteellisia uudistuksia ei tehdä. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2010 alusta lähtien. Tavoitteena uudistuksessa on yksinkertaistaa kuntien valtionosuusjärjestelmää yhdistämällä usean hallinnonalan valtionosuuksia sekä lisätä valtionosuusjärjestelmän kannustavuutta. Uuden Ulvilan kaupungin taloutta suunnitellaan siltä pohjalta, että uusi kunta kerää tulo- ja kiinteistöveroja saman verran kuin kunnat keräisivät yhteensä toimiessaan erillään. Tämän suunnitelman laadintahetkellä kuntien tuloveroprosentit ovat: Harjavalta 18,75; Kokemäki 19,5; Nakkila 19,25 ja Ulvila 18,5. Talouden ennakoinnin mukaan paineita tuloveroprosentin korottamiseksi vuosina 2010 2011 on muilla kunnilla paitsi Harjavallan kaupungilla. Tuloveroprosenttitavoite uudelle Ulvilan kaupungille on enintään 19,5 % vuonna 2011. Yhdistyville kunnille on taseeseen kertynyt ylijäämää yhteensä 11,3 milj. euroa (Harjavalta 4,6 M, Kokemäki -0,4 M, Nakkila 0,4 M ja Ulvila 6,7 M ). Tavoitteena on, että vuonna 2011 taseessa oleva ylijäämä on samaa suuruusluokkaa kuin nykyinen ylijäämä ja uudessa Ulvilan kaupungissa talous säilyy ylijäämäisenä. Tasapainoisen talouden saavuttamiseksi tavoitteena on, että peruspalveluiden reaalihinnat kasvavat uudessa Ulvilassa enintään 1,8 % nopeammin kuin hinnat keskimäärin. Yhdistymisen tavoitteena on, että uuden kunnan menot kasvavat yhteensä vähemmän kuin mitä kustannukset kasvaisivat kuntien jatkaessa erillisinä. Kuntajakolain 38-40 :n mukaan uudelle kunnalle maksetaan yhdistymisavustusta 7.560.000 euroa. Yhdistymisavustus käytetään yhdistymisestä aiheutuviin kuluihin ja uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Taulukossa 1 on esitetty uudelle kunnalle talouden tavoitekehikko vuosille 2011 2013. Tavoitteeseen päästään seuraavilla ehdoilla: - tuloveroprosentti on vuosina 2011 2013 vuosittain 19,5 % - yhdistymisavustukset 7,56 milj. on laskettu mukaan talouden vahvistamiseen

12 - yksikkökustannukset pysyvät vuonna 2011 vuoden 2007 tasolla - yhdistymisen myötä vuosina 2012 ja 2013 tuottavuutta lisätään palvelujen järjestämisessä molempina vuosina yhdellä prosentilla. Vuosi 2011 2012 2013 Toimintakate -145 146 000-146 790 000-148 497 000 Tulot yhteensä 151 513 000 153 136 000 155 584 000 Vuosikate 6 159 000 6 139 000 6 880 000 Poistot 6 334 000 6 324 000 6 314 000 Tilikauden tulos -175 000-185 000 566 000 Taulukko 1. Talouden tavoitekehikko vuosille 2011-2013 4. Sosiaali- ja terveyspalvelut 4.1. Tavoitteet, päälinjat ja keskeiset painopisteet Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen keskeisiä tavoitteena uudessa Ulvilan kaupungissa on ennalta ehkäisevä toiminta ja palvelutarpeeseen vastaaminen. Uudessa Ulvilan kaupungissa painotetaan varhaista puuttumista, terveyden edistämistä, lastensuojelutoiminnan kehittämistä, tehostetun palveluasumisen lisäämistä ja kotona asumisen tukemista. Ulvilan sosiaali- ja terveystoimet, Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan sosiaalitoimet sekä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä yhdistetään uudessa Ulvilan kaupungissa yhdeksi sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialaksi kaupungin organisaatioon. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta lakkaa yhdistymisen yhteydessä kaikkien jäsenkuntien liittyessä yhteen. Uudessa Ulvilan kaupungissa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaa perusturvalautakunta. Pääosa palveluista tuotetaan itse, mutta uusi Ulvila jatkaa kuntayhteistyötä ja ostopalvelujen käyttämistä kuntien nykyisistä lähtökohdista. Keskeisiä yhteistyökumppaneita palvelujen tuottamisessa ovat Satakunnan sairaanhoitopiiri, seutukunnan muut kunnat sekä yksityiset ja kolmannen sektorin palvelujen tuottajat. Palvelusetelin käyttöä on tavoitteena lisätä. Uuden Ulvilan kaupungin palveluiden tarve kasvaa oleellisesti erityisesti vanhusten hoidossa. Uudessa Ulvilassa sosiaali- ja terveystoimen laitoshoidosta siirrytään enemmän avohoidon painottamiseen eli kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen panostamiseen. Palvelurakenteessa noudatetaan valtakunnallisia suosituksia. Lääkärin vastaanottopalveluita järjestetään uudelleen ja lääkärisairaanhoitaja/terveydenhoitaja -työpareja lisätään. Toimiva terveyskeskus - mietinnön suosituksia pannaan täytäntöön. Terveydenhuollon asiakkaiden kotiutusta kehitetään uudessa kunnassa. Sähköisiä palveluita kuten e-resepti, internet ajanvaraus ja koetulosten sähköpostivastaus otetaan käyttöön niiden ollessa toimivia ja käyttökelpoisia.

13 Sosiaalityössä perustetaan tiimejä, joilla varmistetaan työntekijöiden erityisosaaminen, erikoistuminen ja palvelujen laatu. 4.2. Sosiaali- ja terveyspalvelujen organisointi Sosiaali- ja terveyspalveluita johdetaan keskitetysti yhdestä päätoimipisteestä. Palvelut järjestetään kuntalaisille koko uuden Ulvilan alueella ja lähipalvelut turvataan perustamalla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä toimipisteitä. Toimipisteet sijaitsevat vähintään neljässä eri toimipisteessä vanhoissa kuntakeskuksissa. Tavoitteena ovat toimivat palvelukokonaisuudet. Palvelukokonaisuuksien rajapintoja poistetaan laajemmilla tehtäväalueilla yhdistämällä lasten- ja perheiden palvelut, aikuisten- ja erityisryhmien palvelut sekä hoiva- ja hoitopalvelut. Paikallistuntemus turvataan jalkautumalla, liikkuvilla yksiköillä ja riittävän vahvoilla lähipalveluilla. Henkilöstöä voidaan liikutella joustavasti yksiköstä toiseen palvelutarpeen mukaan. Lähipalveluina uudessa kunnassa ovat: - äitiys- ja lastenneuvola - lääkäri- ja hoitajavastaanotto - näytteenotto - suun terveydenhuolto - kotihoito - perhetyö - koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto - lastensuojelun alkukartoitus - toimeentuloturva - palveluohjaus - kuntoutuspalveluita Sosiaali- ja terveyspalveluja tarjotaan uudessa kunnassa myös liikkuvien yksiköiden tai liikkuvien työntekijöiden toimesta. Näiden palveluiden pääsijaintipiste on sosiaali- ja terveyspalveluiden keskus, mutta ne tuotetaan kysyntää vastaavasti lähipalveluna. Lastensuojelun työntekijät ja lastenvalvojat tekevät kotikäyntejä ja ajanvarauksella tapahtuvat asiakaskäynnit tapahtuvat lähipalvelupisteissä. Myös omaishoidon työntekijät tekevät kotikäyntejä ja vanhusneuvola toimii lähipalvelupisteissä esim. kerran viikossa, mutta työntekijät voisivat olla yhteisiä. Palveluita tuotetaan myös niin, että asiakas voi asioida omassa lähipalvelupisteessään, mutta varsinaisesti palvelu tuotetaan tietoliikenneyhteyksiä käyttäen keskitettynä palveluna. Lähipalvelupisteissä on myös ajanvarauksella tapahtuvaa vastaanottotoimintaa psykologeilla, perheneuvonnan työntekijöillä, puhe- ja toimintaterapeuteilla, työvoiman palvelukeskuksen asiakkailla, päihdeterapeutilla ja kaikessa vammaispalvelussa. Terveyskeskussairaalapalveluita johdetaan keskitetysti. Eri yksiköt erikoistuvat tiettyihin toimintoihin (esim. kuntoutukseen). Laajamittaisia kuvantamispalveluita ei ole tarjolla kaikissa terveyskeskussairaaloissa ja laboratoriopalvelut voidaan hankkia uuden kunnan ulkopuolelta ostopalveluna. Terveyskeskussai-

14 raaloissa voidaan tarjota myös erikoissairaanhoitotasoista palvelua rajoitetusti, esimerkkeinä sisätautilääkärin tai geriatrin palvelut. Laajan väestöpohjan palvelut järjestetään jatkossakin maakunnallisesti. Näitä palveluja ovat muun muassa erikoissairaanhoito, sosiaalipäivystys, vammaispalvelun konsultaatio, henkilökohtaisen avun keskus, lastensuojelun kehittämisyksikkö, erityishuolto (SHP:n sosiaalipalvelut), SHP:n apuvälinekeskus, varastotoiminnot ja lääkehuolto, hammaslääkärin viikonloppupäivystys, ympäristöterveydenhuolto sekä eläinlääkäripäivystys. 5. Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajan palvelut 5.1. Tavoitteet, päälinjat ja keskeiset painopisteet Palvelujen järjestämisperiaatteena on muodostaa kasvamisen ja oppimisen polku varhaiskasvatuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle. Varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisen tavoitteena on eri päivähoitomuotojen käyttö toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevästi. Esi- ja perusopetuksen järjestämisen tavoitteena on järjestää laadukkaat palvelut lähipalveluina koko ikäryhmälle. Uuden kunnan palvelujen järjestämiseksi laaditaan vuosien 2009 2010 aikana kattava kouluverkkoselvitys. Selvityksessä huomioidaan, että kaikilla oppilailla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet käydä peruskoulua. Kouluverkkoa tarkasteltaessa otetaan huomioon voimassa olevat säädökset koulumatkan pituudesta ja matkan kestosta sekä koulupalvelujen kustannukset ja taloudellisuus, oppilasmäärät, ryhmäkoot ja oppilaaksiottoalueet, koulujen sijainti ja koko (pinta-ala), koulukuljetukset sekä koko koulua ympäröivä lähialue. Uuden Ulvilan kaupungin lukiopalvelujen osalta tavoitteena ovat laadukkaat ja taloudellisesti tehokkaat palvelut. Uuden kunnan palvelujen järjestämiseksi laaditaan vuosien 2009 2010 aikana kattava lukioverkkoselvitys. Vapaan sivistystyön (kansalaisopistotoiminnan) järjestämisessä tavoitteena on palvelun saatavuus, toiminnallisuus ja taloudellisuus. Vuosien 2009 2010 aikana selvitetään ja päätetään kansalaisopistopalvelut järjestävä taho. Vapaa-ajan palveluissa tavoitteena ovat laadukkaat palvelut kuntien voimavarat ja osaaminen yhdistämällä. Palvelut tarjotaan lähipalveluina: liikunta- ja kulttuuripaikkojen kunnosta ja toiminnasta huolehditaan ja yhdistyksien ja järjestöjen toimintaa tuetaan. Lisäksi kaupunki ostaa osan vapaa-ajan palveluista ulkopuolisilta tuottajilta. Uudessa Ulvilan kaupungissa tavoitteena ovat monipuoliset lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet sekä toimivat nuorisotilat lähipalveluina. Ikääntyvän väestön kasvu palvelujen käyttäjinä huomioidaan liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalveluja järjestettäessä.

15 5.2. Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajan palvelujen organisointi Uudessa Ulvilan kaupunkiin perustetaan kasvatus- ja opetuspalvelukeskus, jonka vastuulla varhaiskasvatuksen ja opetustoimen hallinto, varhaiskasvatus ja opetus sekä niihin liittyvät psyko-sosiaaliset palvelut sekä henkilöstöhallinto ja rekrytointi. Palvelujen järjestämisestä vastaa kasvatus- ja opetuslautakunta, jonka alaisia lähipalveluita ovat: - varhaiskasvatus - esiopetus - perusopetus - aamu- ja iltapäivätoiminta. Lukiopalveluiden organisointi päätetään vuosien 2009 2010 aikana laadittavan lukioverkkoselvityksen pohjalta. Ammatillisen peruskoulutuksen oppilaitos sijaitsee jokaisessa nykyisessä näljässä kunnassa. Uuden kaupungin alueella on vuoden 2009 alusta 1200 järjestämislupaa. Koulutusta järjestetään seuraavilla koulutusaloilla: tekniikka ja liikenne, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, kulttuuriala sekä sosiaali-, terveysja liikunta-ala. Vuoden 2009 alusta koulutustoiminta fuusioidaan Paras-lain 5 :n mukaisesti Kokemäenjokilaakson koulutuskuntayhtymän ylläpitämäksi. Kokemäenjokilaakson ja Pohjois-Satakunnan koulutuskuntayhtymien fuusioimisesta Satakunnan koulutuskuntayhtymäksi 1.1.2010 lukien on saavutettu neuvottelutulos. Perussopimus on hyväksyttävänä kuntayhtymien jäsenkunnissa. Vuosien 2009 2010 aikana selvitetään ja päätetään kansalaisopistopalvelut järjestävä taho. Musiikkiopetus järjestetään sopimuksin Huittisten musiikkiopiston ja Palmgren konservatorion kanssa Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta vastaa uudessa Ulvilan kaupungissa kirjasto-, kulttuuri-, museo-, nuoriso-, ja liikunta- ja matkailupalveluista. Kuntien nykyisistä kirjastoista muodostetaan yksi kokonaisuus, jota johdetaan keskitetysti. Toiminnallisesti kirjastopalvelut järjestetään lähipalveluina mutta ovat osa laajempaa Karhukuntien kirjastoverkkoa ja kirjastopalvelua. Kulttuuritoimen hallinnointi ja johtaminen keskitetään. Kuntalaisille järjestettävät palvelut toteutetaan eri puolilla kuntaa. Liikuntatoimen hallinnointi ja johtaminen keskitetään. Liikuntapaikat sijaitsevat ja toiminta järjestetään eri puolilla kuntaa. Nuorisotoimen hallinnointi ja johtaminen keskitetään. Nuorisotoimen palvelut kuten nuorisotilat sijaitsevat ja kerhotoiminta järjestetään eri puolilla kuntaa.

16 6. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut 6.1. Tavoitteet, päälinjat ja keskeiset painopisteet Neljän kunnan yhdyskunta-, ympäristö ja lupapalvelujen yhdistämisen tavoitteena ovat palvelujen laadun turvaaminen ja edelleen kehittäminen. Tähän pyritään kuntien voimavarat yhdistämällä, osaamisen kehittämisellä ja henkilöstön erikoistumisella. Tavoitteena on organisaatio, joka on muuttumiskykyinen ja joka joustavasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla käyttää ostopalveluita on yhteistyökykyinen naapurikuntien ja palvelua tarjoavien yritysten kanssa. Toiminnassa ja palveluiden järjestämisessä on tavoitteena seudullisuuden lisääminen. Tavoitteena on, että kuntalaiset ja asiakkaat saavat kaikki tarvittavat toimialan palvelut yhdestä toimipisteestä, ns. yhden luukun periaatteen mukaisesti. Kuntalaisten harvoin käyttämät palvelut, kuten lupapalvelut keskitetään fyysisesti yhteen pisteeseen uudessa kunnassa. Tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia käytetään asiakaspalvelun helpottamiseksi ja palveluiden saamiseksi. Organisaation tarkennettu rakenne ja toimipisteiden sijainti päätetään vuosien 2009-2010 aikana laadittavien tarkennettujen suunnitelmien pohjalta. 6.2. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut organisointi Yhdyskuntatekniset ja viranomaistoiminnot organisoidaan teknisen lautakunnan, ympäristölautakunnan ja kaupunginhallituksen alaisuuteen Tekniseen lautakunnan vastuualueisiin kuuluvat: - rakennuttaminen - mittaustoimi - toimitilayksikkö (sis. kunnan toimitilojen ylläpitotyöt, oma rakentaminen ja siivous) - tie- ja ympäristörakentamisen (sis. katujen, puistojen, yleisten alueiden ja liikunta-, urheilu- ja ulkoilualueiden hoitaminen, jätehuolto, metsäomaisuuden hoitaminen) - vesihuoltolaitos - päivystys (vesihuolto, toimitilat, kadut) Teknisellä yksiköllä on yksi pääpaikka, jonne sijoittuvat hallintoyksikkö, rakennuttamisyksikkö ja palveluyksiköiden päälliköt. Jokaisen nykykunnan alueella on toimipiste (-pisteitä), jonne sijoittuvat palveluyksiköiden mestarit/työnjohto ja työntekijät. Uuden Ulvilan alueella on alustavien suunnitelmien mukaan kaksi päivystysaluetta (Ulvila-Nakkilan alue ja Harjavallan-Kokemäen alue). Ympäristölautakunnan vastuualueisiin kuuluvat rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu. Rakennusvalvonta ja ympäristösuojeluyksikön toiminta keskitetään yhteen toimintapisteeseen, jonka lisäksi voidaan pitää vastaanottopäiviä paikallisissa toimipisteissä. Lisäksi kaupunginhallituksen alaisuuteen kuuluu maankäytön suunnittelu (kaavoitus) sisältäen paikkatiedon, kartoituksen ja kiinteistönmuodostuksen toiminnot.

17 7. Elinkeinopalvelut ja kehittäminen 7.1. Tavoitteet, päälinjat ja keskeiset painopisteet Uuden Ulvilan kaupungin elinkeinopolitiikan keskeisenä tavoitteena on luoda edellytyksiä kaupungin tulevaisuudelle, vetovoimalle ja kilpailukyvylle vahvistamalla elinkeinorakennetta ja kehittämällä yritystoiminnan kasvua tukevaa toimintaympäristöä. Elinkeinoelämän edellytysten ja osaamisen vahvistamiseksi kaupunki edistää omalla toiminnallaan yrityselämän ja koulutuksen verkottumista ja eri toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. 7.2. Elinkeinopalvelujen organisointi Uuden Ulvilan kaupungissa elinkeinojohtajan johtama elinkeinotoimi tekee tuloksellista, pitkäjänteistä yhteistyötä muun kaupunkiorganisaation sekä Karhukuntien ja erilaisten kehittämisorganisaatioiden kanssa tavoitteena elinvoimainen kaupunkiseutu. Maaseutupalvelujen osalta tavoitteena on järjestää palvelut laajemmalle alueelle kuin pelkästään uuden Ulvilan alueelle. 8. Ravitsemuspalvelut Ravitsemuspalvelut keskitetään hallinnollisesti yleishallintoon. Valmistuskeittiöiden lukumäärä arvioidaan uuden kunnan näkökulmasta. 9. Talous- ja konsernihallinnon palvelut Hallinto- ja talouspalvelut keskitetään uudessa kunnassa. Taloushallinnossa siirrytään käyttämään yhtä sähköistä järjestelmää koko kunnassa. Vaihtoehtoina on hoitaa taloushallinnon palvelut kokonaan itse tai palvelun osittainen ulkoistaminen. Tietohallinto uudessa kunnassa keskitetään. Ohjelmistot yhtenäistetään ja arvioidaan mahdollinen uusimistarve. Koko kaupunkikonsernin palveluorganisaation tulee olla toimiva kokonaisuus, jossa kunnan oman palvelutuotannon ja yhtiöiden työnjako on selkeä. Tytäryhteisöjä neljällä kunnalla on yhteensä 42, jotka koostuvat pääosin asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöistä, kunnallistekniikan palveluja tuottavista yhteisöistä ja elinkeinotoimintaan liittyvistä yhteisöistä. Uuden Ulvilan kaupunkikonsernin kokonaisuutta arvioidaan ja selvitetään mahdollisuudet suurempien ja taloudellisesti vahvempien yksiköiden muodostamiseksi fuusioimalla yhtiöitä. Osaava ja pitkäjänteinen omistajapolitiikka on tärkeä kaupunkikonsernin kannalta. Omistajapolitiikan toteuttaminen vastuutetaan keskushallinnossa niin, että yhtiöiden toiminta on suunnitelmallista. Palvelutuotannon kokonaisuuden

18 toimivuutta on aika-ajoin tarpeen tarkastella, mitkä palvelut tuotetaan omana tuotantona ja mitkä yhtiömuotoisesti. 10. Henkilöstö Motivoitunut ja jaksava henkilöstö on kuntien tärkein voimavara. Yhdistymisvaiheessa henkilöstöhallintoon ja muutosjohtamiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja koulutukseen ja työssä jaksamiseen panostetaan muutosvaiheessa. Neljän kunnan ja Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän henkilöstön lukumäärä on noin 2200 henkilöä. Näistä eläkkeelle siirtyy vuosina 2009 2015 noin 580 työntekijää. Palvelutarve-ennakoinnin mukaan uuden Ulvilan kaupungin henkilöstön rekrytointitarve on samana ajanjaksona noin 620 työntekijää eli työntekijöitä tulisi palkata noin 40 lisää. Erityisesti uhkaavasta työvoimapulasta johtuen tavoitteena on, että palvelurakenteita ja työnjakoa kehittämällä uusien työntekijöiden rekrytointitarve on pienempi kuin olisi erikseen toimien.