SUOMI TOISENA KIELENÄ

SUOMI TOISENA KIELENÄ 22.9.2014 Kuva: Johanna Boholm-Saarinen YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA

1 T E H T Ä V Ä T I TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN Ia Avoimet kysymykset Lue sivuilla 7 9 oleva artikkelikokonaisuus Perheestä puhuminen sallittu ja vastaa sen perusteella omin sanoin suomeksi kysymyksiin a e. Vastausten tulee olla 10 40 sanan pituisia. Kirjoita vastaukset selvällä käsialalla erilliselle konseptipaperille (ei kielikokeen vastauslomakkeeseen eikä samalle paperille kuin jokin kokeen muista osista). a) Mistä eri syistä miesjohtajat eivät yleensä halua puhua perheestään? b) Miten miesjohtajien perheiden esillä pitäminen on muuttunut? c) Mitkä asiat helpottavat Seppo Kuulan mielestä työn ja perheen yhdistämistä? d) Millaiset asiat voivat Mia-Riitta Kivisen mukaan helpottaa työssä käyvän yksinhuoltajan arkea? (Mainitse vähintään kolme asiaa.) e) Mitä positiivisia vaikutuksia lapsiperheen isän roolilla voi Timo Lapin mukaan olla myös työhön? (Vähintään kolme asiaa.) Ib Lyhyt viestinnällinen tehtävä Lue sivulla 9 oleva kirjoitus Erilaisia perheitä ja sisarussuhteita Mannerheimin Lastensuojeluliiton vanhempainnetistä. Laadi kirjoitukseen 50 100 sanan kommentti, jossa otat kantaa siihen, mitkä asiat ovat mielestäsi tärkeimpiä asioita, jotka vaikuttavat sisarusten välisiin suhteisiin. Perustele mielipiteesi. Kommentin on oltava yhtenäinen teksti, ei esimerkiksi asialuettelo. Kirjoita vastaus selvällä käsialalla erilliselle konseptipaperille (ei kielikokeen vastauslomakkeeseen eikä samalle paperille kuin jokin muu kokeen osista). II PRODUKTIIVINEN AUKKOTEHTÄVÄ Ratkaise sivuilla 3 6 oleva produktiivinen aukkotehtävä ohjeiden mukaan.

2 III KIRJOITELMA Laadi 250 300 sanan pituinen kirjoitelma yhdestä seuraavista aiheista. Tehtävät 3 7 ovat aineistotehtäviä, joissa aineistoa tulee käyttää tehtävänannon ohjeen mukaan. Laadi kirjoitelma selvällä käsialalla erilliselle konseptipaperille. Valmiit otsikot tai otsikkoehdotukset on lihavoitu. 1. Usein valitetaan, että perheet eivät enää syö yhdessä ja että kukin perheenjäsen viettää aikaansa oman televisionsa tai tietokoneensa äärellä. Onko näin? Pohdi, mitä nykyperheet tekevät yhdessä vai elääkö kukin perheenjäsen omaa elämäänsä. Otsikkoehdotuksia: Laatuaikaa yhdessä Kun jokaisella perheenjäsenellä on omat menonsa 2. Kerro perheesi tai sukusi juhlaperinteistä: mitä ja miten juhlitte yhdessä? Sukuni / Perheeni juhlaperinteet 3. On olemassa erilaisia ja erikokoisia perheitä. Myös yksin eläviä eli sinkkuja on yhä enemmän. Käsittele aihetta, voit käyttää virikkeenä etu- ja takakansien kuvia. Otsikkoehdotuksia: Erilaisia ja erikokoisia perheitä Sinkkuelämää 4. Lapseton aviopari on Suomen yleisin perhetyyppi. Tutki oheista tilastoaineistoa suomalaisista perhetyypeistä (s. 10 11) ja vertaile suomalaisia perheitä muiden tuntemiesi kulttuurien perheisiin. Voit myös pohtia, mistä erot johtuvat. Otsikkoehdotuksia: Perhe meillä ja muualla Perhetyypeistä paras 5. Sarjakuvissa on usein erikoisia perheitä. Tutki Aku Ankan sukupuuta (s. 12) ja esittele sen erikoispiirteitä. Otsikoi itse. TAI Tutki Viivi ja Wagner -sarjakuvia (s. 13) ja pohdi, mitä ne kertovat parisuhteesta. Otsikoi itse. 6. Mitä Kirsi Kunnaksen runo Hiiren iltahuokaus (s. 14) kertoo perhe-elämästä ja sen muutoksesta? Otsikoi itse. 7. Lue Anne Frankin päiväkirjamerkintä Lauantaina, 30. lokakuuta 1943. Millaisen kuvan siitä saa perheenjäsenten välisistä suhteista? Anne Frankin perheen sisäisiä suhteita Taustatietoa tehtävään 7: Juutalaisen Anne Frankin perhe, johon kuuluivat isä ja äiti, isosisko Margot sekä Anne itse, joutui toisen maailmansodan aikana Hollannissa piiloutumaan Otto-isän toimiston salaiseen siipeen, koska juutalaisia vainottiin. Perhe eli eristyksissä ulkomaailmasta kaksi vuotta. Samassa piilossa oli neljä muutakin ihmistä. Anne piti koko tuon ajan päiväkirjaa, jolle hän antoi nimen Kitty. Hän oli 14-vuotias kirjoittaessaan päiväkirjaa vuonna 1943. Huom.! Tekstien kieliasu on pääosin alkuperäisen julkaisun mukainen.

3 II PRODUKTIIVINEN AUKKOTEHTÄVÄ Täydennä seuraava teksti reunassa annettujen vihjeiden avulla. Vihjeen puuttuessa päättele sana tekstiyhteyden perusteella. Kirjoita ratkaisut allekkain selvällä käsialalla erilliselle konseptipaperille samassa järjestyksessä kuin tehtävässä ja numeroi ne. Ystävä pitää terveenä 1 yksi sydänystävä, vai onko paras hankkia kavereita joka 1. Riittää puolelta? Ei jaksa lähteä lenkille eikä juosta pallon perässä. Uuvuttaa ajatuskin salilla 2. rehkiä 2. Sanoiko joku spinning? Ei kiitos, naurettavaa trendipuuskutusta. Siinä puhuu epäurheilullinen ihminen, joka sanoo jyrkän ein 3. Silti hän kantaa huolta 4. Hän on kuullut, että 3. liikunta 4. terveys 5. Hikoilu sosiaalista elämää viettävät ihmiset voivat paremmin. 5 sijasta hän haluaa jutella kavereiden kanssa, oleilla kumppanin 6 ja käydä lukupiirissä. Sosiaaliset suhteet muodostavat 6. kylki hänen terveet elämäntapansa. Korvaako kaveri liikunnan? Elintärkeä kysymys kuuluu, kuinka suuri annos sosiaalisuutta tarvitaan. Sitä on hankala analysoida ja tuotteistaa käteviin annoksiin, joita lääkäri ja terveysvalistaja voisi suositella. Ei oikein voi sanoa, että kolme hauskaa keskustelua 7 alentaa 7. viikko verenpainetta niin ja niin paljon, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Marko Elovainio. Se kuitenkin on varmaa, että seura tekee hyvää sekä mielelle 8 ruumiille. Ei edes tarvitse olla mitenkään yltiöso- 8.

4 siaalinen saadakseen toisen ihmisen 9 terveyshyödyt irti. 9. kohtaaminen Vähällä pärjää, kun on laatua. Epidemiologinen tutkimus tukee 10 sitä, että yksi 10. vahva merkityksellinen ihmissuhde riittää. Jos ei ole ketään, jonka mielestä elämäsi on merkityksellinen ja jonka kanssa voit jakaa 11 asiat ja tunteet, silloin olet heikoilla, Elovainio 11. tärkein sanoo. Yksi ihminen tekee 12. Robinson Crusoella se oli Perjantai, toisella se voi olla puoliso, 13 sydänystävä, jota 12. ihmeet 13. kolmas tapaa tarpeeksi usein. Paha olla ilman ketään Lapset eivät ilmeisesti aivan riitä aikuiselle täysipainoiseksi ihmissuhteeksi. 14 viittaavat Kaisla Joutsenniemen kansanterveystieteen väitöstutkimuksen havainnot asumismuodon 15 ruumiin ja mielen terveydelle. Avioliitossa asuviin 16 14. Tämä 15. merkitys 16. verrata muiden kuin kumppanin kanssa asuvien kuolleisuus oli suurempaa, ja heillä oli myös enemmän mielenterveysongelmia. Monet tähän ryhmään 17 asuvat lastensa kanssa. Eniten ongelmia kasautuu kuitenkin 18, jotka asuvat aivan yksin. Varsinkin keski-ikäisiltä 19 eläviltä miehiltä 17. kuulua 18. ne 19. kumppani kunto menee tavallista helpommin retuperälle. Puolison kanssa tulisi syödyksi enemmän vihanneksia ja juoduksi vähemmän, ja kun työstressi pakottaa päätä, ymmärtäväinen kuuntelija kotona huojentaa.

5 Vihkimällä onneen Sosiaalisuuden terveysvaikutuksia selvittäneiden tutkimusten viesti on musiikkia perinteisten perhearvojen vaalijoiden 20 : avioliitto pitää terveempänä ja tyytyväisempänä. Tutkimus tutkimuksen 21 toistaa tuota sovinnaista 20. korvat 21. sanomaa. Havaintoa eivät horjuta edes nuoret aikuiset. Luulisi, 22 22. siinä iässä muodollinen avioliitto ole tavoitelluin vaihtoehto, vaan mieluummin seurustellaan vapaammin. Parin vuoden takainen tutkimus kuitenkin osoitti, että ainakin Hollannissa 23 pari-kolmekymppiset ovat naimisissa. Avoliitto tai vakituinen seurustelu ei tee yhtä onnelliseksi, mutta 24 23. tyytyväisin 24. nämäkin suhteissa elellään tyytyväisempinä kuin sinkkuina. Avoliitossakin kumppanukset saavat yhteistalouden ja läheisyyden edut. Naimisissa 25 sitoutumisen aste on 25. suhde kuitenkin keskimäärin suurempi, mikä saattaa selittää sen, miksi avioliiitto erottuu edukseen. Aviopuolisot voivat myös 26. ylellisyys nauttia siitä 26, että he noudattavat yhteiskunnan ihannekuvaa parisuhteesta. Käy myös kerhossa! Suurin kuilu hyvinvoinnissa on niiden välillä, joilla ei ole ketään, ja niiden, joilla on ainakin yksi tärkeä ihmissuhde. Suomessa yhden suhteen merkitys korostuu. Voi olla, että me suomalaiset olemme sellaisia, että ydinperhe riittää, Elovainio sanoo.

6 Useiden tutkimusten mukaan sosiaalisuuden edut kuitenkin kasvavat myös sitä mukaa kuin verkostot laajenevat, joskin vähemmän dramaattisesti. Mitä moninaisempiin suhteisiin ihminen sitoutuu, 27 pidempään hän elää. 27. 28. sanoa Toisin 28 hyvässäkään avioliitossa ei kannata laiminlyödä sukulaisia, ystäviä, naapureita, pelikavereita, kuorokavereita eikä šakkikerholaisia. Jokaisesta heistä saa himpun verran lisää terveyttä sen lisäksi, että heitä tapaa mielikseen. Lisäksi heidän kanssaan kannattaa liikkua. En usko, että 29 haitat voisi korvata sillä, että on kovasti sosiaalinen. 29. liikkumattomuus Liikunnan vaihtoehto ei ole, että ryyppää kaveriporukassa. Kannattaisi mieluummin käydä futisjengissä tapaamassa kavereita, professori Elovainio sanoo. Liikuntaa 30 ihmiset ovat yleensä myös sosiaalisesti 30. harrastaa vireitä. Mikko Puttonen, Tiede 3/2013 (muokattu)

7 TEKSTINYMMÄRTÄMISTEHTÄVÄ I a Lähde: Helsingin Sanomat 22.9.2013

8 Lähde: Helsingin Sanomat 22.9.2013 Lähde: Helsingin Sanomat 22.9.2013

9 TEKSTINYMMÄRTÄMISTEHTÄVÄ I a Lähde: Lähde: Helsingin Sanomat 22.9.2013Helsingin Sanomat 22.9.2013 TEKSTINYMMÄRTÄMISTEHTÄVÄ I b Erilaisia perheitä ja sisarussuhteita Sisarusten välisiin suhteisiin vaikuttavat monet seikat: lasten ikä ja ikäero, sukupuoli ja yksilölliset ominaisuudet, kuten temperamentti, persoonallisuus, mielenkiinnon kohteet ja terveydentila. Merkitystä on myös sillä, kuinka monta lasta perheessä on ja minkälainen perhe on rakenteeltaan. Pienissä perheissä lapsi voi saada enemmän yksilöllistä aikaa vanhemmiltaan, ja isommissa perheissä voivat korostua sisarusten keskinäiset suhteet. Perhetyypistä huolimatta merkitystä on perheen yleisellä tunneilmastolla ja sillä, kuinka perheessä yleensä kohdataan muut perheenjäsenet. Lapsi, joka saa vanhemmiltaan turvallista hoivaa, pystyy osoittamaan sitä myös sisarilleen. Syntymäjärjestys sisarusparvessa voi tuoda lapsessa esille tiettyjä puolia, joita vanhempien käytös ja ympäristön odotukset korostavat. Perheen esikoiselle lankeaa usein huolehtijan ja opettajan rooli, etenkin isosiskoille. Nuoremmat sisaret saattavat asettua autettavan, opetettavan ja huolehdittavan rooliin ainakin varhaislapsuudessa. Keskimmäinen lapsi voi joutua taistelemaan roolistaan, ellei hän ole perheen ainoa poika tai tyttö. Syntymäjärjestys ei kuitenkaan väistämättä määrittele lasten keskinäisiä rooleja. Sisarusten suuri ikäero voi vähentää tarvetta kilpailla vanhempien huomiosta. Kuinka sukupuoli vaikuttaa sisarusten suhteisiin? Joissain tutkimuksissa on todettu, että samaa sukupuolta olevien sisarusten välillä vuorovaikutus on myönteisempää ja läheisempää. Toisaalta joidenkin tutkijoiden mukaan eri sukupuolta olevien välillä on vähemmän vihamielisyyttä. Lähde: http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/sisarukset_nahistelevat/erilaisia_perheita_ja_sisaruussu/ Luettu 26.11.2013 (muokattu)

10 AINEISTOA KIRJOITELMAAN 4 Isojen lapsiperheiden määrä pysynyt vakaana Vähintään nelilapsisten perheiden määrä on pysynyt viime vuosina melko vakaana ja vuosittaiset muutokset ovat pieniä, muutama sata suuntaan tai toiseen. Vuonna 2012 vähintään nelilapsisten perheiden määrä kasvoi noin sadalla perheellä edellisvuodesta. Kahden ja kolmen lapsen perheiden määrän trendi on laskeva, ja yksilapsisten määrä on pysynyt lähes samana. Lapsiperheissä asui vuoden 2012 lopussa keskimäärin 1,83 alaikäistä lasta. Perhetilasto kuvaa perhekokoa Suomessa tiettynä hetkenä eikä siten kerro perheiden lopullisesta lapsiluvusta. Perheiden lasten lukumäärä 1950 2012 800 Tuhatta 700 600 500 400 300 200 4-3 2 1 100 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2011 2012 Vuosi Lapsiperheistä 13 prosenttia on kolmilapsisia, ja viidessä prosentissa lapsiperheistä on vähintään neljä alle 18-vuotiasta lasta. Vähintään nelilapsisia perheitä on suhteellisesti eniten Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla. Suhteellisesti vähiten näitä perheitä on Ahvenanmaalla, Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa. Suomessa oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 578 000 lapsiperhettä. Määrä on pienentynyt edellisvuodesta 2 100 perheellä. Lapsiperheisiin kuuluu 40 prosenttia väestöstä. Lapsiperheiden yleisin perhemuoto, 61 prosenttia, on edelleen avioparin perhe. Avoparien perheitä on 19 prosenttia lapsiperheistä. Lähes saman verran on äiti ja lapsia -perheitä, joita on 18 prosenttia. Isä ja lapsia -perheitä on edelleen hyvin vähän, alle 3 prosenttia. Saman sukupuolen rekisteröity pari on vanhempina 400 lapsiperheessä. Kaikkiaan perheitä oli vuoden 2012 lopussa 1 466 000. Määrä on kasvanut 5 200 perheellä edellisestä vuodesta. Kasvu on vähän pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 5 500 perhettä. Perheisiin kuului 75 prosenttia väestöstä eli 4 075 000 henkilöä. Perheisiin kuuluvien osuus on vähentynyt tasaisesti. Vielä vuonna 1990 perheisiin kuului 82 prosenttia väestöstä. Kaksi kolmasosaa perheistä oli avioparien perheitä. Avoparien perheitä oli 22 prosenttia ja yhden vanhemman perheitä 12 prosenttia. Saman sukupuolen rekisteröityjen parien perheitä oli hieman alle 2 000. Yksin asuvia oli 1 070 000. Uusperheitä oli vuoden 2012 lopussa 53 000. Uusperheiden määrä on pienentynyt 300 perheellä viime vuodesta. Vuosimuutokset ovat olleet viime vuosina pieniä. Noin puolet uusperheiden vanhemmista oli avoliitossa ja puolet avioliitossa. Uusperheessä on vähintään yksi alle 18-vuotias vain toisen vanhemman lapsi. Näitä lapsia oli 76 000.

11 AINEISTOA KIRJOITELMAAN 4 Perheet tyypeittäin vuosina 1990 2012 Perhetyyppi 1990 1995 2000 2005 2009 2010 2011 2012 Muutos 2011 2012 Perheitä yhteensä 1 365 341 1 382 970 1 401 963 1 426 002 1 450 488 1 455 073 1 460 570 1 465 733 5 163 Aviopari, ei lapsia 364 452 395 953 436 019 481 209 509 916 513 889 518 550 523 221 4 671 Aviopari ja lapsia 640 062 579 578 514 868 468 266 448 897 446 433 442 257 439 194-3 063 Avopari, ei lapsia 123 471 135 996 160 132 180 590 193 894 195 967 200 171 203 334 3 163 Avopari ja lapsia 65 896 85 309 102 581 112 847 116 797 117 254 118 054 118 136 82 Äiti ja lapsia 147 297 159 063 159 432 153 024 149 823 149 651 149 196 149 143-53 Isä ja lapsia 24 161 27 071 28 931 29 238 29 765 30 278 30 534 30 714 180 Rekisteröity miespari 1)...... 398 625 706 773 829 56 Rekisteröity naispari 1)...... 430 771 895 1 035 1 162 127 Perheväestö 4 101 922 4 093 038 4 053 850 4 037 753 4 059 511 4 065 168 4 069 930 4 075 094 5 164 Väkiluku 31.12. 4 998 478 5 116 829 5 181 115 5 255 580 5 351 427 5 375 276 5 401 267 5 426 674 25 407 Perheväestön osuus, % 82,1 80,0 78,2 76,8 75,9 75,6 75,4 75,1-0,3 Perheen keskikoko 3,00 2,96 2,89 2,83 2,81 2,79 2,79 2,78 0,01 1) Rekisteröity pari ja lapsia -perheitä oli 418. Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot, Tilastokeskus, 2012

12 AINEISTOA KIRJOITELMAAN 5 Tupu Ankka Hupu Ankka Lupu Ankka Iines Ankka Ankka Della Ankka Aku Ankka Hannu Hanhi Touho Ankka Sisuvius Ankka Hansu Hanhi Matilda MacAnkka Roope Ankka Hortensia MacAnkka Aaron Ankka Hjalmar Hanhi Dora Ankka Aino Ankka Unto Ankka Hanna Hanhi Martti Hanhi Serkku Kiljuhanhi Leenu Ankka Lauha MacAnkka Fergus MacAnkka Jake MacAnkka Angus Hiidenkirnu MacAnkka Hepsu Ankka Kaino-Vieno (Mummo) Ankka Konrad Ankanpää Gerda Hanhi Liinu Ankka Joonas MacAnkka Kalle Ankanpää Molli MacAnkka Olga Ankanpää Kornelius Ankanpää Tiinu Ankka Sir Mahakas MacAnkka Julius MacAnkka Malcolm MacAnkka Rikhard Ankanmieli Puosu Ankka Julle Ankanpää Lordi Ohrapää MacAnkka Ritari Kananjalka Sir Rahakas MacAnkka Pelle Peloton Lähde: http://images.wikia.com/akkari/fi/images/6/66/aku_ankan_sukupuu.jpg

. 13 AINEISTOA KIRJOITELMAAN 5 Lähde: Juba, Viivi ja Wagner, Parisuhteellisuusteoria, 2006

14 AINEISTOA KIRJOITELMAAN 6 HIIREN ILTAHUOKAUS Taisin tehdä erheen kun perustin perheen, ei pennut pysy petissä vaan surffailevat netissä toisten kotisivuilla pitkin maailman piiriä. Voi meitä hiiriä! Voi pikku Mick ja pikku Nick ja Dick ja Pick ja Wick! Ovat varmaan kiipelissä, piipittävät eksyksissä: missä ollaan, missä? Missä Mick ja missä Nick ja Dick ja Pick ja Wick? Mihin loukkuun, mihin koukkuun jäi niiltä hännät kii piip pii. Klick! Lähde: Kirsi Kunnas, Tiitiäisen tuluskukkaro, 2000

15 AINEISTOA KIRJOITELMAAN 7 LAUANTAINA, 30. LOKAKUUTA 1943 Rakas Kitty Äiti on hirveän hermostunut, ja se on minulle aina hyvin vaarallista. Olisiko vain sattuma, että äiti ja isä eivät koskaan moiti Margotia vaan kaikki putoaa aina minun niskaani? Esimerkiksi eilisiltana: Margot luki kirjaa, jossa oli suurenmoisia kuvia. Hän nousi ylös ja pani kirjan syrjään jatkaakseen sen lukemista hetken kuluttua. Minulla ei ollut mitään tekemistä, tartuin kirjaan ja katselin sen upeita kuvia. Margot tuli takaisin, näki oman kirjansa kädessäni, rypisti otsaansa ja vaati kirjaa vihaisena takaisin. Halusin katsella sitä vielä hetken ajan. Margot tuli yhä vihaisemmaksi, ja äiti sekaantui asiaan sanoen: Margot luki ensin sitä kirjaa, anna se takaisin hänelle. Isä tuli huoneeseen, ei edes tiennyt mistä oli kysymys, näki vain että Margotia vaivasi jokin ja hyökkäsi minua vastaan: Haluaisinpa nähdä mitä sinä tekisit, jos Margot uskaltaisi selailla sinun kirjaasi! Annoin heti periksi, laskin kirjan pöydälle ja lähdin heidän mielestään loukkaantuneena ulos huoneesta. Minä en ollut kuitenkaan loukkaantunut enkä vihainen vaan hyvin surullinen. Isä ei tehnyt oikein arvostellessaan minua tietämättä kiistan aihetta. Olisin antanut kirjan Margotille vapaaehtoisesti, ja vielä paljon nopeammin, jos isä ja äiti eivät olisi puuttuneet asiaan ja ottaneet Margotia heti suojelukseensa, ikään kuin hän olisi joutunut jonkin suuren vääryyden uhriksi. On itsestään selvää että äiti asettuu Margotin puolelle, sillä he vetävät aina yhtä köyttä kaikessa. Olen jo niin tottunut siihen, että olen tullut täysin välinpitämättömäksi äidin nuhdesaarnoille ja Margotin oikuttelulle. Rakastan heitä vain, koska he nyt sattuvat olemaan äiti ja Margot, ihmisinä he voivat minun puolestani painua vaikka kuuhun. Isään suhtaudun aivan toisin. Jos hän asettaa Margotin etusijalle, hyväksyy kaikki Margotin teot, ylistää ja hellittelee häntä, silloin jokin alkaa nakertaa sisälläni, sillä palvon isääni, hän on minun suuri esikuvani, enkä rakasta ketään toista koko maailmassa. Hän ei itse huomaa suhtautuvansa Margotiin eri taval-

la kuin minuun: Margothan on yksinkertaisesti maailman älykkäin, suloisin, kaunein ja paras tyttö. Mutta siitä huolimatta minullakin on jonkinlainen oikeus saada kokea, että minuun suhtaudutaan vakavasti. Minä olen aina ollut tämän perheen pelle ja tuhkimo. Minun on aina täytynyt maksaa kaksinkertainen hinta kaikista teoistani: ensiksi minuun kohdistuneina nuhdesaarnoina, toiseksi syvällä sisimmässäni piilevällä epätoivolla. Minua eivät tyydytä enää pinnalliset hellyydenosoitukset, yhtä vähän kuin niin sanotut vakavat keskustelut. Minä haluan nyt isältä jotakin sellaista, mitä hän ei pysty minulle antamaan. En ole mustasukkainen Margotille, en ole koskaan ollut. En kadehdi hänen älykkyyttään enkä kauneuttaan. Kaipaan vain niin suunnattomasti isän aitoa rakkautta; haluaisin hänen rakastavan minua paitsi omana lapsenaan myös ihmisenä, Annena itsenään. Minä takerrun isään, koska halveksin äitiä päivä päivältä enemmän ja isä on ainoa, jonka välityksellä voin pitää vielä kiinni perhetunteideni viimeisistä rippeistä. Isä ei ymmärrä, että minun on joskus pakko keventää hänelle sydäntäni ja purkaa tunteita, joita minulla on äitiä kohtaan. Isä ei halua keskustella hänestä, vaan välttää kaikkea mikä liittyy jotenkin äidin puutteisiin. Ja kuitenkin kaikkein raskainta minusta on kantaa sydämessäni omaa äitiäni ja kaikkia hänen vikojaan ja puutteitaan. En tiedä, kuinka hillitsen itseni. En voi avoimesti moittia äitiä huolimattomuudesta, ivasta ja kovuudesta, mutta en myöskään voi aina etsiä syyllisyyttä vain itsestäni. Olen kaikessa äidin täydellinen vastakohta, joten törmäämme väkisinkin yhteen. En arvostele äidin luonnetta, koska sitä en pysty arvostelemaan, tarkastelen häntä vain äitinä. Minulle hän ei ole oikea äiti. Minun täytyy olla äitinä itselleni. Olen erkaantunut vanhemmistani, luovin yksin eteenpäin ja näen vasta myöhemmin, minne rantaudun. Kaikki johtuu oikeastaan siitä, että minulla on tarkka mielikuva siitä, millainen täydellisen äidin ja vaimon pitäisi olla, enkä löydä omasta äidistäni jälkeäkään siitä kuvasta. Olen päättänyt, etten noudata enää äidin antamia huonoja esimerkkejä, haluan nähdä vain hänen hyvät puolensa ja etsiä itsestäni sitä mitä en voi löytää hänestä. Mutta se ei onnistu, ja silloin on pahinta, että isä ja äiti eivät kum- 16

14 17 pikaan tajua, että he ovat pettäneet velvollisuutensa minua kohtaan ja että minä tuomitsen heidät siitä. Onnistuukohan kukaan koskaan tekemään lapsensa täysin tyytyväiseksi? Joskus uskon, että Jumala haluaa panna minut koetukselle, nyt ja myös myöhemmin. Minusta täytyy tulla hyvä ihminen omien ponnistelujeni avulla, ilman esikuvia ja ilman hyviä neuvoja, silloin olen myöhemmin sitäkin vahvempi. Kuka muu minun lisäkseni lukee myöhemmin näitä kirjeitä? Keneltä paitsi itseltäni saan lohdutusta? Tarvitsen usein lohdutusta, sillä en ole kyllin vahva, ja epäonnistun useammin kuin onnistun. Minä tiedän sen ja yritän yhä uudelleen joka päivä tulla paremmaksi, aina ja yhä uudelleen. Vanhemmat eivät kohtele minua johdonmukaisesti. Jonakin päivänä Anne on niin järkevä ja hän saa tietää kaikenlaista, mutta seuraavana päivänä saan jälleen kuulla, että Anne on vain tyhmä karitsa, joka ei tiedä mistään mitään ja uskoo kaiken mitä kirjoissa kerrotaan! En ole enää vauva enkä lellikki, jolle saa nauraa, teki hän mitä tahansa. Minulla on omat ihanteeni, ajatukseni ja suunnitelmani, mutta en osaa pukea niitä vielä sanoiksi. Ah, niin monet ajatukset myllertävät mielessäni, kun makaan iltaisin vuoteessani, tai päivisin, kun minun on siedettävä ihmisiä, joihin olen kyllästynyt ja jotka ymmärtävät tarkoitukseni aina väärin. Palaan sen tähden yhä uudelleen takaisin päiväkirjani luo, se on minun alkuni ja se on minun loppuni, sillä Kitty on aina kärsivällinen. Lupaan hänelle, että pysyn lujana kaikesta huolimatta, raivaan oman tieni ja nielen kyyneleeni. Haluaisin vain niin mielelläni nähdä jo tuloksia, tai edes yhden ainoan kerran saada rohkaisua ihmiseltä, joka rakastaa minua. Älä tuomitse minua, vaan pidä minua ihmisenä, joka myös voi joskus tuntea saaneensa kaikesta tarpeekseen! Sinun Annesi Anne Frank, Päiväkirja Uusi laitos 2002. Toim. Otto H. Frank ja Mirjam Pressler, suomentanut Anita Odé

KOKEEN PISTEITYS Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Ia 5 x 5 0 p. x 2 50 p. 1 Ib 10 0 p. x 3 30 p. 2 II 30 x 1 0 p. x 1 30 p. 3 III 99 p. 7 Yht. 209 p. * Painotus tapahtuu lautakunnassa. Huom. Opettaja merkitsee arvostelulomakkeeseen kunkin tehtävän painottamattoman pistemäärän. Tarkemmat pisteitysohjeet ja arvostelukriteerit ovat suomi toisena kielenä -koetta koskevissa ohjeissa.

http://www.kirkkopalvelut.fi, luettu 28.1.2014 Elokuvasta Chaplinin poika (1921) Kuva: Nina Leen