FCG Finnish Consulting Group Oy Kinnulan kunta VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS 23.6.2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys I VYS 23.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 1 1.1 Lähtöaineisto... 1 1.2 Suunnittelualueen kuvaus... 2 1.3 Väestö ja rakennuskanta... 2 1.3.1 Väestö... 2 1.3.2 Rakennuskanta... 3 1.4 Kaavoitus ja maankäyttö... 4 1.5 Ympäristö... 5 1.5.1 Pohjavesialueet ja niiden suojelu... 5 1.5.2 Luonnonsuojelualueet... 6 1.5.3 Muinaisjäännökset... 6 2 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet... 7 2.1 Nykytilanne... 9 2.1.1 Vesilaitos... 9 2.1.2 Jätevesilaitos...10 2.1.3 Hulevesiviemäröinti...12 2.1.4 Resurssit...12 2.1.5 Sammutusvesi...12 2.1.6 Vesihuollon keskittäminen ja alueellinen yhteistyö...12 2.1.7 Toimintavarmuus...13 2.2 Kehittämistarpeet ja -toimenpiteet...13 2.2.1 Toimenpidetaulukko...15 3 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet...16 3.1 Lainsäädäntö...16 3.2 Vesihuollon nykytila...17 3.2.1 Talousvesi...17 3.2.2 Jätevesi...17 3.2.3 Lietteet...17 3.3 Kehittämistarpeet ja -toimenpiteet...17 3.3.1 Toimenpidetaulukko...17 3.4 Suositukset verkostojen ulkopuolelle jääville kiinteistöille...19 4 Kunnan vesihuollon tavoitteet ja painopisteet...21 4.1 Palvelujen parantamisen tavoitteet ja päämäärät...21 4.2 Organisatoriset linjaukset...21 4.3 Kytkeytyminen suunnitteluun ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen...22 4.4 Vesihuollon painopisteet lähitulevaisuudessa...22 4.5 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet...22 4.5.1 Avustukset vesihuoltolaitoksille...22 4.5.2 Avustukset kiinteistöjen omistajille...23 5 KOKO KUNNAN ALUE...24 5.1 Vaikutusten arviointi...24 5.2 Tiedottaminen, ajan tasalla pitäminen ja toteutuksen seuranta...24 Q:\Jkl\P134\_Kinnula_vhs_kehittämissuunn_pä\Työaineisto\Tekstit\Kinnula_vh_kehittämissuunn_päivitys_230611.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys II VYS 23.6.2011 LIITEKARTAT: VYS--10 VYS--20 VYS--30 Viemärilaitoksen keskustaajaman saneerausalueet Nykytilannekartta (toiminta-alueet, verkostot) Kehittämistarvealueet Q:\Jkl\P134\_Kinnula_vhs_kehittämissuunn_pä\Työaineisto\Tekstit\Kinnula_vh_kehittämissuunn_päivitys_230611.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 1 (24) KINNULAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS 1 Johdanto 1.1 Lähtöaineisto Vesihuoltolain 5 :n mukaan kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Kinnulan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma on vuodelta 2004 ja sen viimeisin päivitys vuodelta 2008. Kinnulan kunnan vesihuollon kehittämisen tavoitteena on edistää hajaasutusalueen elinvoimaisuutta ja minimoida haitallisia ympäristövaikutuksia sekä taata hyvälaatuisen talousveden saanti. Tämän päivityksen keskeisenä sisältönä on määritellä vesihuollon tulevat kehittämistoimenpiteet sekä ottaa kantaa haja-asutusalueiden vesihuollon ratkaisuihin ja olemassa olevan verkoston saneeraustoimenpiteisiin vuoteen 2025. Suunnitelmaan kirjattavat kohteet valitaan toteutustarpeen ja vesihuoltolaitoksien taloudellisten resurssien perusteella. Tämä vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksen on laatinut FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä projektipäällikkö Minna Länsisalmi. Kinnulan kunnan yhdyshenkilönä on toiminut kunnanrakennusmestari Ossi Kinnunen. Suunnittelutyössä on käytetty lähtöaineistona seuraavia aineistoja: Kinnulan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 2004 (Kinnulan kunta) Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 2008 (FCG Finnish Consulting Group Oy) Haja-asutusalueen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2008 (FCG Finnish Consulting Group Oy) Keski-Suomen vesihuollon strateginen kehittämissuunnitelma vuosille 2009-2020 (K-S ympäristökeskus) Keski-Suomen pohjavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 (K-S ympäristökeskus) Kapasiteettikartoitus Keski-Suomen pohjavedenottamoilla 2001 (K-S ympäristökeskus) Jätevesien käsittelyn tila viemäriverkoston ulkopuolisilla kiinteistöillä ja ehdotuksia vesihuollon kehittämiseksi (2007, Ympäristöpalvelu Tuija Manerus) Pohjavesialueet, luonnonsuojelukohteet ja muinaisjäännösalueet (Suomen ympäristökeskus, Oiva- ympäristö- ja -paikkatietopalvelu) Tilastokeskus (PX-Web-tietokannat) Kunnan rakennetut vesijohto- ja viemäriverkostot Kunnan vesihuoltolaitoksien toiminta-alueet Kaavat (Saarensalmen ranta-asemakaava, Kivijärven rantayleiskaava, Niemenkylän kyläalueen ja ympäröivien vesistöjen yleiskaava) Vesihuollon rakennussuunnitelmat (Silkkiperä, Jäpänranta, Poikkeusjärvi, Muholan alue, Saarensalmi) Q:\Jkl\P134\_Kinnula_vhs_kehittämissuunn_pä\Työaineisto\Tekstit\Kinnula_vh_kehittämissuunn_päivitys_230611.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 2 (24) 1.2 Suunnittelualueen kuvaus Kinnulan kunta sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Keski-Suomen maakunnassa, Jyväskylästä 162 km ja Viitasaarelta 65 km luoteeseen (kuva 1). Kunnan kokonaispinta-ala on noin 496 km 2, josta vesistöpinta-alaa on noin 35 km 2. 1.3 Väestö ja rakennuskanta 1.3.1 Väestö Kuva 1. Kinnulan kunnan sijainti Kinnulan kunnan kyliä ovat Muhola, Markokylä, Urpila, Jääjoki ja Kangaskylä. Muita tärkeitä asutuskeskittymiä on Silkkiperä, Niemenkylä, Saarenkylä, Myllykylä, Jäpänranta, Matkusjoki, Hiilinki, Lapinjärvenperä, Kylmäsperä, Sepänkylä ja Naaraperä. Kinnula kunnan rajanaapureina ovat Lestijärvi, Reisjärvi, Pihtipudas, Viitasaari, Kivijärvi ja Perho. Kunnan väkiluku oli vuoden 2010 lopussa 1 821 henkeä ja väestötiheys 3,67 asukasta/km². Väestömäärä Kinnulassa on vähentynyt viimeisen 15 vuoden aikana (taulukko 1). Q:\Jkl\P134\_Kinnula_vhs_kehittämissuunn_pä\Työaineisto\Tekstit\Kinnula_vh_kehittämissuunn_päivitys_230611.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 3 (24) Taulukko 1. Kinnulan kunnan väkiluku vuosina 1980-2009 Vuosi 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Väkiluku 2 248 2 309 2 307 2 272 2 117 1 933 1 821 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kunnan väkiluku tulee edelleen vähenemään (taulukko 2). Ennusteen mukaan vuonna 2040 väkimäärä on 1 618. Vähennystä nykytilanteeseen on noin 200 henkeä. Taulukko 2. Kinnulan kunnan väestöennuste vuosille 2010-2040 Vuosi 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Väkiluku 1 807 1 733 1 691 1 670 1 654 1 639 1 618 1.3.2 Rakennuskanta Kinnulan kunnan alueella vakituisen asutuksen kiinteistöjä oli vuoden 2009 lopussa noin 690 kpl ja vapaa-ajan kiinteistöjä noin 430 kpl. Kuvassa 2 on esitetty Kinnulan kunnan vakituisten asutuksen kiinteistöjen sekä vapaa-ajan kiinteistöjen kehitys vuosina 1970-2009. 800 600 Vapaa-ajan asunnot Vakituiset kiinteistöt Lukumäärä 400 200 0 1970 1980 1990 2000 2009 Kuva 2. Vakituisten asutuksen kiinteistöjen sekä vapaa-ajankiinteistöjen kehitys vuosina 1970-2009 Tilastokeskuksen mukaan vakituisen asutuksen ja vapaa-ajan kiinteistöjä on rakennettu vuosina 1960-2009 vuosittain taulukon 3 mukaisesti. Taulukko 3. Rakennetut vakituisen asutuksen ja vapaa-ajan kiinteistöt vuosittain Kinnulassa vuosina 1960-2009 Vuosi 1960-69 1970-79 1980-89 1990-99 2000-09 Vakituisen asutuksen kiinteistöt 65 113 148 67 33 Vapaa-ajan kiinteistöt yht. 59 112 55 165 40 Kuntaan on rakennettu viimeisen 20 vuoden aikana vuosittain enemmän vapaa-ajan kiinteistöjä kuin vakituisen asutuksen kiinteistöjä. Tulevina vuosina rakennuskannan kehitys arvioidaan jatkuvan samankaltaisena. Tämän mah- Q:\Jkl\P134\_Kinnula_vhs_kehittämissuunn_pä\Työaineisto\Tekstit\Kinnula_vh_kehittämissuunn_päivitys_230611.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys Minna Länsisalmi 23.6.2011 4 (24) dollistaa laaditut Saarensalmen ranta-asemakaava, Kivijärven rantayleiskaava sekä Niemenkylän kyläalueen ja ympäröivien vesistöjen yleiskaava. 1.4 Kaavoitus ja maankäyttö Kinnulan kunnan maankäyttöä ohjataan kaavoituksella, joita ovat maakuntakaava sekä kunnan yleiskaavat, asemakaavat sekä rantayleiskaavat ja rantaasemakaavat Maakuntakaava Keski-Suomen alueella maakuntakaavoituksesta vastaa Keski-Suomen liitto. Kinnulan kunnan alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava (kuva 3). Kaava on vahvistettu 14.4.2009. Maakuntakaavan on tarkoitus välittää valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- eikä asemakaavan alueella muutoin kuin näitä kaavoja muutettaessa. Kuva 3. Keski-Suomen maakuntakaava, Kinnulan kunta Yleiskaavat Kinnulan kunnan alueella olevat oikeusvaikutteiset yleiskaavat ovat: - Kivijärven rantayleiskaava - Niemenkylän kyläalueen ja ympäröivien vesistöjen yleiskaava Valmistelussa olevia yleiskaavoja ovat: - Niemenkylän kyläalueen ja ympäröivien vesistöjen yleiskaavan muutos - Pienvesistöjen osayleiskaava Asemakaavoitus Kinnulan kunnan alueella olevat oikeusvaikutteiset asemakaavat ovat: - Kirkonkylän asemakaava - Saarensalmen ranta-asemakaava sekä sen muutos ja laajennus - Isopelto-Palolan asemakaava Q:\Jkl\P134\_Kinnula_vhs_kehittämissuunn_pä\Työaineisto\Tekstit\Kinnula_vh_kehittämissuunn_päivitys_230611.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 5 (24) 1.5 Ympäristö Keskeneräiset asemakaava-alueet ovat: - Lepola-Rantapuiston asemakaava 1.5.1 Pohjavesialueet ja niiden suojelu - Teollisuusalueen asemakaavan laajennus - Myllymäen alueen asemakaavamuutos - Häkkilän Kartanon asemakaavamuutos Luokiteltuja pohjavesialueita on kunnan alueella yhteensä neljä (kuva 4), jotka kaikki kuuluvat I-luokan pohjavesialueeseen. Taulukossa 4 on esitetty pohjavesialueiden tarkemmat tiedot. Kuva 4. Kinnulan kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet Keski-Suomen pohjavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 teoksen mukaan Virpikankaan ja Muholan pohjavesialueet on arvioitu kansallisesti riskinalaisiksi teollisuus- ja yritystoiminnan pinta-alan sekä pilaantuneiksi arvioitujen maa-alueiden lukumäärän johdosta. Taulukko 4. Kinnulan kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet Nimi Tunnus Alueluokka Kokonaispintaala [km 2 ] Muodostumisalueen pintaala [km 2 ] Arvio muodostuvan pohjav. määrästä [m 3 /d] Aho-Kurkela 0925651 I 6,71 3,19 1500 Kangaskylä 0925602 I 2,37 1,03 400 Virpikangas 0925601 I 4,41 2,71 1200 Muhola 0925603 I 1,96 0,92 400 Q:\Jkl\P134\_Kinnula_vhs_kehittämissuunn_pä\Työaineisto\Tekstit\Kinnula_vh_kehittämissuunn_päivitys_230611.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 6 (24) 1.5.2 Luonnonsuojelualueet Aho-Kurkelan pohjavesialueella sijaitsee Kangaskylän vedenottamo, jolle on laadittu pohjaveden suojelusuunnitelma vuonna 2000. Lisäksi Kinnulan kunnan pohjavesien hoitoa ja suojelua ohjataan Keski- Suomen pohjavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 avulla sekä ympäristölupamenettelyllä (ympäristöluvat). Kinnulan kunnan alueella sijaitsee soidensuojeluohjelmaan kuuluvat Väljänneva (SSO090248) ja Soikealamminneva (SSO090253), luonnonsuojeluohjelmaalueisiin kuuluvat arvokkaat moreenimuodostumat Lestijärven ja Kinnulan rajalla (MOR-Y09-026) sekä Vehkanevalla (MOR-Y09-028). Lisäksi Kinnulan kunnan alueella sijaitsee Aholan laitumet- (FI0900145), Seläksen suot- (FI0900057), Kivijärven- (FI0900090) ja Salamajärven- (FI1001013) Natura-alueet. Kinnulan kunnan alueella sijaitsevat luonnonsuojelualueet on esitetty kuvassa 5. 1.5.3 Muinaisjäännökset Kuva 5. Kinnulan kunnan alueella sijaitsevat luonnonsuojelualueet Kinnulan kunnan alueella on useita muinaisjäännöksiä ja -alueita (kuva 6), joista Keski-Suomen museo on antanut lausunnon 4.12.2009 viemärin kiinteistöliittymän rakentamisesta vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sekä 16.6.2009 kunnan haja-asutusalueen vesihuollon yleissuunnitelman yhteydessä. Q:\Jkl\P134\_Kinnula_vhs_kehittämissuunn_pä\Työaineisto\Tekstit\Kinnula_vh_kehittämissuunn_päivitys_230611.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 7 (24) Kuva 6. Kinnulan kunnan alueella sijaitsevat muinaisjäännökset 2 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Kinnulan kunnassa vedenhankinnasta vastaa kunnan vesilaitos ja jäteveden käsittelystä viemärilaitos. Vesihuoltolaitoksien toiminta-alueet on määritelty vuonna 2011. Vesilaitoksen toiminta-alue on esitetty kuvassa 7 ja viemärilaitoksen toiminta-alue kuvassa 8. Tarkemmin laitoksien toiminta-alueet on esitetty liitekartassa VYS--20. Toiminta-alueilla sijaitsevilla kiinteistöillä on liittymisvelvollisuus vesihuoltolaitoksen verkostoon. Kunnan vesi- ja viemärilaitos hoitaa mm. vesihuoltoverkostojen suunnitteluttamisen, huollon, jätevesipumppaamoiden kunnossapidon, uusien liittyjien liitostyöt sekä vesihuollon asiakaspalvelun. Kunnan vesi- ja viemärilaitoksen asiakkaiden laskutus- ja sopimusasiat hoitaa Kinnulan kunnan tekninen toimi. Vesihuoltolaitoksien asioissa päätösvaltaa käyttää kunnan tekninen lautakunta. Vesi- ja viemärilaitoksen toimintaa ja taloutta koskevista tavoitteista päättää kunnanvaltuusto hyväksyessään koko kunnan talousarvion. Vesi- ja viemärilaitoksen talousarvio on osa kunnan talousarviota, jossa laitoksille osoitetaan käyttötalouden ja investointien määrärahat. Kunnan vesihuollon taksatasoa tarkastetaan vuosittain ja sen arvioinnissa huomioidaan yleisen kustannustason lisäksi mm. kunnan alueella tehtävät ja alueellisen yhteistyön vaatimat vesihuoltoinvestoinnit. Pihlajakosken vesiosuuskunta Kinnulan kunnan alueella toimii lisäksi vuonna 1986 perustettu Pihlajakosken vesiosuuskunta, johon on liittynyt kolme taloutta. Vesiosuuskunta ottaa talousvetensä lähteestä (kuva 9). Q:\Jkl\P134\_Kinnula_vhs_kehittämissuunn_pä\Työaineisto\Tekstit\Kinnula_vh_kehittämissuunn_päivitys_230611.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 8 (24) Kuva 7. Kinnulan kunnan vesilaitoksen toiminta-alue Kuva 8. Kinnulan kunnan viemärilaitoksen toiminta-alue Q:\Jkl\P134\_Kinnula_vhs_kehittämissuunn_pä\Työaineisto\Tekstit\Kinnula_vh_kehittämissuunn_päivitys_230611.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 9 (24) 2.1 Nykytilanne 2.1.1 Vesilaitos Kinnulan kunnan vesilaitoksen toiminta-alueeseen oli liittynyt vuonna 2010 noin 1700 asukasta eli noin 93 % asukkaista. Toiminta-alueella vedenkulutus on ollut vuosina 2005-2010 taulukon 5 mukainen. Taulukko 5. Kinnulan kunnan vesilaitoksen toiminta-alueen vedenkulutus vuosina 2005-2010 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Vedenkulutus (m 3 ) 138 938 155 323 144 225 153 456 159 152 198 450 Vedenkulutus (m 3 /d) 380,7 425,5 395,1 420,4 436,0 543,7 Vuonna 2010 pumpattu vesimäärä oli yhteensä 198 450 m 3, eli keskimäärin 543,7 m 3 /d. Laskutettu vesimäärä vuonna 2010 oli 127 945 m 3 ja vuotovesien määrä tämän perusteella oli n. 35 %. Toiminta-alueen vesijohtoverkoston kokonaispituus on noin 122 km (kuva 9), ja se on pääasiassa rakennettu PN6 ja PN10 muoviputkista. Vesijohtoverkoston vanhimmat putket ovat vuodelta 1965. Taajama-alueen vesijohdon runkolinjan puhdistaminen suoritettiin vuonna 1998. Kuva 9. Kinnulan kunnan vesijohtoverkosto Q:\Jkl\P134\_Kinnula_vhs_kehittämissuunn_pä\Työaineisto\Tekstit\Kinnula_vh_kehittämissuunn_päivitys_230611.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 10 (24) Vedenottamot Kinnulan kunnan vesilaitoksella on kaksi pohjavedenottamoa (Virpikangas ja Kangaskylä) (kuva 9), jotka sijaitsevat kahdella eri pohjavesialueella. Taulukossa 6 on esitetty pohjavedenottamoiden tiedot. Muholan pohjavesialueella on vuonna 1985 rakennettu kuilukaivo, joka on käyttövalmis, mutta sitä ei ole toistaiseksi otettu käyttöön. Taulukko 6. Kinnulan kunnan vesilaitoksen pohjavedenottamoiden tiedot Virpikankaan pohjavedenottamo Käyttöönottovuosi 1966 (saneeraus 1999) Kangaskylän pohjavedenottamo 1999 Pohjavesialue Virpikangas Kangaskylä Kokonaisuusantoisuus 1200 m 3 /d 1000 m 3 /d Kokonaiskapasiteetti 300 m 3 /d 400 m 3 /d Vedenkäsittely Pumpattu vesimäärä vuonna 2010 Vesi alkaloidaan, Vesi alkaloidaan, 50 % lipeä 50 % lipeä 78 130 m 3 120 320 m 3 Käyttöaste vuonna 2010 n. 71 % n. 82 % 2.1.2 Jätevesilaitos Vedenottamoiden tuotantokapasiteetti on riittävä ennustetun asukasluvun kehitykselle ja ottamoista saatava vesi on täyttää Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 laatuvaatimukset. Kinnulan kunnalla on talousveden valvontatutkimusohjelma, joka on viimeksi päivitetty v. 2006. Valvontatutkimusohjelman näytteenottosuunnitelma päivitetään vuosittain, ja seuraava päivitys valmistuu heinäkuussa 2011. Valvontatutkimusohjelman laatiminen perustuu asetukseen (461/2000) ja se laaditaan talousvettä toimittavien laitosten säännöllistä valvontaa varten. Tutkimusohjelman laatii kunnan terveydensuojeluviranomainen yhteistyössä talousvettä toimittavan laitoksen kanssa. Valvontatutkimusohjelmasta on tarvittaessa pyydettävä lausunto alueelliselta Elinkeino,- Liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) ja lääninhallitukselta. Valvontatutkimusohjelma on tarkistettava vähintään viiden vuoden välein ja muulloinkin, milloin sitä olosuhteiden muuttumisen takia on pidettävä tarpeellisena. Kinnulan kunnan viemärilaitoksen toiminta-alueeseen oli liittynyt vuonna 2010 noin 1200 asukasta eli noin 65 % asukkaista. Jätevedet puhdistetaan Myllyjoen varrella sijaitsevalla jätevedenpuhdistamolla. Kunnan alueella on vuosina 2008-2010 rakennettu merkittävästi jätevesiviemäriverkostoa Saarensalmen, Muholan, Hiilingin, Kylmäsperän ja Latopellon alueille (kuva 10). Kunnan keskusta-alueella viemärilaitoksen toiminta-alueella viemäriverkoston pituus on noin 28 km ja se on rakennettu betoni- ja muoviputkista. Keskustan Q:\Jkl\P134\_Kinnula_vhs_kehittämissuunn_pä\Työaineisto\Tekstit\Kinnula_vh_kehittämissuunn_päivitys_230611.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 11 (24) ulkopuolella viemärilaitoksen toiminta-alueella viemäriverkostoa on yhteensä noin 24 km ja se on rakennettu muoviputkista. Kuvassa 10 on esitetty Kinnulan kunnassa rakennetut viemärijohdot. Kuva 10. Kinnulan kunnan jätevesiviemäriverkosto Jätevedenpuhdistamo Kinnulan kunnan jätevedenpuhdistamo on vuonna 1975 rakennettu rinnakkaissaostuslaitos, jossa biologinen ja kemiallinen saostus toimivat rinnakkain. Puhdistamo on saneerattu ja laajennettu vuonna 1997, jolloin uudistettiin lietteenkäsittely sekä laitoksen automatisointi. Vuonna 2010 jätevedenpuhdistamolle uusittiin lietteenkuivain ja samalla suoritettiin ilmastusaltaiden tyhjennys sekä ilmastimien uusiminen. Puhdistamon mitoitusvirtaama on Q kesk 460 m 3 /d, ja mitoituskuorma BOD 7 :lle 85 kg/d ja kokonaisfosforille 3,5 kg/d. Puhdistamolle on myönnetty 28.7.2009 ympäristölupa, ja sen lupaehdot ovat vesistöön johdettavan puhdistetun jäteveden pitoisuuksien osalta neljännesvuosikeskiarvoina seuraavat: Veden kiintoainepitoisuus Puhdistustehovaatimus - BOD 7ATU -arvo enintään 10 mgo 2 /l vähenemä väh. 95 % - Kokonaisfosfori enintään 0,5 mg/l vähenemä väh. 95 % - Kiintoaine enintään 10 mgo2/l vähenemä väh. 90 % - CO Cr -arvo enintään 125 mgo 2 /l vähenemä väh. 75 % Q:\Jkl\P134\_Kinnula_vhs_kehittämissuunn_pä\Työaineisto\Tekstit\Kinnula_vh_kehittämissuunn_päivitys_230611.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 12 (24) Puhdistamolla on otettu vastaan jätevesiä vuosina 2005-2010 taulukon 7 mukaisesti. Puhdistamolle tuodaan käsiteltäväksi haja-asutusalueen saostus- ja umpikaivolietteet. Taulukko 7. Kinnulan kunnan jätevedenpuhdistamolle tullut jätevesimäärä vuosina 2005-2010 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Jätevesimäärä (m 3 ) 60 289 66 115 105 763 71 400 84 210 113 479 Jätevesimäärä (m 3 /d) 165,2 181,1 289,8 195,6 230,7 310,9 2.1.3 Hulevesiviemäröinti 2.1.4 Resurssit 2.1.5 Sammutusvesi Jätevedenpuhdistamolle on aloitettu vuoden 2009 kesäkuussa johtamaan Lestijärven kunnan jätevedet, joiden osuus puhdistamolle tulleista jätevesistä vuonna 2010 oli 22 003 m 3 eli noin 19 %. Vuonna 2010 Kinnulan puhdistamon toiminta ei täyttänyt lupaehtoja vesistöön johdetun veden kiintoainepitoisuuden ja BOD 7ATU -arvojen osalta millään neljännesvuosijaksolla. Puhdistustehovaatimus ei täyttynyt BOD 7ATU -arvon osalta 2., 3. ja 4. eikä fosforin osalta 4. neljännesvuosijaksolla. Muutoin jätevedenpuhdistamo on toiminut vuonna 2010 sille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Jätevedenpuhdistamon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua tehdään lupaehtojen mukaisesti. Kinnulan kunta suorittaa kalataloustarkkailua Keski-Suomen Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristönkeskuksen (ent. Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus) hyväksymän ohjelman mukaisesti. Kunnan alueelle ei ole erillistä hulevesiviemäröintiä. Vesi- ja viemärilaitoksen toiminnasta vastaa kunnan rakennusmestari sekä vesilaitoksen hoitaja. Vesi- ja viemärilaitoksen verkostoa ja laitoksia valvotaan automaattisella hälytysjärjestelmällä. Laitoksilla on ympärivuorokautinen päivystys. Pelastuslaki velvoittaa kunnan huolehtimaan alueellaan sammutusveden järjestämisestä. Käytännössä sammutusvesisuunnitelman laatii Keski-Suomen pelastuslaitos yhteistyössä alueen kuntien ja vesihuoltolaitosten kanssa. Kinnulassa sammutusvesi otetaan pääasiassa vesijohtoverkoston paloposteista ja lähinnä kesäaikaan Jäppäjärvestä tai Myllyjoesta. 2.1.6 Vesihuollon keskittäminen ja alueellinen yhteistyö Kinnulan kunnalla on sopimukset Perhon kunnan kanssa veden toimittamisesta Kinnulasta Mökälään ja Lestijärven kunnan kanssa Valkeisjärven alueelle. Q:\Jkl\P134\_Kinnula_vhs_kehittämissuunn_pä\Työaineisto\Tekstit\Kinnula_vh_kehittämissuunn_päivitys_230611.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 13 (24) 2.1.7 Toimintavarmuus 2.1.7.1 Varautuminen poikkeustilanteisiin Lisäksi kunnalla on sopimus Lestijärven kunnan kanssa Lestijärven kunnan jätevesien johtamisesta Kinnulan kunnan puhdistamolle sekä puhtaan veden toimittamisesta Lestijärveltä Kinnulaan. Vedenottamoiden toimintavarmuus on Kinnulassa hyvä, sillä vedenottamot sijaitsevat eri pohjavesialueilla kaukana toisistaan ja ne toimivat rinnan, jolloin häiriötilanteessa toisen vedenottamon tuotto riittää kattamaan vedenkulutuksen Kunnassa on kartoitettujen pohjavesialueiden lisäksi tehty Urpilan lähdeselvitys, jonka mukaan Pahkapuron ja Kurkisuon lähteiköstä on saatavissa vettä noin 860 m 3 /d. Valmiuslaki (1080/91) velvoittaa viranomaisia valmiussuunnittelun ja tehtävienhoidon etukäteisvalmistelujen avulla huolehtimaan tehtäviensä hoitamisesta myös poikkeusoloissa. Edellä mainitun lainkohdan mukaisesti kuntien on ylläpidettävä valmiuttaan valmiussuunnitelmalla. Kinnulan kunta on päivittänyt kunnan valmiussuunnitelman vuonna 2009 ja siinä yhteydessä on huomioitu myös vesihuollon valmiussuunnitelma. Vesihuoltolaitokselle on laadittu kriisinviestintäohje. 2.2 Kehittämistarpeet ja -toimenpiteet Vesilaitos Kinnulan kunnassa rakennettujen kiinteistöjen liittyminen vesilaitoksen vesijohtoverkostoon kasvaa keskimäärin 15 kiinteistöä/vuosi, sisältäen lomaasuntoliittymät. Asukasluvun sekä mahdollisesti karjatalouden vähenemisestä johtuen vedenkulutuksen kokonaismäärä pudonnee tulevaisuudessa (taulukko 8), ja vesijohtoverkoston liittymisaste nousee verrattuna asukasmäärään. Taulukko 8. Kinnulan kunnan vedenkulutuksen ennuste vuosille 2015-2040 (ominaiskulutus 180 l/as/d) 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Vedenkulutus (m 3 /d) 312 304 300 297 295 291 Vedenkulutus (m 3 ) 113 858 111 099 109 719 108 668 107 682 106 303 Vesilaitoksen toiminta-alueen kehittämistarpeet ovat seuraavat: - Toiminta-alueella sijaitsevien liittymättömien kiinteistöjen liittäminen vesijohtoverkostoon - Yhdysvesijohdon rakentaminen Kinnulan kunnan ja Kivijärven kunnan verkoston välille - Pihlajakosken vok:n verkoston yhdistäminen yhdysvesijohdolla Kinnulan kunnan verkostoon - Vesivuotojen paikallistaminen (esim. mittarikaivot) - Vesijohtojen runkolinjojen puhdistus Q:\Jkl\P134\_Kinnula_vhs_kehittämissuunn_pä\Työaineisto\Tekstit\Kinnula_vh_kehittämissuunn_päivitys_230611.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 14 (24) - Vesihuollon toimivuuden varmistaminen poikkeustilanteissa (esim. varavoimakone sähkökatkojen varalle) - Verkoston saneeraustoimenpiteet - Jaettavan talousveden laadun varmistaminen Jätevesilaitos Viemärilaitoksen viemäriverkostoon liittyvien kiinteistöjen määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa jätevesiverkoston laajentumisen myötä ja kiinteistöjen varustelutason parantuessa. Viemärilaitoksen toiminta-alueen keskustaajaman viemäriverkosto on osittain betoniputkistoa, jonka saneeraus on välttämätön viemärilaitoksen toimintavarmuuden parantamiseksi. Viemärilaitoksen toiminta-alueen kehittämistarpeet ovat seuraavat: - Keskustaajaman betonisen viemäriverkoston saneeraus ja uusiminen (liitekartta VYS--10) - Toiminta-alueella sijaitsevien liittymättömien kiinteistöjen liittäminen viemäriverkostoon - Jätevesiviemärin toiminta-alueen laajentaminen - Jätevedenpuhdistamon kapasiteetin tarkastaminen - Keskustaajaman kiinteistöjen sadevesiviemäröinnin tarkastaminen, ettei kiinteistön sadevesiä johdeta viemäriverkostoon - Puhdistamon toimintaedellytysten säilyttäminen Sammutusvesi Päivitettäessä kunnan sammutusvesisuunnitelmaa, suunnitelmaan kirjataan mm. alueen maanalaisten ja maanpäällisten palopostien tiedot sekä kuka kustantaa sammutusvedenoton rakenteet. Tulevaisuuden sammutusveden riittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon uusien kaava-alueiden ja teollisuuden sijoittuminen. Vesihuollon alueellinen yhteistyö Tulevaisuudessa Kinnulan ja Kivijärven kunnan yhteistyötä lisätään yhdistämällä kuntien vesijohtoverkostot yhdysputkella. Toimintavarmuus Kinnulan kunnan tulisi päivittää valmiussuunnitelma, jossa esitetään toimenpideohjeet häiriötilanteiden varalle. Valmiussuunnitelma sisältää listan kriittisistä vedenkäyttäjistä (mm. terveysasema, vanhustenhuoltolaitos, koulut, päiväkodit), ohjeet tiedotuksesta sekä ajan tasalla olevat yhteystiedot. Lisäksi suunnitelmassa esitetään tilapäisen vedenjakelujärjestäminen ja vedenlaadun varmistaminen häiriö- ja erityistilanteissa. Q:\Jkl\P134\_Kinnula_vhs_kehittämissuunn_pä\Työaineisto\Tekstit\Kinnula_vh_kehittämissuunn_päivitys_230611.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 15 (24) 2.2.1 Toimenpidetaulukko Taulukossa 9 on esitetty vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden kehittämistoimenpiteet ja niiden kustannusarvio sekä aikataulu. Taulukko 9. Kinnulan kunnan vesihuoltolaitosten toimenpidetaulukko vuosille 2011-2025 Kehittämistoimenpide Kustannusarvio Aikataulu Puhdistamon nitrifiointiprosessin ja typen vähentämisen selvitys 10 000 2011 Rakennettujen vesihuoltolinjojen sähköistäminen (johtotiedot tallennetaan Mapinfo-paikkatieto-ohjelmaan) Keskusta-alueen viettoviemäreiden saneeraus -Alue 1 (liitekartta VYS--10) Vesihuoltoverkostojen laajentaminen - Rantaperä Vesihuoltoverkostojen laajentaminen - Myllykylä Vesihuollon toimivuuden varmistaminen poikkeustilanteissa (varavoimakone sähkökatkojen varalle) Vesijohtoverkostojen kuntokartoitus sekä saneerausohjelman laadinta ja käyttöönotto 4 000 2011 55 000 2011 65 000 2012 65 000 2012 30 000 2012 5 000 2012 Vesijohtoverkoston saneeraustoimenpiteet 10 000 2012 Keskusta-alueen viettoviemäreiden saneeraus -Alue 2 (liitekartta VYS--10) Vesihuoltoverkostojen laajentaminen - Kylmäsperä Vesihuoltoverkostojen laajentaminen - Muhola Vesihuoltoverkostojen laajentaminen - Saarenkylä Keskusta-alueen viettoviemäreiden saneeraus -Alue 3 (liitekartta VYS--10) 47 000 2012 35 000 2013 285 000 2013 190 000 2013 52 000 2013 Vesijohtojen runkolinjojen puhdistussuunnitelman laatiminen 3 000 2013 Vesihuollon valmiussuunnitelman päivitys 3 000 2014 Sammutusvesisuunnitelman päivitys 3 000 2014 Keskusta-alueen viettoviemäreiden saneeraus -Alue 4 (liitekartta VYS--10) 65 000 2014 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden rajojen päivittäminen 1 000 2015 Jätevedenpuhdistamon kapasiteetin tarkistaminen 7 000 2015 Vesijohtoverkoston saneeraustoimenpiteet 10 000 2015 Keskusta-alueen viettoviemäreiden saneeraus -Alue 5 (liitekartta VYS--10) 60 000 2015 Vesivuotojen paikallistaminen (esim. mittarikaivot) 10 000 2016 Keskusta-alueen viettoviemäreiden saneeraus -Alue 6 (liitekartta VYS--10) Keskusta-alueen viettoviemäreiden saneeraus -Alue 7 (liitekartta VYS--10) 51 000 2016 98 000 2017 Q:\Jkl\P134\_Kinnula_vhs_kehittämissuunn_pä\Työaineisto\Tekstit\Kinnula_vh_kehittämissuunn_päivitys_230611.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 16 (24) Yhdysvesijohdon rakentaminen Kinnulan kunnan ja Kivijärven kunnan verkoston välille 45 000 2018 Vesijohtoverkoston saneeraustoimenpiteet 10 000 2018 Keskusta-alueen viettoviemäreiden saneeraus -Alue 8 (liitekartta VYS--10) 59 000 2018 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden rajojen päivittäminen 1000 2019 Keskusta-alueen viettoviemäreiden saneeraus -Alue 9 (liitekartta VYS--10) Keskusta-alueen viettoviemäreiden saneeraus -Alue 10 (liitekartta VYS--10) Pihlajakosken vok:n verkoston yhdistäminen yhdysvesijohdolla kunnan verkostoon ja jätevesiviemärin rakentaminen alueelle 31 000 2019 38 000 2020 220 000 2020 Vesijohtoverkoston saneeraustoimenpiteet 10 000 2021 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden rajojen päivittäminen 1 000 2023 Vesijohtoverkoston saneeraustoimenpiteet 10 000 2024 Vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueilla sijaitsevien liittymättömien kiinteistöjen liittäminen vesijohtoverkostoon Säännölliset yhteistyöpalaverit 1-2 kertaa vuodessa Häiriötilanneharjoitukset Palvelujen kehittäminen ja tiedottaminen Laadittava vuosittainen budjettitarve Vuosittain 2011 Vuosittain Vuosittain Jatkuva 3 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet 3.1 Lainsäädäntö Jätevedenkäsittelyä haja-asutusalueella ohjaa Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011), joka on astunut voimaan 15.3.2011 Jätevesivesiasetuksessa talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee vähintään orgaanisen aineen 80 %, kokonaisfosforin 70 % ja kokonaistypen osalta 30 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Kunnan voivat soveltaa ankarampia puhdistusvaatimuksia herkästi pilaantuvilla alueilla (esim. ranta- ja pohjavesialueilla). Jätevesien puhdistustasoa koskevan vaatimuksen noudattamisesta vapautuvat kiinteistöt, jonka jätevedet johdetaan tai tullaan johtamaan vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon, kiinteistöt, joiden jätevesien määrä on vähäinen eikä vesikäymälää ole, kiinteistöt, joiden omistajat, ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011 ja asuvat kiinteistöllä vakituisesti. Myös erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat, esimerkiksi työttömät ja pitkäaikaissairaat, voivat saada hakemuksesta vapautuksen puhdistusvaatimusten noudattamisesta. Vapautusta haetaan kunnalta ja se myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Asetukseen mukaan 1.1.2004 olemassa olleet käyttökuntoiset jätevesijärjestelmät, jotka eivät täytä asetuksen vaatimuksia on saatettava vaatimusten mukaisiksi viimeistään viidessä vuodessa (15.3.2016) asetuksen voimaantulosta. Uudisrakentamista vaatimukset koskevat heti. Q:\Jkl\P134\_Kinnula_vhs_kehittämissuunn_pä\Työaineisto\Tekstit\Kinnula_vh_kehittämissuunn_päivitys_230611.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 17 (24) 3.2 Vesihuollon nykytila 3.2.1 Talousvesi 3.2.2 Jätevesi 3.2.3 Lietteet Jätevedenkäsittelyä haja-asutusalueella ohjaa myös maankäyttö- ja rakennuslaki sekä kunnan rakennusjärjestys. Kinnulan kunnan vesilaitoksen toiminta-alue (kuva 7) kattaa melkein kokonaan kunnan haja-asutusalueen kyläkeskittymät. Haja-asutusalueella, jossa ei ole järjestettyä vesihuoltoa, talousvesi otetaan omasta tai muutaman talon yhteisestä kaivosta. Jätevedenpuhdistus haja-asutusalueella on hoidettu kiinteistökohtaisesti. Käsittelymenetelmänä on yleisesti saostuskaivot, vain uudemmissa kiinteistöissä jätevesi käsitellään suodatinkenttien kautta. Kiinteistönomistajat vastaavat saostus- ja umpikaivojen säännöllisistä tyhjennyksistä. Kiinteistönomistajat tekevät tyhjennyssopimuksen yksityisen palveluntarjoajan kanssa. Kinnulan kunnan alueella muodostuvat saostus- ja umpikaivolietteet käsitellään kunnan jätevedenpuhdistamolla. 3.3 Kehittämistarpeet ja -toimenpiteet 3.3.1 Toimenpidetaulukko Asutuksen määrän (suurehkon asukasjoukon tarve) sekä terveydellisin ja ympäristönsuojelullisin perustein omaaville haja-asutuksen alueilla keskitetyn jätevesienkäsittelyn kehittämiseen on tarvetta. Alueilla, joille johdetaan vain talousvettä, kannattaa selvittää myös jätevesien johtaminen ja keskitetty käsittely. Vedenhankinta ja jätevesien johtaminen on edullisempaa ratkaista samanaikaisesti kuin erillään. Kehittämistarpeet vesihuoltolaitoksien toiminta-alueiden ulkopuolisilla hajaasutusalueille ovat seuraavat: Keskitettyjen vesihuoltoverkostojen rakentaminen tarvealueille, alueiden liittäminen vesihuoltolaitoksien toiminta-alueiseen Tehokkaamman puhdistusjärjestelmän rakentaminen jätevesiasetuksen edellyttämällä tavalla esitettyjen verkostojen ulkopuolisille alueille Yhteisviemäröintijärjestelmien toteuttamisen edistäminen Valvonnan järjestäminen Vesihuollon tiedottamisen tehostaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolisten haja-asutusalueiden toimenpideohjelma on esitetty taulukossa 10 ja kuvassa 11 on esitetty hajaasutusalueen kehittämisalueet. Kehittämisalueet on tarkemmin esitetty liitekartassa VYS--30. Q:\Jkl\P134\_Kinnula_vhs_kehittämissuunn_pä\Työaineisto\Tekstit\Kinnula_vh_kehittämissuunn_päivitys_230611.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 18 (24) Taulukko 10. Toiminta-alueiden ulkopuolisten alueiden toimenpideohjelma Kehittämistoimenpide Kiinteistökohtaiset ratkaisut lain vaatimalle tasolle Kustannusarvio Kiinteistökohtainen Aikataulu Vuosittain Sako- ja umpikaivolietteen käsittelyn ohjeistus 1 000 2011 Silkkiperä 470 000 2011 Niemenkylä 245 000 2013 Poikkeusjärvi 285 000 2014 Jäpänranta 345 000 2015 Kangaskylä 230 000 - Lapinjärvenperä 300 600 - Kalkkivuori 140 000 - Varislahti 600 000 - Urpila 342 700 - Jääjoki 340 000 - Markokylä 517 700 - Naaraperä 921 400 - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolisten alueiden hankkeiden toteutuminen ja toteuttamisaikataulu riippuu paljon alueen väestön aktiivisuudesta sekä halukkuudesta järjestää vesihuolto lain vaatimalle tasolle. Kuva 11. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolisten hajaasutusalueiden kehittämisalueet Q:\Jkl\P134\_Kinnula_vhs_kehittämissuunn_pä\Työaineisto\Tekstit\Kinnula_vh_kehittämissuunn_päivitys_230611.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 19 (24) 3.4 Suositukset verkostojen ulkopuolelle jääville kiinteistöille Kunnan tehtävänä on tiedottaa kiinteistönomistajia ja neuvoa kiinteistökohtaisten vesihuoltojärjestelmien kunnostuksessa ja uusimisessa. Alla on esitetty menettelyvaihtoehtoja vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella sijaitseville kiinteistöille: Mahdollisuus hyödyntää olemassa olevia verkostoja Toiminta-alueiden ulkopuoliset kiinteistöt voivat erikseen sopimalla vesihuoltolaitoksien kanssa liittyä vesihuoltoverkostoihin. Kiinteistöiden, jotka sijaitsevat nykyisten verkostojen lähietäisyydellä, kannattaa harkita liittymistä keskitettyyn vesihuoltoon. Liittyminen on yleensä kannattavaa vielä 200 metrin etäisyydellä verkostosta, mutta liittymismahdollisuus tulisi tarkastella tapauskohtaisesti huomioiden maaston korkeusasemat, maaperän laatu ja putkikoot. Kiinteistöjen yhteinen vesihuolto Kaksi tai useampi kiinteistö voi järjestää yhteisen vesihuollon. Kiinteistöjen yhteinen jätevedenkäsittely on järkevää, kun kiinteistöt sijaitsevat riittävän lähellä toisiaan. Ohjeellinen kiinteistöjen välinen maksimietäisyys on 200 metriä silloin, kun rakentaminen ei vaadi erikoisrakenteita (esim. yleisten teiden alituksia tai louhintaa). Kiinteistöjen yhteisellä pumppaamolla tai jätevedenkäsittelyllä voidaan saavuttaa merkittäviä investointi- ja käyttökustannuksien säästöjä. Kiinteistöjen omistajien tulee tehdä keskenään kirjalliset sopimukset järjestelmien sijoittamisesta ja ylläpidosta. Soveltuva menetelmä valitaan tapauskohtaisesti. Jos kiinteistöt päättävät liittyä yhdessä olemassa oleviin verkostoihin, kiinteistönomistajien tulee olla yhteydessä Kinnulan kunnan vesi- ja viemärilaitokseen. Kiinteistökohtainen vesihuolto / Talousvesi Oman kaivon vedenlaatu olisi hyvä tutkituttaa noin viiden vuoden välein. Laboratoriotulosten perusteella arvioidaan, vaatiiko vesi käsittelyä. Esimerkiksi terveydelle haitallinen veden liian suuri radon-, fluoridi- tai arseenipitoisuus edellyttää vedenpuhdistuslaitteiston hankkimista. Veden käyttökelpoisuutta voidaan parantaa myös poistamalla rautaa ja mangaania sekä vähentämällä veden syövyttävyyttä. Neuvoja kaivon rakentamiseen tai vanhan kaivon kunnostamiseen antavat alueellinen ELY-keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Kiinteistökohtainen vesihuolto / Jätevesi Taulukossa 11 on esitetty suuntaa-antava suositus jätevesijärjestelmän valinnasta. Järjestelmän valinta on aina tapauskohtainen, ja jätevesijärjestelmää tai -menetelmää valittaessa tulee ensimmäiseksi ottaa yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan. Kiinteistön omistajan suositellaan hankkivan puolueeton ja kokemusta omaava vesihuollonsuunnittelija, joka suunnittelee kiinteistölle tarkoituksenmukaisimman jätevesijärjestelmän tai käsittelymenetelmän. Suunnittelijalta tulee vaatia eri järjestelmävaihtoehtojen esittämistä ja niiden vertailua (investointi- ja käyttökustannukset ja hoito- ja huoltotarve). Q:\Jkl\P134\_Kinnula_vhs_kehittämissuunn_pä\Työaineisto\Tekstit\Kinnula_vh_kehittämissuunn_päivitys_230611.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 20 (24) Taulukko 11. Jätevedenkäsittelymenetelmät/ -järjestelmät ja suuntaa-antavat suositukset niiden sopivuudesta kiinteistöille. Jätevedenkäsittelymenetelmä /-järjestelmä Liittyminen kunnan vesihuoltoverkkoon Maasuodattamo kaikille jätevesille Maahanimeytys kaikille jätevesille Laite- eli pienpuhdistamo kaikille jätevesille Kuivakäymälä vessavesille ja harmailla vesille (pesuvesille) maasuodattamo tai maahanimeytys Umpisäiliö vessavesille ja harmailla vesille (pesuvesille) maasuodattamo tai maahanimeytys Umpisäilö kaikille jätevesille Toiminto Jätevesien johtaminen paine-ja/tai viettoviemäriputken kautta rakennettuun jätevesiverkostoon. Jätevesien johtaminen maastoon kolmiosaisen saostuskaivon ja maasuodattamon kautta. Jätevesien johtaminen kolmiosaisen saostuskaivon ja jakokerroksen kautta maaperään. Jätevesien johtaminen pienpuhdistamon kautta maastoon. Harmaiden vesien maasuodatus tai -imeytys sekä kuivakäymäläjätteen kompostointi. Harmaiden vesien maasuodatus tai imeytys ja vessa-vesien johtaminen umpikaivoon ja kuljetus jätevedenpuhdistamolle. Kaikki jätevedet johdetaan umpisäiliöön, ja säiliö tyhjennetään säännöllisesti Kinnulan kunnan jätevedenpuhdistamolle. Kenelle suositellaan Yksin tai vesiosuuskuntana; viemärin sijaitessa kohtuullisen matkan päässä kiinteistöstä. Viemäriin liittyminen on taloudellisesti kannattamatonta. Maasuodattamon rakentaminen pohjavesialueelle on sallittua, mikäli purkuputki voidaan sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Pohjavesialueiden/rantayleiskaavaalueen ulkopuolella sijaitseville kiinteistöille. Tiivis maaperä ei sovellu imeyttämiseen, selvitettävä soveltuuko maaperä imeytykseen (imeytyskoe). Kiinteistöllä ei ole riittävästi tilaa tai muutoin ei ole mahdollista asentaa maahanimeyttämöä/maasuodattamoa. Käytön oltava säännöllistä, ja järjestelmän huolto vaatii omaa työpanosta. Vapaa-ajanasutukseen, erityisesti jos kiinteistöllä on kantovesi. Kaksoisviemäröinnissä umpisäiliön tyhjennysväli on harvempi verrattuna pelkän umpisäiliön käyttöön. - Kiinteistö sijaitsee pohjavesialueella - Kiinteistöltä tulee vähän jätevettä - Kiinteistön käyttöaste on pieni - Kiinteistön omistajille ei ole valmiuksia hoitaa muita jätevesijärjestelmiä, - Jätevesiä ei voi kiinteistöllä tai sen lähistöllä johtaa maastoon tai maaperään - Kiinteistöllä ei ole riittävästi tilaa tai muutoin ei ole mahdollista asentaa muita jätevesijärjestelmiä. Q:\Jkl\P134\_Kinnula_vhs_kehittämissuunn_pä\Työaineisto\Tekstit\Kinnula_vh_kehittämissuunn_päivitys_230611.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 21 (24) 4 Kunnan vesihuollon tavoitteet ja painopisteet 4.1 Palvelujen parantamisen tavoitteet ja päämäärät Kinnulan kunnan vesihuollon kehittämisen tavoitteena on edistää hajaasutusalueen elinvoimaisuutta. Palvelujen parantamista edistetään asentamalla vesi- ja viemäriputkistojen rakentamisen yhteydessä valokuitukaapeli samaan vesihuoltokaivantoon. Tällä taataan haja-asutusalueen asukkaiden tasavertaisuus tietoliikenneyhteyksien toimivuudessa. Huomiota on kiinnitettävä vesihuollon ja maankäytön suunnittelusta vastaavien viranomaisten yhteistyöhön sekä huomioitava myös terveys- ja ympäristösuojeluviranomaisen näkökannat. Talousvesi Vesilaitoksen toiminta-alueella Kinnulan kunnan vedenhankinnan perustavoitteena on terveydellisiltä ja teknisiltä ominaisuuksiltaan laatuvaatimukset täyttävän sekä riittävän talousveden toimittaminen liittyneille asukkaille mahdollisimman edullisilla ratkaisuilla. Tavoitteena on, että vedenjakelu toimii keskeytyksettä ja talousveden laatu täyttää Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 laatuvaatimukset. Vesilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolisilla alueilla vedenhankinnan tavoitteina on mahdollisimman hyvälaatuisen veden tuottaminen kohtuullisilla kustannuksilla ja haja-asutuksen saattaminen tarvittaessa keskitetyn vedenhankinnan piiriin yksityiskaivojen veden laadun tai muiden tekijöiden niin vaatiessa. Jätevesi 4.2 Organisatoriset linjaukset Jätevesien käsittelyn tavoitteena on kunnan alueella jätevesikuormituksen vähentäminen sekä se, että jätevesistä ei aiheudu vaaraa ihmisille tai omaisuudelle. Viemärilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolisilla alueilla tavoitteena on talousjätevesiasetuksen noudattaminen, vanhojen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien parantaminen ja haja-asutuksen saattaminen mahdollisuuksien mukaan keskitetyn jätevesien käsittelyn pariin. Kinnulan kunnan vesi- ja viemärilaitos toimivat kunnallisina liikelaitoksina ja vastaavat talousvesi- ja jätevesihuollosta valtuuston vahvistamilla toimintaalueilla. Päämääränä on laajentaa kuntavetoisesti olemassa olevia vesihuoltoverkostoja uusille alueille, kun on todettu tarve keskitetylle vesihuoltojärjestelmälle. Vesihuoltolaitoksien toiminta-aluetta laajennetaan rakennettujen verkostojen mukaan. Vesi- ja viemärilaitoksen rakentamien runkolinjojen ulkopuolelle jäävät kiinteistöt voivat perustaa osuuskuntia tai käsitellä jätevedet kiinteistökohtaisissa käsittelyjärjestelmissä. Yksityiset kiinteistöt ja vesiosuuskunnat kustantavat itse verkostonsa rakennussuunnitelmat ja rakentamisen. Q:\Jkl\P134\_Kinnula_vhs_kehittämissuunn_pä\Työaineisto\Tekstit\Kinnula_vh_kehittämissuunn_päivitys_230611.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 22 (24) 4.3 Kytkeytyminen suunnitteluun ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Vesihuoltosuunnittelu kytkeytyy tiiviisti kaavoitukseen ja muuhun maankäytön suunnitteluun. Maaseutualueiden rakentamista on pyritty oikeusvaikutteisissa kaavoissa ohjaamaan kehitettävinä pidettyihin kylätaajamiin. Kyläalueiden liittäminen vesihuoltoverkostoihin on edullisempaa kuin vesijohto- ja viemäriverkostojen rakentaminen haja-asutusmaisesti toteutuneelle asutukselle. Maaseutualueiden vesihuollon rakentamisen painopiste tulisi olla kyläalueiden vesihuollon toteuttamisessa. 4.4 Vesihuollon painopisteet lähitulevaisuudessa Kinnulan kunnan vesihuollon järjestelyissä toiminnan painopisteinä ovat seuraavien viiden vuoden aikana: Vesihuoltolaitoksilla on toiminta-alue, jotka määritetään sellaiseksi, että laitokset pystyvät taloudellisesti tarjoamaan vesihuoltopalveluja. Kunnan vesihuollon varmuutta ja toiminnallisuutta parannetaan vanhojen verkostojen saneeraamisella ja uusimisella Varaudutaan vuosittain riittäviin saneerausinvestointeihin Vesihuoltolaitoksien investointiohjelmat ottavat huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpideohjelmat Vesihuoltoon liittyvän tiedottamisen ja neuvonnan lisääminen Velvoitetaan toiminta-alueella olevat kiinteistöt liittymään vesihuoltoverkostoihin Viemäriverkostojen ulkopuolelle jäävien haja-asutuksen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien parantaminen 15.3.2016 mennessä noudattamalla talousjätevesiasetusta. 4.5 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet 4.5.1 Avustukset vesihuoltolaitoksille Vesihuoltohankkeiden toteuttamisen perusedellytys on se, että rahoitus saadaan järjestettyä. Vesihuoltolaitokset kattavat toimintansa käyttö- ja investointikulut palveluiden käyttäjiltä perittävillä maksuilla (käyttö-, perus- ja liittymismaksut) ja julkisista varoista maksetulla tuella. Valtionhallinnon tukitoimenpiteitä ovat mm. rahoitustuki eri muodoissaan, vesihuoltoavustukset, EU-rahoitus, valtion vesihuoltotyö, työllisyysavustukset sekä neuvonta- ja ohjaustyö. Vesihuoltoavustus Kunnat, Vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat saada avustusta valtiolta. Avustuksen suuruus on viime vuosina ollut n. 20 % toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustukset myöntää alueellinen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY) ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista. Ympäristöministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen eli viemäröintiin ja jäteveden käsittelyyn. Maaja metsätalousministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu vedenhankinnan ja -jakelun kehittämiseen. Viemärihanketta voidaan tukea MMM:n varoilla, jos viemärin yhteydessä rakennetaan vesijohto tai alueelle on aiemmin rakennettu vesijohto valtion tuella. Q:\Jkl\P134\_Kinnula_vhs_kehittämissuunn_pä\Työaineisto\Tekstit\Kinnula_vh_kehittämissuunn_päivitys_230611.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 23 (24) Valtion vesihuoltotyö Valtion vesihuoltotyöt koskevat vesijohto- ja viemärilinjojen rakentamista. Hankkeissa valtio (alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY) toimii rakennuttajana. Hankkeet ovat yleensä mittavia, monesti kuntien tai taajama-alueiden välisten vesijohto- ja viemärilinjojen rakennustöitä. Valtion tuen osuus on noin 30-40 % (enintään 50 %) hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Aloitteen hankkeen aloittamisesta tekee kunta tai vesihuoltoyhtymä alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Hanketta voidaan esittää vesihuoltotyöksi milloin tahansa, sillä varsinaista hakuaikaa ei ole. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pitää listaa hankkeista ja tekee esityksen valtion budjettiin nimettävistä hankkeista maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle. Alueellisen ELY-keskusten investointiavustukset Myös alueellinen ELY-keskus voi myöntää harkinnan mukaan avustuksia investointeihin. Avustusten myöntämiseen vaikuttaa erityisesti investointien synnyttämä pysyvien työpaikkojen määrä. Investointiavustuksia voi hakea läpi vuoden. 4.5.2 Avustukset kiinteistöjen omistajille ARA Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Kunnan kautta voi hakea kiinteistökohtaista talousjätevesiavustusta (ympärivuotisessa asuinkäytössä oleville asuinrakennuksille vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden ulkopuolella). Avustusta myönnetään sosiaalisen ja taloudellisen tarveharkinnan perusteella (max. 35 % hyväksyttävistä kustannuksista.). Hakuaika ja -menettely ovat valtakunnalliset (hakuaika päättyy yleensä huhtikuun alussa). Hakulomakkeita sekä tarkempia tietoja saa Kinnulan kunnan teknisestä toimesta tai asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen internet-sivuilta osoitteesta www.ara.fi. Yksittäiset kiinteistön omistajat voivat osittain vähentää verotuksessa kotona teetetyn työn kustannukset. Vähennyksen voi tehdä vain työkuluista, ei tarvikkeista tai matkakuluista. Kotitalousvähennyksen saamisen edellytyksenä on, ettei työhön ole saanut valtion tai muun julkisyhteisön varoista korjausavustusta. Lisätietoja: www.vero.fi. Kunnan avustukset Kiinteistönomistajille kunta tarjoaa neuvonta-apua haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyjärjestelmien valintaan sekä omien kaivojen kunnostamiseen. Tarkemmin tietoa Kinnulan kunnan myöntämistä avustuksista saa kunnan teknisestä toimesta. Q:\Jkl\P134\_Kinnula_vhs_kehittämissuunn_pä\Työaineisto\Tekstit\Kinnula_vh_kehittämissuunn_päivitys_230611.doc