UNIVERSITÄT FÜR BODENKULTUR UNIVERSITY OF NATURAL RESOURCES AND LIFE SCIENCES Wien, Itävalta Syyslukukausi 16/17 Yleistä yliopistosta ja opinnoista Yliopisto, tuttujen kesken BOKU, on yksi Wienin yliopistoista (muita ovat mm. pääyliopisto, teknillinen yliopisto TU ja kauppatieteellinen WU) ja selkeästi letkein ja rennoin opinahjo vihreällä hippimeiningillä. Kokemukseni mukaan kyseessä on paikallinen Viikki, jossa opiskellaan paljon metsä- ja maataloustieteitä. Lafkalta löytyy kuitenkin myös pätevähköä opetusta ja tutkimusta puunjalostuksen alalta sekä jonkin verran prosessi- ja energiatekniikan peruskursseja. Suomalaisille eksoottista oli yliopiston tarjoamat viinin- ja oluenjalostuskurssit, joille en valitettavasti voinut osallistua, mutta suosittelen tarkastamaan tarjonnan. Itse kävin kurssit englanniksi, mutta saksankielen taidosta ei ollut pahitteeksi, sillä etenkin vanhat professorit usein tuppasivat unohtamaan kurssin virallisen kielen. Lisäksi kaikki ekskursiot olivat poikkeuksetta saksaksi. Wienissä pärjää helposti myös pelkällä englannilla, mutta edes pienoisella saksankielen taidolla kokemuksesta saa paljon enemmän irti. Siksi suosittelen ehdottomasti kielikurssin ottamista esim. ennen lukukauden alkua (BOKU tarjoaa ryhmät aloittelijoille sekä edistyneille eli kaikille muille jotka osaavat edes jonkin verran). Tälle intensiivikurssille ilmoittautumisessa kannattaa olla ajoissa kärppänä liikkeellä, itse nimittäin heräsin asiaan liian myöhään enkä mahtunut mukaan. Tämän takia oma saksankielen kehitysprosessi alkoi hieman kankeasti, kun ensimmäiset kuukaudet meni ruostunutta kielitaitoa kiillottaessa. Kurssien taso oli melko matala keskimäärin, vaikka usein sisältöä oli paljon. Kurssit ovat kooltaan usein 2 tai 3 opintopisteen mittaisia, joten kursseja tulee otettua paljon enemmän kuin Suomessa, eikä kaikkien kurssien perässä meinaa edes pysyä. Kurssien aiheet olivat kuitenkin ainakin omassa tapauksessa äärimmäisen mielenkiintoisia ja kurssien joukkoon mahtui muutamia lahjakkaita luennoitsijoitakin (toki myös niitä heikompia suorituksia näki).
Ehdottomia kohokohtia opintojeni kannalta olivat ekskursiot: kävin kolmella eri ydinvoimalalla, Andritzilla ja konepajalla. Ekskursioita järjestetään paljon ja niille kannattaa ehdottomasti osallistua mikäli vain kieli taittuu (itse sain usein lisäkierroksen englanniksi saksankielisen selityksen lisäksi). Pidin myös erityisesti YK:n kansainvälistä konferenssia simuloivasta kurssista, jossa pääsin heiluttelemaan puheenjohtajan nuijaa sekä käytännössä organisoimaan kokonaisen kaksipäiväisen tapaamisen. Kampuksia BOKUlla on kaksi; Türkenschanz ja Muthgasse. Türkenschanz on pääkampus ja sijaitsee porvarillisella alueella n. 20 minuutin bussimatkan päässä keskustasta. Kampus on hieman lähiömäinen, sillä alueella on luvattoman kalliita mutta äärimmäisen kauniita omakotitaloja ja pienkerrostaloja, mutta yliopiston kauniit vanhat rakennukset ja ihana puisto tekevät alueesta kertakaikkisen hurmaavan. Muthgasse on n. vartin bussimatkan päässä pääkampuksesta ja se oli taasen kokoelma masentavia betonirakennuksia, joissa oli aina aivan liian kylmä. Keskimäärin yliopistorakennukset eivät olleet kovinkaan viihtyisiä (poikkeuksena uudehko Schwackhöfer Haus Türkenschanzilla), joten Itävallassa kaipasin Aallon viihtyisiä opiskelutiloja (hieman jopa Maarintaloa). Wienistä ja Itävallasta Wien varasti kyllä sydämeni täydellisesti. Se on juurikin sopivan kokoinen kaupunki täynnä tekemistä, näkemistä ja syötävää. Soraäänet moittivat wieniläisiä töykeiksi ja osittain tämä pitää paikkansakin mutta toisaalta useimmiten ihmiset pitävät vain huolen omista asioistaan (aivan kuten Suomessakin). Toisaalta huomasin ihmisten välittävän toisistaan yllättävän paljonkin, nimittäin kun muutaman kerran linkkailin nyrjähtäneen nilkan kanssa pitkin kaupunkia, lähes jokainen vastaantulija tarjosi apua tai vähintään tsemppasi pikaisia paranemisia. Oman kokemukseni mukaan kun itävaltalaiseen onnistuu tutustumaan, ovat he äärimmäisen lämpimiä ja vieraanvaraisia ihmisiä. Wienin kaupunki on täynnä äärimmäisen kauniita rakennuksia ja ihania kaupunginosia, mutta omaksi suosikeikseni nousivat kuitenkin Tonavan ranta (suosittelen etenkin Donau Inseliä kesällä ja syksyllä), Prater sekä Kahlenberg.
Kaupungin ympäriltä löytyy useita city hike reittejä, joilla on äärimmäisen helppo päästä nauttimaan luonnosta ja pikku kukkuloista sekä viinitarhoista. Julkinen liikenne on yksi maailman parhaista; se on toimiva, kattava ja turvallinen. Kaiken kukkuraksi se on äärimmäisen halpa: lukukausikortti alle 27vuotiaalle opiskelijalle maksaa 75. Toimivien julkisten takia ei ole siksi juurikaan väliä, missä päin Wieniä asuu (itse asiassa moni tapaamani paikallinen asuu Wienin ulkopuolella vanhempien tai sukulaisten luona). Wienissä on paljon kivoja alueita, kuten esimerkiksi yliopiston lähellä 18. ja 19. kaupunginosa. Itse asuin paikallisessa Itäkeskuksessa (tai kavereiden kesken Wienin getossa) Tonavan toisella puolella 21. kaupunginosassa, josta oli matkaa 25-45min yliopistokampuksille. Alue oli kuitenkin turvallista, peruspalvelut lähellä ja erityisesti pidin lähialueen poikkeuksellisen hyvistä lenkkimaastoista. Ainoa alue mistä en pitänyt sen turvattomuuden vuoksi, oli 2. kaupunginosa Pratersternin ja Nestroyplatzin alueella. Eräs vaihtarikaverini kuitenkin asui alueella ja eikä valittanut alueesta. Asumismuodoksi suosittelen ehdottomasti WGtä! Itse olin OeaDllä eli paikallisella Hoasilla ylihinnoitellussa massasolussa. Asunto oli kuitenkin uudehko ja pidin sen sijainnista sekä alakerran salista, joten olin siihen silti tyytyväinen. OeaDstä puhutaan paljon huonoa, mutta ainakin omat kokemukset ovat tähän asti olleet ihan ok (en ole kuitenkaan vielä saanut suolaista 950 euron takuuvuokraa takaisin). WGssä tutustut kuitenkin todennäköisesti paikallisiin ja opit kieltä, joten kavereiden kokemuksien puolesta suosittelen ehdottomasti tätä vaihtoehtoa! Googlaamalla löytynee tietoa lisää ja esimerkiksi Wienin Suomalaisten (Wieso) Facebook-ryhmässä voi kysellä apua.
Tekemistä ja kokemuksia Wienissä riittää valtavan paljon tekemistä; kaupunki tarjoaa lukemattoman paljon erilaisia kulttuurikohteita (klassista musiikkia, tasokkaita museoita ja taidekokoelmia, eläintarhaa, linnoja ja palatseja) sekä tapahtumia (mm. hipsterimäisiä olut- ja ruokafestareita sekä paikallinen Oktoberfest Wiener Wiesen). Marraskuun puolessavälissä alkavat joulumarkkinat ovat aivan oma lukunsa; herkullisten ruokien ja juomien nauttimista hyvällä porukalla ilman ahdistavaa joulurenkutusta. Lisäksi Wienistä on äärimmäisen helppo napata juna tai bussi ja reissata muutamassa tunnissa muihin maihin. Bussit ovat halpoja mutta junat äärimmäisen mukavia ja nopeita. Paikallinen VR eli ÖBB tarjoaa 20 euron hintaan opiskelijoille alennuskortin (Vorteilscard, jonka saa kätevästi esim. netistä), jolla junamatkoja saa suhteellisen edullisesti. Koska yliopistolla vallitsee akateeminen vapaus eivätkä kurssit muutenkaan vieneet hirveästi aikaa, oli helppoa viettää pidennettyjä viikonloppuja Euroopan muissa isoissa kaupungeissa. Lisäksi Wienissä toimii sekä ESN ja yksityisiä matkanjärjestäjiä, jotka järjestivät opiskelijoille suunnattuja reissuja. Itse kävin Erasbus-nimisen firman matkalla Krakovaan ja samalla reissulla pääsin myös vierailemaan Auschwitzissa. Opiskelijakulttuuri on ehdottomasti Itävallassa köyhempää kuin Suomessa. Villi orientaatioviikko on vain Otaniemen juttu; vaihtareille suunnattu kolmipäiväinen Welcome Days oli melko kevyt setti eikä viikot olleet täynnä hulluja opiskelijabileitä. Bokussa järjestettiin kuitenkin jokaviikkoiset stammarit (Stammtisch) ainakin vaihtareille eli joka tiistai-ilta keräännyttiin isolla porukalla johonkin paikalliseen pubiin vaihtamaan kuulumisia ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Yöelämää Wienissä on kyllä tarjolla moneen makuun ja hintatasoon. Wienin yliopistot tarjoavat myös paljon liikuntakursseja ja urheilumatkoja edulliseen hintaan USI:n (Universitätssportinstitut) kautta. Nämä kurssit ovat saksaksi, mutta esimerkiksi tanssikurssi, jolle osallistuin, onnistui melko hyvin alkeellisellakin kielitaidolla. Siellä tapaa myös paikallisia!
Summa summarum Kaikin puolin vaihto oli aivan mahtava kokemus ja voin suositella lämpimästi sekä Wieniä vaihtokaupunkina sekä BOKUa (rennon opiskeluasenteen varauksella toki). Wien on ihana ja turvallinen kaupunki asua, ja palaisin mielelläni takaisin. Vaihtoa voisin suositella jokaiselle, sillä siellä oppii niin paljon itsestään sekä saa varmuutta toimia vieraalla kielellä itsenäisesti. Jokainen päivä ainakaan omassa vaihdossani ei ollut mieletöntä ilotulitusta ja kreisibailaamista, vaan niitä tylsiä ja tavallisiakin päiviä kuului joukkoon, mutta yksi vaihdon arvokkaista opeista on mielestäni kodin ja toimivan arjen rakentaminen vieraaseen ympäristöön.