SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä elokuuta 2000 N:o 717 725 SISÄLLYS N:o Sivu 717 Laki Eduskunnan kirjastosta... 1877 718 Laki arkistolain 1 :n muuttamisesta... 1879 719 Laki valtion virkamieslain 3 ja 65 :n muuttamisesta... 1880 720 Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 2 :n muuttamisesta... 1881 721 Laki valtion maksuperustelain 1 ja 10 :n muuttamisesta... 1882 722 Eduskunnan päätös eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta... 1883 723 Eduskunnan päätös eduskunnan tilisäännön muuttamisesta... 1886 724 Eduskunnan kirjaston ohjesääntö... 1887 725 Valtioneuvoston asetus ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun asetuksen 54 ja 67 :n muuttamisesta... 1890 N:o 717 Laki Eduskunnan kirjastosta Annettu Helsingissä 4 päivänä elokuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Eduskunnan kirjasto, joka kuuluu eduskunnan kansliaan, palvelee eduskuntaa toimialaansa kuuluvin tavoin, toimii eduskunnan keskusarkistona sekä julkisena oikeudellista tietoa, yhteiskuntatietoa ja eduskuntatietoa välittävänä keskuskirjastona. 2 Eduskunta valitsee kirjaston hallitukseen viisi kansanedustajaa, heistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi, 2 momentissa tarkoitetuista tai muista henkilöistä kolme eduskunnan ulkopuolista henkilöä, joista yksi on valtionhallinnon, yksi oikeustieteellisen tutkimuksen ja yksi valtiotieteellisen tutkimuksen asiantuntija, sekä yhden henkilön Eduskunnan kirjaston henkilökunnasta. Samoin eduskunta valitsee hallituksen jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen asiantuntijajäsenten ja heidän varajäsentensä valitsemista varten ilmoittaa opetusministeriö kolme valtionhallinnon asiantuntijaa, kolme oikeustieteellistä asiantuntijaa ja kolme valtiotieteellistä asiantuntijaa viikon kuluessa vaalikauden ensimmäisten valtiopäivien avajaispäivästä eduskunnan puhemiehelle. Samassa ajassa kirjaston henkilökunta ilmoittaa eduskunnan puhemiehelle hallituksen henkilökuntajäsenen ja hänen varajäsenensä valitsemista varten kaksi henkilöä kirjaston henkilökunnasta. Hallituksen jäsenten ja heidän varajäsentensä toimikausi alkaa, kun hallituksen jäsenten vaali on vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä toimitettu, ja päättyy, kun uusi hallituksen jäsenten vaali on suoritettu. 3 Kirjaston hallituksen tehtävänä on käsitellä kirjaston toimintaan ja kehittämiseen liittyvät keskeisimmät asiat sekä antaa vuosittain kertomus eduskunnalle kirjaston toiminnasta. HE 68/2000 PeVM 10/2000 EV 98/2000 99 2000 400301
1878 N:o 717 4 Eduskunnan kirjaston oikeudesta saada painotuotteiden vapaakappaleita säädetään erikseen. 5 Tarkemmat säännökset Eduskunnan kirjastosta annetaan eduskunnan kanslian ohjesäännössä ja Eduskunnan kirjaston ohjesäännössä. 6 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Tällä lailla kumotaan Eduskunnan kirjastosta 28 päivänä joulukuuta 1984 annettu laki (983/1984) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. 7 Tämän lain voimaan tullessa Eduskunnan kirjaston henkilöstö siirtyy eduskunnan kanslian henkilöstöksi. Lain tultua voimaan eduskunta valitsee Eduskunnan kirjaston hallitukseen henkilökuntajäsenen ja hänen varajäsenensä. Vaalin toimittamista varten kirjaston henkilökunta ilmoittaa viikon kuluessa lain voimaantulosta eduskunnan puhemiehelle kaksi henkilöä kirjaston henkilökunnasta. Helsingissä 4 päivänä elokuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Johannes Koskinen
1879 N:o 718 Laki arkistolain 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 4 päivänä elokuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä syyskuuta 1994 annetun arkistolain (831/1994) 1 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 746/1996, seuraavasti: 1 Eduskuntaan, valtiontilintarkastajain kansliaan, eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan ja valtiontalouden tarkastusvirastoon sovelletaan kuitenkin vain 6 ja 7 :ää sekä 8 :n 1 ja 2 momenttia. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Helsingissä 4 päivänä elokuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Johannes Koskinen HE 68/2000 PeVM 10/2000 EV 98/2000
1880 N:o 719 Laki valtion virkamieslain 3 ja 65 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 4 päivänä elokuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä elokuuta 1994 annetun valtion virkamieslain (750/1994) 3 :n 1 momentti ja 65 :n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 747/1996, seuraavasti: 3 Tätä lakia ei sovelleta eduskunnan oikeusasiamieheen ja apulaisoikeusasiamiehiin eikä eduskunnan, tasavallan presidentin kanslian, valtiontilintarkastajain kanslian, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian ja valtiontalouden tarkastusviraston virkamiehiin eikä myöskään Suomen Pankin ja kansaneläkelaitoksen virkamiehiin ja toimihenkilöihin, ellei laissa toisin säädetä. 65 Virkamies katsotaan niin ikään eronneeksi valtion virasta siitä ajankohdasta, josta hänet on nimitetty eduskunnan kanslian, valtiontilintarkastajain kanslian, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian tai valtiontalouden tarkastusviraston virkaan. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Helsingissä 4 päivänä elokuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Johannes Koskinen HE 68/2000 PeVM 10/2000 EV 98/2000
1881 N:o 720 Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 2 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 4 päivänä elokuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa 1 päivänä heinäkuuta 1988 annetun lain (651/1988) 2 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 748/1996, seuraavasti: 2 Soveltamisala Lakia ei sovelleta eduskunnan, tasavallan presidentin, valtiontilintarkastajain ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslioissa, valtiontalouden tarkastusvirastossa eikä Suomen Pankissa ja kansaneläkelaitoksessa. Tasavallan presidentin toimintaan ei sovelleta 15 a :n säännöksiä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Helsingissä 4 päivänä elokuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Johannes Koskinen HE 68/2000 PeVM 10/2000 EV 98/2000
1882 N:o 721 Laki valtion maksuperustelain 1 ja 10 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 4 päivänä elokuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 1 :n 3 momentti ja 10, sellaisina kuin ne ovat laissa 749/1996, seuraavasti: 1 Lain soveltamisala Tämä laki koskee myös tasavallan presidentin, eduskunnan, valtiontilintarkastajain ja eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaa samoin kuin valtiontalouden tarkastusvirastoa. 10 Erityiset virastot ja laitokset Eduskunnan, tasavallan presidentin, valtiontilintarkastajain ja eduskunnan oikeusasiamiehen kansliat, valtiontalouden tarkastusvirasto, oikeuskanslerinvirasto sekä Suomen Pankki ja kansaneläkelaitos määräävät itse maksuistaan. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Helsingissä 4 päivänä elokuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Johannes Koskinen HE 68/2000 PeVM 10/2000 EV 98/2000
1883 N:o 722 Eduskunnan päätös eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 13 päivänä helmikuuta 1987 hyväksytyn eduskunnan kanslian ohjesäännön (320/1987) 9 ja 22 :n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat eduskunnan päätöksessä 634/1997, muutetaan 3 :n 1 ja 4 momentti, 4 ja 5, 7 :n 1 kohta, 8 :n 3 kohta, 10 :n 2 momentin 2 kohta, 12 ja 15, 18 :n 1 momentti, 21 :n johdantokappale, 24 :n 3 kohta, 25, 26 :n 1 momentti, 32 :n 1 momentin 3, 7 ja 8 kohta sekä 34 :n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 3 :n 1 momentti ja 32 :n 1 momentin 7 kohta mainitussa eduskunnan päätöksessä 634/1997, 3 :n 4 momentti eduskunnan päätöksessä 364/1998, 4, 10 :n 2 momentin 2 kohta, 12, 24 :n 3 kohta, 26 :n 1 momentti ja 32 :n 1 momentin 3 ja 8 kohta eduskunnan päätöksessä 752/1996 sekä 21 :n johdantokappale eduskunnan päätöksessä 1375/1994, sekä lisätään ohjesääntöön uusi 25 a, 32 :n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on mainituissa eduskunnan päätöksissä 752/1996, 634/1997 ja 364/1998, uusi 3 a ja 7 a koh ta sekä 34 :ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, seuraavasti: 3 Keskuskansliassa on pöytäkirjatoimisto, ruotsin kielen toimisto ja asiakirjatoimisto. Toimiston päällikkönä on toimistopäällikkö. Tietohallintotoimiston päällikkönä on tietohallintopäällikkö. Jaoston päällikkönä on apulaistoimistopäällikkö, jaostopäällikkö tai kansliatoimikunnan määräämä muu eduskunnan kanslian virkamies. 4 Eduskunnan kansliassa on lisäksi kansainvälisten asiain yksikkö, tieto- ja viestintäyksikkö sekä turvallisuuspäällikkö, jotka perustehtävissään ovat suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alaisia. Tieto- ja viestintäyksikössä on Eduskunnan kirjasto, sisäinen tietopalvelu ja eduskuntatiedotus. Kansainvälisten asiain yksikön päällikkönä on kansainvälisten asiain yksikön johtaja ja tieto- ja viestintäyksikön päällikkönä tieto- ja viestintäjohtaja. Eduskunnan kirjaston päällikkönä on Eduskunnan kirjaston johtaja, sisäisen tietopalvelun päällikkönä tietopalvelupäällikkö ja eduskuntatiedotuksen päällikkönä tiedotuspäällikkö. 5 Keskuskanslian tehtävänä on huolehtia eduskunnan täysistuntoihin liittyvistä valmistelu-, täytäntöönpano- ja palvelutehtävistä, valtiopäiväasiakirjojen ja rekisterien valmistamisesta ja julkaisemisesta sekä asiakirjojen jakelusta ja varastoinnista. 7 Ruotsin kielen toimiston tehtävänä on: 1) kääntää Suomen perustuslain 51 :ssä tarkoitetut asiakirjat ruotsin kielelle; 8 Asiakirjatoimiston tehtävänä on: 3) huolehtia valtiopäiväasiakirjojen jakelusta ja varastoinnista yhdessä eduskunnan kanslian muiden yksiköiden kanssa; PNE 3/2000 PeVM 11/2000 EK 16b/2000
1884 N:o 722 10 Hallinto-osasto käsittelee lisäksi asiat, jotka koskevat: 2) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian ja valtiontilintarkastajain kanslian talousarviota sekä kirjanpitoa ja maksuliikettä samoin kuin yhteistyötä mainittujen toimielinten kanssa; 12 Tilitoimiston tehtävänä on huolehtia eduskunnan samoin kuin eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtiontilintarkastajain kanslian talousarvioon, kirjanpitoon ja maksuliikkeeseen liittyvistä tehtävistä siten kuin eduskunnan tilisäännössä (460/1988) ja tiliohjesäännössä on tarkemmin säädetty ja määrätty. 15 Tieto- ja viestintäyksikön tehtävänä on huolehtia eduskunnan kirjastopalveluista, eduskunnan sisäisestä tietopalvelusta ja eduskuntatiedotuksesta. Eduskunnan kirjasto palvelee eduskuntaa toimialaansa kuuluvin tavoin, toimii eduskunnan keskusarkistona sekä julkisena oikeudellista tietoa, yhteiskuntatietoa ja eduskuntatietoa välittävänä keskuskirjastona. Sisäinen tietopalvelu huolehtii kansanedustajien ja muiden eduskunnassa työskentelevien tietopalveluista. Eduskuntatiedotus huolehtii tiedotustoiminnasta, yhteensovittaa eduskunnan muiden toimintayksiköiden tiedotusta ja antaa siinä tarvittavaa asiantuntijatukea. 18 Pääsihteerin eduskunnan toimintaan liittyvistä tehtävistä on säädetty eduskunnan työjärjestyksen (40/2000) 75 :ssä. 21 Lainsäädäntöjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä 19 :ssä on säädetty: 24 Hallintojohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä 19 :ssä on säädetty: 3) vastata eduskunnan kanslian hallinnon tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä tarpeellisen yhteistyön järjestämisestä eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtiontilintarkastajain kanslian kanssa; 25 Valiokuntien sihteerien tehtävistä on määrätty puhemiesneuvoston vahvistamissa valiokuntien yleisohjeissa. 25 a Tieto- ja viestintäjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä 19 :ssä on säädetty, vastata eduskuntaviestinnän toteuttamisesta ja kehittämisestä, eduskunnan muiden toimintayksiköiden tiedotuksen yhteensovittamisesta ja tiedotuksessa tarvittavan asiantuntijatuen antamisesta. Asioiden käsittely 26 Valiokuntasihteeristön, keskuskanslian, hallinto-osaston, tieto- ja viestintäyksikön ja kansainvälisten asiain yksikön päällikkö ratkaisee yksikkönsä henkilökunnan osalta asiat, jotka koskevat matkamääräyksen antamista kotimaassa tehtävää virkamatkaa varten, ja pääsihteerin ohjeiden mukaan asiat, jotka koskevat vuosiloman ajankohtaa. 32 Kelpoisuusehtona vaaditaan: 3) lainsäädäntöjohtajalta ja vanhemmalta eduskuntasihteeriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskuntatyön tuntemusta; 3 a) tieto- ja viestintäjohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys yksikön toimialaan kuuluviin asioihin; 7) tietopalvelupäälliköltä, tiedotuspäälliköltä, apulaistietopalvelupäälliköltä ja apulaistiedotuspäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin; 7 a) kirjaston johtajalta, johtavalta tietoasiantuntijalta, palvelujohtajalta, arkistopäälliköltä, tietohallintoasiantuntijalta ja tietoverkkoasiantuntijalta virkaan soveltuva ylempi
N:o 722 1885 korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu informaatioalan opinnot, sekä hyvä perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin; 8) turvallisuuspäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin; sekä Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000 34 Pääsihteerin sijaisesta on säädetty eduskunnan työjärjestyksen 75 :ssä. Apulaispääsihteerin sijaisena valiokuntasihteeristön päällikön tehtävissä toimii kansliatoimikunnan määräämä virkamies. Lainsäädäntöjohtajan sijaisena toimii vanhempi eduskuntasihteeri. Hallintojohtajan sijaisena toimii hallintotoimiston toimistopäällikkö tai hänenkin ollessaan estynyt hallinto-osaston muut toimistojen päälliköt virkaikäjärjestyksessä. Tieto- ja viestintäjohtajan sijaisena toimii kansliatoimikunnan määräämä virkamies. Tietopalvelupäällikön sijaisena toimii apulaistietopalvelupäällikkö, tiedotuspäällikön sijaisena apulaistiedotuspäällikkö ja kirjaston johtajan sijaisena tieto- ja viestintäjohtajan määräämä johtava tietoasiantuntija. Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Sirkka-Liisa Anttila puhemies Seppo Tiitinen pääsihteeri 2 400301/99
1886 N:o 723 Eduskunnan päätös eduskunnan tilisäännön muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1988 hyväksytyn eduskunnan tilisäännön (460/1988) 2, 5 ja 12, sellaisina kuin ne ovat eduskunnan päätöksessä 752/1996, seuraavasti: 2 Eduskuntaan kuuluvia virastoja ja laitoksia ovat eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kanslia sekä eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia. 5 Eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kanslia ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia antavat vuosittain omalta osaltaan perustellut ehdotuksensa tarvittavista määrärahoista kansliatoimikunnalle. 12 Eduskunnan kanslian taloutta hoitaa kansliatoimikunnan johdon ja valvonnan alaisena eduskunnan kanslian hallinto-osasto. Valtiontilintarkastajain ja eduskunnan oikeusasiamiehen maksuliikettä ja kirjanpitoa hoitaa hallinto-osaston tilitoimisto. Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000 Sirkka-Liisa Anttila puhemies Seppo Tiitinen pääsihteeri PNE 3/2000 PeVM 11/2000 EK 16b/2000
1887 N:o 724 Eduskunnan kirjaston ohjesääntö Eduskunta on Suomen perustuslain 52 :n 2 momentin ja Eduskunnan kirjastosta 4 päivänä elokuuta (717/2000) annetun lain 5 :n nojalla hyväksynyt Eduskunnan kirjastolle seuraavan ohjesäännön: Eduskunnan kirjaston tehtävät ja organisaatio 1 Eduskunnan kirjasto palvelee eduskuntaa toimialaansa kuuluvin tavoin, toimii eduskunnan keskusarkistona sekä julkisena oikeudellista tietoa, yhteiskuntatietoa ja eduskuntatietoa välittävänä keskuskirjastona. Eduskunnan kirjaston päällikkönä on Eduskunnan kirjaston johtaja. 2 Kirjaston johtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä eduskunnan kanslian ohjesäännön 19 :ssä on säädetty: 1) tehdä aloitteita kirjaston toiminnan kehittämiseksi; 2) vastata yhteydenpidosta kirjastoihin, yliopistoihin ja järjestöihin; 3) vastata kirjaston kansainvälisestä toiminnasta; 4) huolehtia kirjaston henkilöstöpoliittisesta suunnittelusta; 5) laatia ehdotus kirjaston talousarvioksi; sekä 6) laatia kirjaston hallitukselle ehdotus kertomukseksi kirjaston toiminnasta. 3 Kirjaston asiantuntijuusalueet ovat oikeudellinen tieto, yhteiskuntatieto ja eduskuntatieto. Johtavat tietoasiantuntijat vastaavat asiantuntijuusalueiden kehittämisestä ja kirjaston toimintojen järjestämisestä aihealueiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla, kehittävät henkilökunnan erityisosaamista asiantuntijuusalueillaan sekä pitävät yhteyttä sisäisiin ja ulkoisiin sidosryhmiin. 4 Kirjastossa on seuraavat palvelukokonaisuudet: 1) kokoelmapalvelu; 2) neuvonta- ja arkistopalvelu; 3) tietopalvelu; sekä 4) sisäinen palvelu. 5 Kokoelmapalvelun tehtävänä on: 1) kehittää ja arvioida kirjaston kokoelmia; 2) vastata aineistoista ja niiden käyttökuntoon saattamisesta; 3) hoitaa eduskunnan valiokuntien, oikeusasiamiehen, valtiontilintarkastajien ja virkamiesten käsikirjastoja; 4) huolehtia sidottujen valtiopäiväasiakirjojen jakelusta ja säilyttämisestä, jollei siitä ole muuta säädetty;
1888 N:o 724 5) hoitaa virallisjulkaisujen vaihtoa ja muuta aineistovaihtoa; 6) kehittää kirjaston määrällistä ja laadullista arviointia ja järjestää kirjaston tilastointi; 7) huolehtia kirjaston tilojen ja varastojen toimivuudesta ja järjestämisestä; sekä 8) huolehtia virasto- ja jäljennepalveluista. Kokoelmapalvelun päällikkönä toimii palvelujohtaja. 6 Neuvonta- ja arkistopalvelun tehtävänä on: 1) hoitaa eduskunnan keskusarkistotehtävät siten kuin eduskunnan arkistotoimen johtosäännössä tarkemmin määrätään; 2) järjestää arkistoaineistojen käyttö ja tietopalvelu; 3) vastata neuvontapalvelusta ja aineiston lainauksesta; 4) huolehtia kirjaston julkaisutuotannosta; sekä 5) huolehtia kirjaston verkkopalveluista kirjaston tietopalvelun kanssa sovitun työnjaon mukaisesti. Neuvonta- ja arkistopalvelun päällikkönä toimii palvelujohtaja. 7 Tietopalvelun tehtävänä on: 1) tarjota eduskunnan ulkopuolisten asiakkaiden tarvitsemia oikeudellisen tiedon, yhteiskuntatiedon ja eduskuntatiedon tietopalveluja; 2) huolehtia tiedon tarjoamisesta eduskunnassa käsiteltävistä asioista ja eduskunnan toiminnasta eduskuntatiedotuksen kanssa sovitun työnjaon mukaisesti; 3) vastata kirjaston aineiston sisällön kuvailusta ja sen kehittämisestä; 4) huolehtia kirjaston tietokantatuotannosta; 5) kehittää eduskuntatiedon, oikeudellisen tiedon ja yhteiskuntatiedon tietoverkkopalveluja; sekä 6) vastata kirjaston tiedonhallinnan koulutuksesta. Tietopalvelun päällikkönä toimii palvelujohtaja. 8 Sisäisen palvelun tehtävänä on: 1) vastata kirjaston tietohallinnosta siltä osin kuin se ei kuulu tietohallintotoimistolle; 2) huolehtia kirjaston tiedotuksen ja koulutuksen koordinoinnista; 3) huolehtia näyttelyistä; 4) huolehtia kirjaston talous- ja henkilöstöhallinnosta siltä osin kuin ne eivät kuulu hallinto-osastolle; sekä 5) huolehtia kirjaston kalusteista ja laitteista. Sisäisen palvelun päällikkönä toimii kirjaston johtaja. Kirjaston hallitus 9 Kirjaston hallituksen tehtävänä on: 1) käsitellä kirjaston toimintaan ja kehittämiseen liittyvät keskeisimmät asiat; 2) antaa vuosittain kertomus eduskunnalle kirjaston toiminnasta; 3) käsitellä ehdotus kirjaston talousarvioksi; 4) antaa lausunto eduskunnan kansliatoimikunnalle kirjaston johtajan viran ja muiden keskeisten virkojen täytöstä; 5) käsitellä ehdotus kirjaston aukioloajoiksi; sekä 6) käsitellä muut kirjaston palvelutoiminnan kannalta tärkeät asiat. 10 Kirjaston hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen viisijäsenisenä. Hallituksen kokouksissa päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide. Hallituksen kokouksissa esittelijänä ja sihteerinä toimii kirjaston johtaja tai muu hänen määräämänsä virkamies. Tieto- ja viestintäjohtajalla on myös esittelyoikeus tarpeellisiksi katsomissaan asioissa. 11 Kirjaston hallituksen puheenjohtaja saa tehtävästään palkkion, jonka määrä on 1/15 edustajanpalkkiosta annetun lain (328/1947) mukaan hänelle kulloinkin suoritettavasta vuotuisesta palkkiosta. Vuotuisesta palkkiosta suoritetaan kuukausittain 1/12. Hallituksen muille jäsenille suoritetaan kokouspalkkiota samojen perusteiden mukaan kuin valtion komiteain jäsenille. Hallituksen jäsenille suoritetaan päivärahaa ja matkakustannusten korvausta samojen perusteiden mukaan kuin valtion komiteain jäsenille.
N:o 724 1889 Erinäisiä säännöksiä 12 Tarkempia määräyksiä eduskunnan arkistosta annetaan kansliatoimikunnan hyväksymässä eduskunnan arkistotoimen johtosäännössä sekä toimintayksiköiden arkistosäännöissä. Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000 13 Tämä ohjesääntö tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Sirkka-Liisa Anttila puhemies Seppo Tiitinen pääsihteeri
1890 N:o 725 Valtioneuvoston asetus ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun asetuksen 54 ja 67 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä elokuuta 2000 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, muutetaan ortodoksisesta kirkkokunnasta 6 päivänä maaliskuuta 1970 annetun asetuksen (179/1970) 54 :n 1 ja 2 momentti sekä 67 :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 54 :n 1 momentti asetuksessa 819/1995, 54 :n 2 momentti asetuksessa 134/1998 ja 67 :n 1 momentti asetuksessa 836/1988, seuraavasti: 54 Kirkkoherran peruspalkka kuukaudessa on 10 899 markkaa, muun papin 9 317 markkaa sekä diakonin ja kanttorin 8 325 markkaa. Kirkkoherran peruspalkka kuukaudessa on kuitenkin 11 222 markkaa, jos seurakunnassa on useampia papin virkoja. Jos seurakunnassa on useampia kokoaikaisia papin virkoja ja yksi kokoaikainen kanttorin virka, kanttorin peruspalkkaa korotetaan 3,13 prosentilla. Kirkollishallitus voi seurakunnanvaltuuston esityksestä korottaa kirkkoherran peruspalkkaa enintään 11 222 markkaan, muun papin peruspalkkaa enintään 9 970 markkaan sekä diakonin ja kanttorin peruspalkkaa enintään 8 765 markkaan kuukaudessa viranhoitoa edistävästä ylemmästä korkeakoulututkinnosta. Jos seurakunnassa on useampia papin virkoja, kirkkoherran peruspalkkaa voidaan mainitun tutkinnon perusteella korottaa enintään 11 812 markkaan. Seurakunnassa, jonka jäsenmäärä on enintään 2 000 henkeä, korotetaan kanttorin ja muun papin kuin kirkkoherran peruspalkkaa 1,41 prosentilla. Seurakunnassa, jonka jäsenmäärä ylittää 3 000 henkeä, korotetaan kanttorin peruspalkkaa 2,6 prosentilla. Jos seurakunnan jäsenmäärä ylittää 10 000 henkeä, korotetaan kirkkoherran peruspalkkaa 2,64 prosentilla, muun papin peruspalkkaa 7,19 prosentilla, diakonin peruspalkkaa 5,69 prosentilla ja kanttorin peruspalkkaa 8,29 prosentilla. 67 Seurakunnan palveluksessa olevalla papilla, diakonilla ja kanttorilla on oikeus saada lomanmääräytymisvuoden palveluksen perusteella kirkollishallituksen hyväksymänä aikana vuosilomaa samojen perusteiden mukaan kuin valtion virkamiehillä. Oikeus kahden ja puolen arkipäivän vuosilomaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta on kuitenkin vain sellaisella papiston jäsenellä ja kanttorilla, joka on lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä ollut välittömästi seurakunnan palveluksessa vähintään yhden vuoden tai jolla on päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta kaksitoista täyttä lomanmääräy-
N:o 725 1891 tymiskuukautta. Kirkollishallitus voi erityisistä syistä oikeuttaa papiston jäsenen ja kanttorin lukemaan hyväkseen vuosilomaa varten muunkin kuin valtion virkamiesten vuosilomaan oikeuttavan palvelusajan, enintään kuitenkin kahdeksan vuotta. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2000. Tämän asetuksen mukaiset palkkaukset maksetaan 1 päivästä helmikuuta 2000 alkaen. Helsingissä 3 päivänä elokuuta 2000 Opetusministeri Maija Rask Kansliapäällikkö Vilho Hirvi
SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 717 725, 2 arkkia OY EDITA AB, HELSINKI 2000 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904