Lausunto 14.06.2017 Asia: VM037:00/2016 Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Kohta 1. Tässä voitte kommentoida maakunnalle nyt siirrettäviksi ehdotettavia tehtäviä tehtäväaloittain: kattavatko ehdotukset kaikki tehtäväalan tehtävät, jotka pitäisi siirtää? (1. MAKU II yleisperustelut luvut 2.3 2.3.21) Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2. Ei Terveydensuojelu, tupakkavalvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut (HE 2.3.1) Maatalous ja maaseudun kehittäminen (HE 2.3.2) Maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta (HE 2.3.3) Kalatalous ja vesitalous (HE 2.3.4) Lausuntopalvelu.fi 1/17
Aluekehittämisviranomaisten eräät tehtävät (HE 2.3.5) Alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu (HE 2.3.6) Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus (HE 2.3.7) Kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimien järjestämisen edistäminen (HE 2.3.8) Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito (HE 2.3.9) Maastoliikennelain yleinen valvonta ja erityislupien myöntäminen liikuntarajoitteisille (HE 2.3.10) Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyyn liittyvät valvontatehtävät (HE 2.3.11) Lausuntopalvelu.fi 2/17
Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä ulkoilureittitehtävät (HE 2.3.12) Vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä turvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö, vesihuolto ja vesistötöiden toteuttamisesta (HE 2.3.13) Vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu (HE 2.3.14) Ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen (HE 2.3.15) Alueelliset romaniasiain neuvottelukuntia ja romaniasioita koskevat tehtävät (HE 2.3.16) Yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen (HE 2.3.17) Saariston liikenteen suunnittelu ja järjestäminen (HE 2.3.19) Maakunnan ja sen alueen kaikkien kuntien tekemällä sopimuksella maakunnan hoidettavaksi kunnissa siirretyt rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen Lausuntopalvelu.fi 3/17
järjestämisen tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet maakunnalle rahoituksen (HE 2.3.20) Maakunnan muut tehtävät (HE 2.3.21) Muut huomiot maakunnille siirtyvien tehtäväalojen osalta Muut mahdolliset huomionne tehtäväaloista Kohta 2. Tässä voitte kommentoida Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevaa lakiehdotusta (2. Laki Valtion lupa ja valvontavirastosta), sen yksityiskohtaisia perusteluja sekä sitä koskevia yleisperusteluosuuksia: Muutos ja korjausehdotuksia Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin sekä mahdolliset kommentit yleisperusteluihin Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 2? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 3. Ei Luku 1 Valtion lupa ja valvontaviraston asema ja tehtävät (14 ) Luku 2 Valtion lupa ja valvontaviraston organisaatio (5 ) Kommenttinne tästä pykälästä Luku 3 Valtion lupa ja valvontaviraston johtaminen (69 ) Luku 4 Valtion lupa ja valvontaviraston ohjaus (1013 ) Lausuntopalvelu.fi 4/17
Luku 5 Sosiaali ja terveysalan tehtävistä vastaavaa toimialaa koskevat erityissäännökset (1419 ) Luku 6 Eräiden ympäristönsuojelu ja vesiasioiden käsittely Valtion lupa ja valvontavirastossa (2023 ) Luku 7 Erinäiset säännökset (2432 ) Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevat yleisperustelut ja muut huomiot Kommenttinne yleisperusteluista tai muut huomionne lakiehdotuksesta. (Pyydämme yksilöimään yleisperustelun osuuden, jota kommentoitte.) Kohta 3 Tässä voitte kommentoida Ahvenanmaan valtionvirastosta annettua lakiehdotusta (3. Laki Ahvenanmaan valtionvirastosta), sen yksityiskohtaisia perusteluja sekä yleisperusteluosuuksia: Muutos ja korjausehdotuksia Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin sekä mahdolliset kommentit yleisperusteluihin Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 3? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 4. Ei Muutos ja korjausehdotukset Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin Kommenttinne lakiehdotuksesta. (Pyydämme viittaamaan pykälään/pykäliin, joita kommentoitte.) Lausuntopalvelu.fi 5/17
Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevan lakiehdotuksen yleisperustelut ja muut huomiot Kommenttinne yleisperusteluista tai muut huomionne lakiehdotuksesta. (Pyydämme yksilöimään yleisperustelun osuuden, jota kommentoitte.) Kohta 4. Tässä voit kommentoida hallituksen esitykseen sisältyvää ehdotusta laiksi maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (6. Voimaanpanolaki): Muutos ja korjausehdotuksia voimaanpanolain pykäliin ja yksityiskohtaisiin perusteluihin. Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 4? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 5. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Luku 1 Yleiset säännökset (13 ) Luku 2 Tehtäviä ja toimivaltaa koskevat säännökset (47 ) Voimaanpanolaista ei selviä yksiselitteisesti ja selkeästi eri virastoista maakuntiin ja muihin virastoihin siirtyvien henkilöiden (htv) määrät. Lain perusteluja lukiessa ei synny kokonaiskuvaa henkilöstön jakaantumisesta. Esitysteknisesti perusteluihin tulee lisätä taulukko kuvaamaan henkilöstöön kohdistuvaa muutosta. Esitetyt siirrot kuvaavat toimeenpanon valmistelun tilannetta, eivätkä lopullista tilannetta. Arvioita siirtyvistä henkilöistä vaikeuttaa vielä entisestään se, että lainsäädännön lausuntokierroksen aikana tehtävä valmistelutyö ja organisointi sekä se, että henkilöstöä siirtyy valmistelun aikana ja sen jälkeen eri lainsäädäntöjen nojalla eri tahojen palvelukseen. Maakuntien hallintotehtävät keskitetään kolmeen osakeyhtiömuotoiseen palvelukeskukseen ja niiden tytäryhtiöihin. Hallintotehtäviä tekevän henkilöstön sijoittuminen ja muutoksen arvioinnin kuvaus ovat lakiluonnoksessa erittäin vähäisillä huomioilla. Maakuntien toimeenpanolain mukaan siirtyvien henkilöiden määrä selviää lopullisesti vasta 31.12.2018. Tämäkään ei anna lopullista kuvaa siitä, mikä on henkilöstön todellinen ja lopullinen sijoittuminen. Tämä selviää vasta maakuntien organisoiduttua ja päättäessään järjestämisvastuullaan olevien tehtävien hoidosta. Henkilöstön vaikutusten arvioinnin ja ymmärtämisen kannalta edellä oleva kokonaisuus on oleellinen asia, joka tulisi ehdottomasti tuoda selkeämmin esiin. Henkilöstöpoliittisia vaikutuksia ja toimenpiteitä ei voida arvioida ilman riittävää taustatietoa. Lausuntopalvelu.fi 6/17
Luku 3 Henkilöstöä koskevat säännökset (810 ) Yleiset kommentit esityksestä Olemme huolissamme henkilöstön asemasta muutoksessa. Henkilöstövaikutuksia koskevat yleisperustelut ovat puutteelliset ja niitä on syytä täydentää. Yhteistoimintaa koskevissa perusteluissa todetaan, että neuvottelujen oikeaaikainen käynnistys ja valmisteluun liittyvä avoimuus ovat keskeisiä uudistuksen onnistumiselle. Suurena riskinä on kuitenkin se, että nämä kirjaukset jäävät vain sanahelinäksi ja aidon yhteistoiminnan henki ei toteudu. Huomautamme myös, että luottamusmiesten ja henkilöstön edustajien asemaa ei ole riittävästi huomioitu muutoksen laajuus ja heidän tehtäväkenttänsä huomioiden. Yhteistoiminnan ja maakuntien väliaikaishallinnon osalta on kiinnitettävä enemmän huomioita siihen, että myös valtiolta maakuntiin siirtyvän henkilöstö huomioidaan edustuksellisesti nykyistä paremmin. Esitys ei ota riittävästi huomioon nykyisen henkilöstön asemaa. Esityksessä on juridismuodollisesti kuvattu henkilöstön siirtyminen liikkeenluovutusperiaatteella kunnista, maakuntien liitoista ja valtiolta maakuntiin sekä uuteen lupa ja valvontavirastoon. Liikkeenluovutus ei kuitenkaan takaa yhtä työehtosopimuskautta pitemmälle ajalle palkkaa eikä palvelussuhteen muita ehtoja. On myös huomattava, että erillistä irtisanomissuojaa ei ole tässä yhteydessä otettu käyttöön. Henkilöstölle on turvattava muutosvaiheessa kattava muutostuki, täydennyskoulutus ja perehdytys uusiin tehtäviin. Myös henkilöstön työhyvinvointia muutoksessa on tuettava. Henkilöstöllä on epävarmuutta siitä, missä määrin nykyisen henkilöstön työpanosta tullaan käyttämään tulevaisuudessa ja seuraako työnantajan vaihtumista lähitulevaisuudessa henkilöstövähennyksiä tehtävien päällekkäisyyden vuoksi. Esityksessä mainittu lisäeläketurva on lisäksi sidoksissa ainoastaan siihen, että henkilöstö jatkaa Kevan jäsenyhteisön palveluksessa. Henkilöstön palvelusuhdeturva ei näin ollen ole tässä muutoksessa riittävällä tasolla. Uudellamaalla työskentelevä henkilöstö tulisi tässä yhteydessä huomioida siten, että heille turvataan yhdenvertaisesti vastaava asema kuin muiden maakuntien henkilöstölle heitä koskevassa erillislaissa. Henkilöstön asema ja yhdenvertainen kohtelu Maakuntauudistuksen tavoitteena tulee olla maakuntien siirtyvän ja siellä työskentelevän henkilöstön palkkauksellinen ja palvelussuhdeehtoja koskeva yhdenmukainen kohtelu. Oikea tapa vastata tähän mittavaan haasteeseen on laatia maakunnille yhtenäiset henkilöstöpoliittiset periaatteet keskitetysti. Palvelukeskusten koordinoivan henkilöstöhallinnon tulisi olla maakuntien Lausuntopalvelu.fi 7/17
yhteinen tukitoiminto. Yhtenäiseen palkkausjärjestelmään liittyvä työ, samoin kuin henkilöstöohjeistuksen valmistelu sijoittuu luontevasti palvelukeskuksen tehtäväksi. Liikkeenluovutus 8 :n 1 momentissa ja 9 :n 1 momentissa esitetään, että henkilöstön siirtyminen kunnista, kuntayhtymistä, maakuntien liitoista ja valtiolta maakuntaan tai maakuntien valtakunnalliseen palvelukeskukseen katsotaan liikkeenluovutukseksi. Liikenneluovutuksen perusteella ei taata siirtyvälle henkilöstölle todellista muutosturvaa. Liikkeenluovutus suojaa vain siirtymähetkellä ja ainoastaan kuluvan sopimuskauden loppuun voimassa olevat palvelussuhdeehdot. Liikkeenluovutus ja siirtymäaika Hallitus esittää, että henkilöstön siirtyminen kunnista, kuntayhtymistä, maakuntien liitoista ja valtiolta maakuntaan tai maakuntien valtakunnalliseen palvelukeskukseen katsotaan liikkeenluovutukseksi. Liikkeenluovutuksessa turvataan henkilöstön siirtymähetkellä voimassa olevat virka ja työsuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Tämä suoja koskee siis vain ja ainoastaan siirtymähetkeä. Hallituksen esityksen sivulla 169 todetaan, että maakuntauudistuksen johdosta ei tavoitella henkilöstövähennyksiä. Tästä huolimatta käytännössä vastaanottava organisaatio voi alkaa sopeuttaa toimintaansa ja poistamaan esimerkiksi päällekkäisiä toimintoja välittömästi siirron jälkeen. Esitykseen on kirjattu, että välillisesti uudistus aiheuttaisi henkilöstön määrän vähenemistä, kun tehtävien hoitoa pyrittäisiin tehostamaan. Tehostaminen ei saa johtaa henkilöstön irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osaaikaistamiseen. Mahdollinen sopeuttaminen tulee toteuttaa ns. luonnollisen poistuman eli esim. eläköitymisten avulla. Esityksessä lähdetään siitä, että liikkeenluovutusta sovelletaan henkilöstön siirtoon maakuntakonserniin kuuluvaan ja maakuntien määräysvallassa olevaan yhteisöön, joka perustetaan viimeistään 31.12.2020. Koska ei ole varmaa, miten maakunnat tulevat perustamaan yhtiöitä ja miten pitkään tehtävien ja henkilöstön jatkoluovutuksia tapahtuu, esitetty aika tulisi olla pidempi. On mahdollista, että tehtäviä tehdään aluksi muutaman vuoden ajan maakunnan henkilöstön toimesta ja vasta sitten maakunta yhtiöittää toiminnan. Tämän vuoksi myös myöhemmin kuin 31.12.2020 tapahtuvat henkilöstön siirrot tulee katsoa tämän lain perusteella suoraan liikkeenluovutukseksi. Muutosturvan osalta tulisi taata hallituksen linjauksen toteutuminen siitä, että muutoksella ei haeta henkilöstövähennyksiä. Mikäli näin ei tehdä, siirtyvän henkilöstön vastaanottava organisaatio voi välittömästi siirtymisen jälkeen sopeuttaa toimintaansa henkilöstöä vähentämällä. Mahdollinen toiminnan sopeuttaminen tulee toteuttaa ns. luonnollisen poistuman eli esim. eläköitymisten avulla ei irtisanomalla, osaaikaistamalla eikä palvelusuhteen ehtoja heikentämällä (pykäläehdotukset 8.1 ja 9.1 :t sekä yksityiskohtaiset perustelut s. 58). Jollei siirtymäaikaa pidennetä, joudutaan vuoden 2020 jälkeen tapahtuvissa siirroissa jokaisessa yksittäistapauksellisesti arvioimaan, tulevatko voimassa olevien lakien liikkeenluovutusta koskevat säännökset noudatettavaksi, mikä on omiaan aiheuttamaan epävarmuutta (s. 127, 169, 175176). Lausuntopalvelu.fi 8/17
Eläkejärjestelmät Siirtyvälle lisäeläkejärjestelmän piiriin kuuluvalle henkilöstölle tulee turvata vähintään saman tasoinen ja vastaavin etuisuuksin kertyvä lisäeläke kuin mihin heillä olisi ollut oikeus palvelussuhteen jatkuessa nykyisen järjestelmän mukaisessa tilanteessa. Yhteiset sopimukset ja työnantajapolitiikka Valtion pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet ELYkeskuksissa ja TEtoimistoissa ovat esittäneet 2.2.2017 kannanoton, että tulevissa maakunnissa olisi yhteinen sopimusrakenne, palkkausjärjestelmä ja työnantajapolitiikka ja kannatamme tämän ehdotuksen sisällyttämistä lakitekstiin. Esitys on perusteltu ottaen huomioon, että maakunnat voivat perustaa yhteisiä virkoja ja toimia. Ilman yhtenäistä palkkausjärjestelmää ja työnantajapolitiikkaa yhteisissä viroissa toimivien henkilöiden tilanne on erittäin haasteellinen ja työntekijän näkökulmasta kohtuuton. Palkkausjärjestelmämuutokset ja palkkaharmonisaatio Palkkaus ja sen muodostuminen ovat henkilöstön kannalta keskeinen asia. Muutoksen vaikutus palvelusuhdeehtoihin ja erityisesti palkkaukseen kiinnostaa ja puhututtaa henkilöstöä. Lain perusteluissa lähtökohtana on tehtäväkohtaisten palkkatasojen määritteleminen maakunnissa. Valtiolta maakuntiin henkilöstö siirtyy 31.12.2018 maksetuilla euromääräisillä palkoillaan. Käytännössä siirtymisen yhteydessä luovutaan valtion virastoissa noudatetusta yhtenäisestä kannustavasta palkkapolitiikasta, jossa eri puolilla maata samasta tehtävästä maksetaan saman vaativuustason mukaista palkkaa. Tämä saattaa eri maakuntiin siirtyvät eriarvoiseen asemaan ja palkkapoliittinen harmonisointi tapahtuu maakunnittain 18:sta maakunnassa erikseen. Henkilöstön yhdenmukaisen ja tasaarvoisen kohtelun vuoksi, maakuntiin tulee laatia yhtenäinen ja valtakunnallinen henkilöstön palkkapolitiikka hyödyntäen perustettavaa TAHE palvelukeskuksen osaamista koordinoinnissa. Valtiolta maakuntiin siirtyvä henkilöstö tulee uuden sopimuksen piiriin, jonka soveltaminen kuntapohjaisena järjestelmänä saattaa alentaa siirtyvien henkilöiden palkkatasoa tehtävien silti muuttumatta. Lähtökohdan tulee olla se, että maakuntiin siirryttäessä palkkataso ei laske ja saman tehtävänkuvan omaaville maksetaan samaa vaativuustason palkkaa kaikissa maakunnissa sijainnista riippumatta. Lausuntopalvelu.fi 9/17
Maakuntien kannustavan ja toimivan palkkausjärjestelmän rakentaminen tulee vaatimaan rahoitusta. Alustavien selvitysten perusteella esitetyt luvut selviävät esityksen sivuilta 139140. Palkkojen harmonisaatioaikojen ei tule olla muutamaa vuotta pidempiä, jotta tasavertaisen ja yhdenmukaisen kohtelu toteutuu. Huomautamme, että palkkausjärjestelmämuutoksen vaikutusarviointi on esitetyssä lakiluonnoksessa jätetty tekemättä. Palvelussuhdelajin muutokset Valtiolta maakuntiin uudistuksessa siirtyvä henkilöstö on tällä hetkellä pääosin virkasuhteessa. Maakuntien henkilöstöön on ehdotettu sovellettavaksi jatkossa kunnallista palvelussuhdelainsäädäntöä (s. 176). Kunnissa on tällä hetkellä vallitsevana palvelussuhdelajina työsuhde. Siirryttäessä maakuntiin usean henkilön virkasuhde muuttuu työsuhteeksi. Lisäksi maakuntien yhtiöissä palvelussuhdelaji on yksinomaan työsuhde. Tämä muutos aiheuttaa epävarmuutta henkilöstön keskuudessa ja se tulee ottaa huomioon muutosturvan yhteydessä. Julkisen vallan käyttöä edellyttävät tehtävät tehdään virkasuhteessa, joten tällaisten tehtävien tulee myös maakunnissa olla virkasuhteessa tehtäviä. HEPO linjaukset ja muutostuki Hallituksen yleisperusteluissa todetaan, että muutoksessa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja henkilöstön tiedonsaannista ja vaikutusmahdollisuuksista huolehditaan. Lisäksi maakuntauudistuksen edellyttämät järjestelyt valmistellaan yhteistoiminnassa muutoksen kohteena olevan henkilöstön edustajan kanssa (s. 175 ja 181182). Henkilöstöpoliittiset linjaukset ovat maakuntalakiluonnoksessa ja sen voimaanpanolaissa kuvattu hyvin keveästi ja konkretisoimatta sitä, mitä tarkoitetaan hyvällä henkilöstöpolitiikalla. Muutostuki edellyttää suunnitelmallista ja hyvää esitystä niistä työnantajan valmistelemista toimenpiteistä, esimerkiksi koulutuksesta ja muusta tuesta, joihin tulee varata riittävästi rahoitusta ja resursseja. Tästä ei ole esitetty mitään. Riittävä muutostuki mahdollistaa henkilöstön sijoittumisen mielekkäisiin uusiin tehtäviin muuttuvissa organisaatioissa. Henkilöstösiirrot Lausuntopalvelu.fi 10/17
Hallitus on linjannut, että maakuntauudistuksessa minimoidaan henkilöstön siirrot paikkakunnalta toiselle. Voimaanpanolaissa todetaan useassa kohdassa, että toteuttavat toimenpiteet johtavat todennäköisesti henkilöstösiirtoihin esim. maaseutuyksiöiden tehtävissä (Valtiolta maakuntiin siirtyvä henkilöstö, kohta 4.4) ja tältä osin esitykset ovat ristiriitaisia. On myös huomattava, että ELYkeskuksia on vähemmän kuin uusia maakuntia, lisäksi ELYkeskusten keskitettyjen palveluiden (nykyisten virastojen yhteiset virat, suuralueet ja asiakaspalvelukeskukset) mahdollinen purkaminen tai siirtäminen maakuntien yhteistyösopimuksilla saattaa aiheuttaa nykyisen henkilöstön siirtymistarvetta. Hallituksen esittämää linjausta tulee selkeyttää lainsäädännön perusteluissa. Yhteistoiminta ja tiedottaminen Uudistuksen toteuttaminen edellyttää yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista oikeaaikaisesti ja riittävän ajoissa. Muutos on merkittävä ja henkilöstön edustajien tulee saada riittävästi vapautusta virka ja työtehtävistä neuvottelujen ajaksi sekä niihin valmistautumista varten. Yhteistoiminnan tulee perustua riittävän aikaisin ja riittävän laajasti annettuun tietoon neuvoteltavista asioista. Neuvotteluissa tulee yhteistoimintalain mukaisesti neuvotella henkilöstön edustajien kanssa yksimielisyyden saavuttamiseksi ja henkilöstön edustajilla tulee olla aito vaikuttamismahdollisuus. Työnantajan on aktiivisesti ja avoimesti tiedotettava henkilöstöä suunnitelluista ja tapahtuvista muutoksista. Epätietoisuus omasta työ tai virkatehtävästä, uudesta organisaatiosta sekä palvelussuhteen ehdoista aiheuttaa suurta epävarmuutta, mikä voi vaikuttaa tuloksellisuuteen ja johtaa jopa työpaikan vaihtamiseen. Henkilöstön edustus Uudistuksen yhteydessä tulee huolehtia siitä, että valtiolta siirtyvällä henkilöstöllä on asiamukainen edustus yhteistoimintaneuvotteluissa ja väliaikaishallinnon toimielimissä, joissa on mukana henkilöstön edustajia huomioiden valtiolta siirtyvää henkilöstöä koskevat merkittävät muutokset palvelussuhteen ehdoissa. Valtiolta siirtyvän henkilöstön oikeusturvan ja yhdenvertaisen kohtelun toteutuminen edellyttää valtiolta siirtyvän henkilöstön edustusta yhteistoimintaelimessä koko yhteistoiminnan ajan huomioiden myös valmisteluvaiheen ja siirtymäkauden. On huomattava, että valtion ja kunnan sopimus ja neuvottelutoiminta poikkeavat tällä hetkellä merkittävästi toisistaan. Edunvalvonnassa on eroja myös toteutuksen osalta. Valtiolla edunvalvonta on järjestetty virastokohtaisesti ja osin valtakunnallisesti ja kunnissa paikkakuntakohtaisuus on pääsääntönä. Täytäntöönpanoa koskevan lakiluonnoksen yleisperusteluissa sivulla 182 todetaan yhteistoimintaa koskevasta toiminnasta maakunnissa, maakuntauudistuksen edellyttämät järjestelyt valmisteltaisiin yhteistoiminnassa muutoksen kohteena olevan henkilöstön edustajien kesken. Periaatteen Lausuntopalvelu.fi 11/17
toteuttamiseksi maakuntien yhteistoimintaelimiä perustettaessa tulee varmistua siitä, että ao. elimissä on henkilöstöedustajia niin kunnista kuin valtioltakin. Tämä tulee erityisesti ottaa huomioon väliaikaishallinnon yhteistoiminnassa ja sitä koskevissa elimissä. Lupa ja valvontavirasto Valtiolta valtiolle Lupa ja valvontaviraston palvelukseen siirtyvien osalta viraston yhteisiin virkoihin nimittäminen voi merkitä viran siirtämistä ilman suostumusta tulevan viraston eri toimipisteisiin. Perusteluissa on syytä edelleen vahvistaa henkilöstöpoliittista ilmaisua siitä, että koko uudistuksessa on tarkoitus välttää ilman suostumusta tehtävät henkilöstösiirrot ja hyödyntää tämän sijasta muita joustavan työskentelyn mahdollisuuksia. Lakiesityksen 29 :ssä säädetään aluehallintovirastojen palkkausjärjestelmän noudattamisesta tulevassa Valtion lupa ja valvontavirastossa. Kustannusvaikutuksia palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta ei voida vielä riittävällä tarkkuudella laskea, koska on epäselvää mikä uuteen virastoon siirtyvien henkilöiden määrä tulee olemaan. Siirtyvien henkilöiden osalta tulee siirron yhteydessä huomioida euromääräinen kokonaispalkka (pykäläehdotus 29, yksityiskohtaiset perustelut s. 1920, yleisperustelut s. 180). Tässä yhteydessä on huomattavaa myös siirtyvien henkilöiden yhdenvertainen kohtelu. Aluehallintovirastojen palkkausjärjestelmän käyttöönotto säilyttää aluehallintovirastoista siirtyvien henkilöiden tämän hetkisen siirtymäkauden vähennyksen. Vastaavia siirtymäkauden vähennyksiä on käytössä myös muissa virastoissa, mm. ELY:ssä, joista siirtyy merkittävä osa henkilöstöä uuteen virastoon. Siirtyvien henkilöiden olemassa olevat siirtymäkauden vähennykset tulee vastaavalla tavalla huomioida ao. henkilöiden euromääräisissä palkoissa. Viraston palkkaharmonisaatioon perusteluissa esitetty arvio 100 000 euron kustannuksesta on selvästi alimitoitettu. Valittu palkkausjärjestelmä on tällä hetkellä jo elinkaarensa päässä ja se vaatii lisää kehittämispanoksia myös rahallisesti, jotta järjestelmä saadaan kannustavaksi ja henkilöstöä yhdenvartaisesti kohtelevaksi. Palkkausjärjestelmä ei myöskään perusteiltaan vastaa uuden viraston haasteita ja johtamisen tarpeita ja siksi sen kehittämiseen tulee panostaa ja varata resursseja. Uuden viraston toimintojen kehittämistyölle tulee myös varata riittävästi aikaa ja resursseja. Tämä vaatii panostusta sekä hyvään hallintotyöhön että asiantuntijatyöhön, esimiestyöhön ja kehittämistoimintoihin. Esityksissä tulee tuoda selkeästi esille se, että toiminnalliset hyödyt ja säästöt syntyvät vasta useamman vuoden viiveellä. Käynnistysvaiheessa uusille organisaatioille tulee turvata mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset. Riippuvuus muista esityksistä Lausuntopalvelu.fi 12/17
Nyt lausuttavana olevan hallituksen esityksen lisäksi henkilöstövaikutuksia on muillakin samaan kokonaisuuteen kuuluvilla, mutta myöhemmin annettavilla lakiesityksillä. Esimerkiksi liikenne ja viestintäministeriön hallinnonalalla myöhemmin annettava hallituksen esitys liikennekaaren muuttamisesta (II vaihe) ja maantielain kokonaisuudistus eivät ole nyt samanaikaisesti lausuttavana, vaikka niillä on henkilöstövaikutuksia. (s. 171172, 183) Esitysten eriaikainen valmistelu ja lausunnonantaminen vaikeuttavat merkittävästi uudistuksen kokonaisuuden hahmottamista. Keskitetyt tehtävät Maakuntia muodostetaan 18 kappaletta. ELYkeskuksia on sen sijaan 15, joista jokaisessa on E vastuualue, 13:ssa on Yvastuualue ja 9:ssä on Lvastuualue. Lisäksi ELYkeskuksissa on toiminnan tehostamiseksi keskitetty useita tehtäviä. Yksi ELYkeskus hoitaa näin ollen tehtävää useamman ELYkeskuksen alueella. Keskitettyjä tehtäviä on useita mm. Rakennerahastotehtävät (4:ssä ELY:ssä), Kalataloustehtävät (3 ELY:ssä) ja liikennetehtävien suuralueet (4:ssä ELY:ssä). Keskitettyjen tehtävien aluerajaukset eivät ole samanlaisia. Henkilöstön kannalta ongelman muodostaa se, että perustehtävien osalta resurssien jakaminen kaikille 18 maakuntapaikkakunnalle voi tuottaa henkilöstön kannalta siirtopaineita paikkakunnalta toiselle. Voimakkaammin keskitettyjen tehtävien osalta nykyisin ELYkeskusten asiantuntijaresurssien saaminen maakuntiin on vielä ongelmallisempaa. Hallituksen esityksessä todetaan, että osa keskitetyistä tehtävistä jatkossa hajautettaisiin eri maakuntien hoidettavaksi. (s. 133, 175). Tämä tarkoittaisi henkilöstön lisäämistä, jos nykyisiä keskitettyjä tehtäviä hoidettaisiin jatkossa hajautetusti. Tehostamisen ja osaamisen tarpeesta tehtäviä on tällä hetkellä keskitetty, ja juuri luotua mallia ollaan tässä esityksessä jälleen hajauttamassa, mikä on kohtuutonta ao. tehtäviä hoitavan henkilöstön näkökulmasta. Hallituksen esityksessä esitetään tarkemmin määrittelemättä keskittämisen vaihtoehdoiksi maakuntien vapaaehtoisia yhteistoiminnan muotoja, mm. yhteisiä virkoja ja vastuumaakuntamallia (s. 175). Päätösvalta mahdollisesta keskittämisestä jätetään liiaksi maakuntien vapaaehtoisesta yhteistoiminnasta sopimisen sekä paikallisen harkinta ja päätösvallan varaan, mikä lisää epävarmuutta. Palvelukeskukset Uudistuksen yhteydessä perustettaviin osakeyhtiömuotoisiin valtakunnallisiin palvelukeskuksiin siirtyy henkilöstöä kunnista, kuntayhtymistä (esim. sairaanhoitopiireistä) ja valtiolta. Tulevien palvelukeskusten (talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen TAHEn, ICTpalvelukeskuksen sekä toimitila ja kiinteistöhallinnon palvelukeskuksen) henkilöstöllä on suuri huoli tulevaisuudesta yhtiömuotoisessa organisaatiossa. Toimintojen tehostaminen ja päällekkäisyyksien poistaminen tullee aiheuttamaan toimintojen sopeuttamistarvetta. Tämä ei saa johtaa henkilöstön Lausuntopalvelu.fi 13/17
irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osaaikaistamiseen. Mahdollinen sopeuttaminen tulee toteuttaa ns. luonnollisen poistuman eli esim. eläköitymisten avulla ei irtisanomalla. Myös aktiivinen henkilöstön osaamisesta huolehtiminen ja olemassa olevan osaamisen kasvattaminen tulee huomioida, jotta uusiin tehtäviin siirtyminen mahdollistuu. Yhtiöihin siirtyvän henkilöstön osalta muutos on todennäköisesti suurempi kuin maakuntiin tai valtiolta valtiolle siirtyvien osalta. Silti hallintotehtäviä tekevän henkilöstön sijoittuminen ja muutoksen arvioinnin kuvausta koskeva osuus on lakiluonnoksessa erittäin vähäinen. Vaikutus valtioneuvostoon Järjestämisvastuun siirtäminen valtion hoitamissa tehtävissä itsehallinnollisille maakunnille aiheuttaa muutoksia myös valtioneuvoston tehtäviin eri ministeriöissä. Muun muassa ohjauksen väheneminen ja keskittäminen Valtiovarainministeriöön muuttaa keskushallinnon tehtäviä sekä ministeriöiden roolia. Näitä heijastusvaikutuksia valtioneuvoston tehtäviin ja henkilöstöön ei ole kuvattu lakiluonnoksessa lainkaan. Luku 4 Omaisuusjärjestelyt (1126 ) Luku 5 Erinäiset säännökset (2734 ) Kohta 5. Tässä voit kommentoida hallituksen esityksen sisältämiä muita 224 lakiehdotusta, joilla toteutetaan maakuntauudistuksen edellyttämät tehtävänsiirrot maakunnille, Valtion lupa ja valvontavirastolle ja muille virastoilla: Muutos ja korjausehdotuksia esitysluonnoksen pykäliin (4. MAKU II lakiehdotukset) ja yksityiskohtaisiin perusteluihin (5. MAKU II yksityiskohtaiset perustelut). Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 5? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 6. Ei Ulkoministeriö, 2 lakiehdotusta, luku 2.1 (lakiehdotukset 12) Lausuntopalvelu.fi 14/17
Oikeusministeriö, 32 lakiehdotusta, luku 2.2 (lakiehdotukset 132) Sisäministeriö, 6 lakiehdotusta, luku 1.1 (lakiehdotukset 13) ja luku 2.3 (lakiehdotukset 13) Puolustusministeriö, 2 lakiehdotusta, luku 2.4 (lakiehdotukset 12) Valtiovarainministeriö, 20 lakiehdotusta, luku 1.2 (lakiehdotukset 18) ja luku 2.5 (lakiehdotukset 112) Opetus ja kulttuuriministeriö, 14 lakiehdotusta, luku 2.6 (lakiehdotukset 114) Maa ja metsätalousministeriö, 72 lakiehdotusta, luku 1.3 (lakiehdotukset 172) Liikenne ja viestintäministeriö, 8 lakiehdotusta, luku 1.4 (lakiehdotukset 18) Työ ja elinkeinoministeriö, 28 lakiehdotusta, luku 1.5 (lakiehdotukset 12) ja 2.8 (lakiehdotukset 126) Lausuntopalvelu.fi 15/17
Sosiaali ja terveysministeriö, 14 lakiehdotusta, luku 1.6 (lakiehdotukset 14) ja luku 2.9 (lakiehdotukset 110) Ympäristöministeriö, 26 lakiehdotusta, luku 1.7 (lakiehdotukset 18) ja luku 2.10 (lakiehdotukset 118) Kohta 6. Tässä kohdassa voitte jättää muita lausunnoilla olevaa hallituksen esitystä koskevia uudistuksen täytäntöönpanoon liittyviä kommenttejanne, huomioitanne ja näkemyksiänne. Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 6? Pakollinen kysymys. Ei Ulkoministeriön hallinnonala Oikeusministeriön hallinnonala Sisäministeriön hallinnonala Puolustusministeriön hallinnonala Valtiovarainministeriön hallinnonala Opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonala Maa ja metsätalousministeriön hallinnonala Liikenne ja viestintäministeriön hallinnonala Lausuntopalvelu.fi 16/17
Työ ja elinkeinoministeriön hallinnonala Sosiaali ja terveysministeriön hallinnonala Ympäristöministeriön hallinnonala Hallinnonalariippumaton yleinen palaute täytäntöönpanoa koskeviin lakiehdotuksiin Aho Katja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry Lausuntopalvelu.fi 17/17