Liitetaulukko 1. ESS-aineisto 2002: neljän pohjoismaan aineistonkeruun ajoittuminen sekä saatujen aineistojen koko ja vastausprosentit

Samankaltaiset tiedostot
VALTIO-OPPI

Elections and Representative Democracy in Finland

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI

1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet

Valtion demokratiapolitiikka ja demokratian uudet haasteet. Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö

FSD1048. Nuoret ja presidentinvaalit Koodikirja

Minkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa

List of Publications (10 August 2016; ten most important marked with asterisk) Maija Setälä

Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

Kansalaiset kahleissa äänestyskäyttäytyminen suljetuissa vankiloissa

List of Publications (4 May 2017; ten most important marked with asterisk) Maija Setälä

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Political Participation and Modes of Democracy: Finland in a Comparative Perspective Publications

KYSELYLOMAKE: FSD3192 SUOMALAISTEN DEMOKRATIAKÄSITYKSIÄ JA YHTEISKUN- NALLISIA MIELIPITEITÄ 2017

Vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaalien jälkeen toteutettu tutkimus VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIEN JÄLKEEN TOTEUTETTU TUTKIMUS

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

MITÄ IHMETTÄ ON KYSELYTUTKIMUKSEN KÄSITTEIDEN OPERATIONALISOINTI?

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa

Vaalien tärkeysjärjestys: eduskunta-, kunnallis-, maakunta- ja eurovaalit

NUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

FSD1088. Eduskuntavaalitutkimus Koodikirja

FSD1042. Eduskuntavaalien 1999 seuranta. Koodikirja

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Poliittisen osallistumisen eriytyminen

KANSALAISET: VAALIKAMPANJASSA SAA LOUKATA, MUTTA EI VALEHDELLA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PRESIDENTINVAALIT, PÄÄMINISTERIVAALIT JA KANSALAISTEN JOHTAJUUSODOTUKSET. Heikki Paloheimo RELLU

FSD1260. Eduskuntavaalitutkimus Koodikirja

ASK QK3a IF "VOTED", CODE 1 IN QK1 OTHERS GO TO QK3b

FSD1260. Eduskuntavaalitutkimus Koodikirja

Poliittisen osallistumisen tyylit ja demokratian muodot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

Liite teokseen Semi Purhonen ym., Suomalainen maku: Kulttuuripääoma, kulutus ja elämäntyylien sosiaalinen eriytyminen (Gaudeamus 2014)

FSD2269. Eduskuntavaalitutkimus Koodikirja

FSD1028. Nuoret ja europarlamenttivaalit Koodikirja

FSD2630. Eduskuntavaalien 2011 seuranta. Koodikirja

FSD1360. Kansanedustajien vaalirahoitus Koodikirja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Kvantitatiiviset menetelmät

Kuntalaiskysely 2008 ja Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 2008 & ARTTU kunnat (N=65) 2011 ARTTU kunnat (N=40)

FSD2269. Eduskuntavaalitutkimus Koodikirja

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

2 Neljän Pohjoismaan kansalaisten suhde politiikkaan

Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01

POLIITTINEN LUOTTAMUS JA OSALLISTUMINEN. Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

FSD1195. Suomen EU-kansanäänestys Koodikirja

Eroavatko yhden puolueen ja koalition johtamat kunnat taloudellisilta lopputulemiltaan?

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.

/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/ Toimittanut eduskuntatiedotus

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Henrik Serup Christensen, Maija Karjalainen ja Maija Setälä - -

Demokratian tila Suomessa

Matti Sarvimäki. July /2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki

Suomen demokratiaindikaattoreiden laajentaminen (Muistio /SB)

FSD2275. Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa Koodikirja

Suomi demokratian mittareilla hännillä onko aina? Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö

Poliittisen osallisuuden eriytyminen demokratian ongelmana

Kansalaisten osallisuus ja yhteiskunnan pirulliset ongelmat

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

895 M ,26%*

POLITIIKAN JA VIESTINNÄN MAISTERIOHJELMA TERVETULOA!

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

FSD1021. Puolueet ja kunnallisdemokratia 1996 : ehdokkaat. Koodikirja

FSD1088. Eduskuntavaalitutkimus Koodikirja

Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto

FSD3067. Eduskuntavaalitutkimus Koodikirja

EU:n ja kansallisten energia- ja ristötoimijoiden toimijoiden vaikutus Suomen energiapolitiikkaan. Ilkka Ruostetsaari Politiikan tutkimuksen laitos

KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

PISA JA TULEVAISUUS. Jouni Välijärvi, professori. Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

ZA5889. Flash Eurobarometer 373 (Europeans Engagement in Participatory Democracy) Country Questionnaire Finland (Finnish)

Ilmapuntari 2014: Suomalaisten suhde puolueisiin ja äänestämiseen

FSD3067. Eduskuntavaalitutkimus Koodikirja

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

KANSALAISET: YKSILÖ ITSE VASTUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN

Maahanmuuttokeskustelu Tutkimusprojektin kuvaus ja tuloksia. Tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund Dosentti Kaisa Herne Dosentti Maija Setälä

HEIKKI PALOHEIMO JULKAISUT PUBLICATIONS

Nettiäänestäminen. Tasapainoilua demokratian edistämisen ja luottamuksen välillä. Online Voting Leadership Series Finland Seminar, Espoo 17.5.

Muutosvaalit Suomen vaalitutkimuskonsortio

Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää

Kansalaisena Suomessa

FSD1360. Kansanedustajien vaalirahoitus Koodikirja

Lehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 2019 Kantar TNS Oy

EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA

Eduskuntaan valitut kunnanvaltuutetut 2019

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita

KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA

FSD2024. Eduskuntavaalien 2003 seuranta. Koodikirja

Transkriptio:

2 Liitteet Liitetaulukot Liitetaulukko 1. ESS-aineisto 2002: neljän pohjoismaan aineistonkeruun ajoittuminen sekä saatujen aineistojen koko ja vastausprosentit /2002 10/2002 11/2002 12/2002 1/2003 2 /2003 (n) Vastauspr osentti Suomi 475 67 50 14 - - (2000) 73,2 Ruotsi - 105 744 170 - - (1) 6,5 Norja 466 4 412 20 65 - (2036) 65,0 Tanska - 13 14 50 10 34 (147) 67,6 Lähde: ESS Round 1 2002, Technical Report, Edition 2. Liitetaulukko 2. Pohjoismaiden kansalaisten suhtautuminen siihen, kuinka tärkeänä hyvän kansalaisen ominaisuutena he pitävät vaaleissa äänestämistä (%, keskiarvo ja keskihajonta) Äänestäminen vaaleissa Suomi Ruotsi Norja Tanska 0 (Ei lainkaan tärkeää) 2 2 1 1 1 1 1 0 0 2 3 1 1 1 3 2 2 1 1 4 2 1 1 0 5 6 6 3 6 6 4 5 2 7 12 10 5 21 17 26 17 17 14 16 1 10 (Äärimmäisen tärkeää) 26 45 33 52 YHT 100 100 100 100 (n) (15) (12) (2035) (145) Keskiarvo 7,5,3,1,7 Keskihajonta 2,42 2,1 1,3 1,74

3 Liitetaulukko 3. Eri tietolähteiden tärkeys 1 30 -vuotiaille suomalaisnuorille vuoden 2003 eduskuntavaaleissa (%) a Erittäi n tärkeä Melk o tärkeä Ei kovin k. tärkeä Ei lainka an tärkeä Ei osaa sanoa YHT TV:n uutis- ja ajankohtaisohjelmat 2 4 13 10 1 100 Sanomalehtien uutis- ja ajankohtaisjutut 25 51 14 1 100 Internet 20 2 1 34 1 100 Puolueiden tai ehdokkaiden vaalikampanjat 40 25 25 1 100 Radion uutis- ja ajankohtaisohjelmat 10 34 27 2 1 100 Kirjat, aikakauslehdet ja muut kirjalliset lähteet 6 36 31 26 1 100 Kodista, vanhemmilta tai sukulaisilta saadut tiedot 6 34 2 32 0 100 Muilta ystäviltä ja tuttavilta saadut tiedot 2 26 35 37 1 100 Työ- tai opiskelukavereilta saadut tiedot 2 20 34 42 1 100 TV:n viihdeohjelmat 4 17 35 44 1 100 Kansalaisjärjestöjen (esim. ammattiyhdistysliike) äänestyskampanjat 2 16 25 55 3 100 a Lähde Borg 2003, 100. Kaikissa kysymyksissä n=1002. Kysymyspatterin johdanto kuului sanatarkasti: Seuraavaksi luettelen joukon tietolähteitä, joiden kautta ihmiset voivat saada tukea eduskuntavaalien äänestyspäätöksiin vaalikampanjan aikana. Kuinka tärkeitä nämä tietolähteet olivat sinulle eduskuntavaalien vaalikampanjan aikana ajatellen omia äänestämiseen liittyviä harkintojasi? Liitetaulukko 4. Kolmen sosiaalisen pääoman indikaattorin keskinäiset yhteydet vuoden 2002 ESS-aineistossa (Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin) a Suomi Ruotsi Norja Tanska Muihin voi luottaa... (0 10) / Useimmat reiluja (0 10).52.52.50.5 Yhd.toimintaan osall. (0 ) / Muihin voi luottaa...(0 10).11.14.17. Yhd.toimintaan osall. (0 ) / Useimmat reiluja... (0 10).05.12.06.11 (n) (2000) (1) (2036) (06) a Kaikki kertoimet poikkeavat tilastollisesti merkitsevästi nollasta viiden prosentin riskitasolla (kaksisuuntainen testaus).

4 Liitetaulukko 5. Tyytyväisyys maan taloudelliseen tilanteeseen, maan hallituksen toimintaan ja demokratian toimivuuteen omassa maassa: kolmen muuttujan keskinäiset yhteydet vuoden 2002 ESS-aineistossa (Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin) a Suomi Ruotsi Norja Tanska Tyytyväisyys maan talouteen (0 10) / Tyytyväisyys hallitukseen (0 10) Tyytyväisyys maan talouteen (0 10) / Tyytyväisyys demokratian toimivuuteen (0 10) Tyytyväisyys hallitukseen (0 10) / Tyytyväisyys demokratian toimivuuteen (0 10).5.52.43.40.4.40.3.36.65.57.47.35 a Kaikki taulukon korrelaatiot ovat tilastollisesti erittäin merkitsevästi nollasta poikkeavia (kaksisuuntainen testaus). Liitetaulukko 6. Pohjoismaiden kansalaiset yhteiskunnallisten vaikutuskeinojen käyttäjinä vuonna 2002 (%) a Suomi Ruotsi Norja Tanska Kuinka monta keinoa käyttänyt viimeisten 12 kk aikana kymmenestä osallistumiskeinosta? 0 2 23 2 32 1 24 24 23 26 2 1 20 17 17 3 13 16 13 11 4 7 5 4 4 5 3 6 tai enemmän 3 4 6 3 YHT 100 100 100 100 (n) (2000) (1) (2036) (06) a Taulukossa on raportoitu yhdistetyn summamuuttujan tulokset. Pää- ja alakysymysten sisällöt ja sanamuodot selviävät tutkimuksen ao. tekstikohdasta ja kuviosta 2.

5 Liitekuviot Liitekuvio 1. YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT, JOIDEN TOIMINNASSA ON OLLUT MUKANA VIIMEISTEN 12 KUUKAUDEN AIKANA (%). Urheilu-, ulkoiluseura, metsästys- ja kalastusseura 37 4 44 40 Kulttuuri- tai harrastusjärjestö 26 30 30 30 SPTCMMB- OTHVMMB [var235-312] Ammattiliitto tai -yhdistys 4 4 56 65 Liiketoimint. liitt. järjestö, amm. liitt. yhd., maatalouss. 10 16 5 Kuluttajajärjestö tai autoiluyhdistys 1 33 3 21 Humanitaar. apuun, ihmisoik., vähemmist., maahanm. 24 33 37 Ympäristö-, rauhanjärjestö tai eläinten oik. liittyvä järj. 14 35 Uskonnollinen järjestö tai seurakuntatoiminta 1 21 2 Poliittinen puolue Tieteellinen tai kasvatuksell. järj., vanhempainyhdistys 7 10 11 14 11 SUOMI RUOTSI NORJA TANSKA Nuoriso-, eläkeläis- tai naisjärjestö 13 1 22 27 Joku muu vapaaehtoisjärjestö 13 13 17 European Social Survey 2002/2003 0 20 40 60 0

6 Liitekuvio 2. YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT, JOIDEN TOIMINNASSA ON OL- LUT MUKANA VIIMEISTEN 12 KUUKAUDEN AIKANA (%). Urheilu-, ulkoiluseura, metsästys- ja kalastusseura 2 44 Kulttuuri- tai harrastusjärjestö 20 2 Ammattiliitto tai -yhdistys 55 Liiketoimint. liitt. järjestö, amm. liitt. yhd., maatalouss. Kuluttajajärjestö tai autoiluyhdistys 13 16 25 SPTCMMB- OTHVMMB [var235-312] Humanitaar. apuun, ihmisoik., vähemmist., maahanm. Ympäristö-, rauhanjärjestö tai eläinten oik. liittyvä järj. 11 12 2 Uskonnollinen järjestö tai seurakuntatoiminta 17 25 Poliittinen puolue Tieteellinen tai kasvatuksell. järj., vanhempainyhdistys 5 12 ESS-MAAT POHJOISMAAT Nuoriso-, eläkeläis- tai naisjärjestö 14 20 Joku muu vapaaehtoisjärjestö 12 European Social Survey 2002/2003 0 20 40 60 0

7 Lähteet Borg, Sami (15): Political Efficacy and Electoral Participation. Teoksessa Borg, Sami & Sänkiaho, Risto (toim.), The Finnish Voter. s. 5 170. Tampere: Finnish Political Science Association. Borg, Sami (17): Kiinnostus puoluejäsenyyteen ja jäsenaktiivisuus puolueissa. Teoksessa Borg, Sami (toim.), Puolueet 10-luvulla. Turun yliopisto, valtio-oppi, valtio-opillisia tutkimuksia n:o 53, 35 65. Turku: Turun yliopisto. Borg, Sami (1): Puolueet ja edustuksellinen kunnallisdemokratia. Tutkimus poliittisesta edustautumisesta ja legitimiteetistä. Puolueet, vaalit ja kunnallishallinto -projektin pääraportti. Kunnallistieteiden laitos, julkaisusarja 1/1. Tampere: Tampereen yliopisto. Borg, Sami (2003): Nuoret ja vuoden 2003 eduskuntavaalien kampanja. Teoksessa Paakkunainen, Kari (toim.), Kyllä politiikalle, mutta Nuoret ja eduskuntavaalit 2003. s. 7 10. Helsinki: Nuorisoasiain neuvottelukunta, julkaisuja 27. Borg, Sami (toim.) (2004): Mahdollisuuksien maa: Kartoitusta ja puheenvuoroja suomalaisen kansalaisvaikuttamisen tutkimuksesta. Oikeusministeriön julkaisu 10/2004. Helsinki: Oikeusministeriö. Borg, Sami & Esaiasson, Peter. (1): Exposure to the Campaigns. In Jenssen, Anders Todal & Pesonen, Pertti & Gilljam, Mikael (eds), To Join or Not to Join: Three Nordic Referendums on Membership in the European Union. Oslo: Scandinavian University Press. Dalton, Russell J. (1): Political Support in Advanced Industrialized Democracies. In Norris, Pippa (ed.), Critical Citizens: Global Support for Democratic Governance. Oxford: Oxford University Press. Dalton, Russell J. (2002): Citizen Politics: Public Opinion and Political Parties in Advanced Industrial Democracies. New York: Chatham House. Damgaard, Erik (2004): Developments in Danish Parliamentary Democracy: Accountability, Parties and External Constraints. Scandinavian Political Studies 27/2:1 131. Grönlund, Kimmo (2004): Kan folket ges ansvar? En jämförande studie av väljarnas politiska kunskaper. I Bengtsson, Åsa & Grönlund, Kimmo (red.), Partier och Ansvar. s. 21 237. Stockholm: SNS Förlag. Jenssen, Anders Todal & Pesonen, Pertti & Gilljam, Mikael (eds) (1): To Join or Not to Join: Three Nordic Referendums on Membership in the European Union. Oslo: Scandinavian University Press. Haikonen, Jyrki & Kiljunen, Pentti (2003): Mitä mieltä, suomalainen? EVAn asennetutkimuksien kertomaa vuosilta 14 2003. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. Hallituksen strategia-asiakirja 2004. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Hellsten, Villiina & Martikainen, Tuomo (2001): Nuoret ja uusi politiikka. Tutkimus pääkaupunkiseudun nuorten poliittisista suuntauksista. Tutkimuksia 2001:3. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus.

Holmberg, Sören & Oscarsson, Henrik (2004): Swedish Voting Behavior. Swedish Election Study Program. Department of Political Science. Göteborg: Göteborg University. Jääsaari, Johanna & Martikainen, Tuomo (11): Nuorten poliittiset valinnat. Tutkimus nuorten aikuisten poliittisesta suuntautumisesta pääkaupunkiseudulla. Helsinki: Gaudeamus. Kansalaismielipide ja kunnat -ilmapuntari 16. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö. Kansalaismielipide ja kunnat -ilmapuntari 2000. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö. Kansalaismielipide ja kunnat -ilmapuntari 2004. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö. Linnakylä, Pirjo, Sulkunen, Sari & Arffman, Inga (2004): Tulevaisuuden lukijat. Suomalaisnuorten lukijaprofiileja, PISA 2000. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto. Martikainen, Tuomo (1): Puuttuva punainen viiva. Helsinki: Tilastokeskus. Martikainen, Tuomo & Yrjönen, Risto (11): Vaalit, puolueet ja yhteiskunnan muutos. Tutkimuksia 17. Helsinki: Tilastokeskus. Martikainen, Tuomo & Wass, Hanna (2001): Vaienneet äänet. Äänestäminen vuosien 17 ja 1 eduskuntavaaleissa. Vaalit 2001, 2. Helsinki: Tilastokeskus. Mattila, Mikko & Raunio, Tapio (2002): Government Formation in the Nordic Countries: The Electoral Connection. Scandinavian Political Studies 25/3:25 20. Nurmela, Sakari (1): Nuoret ja eduskuntavaalit 1. Raportti 1 30 -vuotiaiden osallistumisesta vuoden 1 eduskuntavaaleihin. NUORAn julkaisuja Nro 12. Helsinki: Nuorisoasiain neuvottelukunta. Nurmela, Sakari, Pehkonen, Juhani & Sänkiaho, Risto (17): Viiltoja suomalaiseen yhteiskuntaan. Katsaus suomalaisten asenteiden ja arvojen kehitykseen. Teoksessa Suomen tulevaisuus taloudesta arvoihin. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko eduskunnalle, osa II. Valtioneuvoston kanslia, julkaisusarja 17/6. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Paloheimo, Heikki (2002): Hallituksen toimintaan ja puoluejohdon taitavuuteen kohdistuva arviointi puoluekannatuksen selittäjänä. Politiikka 2/2002: 124 143. Pesonen, Pertti (toim.) (14): Suomen EU-kansanäänestys 14. Raportti äänestäjien kannanotoista. Ulkoasiainministeriö, Eurooppatiedotus. Helsinki: UM. Pesonen, Pertti & Sänkiaho, Risto (17): Kansalaiset ja kansanvalta. Juva: WSOY. Pesonen, Pertti, Sänkiaho, Risto & Borg, Sami (13): Vaalikansan äänivalta. Tutkimus eduskuntavaaleista ja valitsijakunnasta Suomen poliittisessa järjestelmässä. Helsinki: WSOY. Rantala, Onni (12): Suomen puolueiden muuttuminen 145 10. (2. painos). Helsinki: Gaudeamus. Rokkan, Stein (ed.) (170): Citizens elections parties. Approaches to the comparative study of the processes of development. New York: David McKay. Rothstein, Bo & Stolle, Dietlind (2003): Introduction: Social Capital in Scandinavia. Scandinavian Political Studies 26/1:1 25. Rose, Richard (2004): Voter Turnout in the European Union Member Countries. Teoksessa Voter Turnout in Western Europe Since 145. International Institute for Democracy and Electoral Assistance. Stockholm: IDEA. Ruostetsaari, Ilkka & Borg, Sami (2004): Sukupolvien valta-asemien muutos

eliiteissä ja eduskunnassa. Yhteiskuntapolitiikka 2/2004: 147. Sundberg, Jan (2003): Parties as organized actors. The transformation of the Scandinavian threefront parties. Commentationes scientiarum socialium 61. Helsinki: Suomen tiedeseura. Tiedebarometri 2004. Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen. Tekijä: Yhdyskuntatutkimus Oy. Helsinki: Tieteen tiedotus ry. Työllisyystyöryhmän väliraportti 2003. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2003/2. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.