VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS

TUUSNIEMEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS 11.1.2012 SAVO-KARJALAN VESI- JA YMPÄRISTÖSUUNNITTELU OY Versokuja 4D, 70 250 Kuopio Puh. (017) 369 4481, 369 4483 Faksi (017) 369 4485 S-posti etunimi.sukunimi@skvy.inet.fi

Tuusniemen kunta 2 TUUSNIEMEN KUNTA 1 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS 1 1 JOHDANTO 5 2 VESIHUOLLON NYKYTILA 5 2.1 Yleiskuvaus suunnittelualueesta 5 2.2 Vesihuolto kunnan alueella 6 2.2.1 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet 6 2.2.2 Vesihuoltolaitosten vedenhankinta 6 2.2.3 Jätevedenpuhdistus 8 2.2.4 Vesihuolto toiminta-alueen ulkopuolisilla alueilla 9 2.3 Yhteistyö vesihuollossa 10 2.3.1 Yhteistyö kunnan alueella 10 2.3.2 Kunnan rajat ylittävä yhteistyö 10 3 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 11 3.1 Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa 11 3.2 Vesihuolto nykyisillä toiminta-alueilla 11 3.2.1 Talousvesi 11 3.2.2 Jätevesi 12 3.2.3 Hulevesi 12 3.3 Kehittämistarpeet toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla 12 3.3.1 Verkostojen tarvealueet 12 3.3.2 Haja-asutusalueet 12 4 ARVIO VESIHUOLLON TOIMINTAVARMUUDESTA 14 4.1 Vesihuoltolaitosten toimintavarmuus 14 4.2 Raakavesilähteiden riittävyys ja tila 14 4.3 Pohjaveden suojelusuunnitelmat 14 4.4 Varautuminen poikkeustilanteisiin 15 5 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET 16 5.1 Palvelujen parantamisen tavoitteet ja päämäärät 16 5.2 Organisatoriset linjaukset 17 5.3 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun 17 5.4 Kytkeytyminen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen 17 5.5 Kytkeytyminen maankäytön suunnitteluun 17 5.5.1 Maankäytön nykytila 17 5.5.2 Tulevat painopistealueet sekä kehitysnäkymät 18 5.6 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet 19 5.6.1 Vesihuollon maksuilla katettava rahoitus ja taksarakenne 19 5.6.2 Kiinteistöjen omistajien oma rahoitus 19 5.6.3 Kunnan avustukset 19 5.6.4 Avustukset valtiolta ja EU:lta 19 5.6.5 Kiinteistökohtaiset vesihuoltoavustukset 20 5.6.6 Muut tukimahdollisuudet 21 6 KEHITTÄMISTOIMENPITEET 22

Tuusniemen kunta 3 6.1 Vesihuollon kehittäminen ja parantaminen nykyisillä toiminta-alueilla 22 6.1.1 Verkostojen kattavuus ja ylläpito 22 6.1.2 Suurempien toimintayksiköiden / toiminta-alueiden muodostaminen 22 6.2 Toiminta-alueisiin sisällytettävät alueet 22 6.2.1 Nykyiset toiminta-alueet 22 6.3 Vesihuoltolaitokset 23 6.3.1 Vedenhankinta 23 6.3.2 Jätevesienkäsittely ja liete 23 6.4 Vesihuollon kehittäminen toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla 23 6.4.1 Mahdollisuus hyödyntää vesihuoltolaitosten verkostoja 23 6.4.2 Kiinteistökohtaiset ratkaisut 23 6.4.3 Muut palvelut 24 6.5 Muut kehittämistoimenpiteet 24 6.5.1 Erityiskäyttäjien huomiointi 24 6.5.2 Elinkeinoelämän tarpeet 24 6.5.3 Sammutusvesihuolto 24 6.6 Toimintavarmuus ja varautuminen poikkeustilanteisiin 24 6.6.1 Varautuminen poikkeus- ja häiriötilanteisiin 24 6.6.2 Valmiussuunnitelmat 24 6.6.3 Kriisiviestintä 24 6.7 Organisaatioiden ja yhteistyön kehittäminen 25 6.7.1 Yhteistyö kunnan alueella 25 6.7.2 Alueellinen yhteistyö 25 6.8 Vesihuollon kehittämisratkaisut 25 6.8.1 Kustannusten laskentaperusteet 25 6.8.2 Muut vaikutukset 25 7 TOIMENPIDEOHJELMA 26 7.1 Kehittämistoimenpiteet 26 7.1.1 Tuusniemen kunnan hankkeet 26 7.2 Kustannukset 28 7.2.1 Investointi- ja käyttökustannusten kattaminen 28 7.2.2 Liittymismaksut ja taksarakenne 28 7.3 Kiireellisyysjärjestys ja aikataulu 29 7.4 Vastuutahot 29 8 SUUNNITELMASTA TIEDOTTAMINEN 30 9 SUUNNITELMAN AJANTASALLA PITÄMINEN JA PÄIVITTÄMINEN 30 10 YHTEENVETO 30

Tuusniemen kunta 4 SISÄLLYSLUETTELO 1. KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TEKSI 2. KUSTANNUSARVIOT Liite 1/670 Liite 10/670 Liite 11/670 Liite 12/670 Liite 13/670 Liite 14/670 Liite 15/670 Liite 16/670 Liite 17/670 Liite 18/670 Liite 19/670 Kustannusarvioiden yhdistelmä Tuusjärven kylätaajaman viemäriverkosto Kosulan kylätaajaman viemäriverkosto Siirtoviemäri Ohtaansalmi Tulikallio Kankaismäen vesijohtolinjat Pohjois-Tuusniemen ja Paakkilan seudun vesiosuuskuntien yhdysvesijohto Kojanlahden runkovesijohto Ranta-Kosulan vesijohtoverkosto Runkovesijohto Mustinlahti Laukansalo Hietajärven vesi- ja viemäriverkosto Kortesalmi Lehtoranta viemäriverkosto 3. SUUNNITELMAN YLEISKARTTA 4. OSA-ALUEKARTAT 670.10 Tuusjärven kylätaajaman viemäriverkosto 670.11 Kosulan kylätaajaman viemäriverkosto 670.12 Hietajärven vesi- ja viemäriverkosto 670.13 Kortesalmi Lehtoranta viemäriverkosto

Tuusniemen kunta 5 1 JOHDANTO Vesihuoltolaki, joka astui voimaan 1.3.2001, velvoitti kuntaa laatimaan alueellaan vesihuollon kehittämissuunnitelman ja pitämään suunnitelmaa ajan tasalla. Vesihuoltolain mukaisesti kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti lain velvoitteiden toteuttamiseksi. Lain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutenkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Vesihuoltolaki velvoittaa kuntaa huolehtimaan siitä, että terveydellisten tai ympäristösuojelullisten syiden tai suuren asiakasjoukon tarpeen vaatiessa ryhdytään toimenpiteisiin tarpeellisen vesihuoltopalvelun turvaamiseksi. Vesihuoltolaitos huolehtii vesihuollon toteutumisesta toiminta-alueellaan. Kehittämissuunnitelma ei ole kuntaa tai muita tahoja sitova oikeusvaikutteinen suunnitteluasiakirja, vaan vesihuollon tavoitteita määrittelevä asiakirja. Suunnitelmassa on tarpeen osoittaa alueet, jotka on tarkoitus sisällyttää vesihuoltolaitosten toimintaalueisiin. Tarkoituksena on, että vesihuollon kehittämissuunnittelu kytkeytyisi maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen suunnittelujärjestelmään, jonka mukaista alueiden käytön suunnittelua se hyödyntää ja täydentää. Vesihuollon kehittämissuunnitelma kattaa koko kunnan alueen. Kehittämissuunnitelmassa esitetään kunnan aluetta koskevat vesihuoltopalvelujen kehittämistavoitteet, päämäärät, organisatoriset linjaukset, kehittämissuunnitelman liittyminen muuhun suunnitteluun ja yhdyskuntarakenteen kehittymiseen. Kehittämissuunnitelma viestii nykyisille ja tuleville asukkaille, miten kunnassa suhtaudutaan vesihuollon kehittämiseen ja hoidetaan vesihuoltoasioita. 2 VESIHUOLLON NYKYTILA 2.1 Yleiskuvaus suunnittelualueesta Suunnittelualue kattaa Tuusniemen kunnan alueen. Vesistöt kuuluvat Juojärven reittiin. Tuusniemen kunnan vesi- ja viemärilaitoksen ohella Tuusniemellä toimii neljä vesiosuuskuntaa. Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunta hoitaa toiminta-alueellaan talousvedenjakelusta ja lisäksi on osuuskunnan toimesta rakennettu haja-asutusalueen viemäriverkostoa kunnan pohjoisosaan. Viemärivedet johdetaan Kaavin kunnan siirtoviemäriin ja edelleen käsiteltäväksi Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n jätevedenpuhdistamoon. Tulikallion vesiosuuskunta huolehtii talousveden jakelusta ja viemärivesien johtamisesta toiminta-alueellaan. Viemärivedet johdetaan Tuusniemen kunnan kirkonkylän verkostoon. Paakkilan seudun vesiosuuskunnalla on oma vedenottamo. Osuuskunnan vesijohtoverkosto on liitetty yhdysvesijohdolla Tuusniemen kunnan kirkonkylän verkostoon. Leppärannan vesiosuuskunta toimii pienellä alueella kunnan lounaisosassa. Talousveden nykyinen kulutus Tuusniemen kunnassa on esitetty taulukossa 1.

Tuusniemen kunta 6 Taulukko 1, talousvedenkulutus Alue Talousvedenkulutus m 3 /d Kirkonkylä 208 Pohjois-Tuusniemen VOK, osa 206 Paakkilan seudun VOK 36 Tulikallion seudun VOK 20 Leppärannan VOK, osa 6 Yhteensä 476 2.2 Vesihuolto kunnan alueella 2.2.1 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Tuusniemen kunnan alueella toimiville vesihuoltolaitoksille on vahvistettu toimintaalueet. 2.2.2 Vesihuoltolaitosten vedenhankinta Tuusniemen kunnan vesilaitos Tuusniemen kunnan vesihuoltolaitos vastaa kirkonkylän vesi- ja jätevesihuollosta. Vesihuoltolaitos myy talousvettä Tulikallion vesiosuuskunnalla. Tuusniemen kirkonkylään vesi johdetaan kirkonkylän kaakkoispuolella sijaitsevalta Hyvärilän vedenottamolta. Tuusniemen kirkonkylässä on jalallinen ylävesisäiliö tilavuudeltaan 400 m 3. Vesipinta säiliössä on tasolla +146. Kirkonkylän vesijohtoverkosto on pääosin muovijohtoja. Kirkonkylän (mukaan lukien Ritoniemi, Pahkasalo ja Hietaranta) vesijohtoverkoston kokonaispituus on 31,185 km, josta muoviputkea 30,679 km ja valurautaputkea 0,506 km. Haja-asutusalueelle rakennetun vesijohtoverkoston materiaali on kokonaisuudessaan muovia. Kunnalla on omistuksessaan haja-asutusalueella runkovesijohtoja 49,349 km. Tuusniemen kunnan vesilaitoksen verkostovesi on täyttänyt STM:n asetuksen mukaiset laatuvaatimukset ja suositukset. Vesilaitokselle on laadittu valvontatutkimusohjelma. Hyvärilän vedenottamo Laitoksen kuvaus: - käyttöönottovuosi 1973 - pohjavesialueen kokonaisantoisuus 900 m 3 /d - vesioikeuden lupa 800 m 3 /d - nimellistuotto 480 m 3 /d - vedenkäsittely -- alkalointi soodalla Esiintymän pohjavesi on lievästi hapanta ja veden kovuus ja alkaliteetti on alhainen. Metalliputkistojen korroosion välttämiseksi vesi tulee alkaloida. Ongelmana on ollut lähes sen toiminta-ajan pohjaveden ajoittain nousseet rauta- ja mangaanipitoisuudet. Kulutukseen johdettu vesi on kuitenkin täyttänyt laatuvaatimukset ja suositukset.

Tuusniemen kunta 7 Vesiosuuskunnat: Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunta Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunnan toiminta-alue sijaitsee Tuusniemen ja Kaavin kuntien sekä Kuopion ja Juankosken kaupunkien alueella. Osuuskunta ostaa talousveden Koillis-Savon vesi Oy:n Könönkankaan ja Tuusjärven vedenottamoilta. Osuuskunnan verkostoon on liittyneiden kiinteistöjen lukumäärä on noin tuhat.. Keskimääräinen vedenkulutus koko osuuskunnan alueella on noin 425 m 3 /d. Paakkilan seudun vesiosuuskunta Paakkilan seudun vesiosuuskunnan toiminta-alue sijaitsee Tuusniemen kunnan itäosassa. Osuuskunnan verkostoon on liittynyt 185 asukasta ja vedenkulutus osuuskunnan alueella on ollut noin 36 m 3 /d. Osuuskunnan vedenottamo on rakennettu Kiukoonniemen pohjavesialueelle. Kiukoonniemen vedenottamo: - käyttöönottovuosi 1990 - pohjavesialueen kokonaisantoisuus 400 m 3 /d - vesioikeuden lupa 200 m 3 /d - nimellistuotto 100 m 3 /d - vedenkäsittely -- alkalointi soodalla Veden laatu: Esiintymän pohjavesi on lievästi hapanta (ph 6,3). Pohjavesikaivon välittömässä läheisyydessä on viljelyksessä olevia peltoja. Lannoitteiden käyttö peloilla on saattanut aiheuttaa pohjaveden nitraattipitoisuuden nousun. Pitoisuus on nykyisin noin 15 mg/l. Tulikallion vesiosuuskunta Tulikallion vesiosuuskunnan toiminta-alue sijaitsee noin 4 km Tuusniemen kirkonkylästä itään ja osuuskunnan verkostoon talousvesi johdetaan kirkonkylän ja Paakkilan seudun vesiosuuskunnan välisestä yhdysvesijohdosta. Osuuskunnan verkostossa on paineenkorotuspumppaamo kohdassa missä osuuskunnan verkosto on liitetty em. yhdysvesijohtoon. Osuuskunta rakennutti viemäriverkoston vuosina 2008-2009. Leppärannan vesiosuuskunta Osa Leppärannan osuuskunnan toiminta-alueesta sijaitsee Tuusniemen kunnan puolella pääosan sijaitessa Kuopion kaupungin alueella. Vesi osuuskunnan verkostoon johdetaan Melalahden vedenottamolta.

Tuusniemen kunta 8 2.2.3 Jätevedenpuhdistus Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo Kirkonkylän puhdistamolle tuleva vesi on käytännössä kokonaan yhdyskuntajätevettä. Viemäröinnin piiriin kuuluu n. 1 900 asukasta. Vuonna 2010 jätevettä tuli laitokselle keskimäärin 258 m 3 /d. Vuotovesien määrä on kohtalainen vuotovesien rajoittamistoimenpiteistä huolimatta. Vuotovesimäärät ovat vaihdelleet 20 500 m 3 /d. Kirkonkylän puhdistamo on valmistunut vuonna 1993. Puhdistamoa saneerattiin vuonna 2007. Saneeraukseen sisältyi mm. lietteen koneellinen kuivaus, ilmastimien uusiminen ja umpikaivolietteiden vastaanoton uusiminen. Puhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia. Puhdistamolle ei tule teollisuuden prosessivesiä. Vuonna 2010 sakokaivolietteitä käsiteltiin 617 m 3 ja umpikaivolietteitä käsiteltiin 1070 m 3. Jätevedenpuhdistamoon sisältyy seuraavat pääyksiköt: - porrasvälppä välpepuristemella varustettuna - ilmastus - jälkiselkeytys - lietteensakeuttamo - ajolietteiden vastaanotto - lietteen koneellinen kuivaus Laitoksella on automaattiset näytteenottimet ja rekisteröivät virtaamamittauslaitteet tulevalle, lähtevälle ja ohijuoksutetulle vedelle. Taulukko 2. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ja tulokuormitus vuonna 2010. Mitoitus Vuosi 2010 Asukasvastineluku as 2 300 1900 Q keskim m 3 /d 550 258 BHK7 kg/d 160 98 Kok. Fosfori kg/d 7 3,2 Tilakuorma ilmastuksessa kg BHK 7 /m 3 /d 0,32 0,19 Pohjois-Savon ympäristökeskus myönsi puhdistamolle ja lietteenkäsittelylle ympäristöluvan 15.7.2004. Lupaehtojen numeeriset puhdistusvaatimukset ovat: BHK 7 ATU < 15 mg/l, puhdistusteho > 90 % Fosfori < 0,7 mg/l, puhdistusteho > 90 % COD < 125 mg/l, puhdistusteho > 75 % kiintoaine < 35 mg/l puhdistusteho > 90 % Lisäksi puhdistamolla on pyrittävä mahdollisimman hyvään nitrifiointiin käyttämällä alkalointikemikaalia.

Tuusniemen kunta 9 Kirkonkylän puhdistamolla käsiteltiin vuonna 2010 yhteensä 94 199 m 3 jätevettä eli keskimäärin 258 m 3 /d. Puhdistamon on mitoitusvirtaama on 550 m 3 /d, joten keskimääräinen jätevesimäärä oli noin 60 % mitoitusvirtaamasta. Taulukko 3. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toimivuus vuonna 2010. Parametrit lupaehto, mg/l puhdistettu vesi, puhdistus tehovaatimus, puhdistusteho, % mg/l % BHK 7 < 15 5,6 > 90 97 kok.fosfori < 0,7 0,3 > 90 98 COD > 125 40 > 75 95 kiintoaine > 35 8 > 90 99 Saavutettu tulos vastasi erittäin hyvin vaatimuksia. Käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkella Juojärveen. Puhdistamon ja velvoitetarkkailua suorittaa Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy. Purkuvesistön tarkkailua tehdään Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laatiman ohjelman mukaisesti. Tarkkailun suorittaja on ohjelman laatija. Purkuvesistön tila on erinomainen, ravinnepitoisuudet ovat karun järven arvojen tasolla. Lietteenkäsittely Kirkonkylän jätevedenpuhdistamoilla prosessista poistettu sakeutettu ylijäämäliete kuivataan ruuvikuivaimella ja kompostoidaan puhdistamon läheisyydessä olevalla kompostointikentällä. Valmista kompostia muodostui vuonna 2010 64 m 3 ja komposti on käytetty viherrakentamiseen. Viemäriverkosto Kirkonkylän verkosto rajoittuu kaava-alueelle. Verkostot on kokonaan erillisviemäröity. Kirkonkylän viemäriverkoston yhteispituus on noin 26 km, josta viettoviemäreitä on noin 19 km ja paineviemäreitä 7 km. Vesihuoltolaitos on saneerannut vanhoja viemäreitä ja kaivoja kirkonkylän alueella tehdyn vuotovesien vähentämissuunnitelman mukaisesti. 2.2.4 Vesihuolto toiminta-alueen ulkopuolisilla alueilla Talousveden saanti Verkostojen ulkopuolisilla alueilla vedenhankinta on järjestetty pääsääntöisesti kiinteistökohtaisin ratkaisuin.

Tuusniemen kunta 10 Viemäröinti ja jätevesien käsittely Kirkonkylän ja sen ympäröivän viemäriverkoston piirissä on noin 1900 asukasta. Haja-asutusalueilla jätevesien käsittely on järjestetty pääosin kiinteistökohtaisesti. Tulikallion ja Ruokosen alueille on rakennettu viemäröinti osuuskuntien toimesta. Hajaasutusalueiden jätevesien käsittelyn valvonnan suorittaa pääsääntöisesti ympäristölautakunta. 2.3 Yhteistyö vesihuollossa 2.3.1 Yhteistyö kunnan alueella Kunnallisessa organisaatiossa Tuusniemen kunnan vesihuoltolaitos toimii kunnanvaltuuston alaisuudessa. Tuusniemellä toimii neljä vesiosuuskuntaa. Tuusniemen kunnan vesihuoltolaitoksen palveluksessa työskentelee yksi laitoksenhoitaja. Teknisellä toimella on lisäksi kaksi varahenkilöä vesi- ja viemärilaitoksen käyttöön tarvittaessa. Sammutusvesihuollosta ei ole olemassa erillistä suunnitelmaa. Palopostiverkosto on kartoitettu. Palopostit on merkitty karttoihin ja niistä on luettelot paloautoissa. 2.3.2 Kunnan rajat ylittävä yhteistyö Tuusniemen kunta on osakkaana Koillis-Savon Vesi Oy:ssä. Koillis-Savon Vesi Oy:n vedenottamot on rakennettu pohjavesiesiintymien yhteyteen Tuusniemen kunnan puolelle. Koillis-Savon Vesi Oy:n Könönkankaan ja Tuusjärven vedenkäsittelylaitoksilta johdetaan talousvettä Tuusniemen kunnan vesihuoltolaitokselle sekä Pohjois- Tuusniemen, Tulikallion ja Paakkilan seudun vesiosuuskunnille. Tuusjärven vedenottamolta talousvettä johdetaan Heinäveden kunnan pohjoisosan kyliin voimassa olevaan sopimukseen perustuen.

Tuusniemen kunta 11 3 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 3.1 Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa Asutus Väestön väheneminen johtuu pääosin muuttotappiosta erityisesti haja-asutusalueelta, mutta myös jossakin määrin luonnollisen väestönmuutoksen tappiollisuudesta (syntyneitä on vähemmän kuin kuolleita). Taulukko 4. Tuusniemen väestökehitysennuste vuoteen 2040 asti (Tilastokeskus). Vuosi 2010 2020 2030 2040 Asukasmäärä 2893 2798 2715 2567 Elinkeinot ja palvelut Koska järjestetty vesihuolto mahdollistaa osaltaan karjatalouden harjoittamisen ja maaseutuelinkeinojen synnyn, tulee maaseutualueilla toimivien yritysten vesihuollon toimintavarmuus ja tarpeet ottaa huomioon vesihuollon kehittämisessä. Vapaa-ajan toiminnot Tuusniemen kunnassa on kesäasuntoja noin 1400 kpl. Kesäasuntojen lukumäärän arvioidaan lisääntyvän vuosittain 5-10 asunnolla. 3.2 Vesihuolto nykyisillä toiminta-alueilla 3.2.1 Talousvesi Talousveden laatu ja riittävyys Tuusniemen kunnassa ominaisvedenkulutuksen oletetaan pysyvän jokseenkin samalla tasolla kuin nykyisinkin. Väestön vähenemisen ansiosta veden kokonaiskulutuksen odotetaan kuitenkin hieman laskevan. Talousveden tuotanto on ollut riittävä. Verkostovesi on täyttänyt kaikki talousveden laatuvaatimukset. Verkostojen kunto Kirkonkylän vesijohtoverkoston vuotovesimäärä ei ole ollut mainittava, joten vesijohtoverkostoissa ei vuotojen takia ole välitöntä saneeraustarvetta. Verkoston kokonaispituuden huomioon ottaen on kuitenkin varauduttava säännölliseen kunnostusohjelman käynnistämiseen.

Tuusniemen kunta 12 3.2.2 Jätevesi Jäteveden käsittely Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo Pohjois-Savon ympäristökeskus on myöntäessään Tuusniemen kunnalle luvan laskea jätevedenpuhdistamolta jätevedet purkuputkella Juojärveen. Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on toimitettava lupaviranomaiselle 31.3.2013 mennessä. Verkostojen kunto Viemäriverkostoa on kunnostettu 1990-luvun lopulla, mutta verkostosaneeraustarvetta on yhä edelleen. Viemäriverkostojen saneeraukseen on nyt varattu kunnan investointiohjelmassa keskimäärin 30 000 /vuosi. 3.2.3 Hulevesi Hulevesiverkostoa on rakennettu kirkonkylään. Hulevedet johdetaan pääosin vesistöihin avo-ojissa. 3.3 Kehittämistarpeet toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla Vesihuollon kehittäminen toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla painottuu olemassa olevien verkostojen lähialueilla sijaitsevien kiinteistöjen liittämiseen yhteisviemäröintiin tai niiden saamiseksi vesijohtoverkostojen piiriin. 3.3.1 Verkostojen tarvealueet 3.3.2 Haja-asutusalueet Talousvesi Uudet asemakaavoitettavat asuin- ja yritysalueet edellyttävät kunnallistekniikan rakentamista. Taajaan asutut alueet, yksittäisten kiinteistöjen aivan vesihuoltolaitoksen toimintaalueiden välittömässä tuntumassa ovat selkeitä vesijohtoverkostojen tarvealueita. Jätevesi Myös viemäriverkosto tulee rakentaa uusille kaavoitettaville alueille. Taajaan asutut alueet, yksittäisten kiinteistöjen aivan vesihuoltolaitoksen toimintaalueiden välittömässä tuntumassa ovat selkeitä viemäriverkostojen tarvealueita. Erityisesti viemäriverkoston tarvealueina on huomattava pohjavesi- ja ranta-alueilla sijaitsevat viemäröimättömät alueet. Talousvesi Haja-asutusalueilla talouksien kaivovesi ei aina täytä talousvedelle asetettuja laatuvaatimuksia. Veden riittävyydessä on myös esiintynyt puutteita.

Tuusniemen kunta 13 Jätevesi Ympäristösuojelulain ja hajajätevesiasetuksen määräykset: Ympäristösuojelulain muutokset tulivat voimaan 9.3.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn yleiset tavoitteet on määritelty 10. maaliskuuta 2011 hyväksytyssä asetuksessa, joka tuli voimaan 15.3.2011. Uudessa hajajätevesiasetuksessa talousjätevesien käsittelylle määritetty puhdistustehon vähimmäisvaatimustaso on seuraava: - orgaanisen aineen osalta 80 % - kokonaisfosforin osalta 70 % - kokonaistypen osalta 30 % Tiukempaa jätevesien käsittelyn vaatimustasoa sovelletaan vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella ja sellaisilla ranta-alueilla, joissa vesienhoitosuunnitelmissa hajajätevesien aiheuttama kuormitus on arvioitu merkittäväksi vesien hyvän tilan saavuttamisen tai säilyttämisen kannalta. Puhdistustehon ankarampi ohjeellinen puhdistustaso asetuksessa on seuraava: - orgaanisen aineen osalta 90 % - kokonaisfosforin osalta 85 % - kokonaistypen osalta 40 % Uuden asetuksen muutokset koskevat vuoden 2004 alun jälkeen rakennettuja jätevesijärjestelmiä heti säädösten voimaantultua. Ennen vuotta 2004 rakennettujen käyttökuntoisten jätevesijärjestelmien tulee täyttää uudet vaatimukset 15.3.2016 mennessä. Asetuksen muutoksella ei ole vaikutusta rakentamisen lupamenettelyihin. Mahdollisuudet poikkeuksiin Voimaan tulleessa hajajätevesiasetuksessa on annettu mahdollisuus poikkeuksiin. Jätevesien puhdistamisen vaatimuksesta vapautuvat kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Jos kiinteistön jätevesistä kuitenkin jossain erityistapauksissa aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa, voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen puuttua asiaan. Vapautus ei koske uudisrakennuksia eikä vapaa-ajan asuntoja. Jos kiinteistön hallinnassa tapahtuu muutos eikä ikäehto toteudu, automaattivapautus raukeaa. Ympäristösuojelulain muutoksella on täsmennetty määräaikaisen vapautuksen edellytyksiä. Poikkeuksen perusteena laissa on erikseen mainittu pitkäaikainen sairaus ja työttömyys. Näissä erityisen vaikeassa elämäntilanteessa oleville kiinteistön haltijoille voidaan hakemuksesta myöntää enintään viideksi vuodeksi kerallaan vapautus asetuksen vaatimuksista. Vapautus voidaan myöntää myös niille kiinteistöille, joihin ulotetaan vesihuoltolaitoksen viemäri lähivuosina 15.3.2016 jälkeen.

Tuusniemen kunta 14 4 ARVIO VESIHUOLLON TOIMINTAVARMUUDESTA 4.1 Vesihuoltolaitosten toimintavarmuus Tuusniemen kunnan vesihuoltolaitoksen vedenhankinnan osalta toimintavarmuus on hyvä. Vedenhankinta tukeutuu vedenottamoihin ja vedenotto- ja käsittelykapasiteetti näillä näkymin riittävä Jätevesien käsittelyn toimintavarmuuteen vaikuttaa merkittävästi myös viemäriverkoston kunto ja sitä pitkin tulevien hule- ja vuotovesien määrä, joka Tuusniemen kirkonkylän viemäriverkostossa on ollut noin 20 %. Tavoitteena olisi saada vuotovesimäärä 10 15 %:n tasolle. Tämä edellyttää suunnitelmallista viemäriverkoston saneerausta. Tuusniemen kirkonkylän viemäriverkoston vuotovesiselvitys valmistui 20.10.2006. Jätevedenpuhdistamon toiminnalle suurimman riskitekijän muodostaa öljyjen, kemikaalien ja myrkkyjen pääsy viemärivesiin ja sen seurauksena jäteveden puhdistusasteen alenemisen. Vuotovedet heikentävät laitoksen toimintavarmuutta. 4.2 Raakavesilähteiden riittävyys ja tila Tuusniemen kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja niiden arvioidut kokonaisantoisuudet on esitetty taulukossa 7. Taulukko 5. Pohjavesialueet. NIMI NUMERO LUOKKA ARVIOITU ANTOISUUS Susihaudanrinne 0817451 I 900 Palokangas 0885702 I 1700 Tuusniemi 0885703 I 900 Tuusjärvi 088705 I 2500 Kiukoonniemi 0885706 I 400 Ihalankangas 0885712 I 500 Kiiskiniemenkangas 0885751 I 1400 Yhteensä 8300 m 3 /d Tuusniemen kunnan Hyvärilän vedenottamo on rakennettu Tuusniemen pohjavesialueelle. Palokankaan, Tuusjärven ja Susihaudanrinteen sekä Ihalankankaan pohjavesialueille on vedenottamot rakentanut Koillis-Savon Vesi Oy. Paakkilan seudun vesiosuuskunnan vedenottamo on rakennettu Kiukoonniemen pohjavesialueelle. 4.3 Pohjaveden suojelusuunnitelmat Suojelusuunnitelmaa käytetään ohjeena viranomaistoiminnassa kuten maankäytön suunnittelussa, vesilain mukaisessa pohjaveden muuttamis- ja pilaantumiskieltojen valvonnassa, öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnassa, vesiensuojelua koskevien ennakkoilmoituksia tarkastettaessa, jätehuollon suunnittelussa sekä terveydensuojelulain ja maa-aineslain mukaisia lupia myönnettäessä.

Tuusniemen kunta 15 Tuusniemen kunnan pohjavesialueiden veden laadun turvaamiseksi alueille laaditaan pohjavedensuojelusuunnitelmat vuoden 2011 aikana. Suojelusuunnitelmat laaditaan kaikille I-luokan vedenhankintaa varten tärkeille pohjavesialueille. 4.4 Varautuminen poikkeustilanteisiin Tuusniemen kunnalla on vuonna 20.2.2007 päivitetty vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelma vesi- ja jätevesihuollon järjestämiseksi poikkeusoloissa. Säännöstellyn vedenjakelun minimimäärä asutuksen vedentarpeisiin on 50 l/as/d sekä sairaaloiden vedentarpeisiin 150 l/d/hoitopaikka. Laitokselle on asetettu valmiustavoitteet, jotka luokitellaan kolmeen vaiheeseen: perusvalmius, tehostettu valmius ja täysvalmius. Perusvalmius on tila, jota ylläpidetään normaaliaikana. Tehostetulla valmiudella hallitaan uhkaava tai syntynyt poikkeustilanne ja mahdollistetaan täysvalmiuteen siirtyminen lyhyessä ajassa. Valmiuslain mukaisissa poikkeustilanteissa toiminta tapahtuu kunnan johtokeskuksen alaisuudessa ja käytännön työskentelyä johtaa laitoksen valmiuspäällikkö.

Tuusniemen kunta 16 5 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET 5.1 Palvelujen parantamisen tavoitteet ja päämäärät Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla vesihuollon kehittäminen kohdistuu palvelujen kehittämiseen, toiminta-alueiden sisällä olevien mutta ilman vesi- ja/tai viemäriliittymää olevien kiinteistöjen verkostoihin liittämiseen ja hallittuun toiminta-alueiden laajentamiseen. Haja-asutusalueilla vesihuollon kehittämistarpeet liittyvät toisaalta juomaveden sekä määrän että laadun turvaamiseen ja toisaalta jätevesien käsittelyn tehostamiseen. Tuusniemen haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämisen erityinen painopiste liittyy vesistöjen hajakuormituksen vähentämiseen ja jätevesien käsittelyn tehostamiseen ranta-alueilla. Ympäristösuojelulain muutokset tulivat voimaan 9.3.2011. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn yleiset tavoitteet on määritelty 10. maaliskuuta 2011 hyväksytyssä asetuksessa, joka tuli voimaan 15.3.2011. Tuusniemen kunnan vesihuoltopalveluiden parantamisen painopisteet ovat: Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla sijaitsevien kiinteistöjen liittäminen vesijohto- ja viemäriverkkoon Verkostoihin liittyneiden palvelutason ylläpitäminen o Talousveden turvaaminen o Kirkonkylän viemäriverkoston peruskorjauksen jatkaminen Toiminta-alueen hallittu laajentaminen o Toiminta-alueen laajentaminen Haja-asutuksen talousveden laadun parantaminen o Laatuongelmien selvittäminen ja lievittäminen o Veden laatuongelmien vaivaamien kiinteistöjen auttaminen Haja-asutusalueiden talousveden määrän turvaaminen o Veden riittävyysongelmien vaivaamien kiinteistöjen auttaminen o Vesiosuuskuntien yhdistämisen edistäminen o Yhdysvesijohtojen rakentaminen Vesihuoltolaitoksen jätevedenkäsittelyn lupaehtojen edellyttämän tason turvaaminen o Vuotovesien määrän vähentäminen Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn tehostaminen o Uuden asetuksen mukaiset toimenpiteet Hajakuormituksen vähentäminen o Kiireellisyysaikataulu toteuttamiselle o Ohjeistus kiinteistökohtaisen puhdistamon rakentamiseen o Valvonnan ja katselmusten tehostaminen Tiedottamisen tehostaminen o Säädökset ja määräykset

Tuusniemen kunta 17 o Haja-asutuksen jätevesiasetus o Vesiosuuskuntien toimintakyvyn parantaminen o Vesiosuuskuntien yhteistoiminta o Vesiosuuskuntien häiriö- ja erityistilanteisiin varautuminen 5.2 Organisatoriset linjaukset Tuusniemen kunnan vesihuolto toimii hyvin kunnallisena vesilaitoksena. Tavoitteena on hyvän palvelutason säilyttäminen kuntalaisilla. Jätevesien käsittelyjärjestelmien saattaminen ajanmukaiselle tasolle edellyttää ammattitaitoista suunnittelua, rakentamista, huoltoa ja kunnossapitoa. Koska toiminnasta aiheutuu väistämättä kuluja kiinteistön haltijalle, on haja-asutusalueilla tarvetta selvittää yhteisesti järjestettyjen palvelujen organisointimahdollisuuksia. Erityinen tarve kiinteistökohtaisen jätevesihuollon järjestämiseen on karjatiloilla, joiden jätevesikuormitus saattaa olla korkea. Lisäksi oman ongelmansa muodostavat rantakiinteistöt ja pohjaveden muodostumisalueilla sijaitsevat kiinteistöt. Vesiosuuskuntien laajennushankkeisiin pyritään antamaan tukea sekä suunnittelun että rakentamisen osalta. Kunnan teknisen toimiston ja vesi- ja viemärilaitoksen henkilökuntien ammattitaitoa pidetään yllä alalla järjestettävien kurssien ja muiden sopivien tapahtuminen avulla. 5.3 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun Vesihuoltolaitoksen investointien suunnittelu on sidoksissa kunnan muuhun suunnittelutyöhön, koska mm. kaavoitus määrää tulevia vesihuollon tarvealueita. Erityisesti vapaa-ajan osalta maankäytön suunnittelussa tulisi ottaa huomioon vesihuollon järjestämismahdollisuudet alueella. 5.4 Kytkeytyminen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Asianmukaisten vesihuoltopalvelujen järjestäminen on edellytys yhdyskuntarakenteen kehittymiselle. 5.5 Kytkeytyminen maankäytön suunnitteluun 5.5.1 Maankäytön nykytila Maakuntakaavoitus Pohjois-Savon maakuntakaavan laatiminen on käynnistynyt vuonna 2007. Maakuntakaavaehdotus on ollut nähtävillä vuonna 2010. Maakuntakaavan tavoitevuosi on 2030. Ympäristöministeriö vahvisti Pohjois-Savon maakuntakaavan 7.12.2011.

Tuusniemen kunta 18 Koillis-Savon seutukaava Koillis-Savo Seutukaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 21.12.1995. Pohjois- Savon Maakuntakaava korvaa vahvistuttuaan Koillis-Savon Seutukaavan. Rakennusjärjestys Rakentamista kunnassa ohjataan vuonna 2007 uusitulla rakennusjärjestyksellä. Rakennusjärjestys on toiminut ajatellulla tavalla. Yleiskaavoitus Tuusniemen kunnassa on seuraavia osayleiskaavoja: Kaavinjärvi-Rikkaveden rantaosayleiskaava Tuusjärven- Hiidenlahden rantaosayleiskaava Juojärvi-Pujuharju-Pahkasalo rantaosayleiskaava Kosula-Suvas rantaosayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Pahkasalon osayleiskaava, Tuusmäen osayleiskaava Juojärven rantaosayleiskaava Asemakaavoitus Kirkonkylän asemakaava Honkaniemen asemakaava Röhmänniemen asemakaava (Pahkasalo) Pappilanniemen asemakaava (luonnos) Ranta-asemakaavoitus Voimassa olevat ranta-asemakaavat: Huuhkon saari Kaavinjärvi Metsälevä Ohtaansalmi Paakkila Pentinniemi-Sationniemi Oravilahti-Tölpäkkö-Pappila Selkäniemi Talvilahti Tuliniemi Ohtaansalmi-Siltakievari Vihtalahti 5.5.2 Tulevat painopistealueet sekä kehitysnäkymät Tulevina vuosina vesihuollon painopiste kohdentuu haja-asutusalueen viemärivesien käsittelyn parantamiseen. Lisäksi tavoitteena on parantaa talousvedenjakelun toimintavarmuutta rakentamalla osuuskuntien vesijohtoverkostoja yhdistäviä yhdysvesijoh-

Tuusniemen kunta 19 toja mm. Pohjois-Tuusniemen ja Pakkilan seudun vesiosuuskuntien vesijohtoverkostojen välille. Uudet asemakaavoitettavat asuin- ja yritysalueet edellyttävät kunnallistekniikan rakentamista. Erityisesti viemäriverkoston tarvealueina on huomattava pohjavesi- ja ranta-alueilla sijaitsevat viemäröimättömät alueet. 5.6 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet 5.6.1 Vesihuollon maksuilla katettava rahoitus ja taksarakenne Vesihuoltolain mukaan kaikki vesihuoltopalvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset tulisi pitkällä aikavälillä pystyä kattamaan palvelujen käyttäjiltä perittävillä maksuilla. 5.6.2 Kiinteistöjen omistajien oma rahoitus Kiinteistön omistajien kustannukset muodostuvat liittymis-, perus- ja käyttömaksuista. Kukin vesihuoltolaitos on määritellyt em. maksujen suuruudet. 5.6.3 Kunnan avustukset Kunta avustaa maaseudun vesihuollon rakentamista kunnanvaltuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Ensisijaisesti avustusta annetaan yhteishankkeille seuraavien periaatteiden mukaan: jätevesihuollon järjestämisestä huolehtivat pääsääntöisesti vesiosuuskunnat kunta vastaa yhteishankkeen yleissuunnittelukustannuksista ja hyväksyy suunnitelmat kunta myöntää yhteishankkeiden verottomiin toteuttamiskustannuksiin 30 %:n avustuksen kunta takaa hankkeen rahoitukseen tarvittavat lainat yhteishankkeen tulee käsittää vähintään viisi taloutta Kiinteistökohtaisiin hankkeisiin kunta ei osallistu eikä avustusta myönnetä. 5.6.4 Avustukset valtiolta ja EU:lta Vesihuoltoavustuksia on perinteisesti suunnattu erityisesti taajamien ulkopuolisen, suhteellisen tiiviin haja-asutuksen hankkeisiin, joko niiden saattamiseksi keskitetyn vesihuollon piiriin tai asutuskeskittymän oman vesihuoltojärjestelmän aikaansaamiseksi. Nykyisin avustettavat hankkeet sisältyvät yleensä kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmiin ja alueellisiin vesihuollon yleissuunnitelmiin ja ne entistä enemmän myös muita tukilain tavoitteita. EU:n osarahoituksella on myönnetty avustuksia suurillekin alueellisille vesihuoltohankkeille, joita ei ole toteutettu valtion työnä. Vesihuoltolaitokset voivat saada investointien rahoittamiseen avustusta valtiolta tai EU:lta. Investointiavustuksia on käytettävissä seuraavasti: 1) Valtion vesihuoltotyö Vesihuoltosopimus tehdään yleensä valtion ja kunnan kesken, mutta sopimuskumppanina voi olla myös vesiosuuskunta Paikallinen yhteistyöosapuli vastaa suunnittelusta, ympäristövaikutusten selvittämisestä ja kaikista luvista

Tuusniemen kunta 20 Tehtävä kirjallinen perusteltu aloite ELY-keskukseen Suurehkoja, usein ylikunnallisia hankkeita, siirto-, yhdys-, tai merkittäviä haja-asutusalueen siirto-, purku- tai kokoojaviemäreitä Hankkeen tulee perustua vesihuollon kehittämissuunnitelmaan Valtion osuus hankkeen toteuttamiskustannuksista voi yleensä olla enintään 60 % paitsi jos hankkeen pääasiallinen vaikutusalue on haja-asutusalueella, jolloin tuen enimmäismäärä on 75 %. Periaatteena rakentamisessa on, että valtio vastaa pääosin töistä ja yhteistyöosapuoli pääosin tarvikehankinnoista Työ luovutetaan paikalliselle yhteistyöosapuolelle Hanketta voidaan esittää vesihuoltotyöksi milloin tahansa, sillä varsinaista hakuaikaa ei ole 2) Valtion vesihuoltoavustus Alueellisen yhteistyön aikaansaaminen vesihuollossa Vesihuollon turvaaminen erityistilanteissa Vesihuollon aikaansaaminen maaseutuyhdyskunnissa ja haja-asutusalueella Pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäiseminen taikka niiden tilan parantaminen Avustuksen määrä 10-30 % Isojen hankkeiden hakemukset jätetään yleensä lokakuun lopussa. Pieniin hankkeisiin rahoitusta voidaan hakea läpi vuoden Avustusten keskeisiä perusteita: Taloudelliset, terveydelliset ja sosiaaliset syyt Laissa vesihuollon tukemisesta (686/2004) säädetään vesihuoltotoimenpiteiden tukemisen edellytyksiä. Lain 4 :n mukaan vesihuoltotoimenpidettä varten on laadittava suunnitelma, jossa on otettu huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Hankkeella on hyvä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Hanke tukee kestävää yhdyskuntarakennetta ja suunniteltua maankäyttöä Hanke on kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukainen Hanke on alueellisen vesihuoltostrategian tavoitteen mukainen Hanke on kokonaistaloudellisesti tehokas Tuki varmistaa hankkeen asianmukaisen toteuttamisen Sekä vedenhankinta että jätevedenkäsittely on järjestetty asianmukaisesti Veden laadun on täytettävä vaaditut kriteerit Voidaan myöntää yksityiselle kiinteistöille, osuuskunnille tai kunnille Rahoituksen saamisen edellytyksenä on nykyisin asianmukainen jätevesien käsittely, ts. jos jätevesien käsittelyä taajaan asutuilla alueella ei ole hoidettu asianmukaisesti niin pelkkään vedenhankintaan ei ole mahdollista saada rahoitustukea kuin poikkeustapauksissa 5.6.5 Kiinteistökohtaiset vesihuoltoavustukset Kiinteistökohtaista tukea on erityisistä syistä mahdollista myöntää pysyvään asumiseen käytetyille kiinteistöille, kun kiinteistökohtainen ratkaisu on käytännössä ainoa toteuttamiskelpoinen ratkaisu ja kun se on terveydellisistä syistä välttämätön ja siitä aiheutuvat kustannukset muodostuvat kohtuuttoman suuriksi. Kiinteistökohtaisen vesihuoltoratkaisun lisäksi avustusta voidaan myöntää myös kiinteistön liittämiseksi vesihuoltoverkostoon.

Tuusniemen kunta 21 Kiinteistön omia vesihuoltoratkaisuja tuettaessa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tuki ja kotitalousvähennys ovat ensisijaisia tukimuotoja. Nämä tukimuodot eivät perustu vesihuollon tukilakiin, vaan niistä on eri säännökset. Kotitalousvähennyksessä pätevät veroviranomaisen ohjeet ja asuntorahaston tuessa tuen ehtona ovat mm. sosiaaliset perusteet. Avustusten keskeisiä perusteita: Kiinteistön liittäminen vesihuoltoverkostoon on tarpeen ja mahdollista, mutta pitkän etäisyyden takia ilman tukea kohtuuttoman kallista Kiinteistön liittäminen vesihuoltoverkostoon vesihuoltolaitoksen toimintaalueella voidaan katsoa esimerkiksi maaperän laadun tai korkeuserojen takia muutoin kohtuuttomaksi Kiinteistön vesihuolto saatetaan talousveden osalta turvalliseksi sekä jäteveden käsittelyn osalta asetuksen ehdot täyttäväksi Kiinteistökohtainen ratkaisu on olennaisesti tavanomaista kyseisellä alueella vallitsevaa kustannustasoa kalliimpi Kiinteistö ei sijaitse vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella eikä vesihuoltolaitoksen verkoston rakentaminen alueelle ole näköpiirissä 5.6.6 Muut tukimahdollisuudet EU:n aluekehitysohjelmien, maaseutuohjelmien ja Interreg-ohjelmien kautta voidaan ohjelmista riippuen tukea myös vesihuollon kehittämishankkeita, joissa vesihuolto on osa hankekokonaisuutta. Vesihuoltohankkeiden EU- rahoituksessa noudatetaan EUtukiohjelmien kriteerien lisäksi samoja vesihuollon tukemisen periaatteita kuin kansallisen rahoituksen osalta. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) rahoituksella on mahdollista tukea vesihuoltohankkeita, joilla on suuri merkitys elinkeinotoiminnan kehittämisen tai olemassa olevan toiminnan säilymisen kannalta.

Tuusniemen kunta 22 6 KEHITTÄMISTOIMENPITEET 6.1 Vesihuollon kehittäminen ja parantaminen nykyisillä toiminta-alueilla 6.1.1 Verkostojen kattavuus ja ylläpito Talousvesi Tuusniemen kunnan haja-asutusalueella vesijohtoverkostot on pääosin rakennettu alueille, joilla yhteisvedenhankinta on taloudellisesti perusteltua. Talousveden jakeluverkostojen täydennysrakentamista jatketaan ilmenevien tarpeiden mukaan. Jätevesi Viemäriverkostoja tullaan rakentamaan pääasiassa haja-asutusalueelle yhteisviemäröintihankkeita toteutettaessa. Hulevesi Hulevesiviemäreitä tultaneen rakentamaan tarpeen mukaan Tuusniemen kirkonkylään mm. kaavateiden peruskorjausten yhteydessä. 6.1.2 Suurempien toimintayksiköiden / toiminta-alueiden muodostaminen Osuuskuntien ja yhtymien lakkauttamisesta ja liittämisestä kunnan tai suuremman osuuskunnan vesihuoltolaitokseen tulisi harkita. 6.2 Toiminta-alueisiin sisällytettävät alueet Arvioitaessa ennakoivasti kunnan järjestämisvelvollisuuden alueellista ulottuvuutta sekä vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tarkistamistarpeita ympäristösuojelulliselta ja terveydelliseltä kannalta on syytä harkita erityisesti, millä alueilla talousjätevesiasetuksen vaatimukset on tarpeen täyttää vesihuoltolaitosten viemäriverkostoja laajentamalla. Suunnitelmassa on määritelty tavoitealueita, joille yhteisviemäröinnin rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi hajajätevesiasetuksen siirtymäajan 15.3.2016 päätyttyä. Päällekkäisten investointien välttämiseksi suunnitelmassa viemäriverkoston piiriin suunnitellut alueet vapautuvat jätevesijärjestelmänsä tehostamisesta ennen yhteisviemärin rakentamista. Viemäriverkostojen piiriin tulevien alueiden kiinteistönomistajat ei tarvitse tehdä erillistä hakemusta määräajan pidentymisen vuoksi. 6.2.1 Nykyiset toiminta-alueet Tuusniemen kunnan alueella toimiville vesihuoltolaitoksille on hyväksytty toimintaalueet. Toiminta-alueet tarkistetaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksen yhteydessä.

Tuusniemen kunta 23 Taulukko 6, Tuusniemen kunnan vesihuoltolaitosten nykyiset toiminta-alueet Vesihuoltolaitos Tuusniemen kunnan vesi- ja viemärilaitos Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunta Paakkilan seudun vesiosuuskunta Tulikallion vesiosuuskunta Leppärannan vesiosuuskunta Toiminta-alue Vesi- ja viemäriverkosto Vesi- ja viemäriverkosto Vesijohtoverkosto Vesi- ja viemäriverkosto Vesijohtoverkosto 6.3 Vesihuoltolaitokset 6.3.1 Vedenhankinta Tuusniemen kunnan vesihuoltolaitoksen vedenhankinnan kehittäminen painottuu nykyisen Hyvärilän vedenottamon kunnossapitoon ja tarvittaviin peruskorjauksiin. Hyvärilän pohjavedenottamolla on pohjaveden mangaanipitoisuus on ollut hieman koholla. 6.3.2 Jätevesienkäsittely ja liete Tuusniemen kunnan vesi- ja viemärilaitoksen kirkonkylän Pahkasalon jätevedenpuhdistamon laajennus ja peruskorjaus valmistui vuonna 2007. Lähitulevaisuudessa jätevedenpuhdistamoon ei ole tarvetta tehdä mainittavia laajennuksia tai peruskorjauksia. Lähi vuosina puhdistamolla tehdään pääosin laitteistoihin kohdentuvia täydennyksiä ja muutoksia mm. ferrosulfaatin annostukseen liittyen. 6.4 Vesihuollon kehittäminen toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla 6.4.1 Mahdollisuus hyödyntää vesihuoltolaitosten verkostoja Tuusniemen kunnan alueella vesijohtoverkostot on rakennettu varsin kattavasti niille alueille, joissa verkostojen rakentaminen on ollut taloudellisesti perusteltua. Hajaasutusalueella vesijohtoverkostojen rakentamista tullaan jatkamaan ilmenevien tarpeiden niin vaatiessa. Vesijohtoverkostoihin liitettävien kiinteistöjen vesijohdot yhdistetään kunnan tai vesiosuuskuntien vesijohtoverkostoihin. 6.4.2 Kiinteistökohtaiset ratkaisut Jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä on kunnan ympäristösuojelumääräysten lisäksi noudatettava talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen sekä kunnan rakennusjärjestyksen ja jätehuoltomääräysten säännöksiä. Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyn osalta laadittavissa ympäristönsuojelumääräyksissä alueet määritellään eritasoiset käsittelyvaatimukset omaaviin alueisiin. Ympäristösuojelulain muutokset tulivat voimaan 9.3.2011. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn yleiset tavoitteet on määritelty 10. maaliskuuta 2011 hyväksytyssä asetuksessa, joka tuli voimaan 15.3.2011. Jätevesien käsittelyyn vaihtoehtoja on olemassa, ja jokaisessa tapauksessa voi erikseen harkita mikä on kullakin rakennuspaikalla sopivin. Ensisijaisena vaihtoehtona on maapuhdistamo. Jos olosuhteet kiinteistöllä ovat sellaiset, ettei maapuhdistamoa voida

Tuusniemen kunta 24 käyttää tulee kysymykseen valmiina paketteina hankittavat pienpuhdistamot. Myös maatalouden ja karjasuojien jätevesien käsittelystä on saatavissa ohjeita. Kunnan ympäristönsuojelusihteeri neuvoo tarvittaessa jätevesienkäsittelyssä ja antaa tietoja mahdollisista ratkaisuista. 6.4.3 Muut palvelut Kunta voi palvella vesihuoltolaitosten ulkopuolisia alueita neuvonnalla ja tiedottamalla. 6.5 Muut kehittämistoimenpiteet 6.5.1 Erityiskäyttäjien huomiointi Näköpiirissä ei ole sellaisten erityiskäyttäjien sijoittumista kunnan alueelle, jotka vaatisivat erityisiä toimenpiteitä vesihuoltolaitoksilta. 6.5.2 Elinkeinoelämän tarpeet Kunnan alueella olevien ja alueelle sijoittuvien uusien yritysten tarpeet on huomioitu tai tullaan huomiomaan vesihuoltolaitosten kehittämisessä. Erityisiä kohteita ovat mm. karjatilat, jotka laajentavat merkittävästi tuotantoaan. 6.5.3 Sammutusvesihuolto Sammutusvesihuollosta ei ole olemassa erillistä suunnitelmaa. Palopostiverkosto on kartoitettu. Palopostit on merkitty karttoihin ja kartat on pelastuslaitoksen käytössä. Kirkonkylän vesitornin yhteyteen on suunnitteilla palovesiasema pelastuslaitoksen käyttöön. 6.6 Toimintavarmuus ja varautuminen poikkeustilanteisiin 6.6.1 Varautuminen poikkeus- ja häiriötilanteisiin Tuusniemen kunnassa talousvedenjakelu on turvattu hyvin useiden vedenottamoiden ja rakennettujen yhdysjohtojen avulla. 6.6.2 Valmiussuunnitelmat Tuusniemen kunnalla on vuonna 2007 päivitetty vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelma vesi- ja jätevesihuollon järjestämiseksi poikkeusoloissa. Säännöstellyn vedenjakelun minimimäärä asutuksen vedentarpeisiin on 50 l/as/d sekä sairaaloiden vedentarpeisiin 150 l/d/hoitopaikka. Laitokselle on asetettu valmiustavoitteet, jotka luokitellaan kolmeen vaiheeseen: perusvalmius, tehostettu valmius ja täysvalmius. Perusvalmius on tila, jota ylläpidetään normaaliaikana. Tehostetulla valmiudella hallitaan uhkaava tai syntynyt poikkeustilanne ja mahdollistetaan täysvalmiuteen siirtyminen lyhyessä ajassa. Valmiuslain mukaisissa poikkeustilanteissa toiminta tapahtuu kunnan johtokeskuksen alaisuudessa ja käytännön työskentelyä johtaa laitoksen valmiuspäällikkö. 6.6.3 Kriisiviestintä Kriisiviestintä on käsitelty Koillis-Savon Vesi Oy:n talousveden valvontatutkimusohjelmassa.

Tuusniemen kunta 25 6.7 Organisaatioiden ja yhteistyön kehittäminen 6.7.1 Yhteistyö kunnan alueella Valvontatutkimusohjelmat, varavedenhankintasuunnitelmat ja kriisiviestintäsuunnitelmat tulisi laatia yhteistyössä, jotta toimintamallit ja käytännöt olisivat yhtenäisiä. 6.7.2 Alueellinen yhteistyö Alueellinen vesihuollon kehittäminen merkitsee ennen kaikkea vedenhankinnan ja käsittelyn keskittämistä laadultaan ja antoisuudeltaan parhaille vedenottamoille. Koillis- Savon Vesi Oy omistaa Tuusniemen kunnan puolella sijaitsevat Könönkankaan ja Tuusjärven vedenottamot. Talousvedentuotannossa Koillis-Savon Vesi Oy:n roolia voisi kehittää siten, että pääosa Koillis-Savon vedenottamoista ja -käsittelylaitoksista tulisi yhtiön omistukseen ja huollettavaksi. Koillis-Savon Vesi Oy on suunnitellut keskittävänsä nykyisten vedenottamoidensa vedenkäsittelyn Könönkankaan vedenkäsittelylaitokselle. Vedenkäsittely lakkautetaan Tuusjärven vedenottamolla ja Tuusjärven esiintymästä pumpattava vesi johdetaan vedenkäsittelyyn Könönkankaalle ja edelleen verkostoon. Könönkankaan vedenvedenkäsittelylaitoksen peruskorjauksessa ja laajennuksessa tultaneen laitostuotto mitoittamaan siten, että laitos pystyy tuottamaan myös Juankosken Rajasalmen vedenottamon häiriö- tai poikkeustilanteissa tarvittavan veden. 6.8 Vesihuollon kehittämisratkaisut 6.8.1 Kustannusten laskentaperusteet Rakentamiskustannukset on arvioitu laitosten osalta tuoton ja tarvittavan vedenkäsittelyn perusteella. Vesi- ja viemärijohtolinjojen rakennuskustannukset on arvioitu vastaavissa hankkeissa toteutuneisiin yksikkökustannuksiin perustuen. Kehittämishankkeiden kustannusarviot ovat liitteenä. 6.8.2 Muut vaikutukset Vesihuollon järjestämisen vertailua joudutaan tekemään ennen kaikkea hajaasutusalueilla. Vaihtoehtoina ovat kiinteistökohtaiset järjestelyt, useamman kiinteistön yhteiset ratkaisut, laajemman, esimerkiksi kyläkohtaisen vesihuollon toteuttaminen osuuskuntamuotoisena tai vesijohto- ja viemäriverkostojen rakentaminen kunnan vesihuoltolaitoksen verkostoihin. Kunta avustaa osuuskuntamuotoisen vesihuollon järjestämistä.

Tuusniemen kunta 26 7 TOIMENPIDEOHJELMA 7.1 Kehittämistoimenpiteet 7.1.1 Tuusniemen kunnan hankkeet Tuusjärven kylätaajaman viemäriverkosto, aluetunnus 1 Yhteisviemäröintialue käsittää Tuusjärven kylätaajaman. Alueelle on vesijohtoverkosto pääosin rakennettu, jolloin rakentaminen painottuu viemäriverkoston rakentamiseen. Viemäriverkoston rakentaminen on suunniteltu toteutettavaksi Pohjois- Tuusniemen vesiosuuskunnan toimesta. Tuusjärven ja Laukka-ahon välinen siirtoviemäri on rakenteilla rinnan yhdysvesijohtojen kanssa. Viemäri- ja vesijohtoverkoston yleissuunnitelma on esitetty kartassa 670.10 sekä kustannusarvio liitteessä 10/670. Kosulan kylätaajaman viemäriverkosto, aluetunnus 2 Yhteisviemäröintialue käsittää Kosulan keskeisen kylätaajama-alueen. Alueelle on vesijohtoverkosto pääosin rakennettu, jolloin rakentaminen painottuu viemäriverkoston rakentamiseen. Kosulan kylään laadittiin vuonna 2007 yhteisviemäröinnin yleissuunnitelma, joka käsitti laajemman alueen kuin mitä tässä suunnitelmassa on esitetty. Suunnitelmaan sisältyy kyläpuhdistamo purkuviemäreineen. Suunnitelma on esitetty kartassa 670.11 ja kustannusarvio liitteessä 11/670. Kaavinkosken viemäriverkosto, aluetunnus 3 Kaavin kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on käsitelty Kaavinkosken alueen vesihuollon toteuttamista ja suunnitelmassa on yhtenä vaihtoehtona esitetty alueen viemärivesien johtaminen yhdessä Kaavin kunnan puolella muodostuvien jätevesien kanssa rakennettuun Luikonlahti Kaavin kirkonkylä siirtoviemäriin. Kaavin kirkonkylältä viemärivedet johdetaan Juankoskella sijaitsevaan yhteispuhdistamoon. Siirtoviemäri Ohtaansalmi Tulikallio, aluetunnus 4 Kehittämissuunnitelmassa esitetty siirtoviemäri Ohtaansalmelta Tulikallioon palvelee sen vaikutuspiirissä olevaa ympärivuotista- ja loma-asutusta sekä alueella sijaitsevia ja mahdollisia uusia matkailukohteita. Siirtoviemärin kustannusarvio on esitetty liitteessä 12/670. Pahkasalo, aluetunnus 5 Pahkasalon saaressa vesihuollon rakentaminen kytkeytyy alueen uudisrakentamiseen. Pahkasaloon rakennetaan ympärivuotiseen käyttöön tulevia asuntoja sekä lomaasuntoja. Kankaismäen vesijohtolinjat, aluetunnus 6 Kankaisen alueelle vesijohtoverkoston rakentamishanke on ollut vireillä vuosia. Vesijohtoverkoston laajennuksen toteuttaja on Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunta. Hankkeen toteutuminen edellyttää liittyjien lukumäärän kasvua. Kustannusarvio on esitetty liitteessä 13/670.

Tuusniemen kunta 27 Yhdysvesijohto Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunta Pakkalan seudun vesiosuuskunta, aluetunnus 7 Suunniteltu yhdysvesijohto liittää osuuskuntien vesijohtoverkostot ja parantaa alueen vedenjakeluvarmuutta ja yhdysvesijohtoon voidaan liittää aluetta palvelevia haarajohtoja. Kustannusarvio on esitetty liitteessä 14/670. Kojanlahden runkovesijohto, aluetunnus 8 Vesijohtoverkoston laajennuksen toteuttaja on Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunta. Hankkeen toteutuminen edellyttää liittyjien lukumäärän kasvua. Kustannusarvio on esitetty liitteessä 15/670. Ranta-Kosulan vesijohtoverkosto, aluetunnus 9 Ranta-Kosulan vesijohtoverkoston rakentamishanke on ollut vireillä vuosia. Vesijohtoverkoston laajennuksen toteuttaja on Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunta. Hankkeen toteutuminen edellyttää liittyjien lukumäärän kasvua. Kustannusarvio on esitetty liitteessä 16/670. Runkovesijohto Mustinlahti Laukansalo, aluetunnus 10 Tuusniemen kunnan eteläosaan Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunnan runkovesijohto läntistä reittiä ulottuu Mustinlahteen ja toinen runkovesijohto Luostarintien suuntaisesti ulottuu Laukansaloon, josta runkojohto jatkuu Heinävedenkunnan pohjoisosan kyliin. Molempiin rakennettuihin runkovesihaaroihin on rakennettu alavesisäiliö paineenkorotuspumppaamoineen. Mustinlahden ja Laukansalonvälisellä alueella on vedentarvekysely meneillään Pohjois-Tuusniemen osuuskunnan toimesta. Suunniteltu runkovesijohto parantaa vedenjakeluvarmuutta osuuskunnan eteläisellä verkostonosalla ja parantaa vedentoimitusta Heinäveden kunnan puolelle. Hietajärven vesi- ja viemäriverkosto, aluetunnus 11 Hietajärven alue sijaitsee Tuusniemen kirkonkylän pohjoispuolella. Alueella sijaitsevat loma-asunnot ja ympärivuoteisessa käytössä olevat kiinteistöt sijaitsevat pääosin Hietajärven rannalla. Tuusniemen kirkonkylän vesi- ja viemäriverkostoista on rakennettu runkojohdot viemärivedenpumppaamoineen Hietarantaan, joihin johtoihin suunnitellut Hietajärven vesi- ja viemärijohdot on suunniteltu liitettäväksi. Suunnitelma on esitetty kartassa 670.12 ja kustannusarvio liitteessä 18/670. Kortesalmi Lehtoranta viemäriverkosto, aluetunnus 12 Alueen kiinteistöt ovat pääosin liittyneet Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon. Alueen vesihuollon kehittäminen painottuu viemäriverkoston rakentamiseen. Viemärivedet on suunniteltu johdettavaksi Pahkasalon saareen Röhmänniemeen ja edelleen suunnitellun ja rakennetun viemärin kautta Pahkasalon jätevedenpuhdistamolle. Suunnitelma on esitetty kartassa 670.13 ja kustannusarvio liitteessä 19/670.