SKOGENS KULTURARV I KVARKENREGIONEN 2 (SKAIK2)

Samankaltaiset tiedostot
SKOGENS KULTURARV I KVARKENREGIONEN 2 (SKAIK2)

SKOGENS KULTURARV I KVARKENREGIONEN 2 (SKAIK2)

VÄLIRAPORTTI

SKOGENS KULTURARV I KVARKENREGIONEN 2 (SKAIK2)

SKOGENS KULTURARV I KVARKENREGIONEN 2 (SKAIK2)

SKOGENS KULTURARV I KVARKENREGIONEN 2 (SKAIK2)

SKOGENS KULTURARV I KVARKENREGIONEN 2 (SKAIK2)

SKOGENS KULTURARV I KVARKENREGIONEN 2 (SKAIK2)

Vesa Laulumaa ja Satu Koivisto Museovirasto/SKAIK projekti

Merenkurkun metsien kulttuuriperintö 2

I L M A L A S E R K E I L A U S A I N E I S T O T A R K E O L O G I A S S A

ARKEOLOGIPÄIVÄT 2012

Suomen Arkeologinen Seura ry. Arkeologi(a) ja media. Mikä on muinaisjäännös?

Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia. Metsän siimeksessä Jouni Taivainen

Merenkurkun metsien kulttuuriperintö 2

Pienvesiasiat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Muinaisjäännösrekisterin hyödyntäminen Metsä Groupissa

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

BOTNIA-ATLANTICA -OHJELMA SKOGENS KULTURARV I KVARKENREGIONEN (SKAIK) INNOVAATIOPROJEKTI MUSEOVIRASTO SUOMEN OSUUDEN LOPPURAPORTTI

Ajankohtaista. TAKO-verkoston kevätseminaari / Johanna Jakomaa

Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA

verkostoissa ja järjestöissä (Worklab, IALHI) Muutetaan Kuurojen museon kokoelmat Helsingin Valkeasta talosta Tampereelle

Tervetuloa Zonation-koulutukseen. Moduuli

Suomen Arkeologinen Seura ry. Arkeologia ja kulttuuri. Uutta kivikauden tutkimuksessa.

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O

INVENTOINTIRAPORTTI. Sotkamo. Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi Arkeologiset kenttäpalvelut.

Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä. Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä

KUUSAMO TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2017

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

INVENTOINTIRAPORTTI. Raasepori

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

LOVIISA Garpgård. Inventointi tulevalla soranottoalueella KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT PETRO PESONEN DG2736:1

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät

LAUKON KARTANON ALUE. KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA RAKENNUSPERINNÖN HOIDON SEMINAARI VAPRIIKKI Leena Lahtinen aluearkkitehti Vesilahden kunta

Putkeen menee! hanke

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

KAINUUN SUUNNITELMIEN JA OHJELMIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄ Kainuun maakuntakaavan tarkistamisen vaikutusten arviointi

Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella

INVENTOINTIRAPORTTI. Raasepori. Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi

STRATEGIC PARTNER PROGRAM MPI FINLAND

Itämeristrategian rahoitus

Kokemuksia ekam-yhteistyöstä

BOTNIA ATLANTICA -OHJELMA SKOGENS KULTURARV I KVARKENREGIONEN (SKAIK) INNOVAATIOPROJEKTI

Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeen tuloksia

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Kuusamon metsänhoitoyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus / maaseutuosasto

Metsäkulttuurihanke Haarajoki TTS Tea Elstob

Isokyrö Kattiharjun tuulivoimapuiston arkeologinen lisäselvitys. Inventointialuetta voimalapaikan 8 luoteispuolella.

Pistepilvessä Metsien arkeologiset kohteet LiDARilmalaserkeilausaineistoissa

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Hankerahoituksesta lisäpotkua alueelliseen toimintaan

TARKASTUSKERTOMUS NÄRPIÖ PÖRTOM-GRANLIDEN Kivikautisen asuinpaikan tarkastus kannonnostoalueella. Kaisa Lehtonen MUSEOVIRAS T O

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

Saamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

Botnia-Atlantica

Lapin alueellinen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon,

Ii Myllykankaan tuulipuistohankealueen muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2012

E12 Atlantica Transport. Datum Händelse Namn

VÄHÄKYRÖKAAVONTÖNKKÄ KM9520. FM Katariina Nurminen

Hankkeen viestintäsuunnitelma

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 25.3.

Laihian yhdistysilta

KUNTAMETSIEN SUUNNITTELUN TIEKARTTA. Toimintasuunnitelma Jouni Pykäläinen p ,

KULTTUURIYMPÄRISTÖTIETO SIIRI TAMPEREEN KAUPUNKI, MUSEOPALVELUT, PIRKANMAAN MAAKUNTAMUSEO

Sisävesi LIFE IP -diat

OHJAUSRYHMÄN 10. KOKOUS MOREENIASSA Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Kuortaneen ajantasaistushanke

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

... KOKKOLA, (KALVIA), VENEHARJU

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Metsäsertifioinnin toteutustavat

SOPIMUS MUSEOVIRASTON JA SAVONLINNAN MAAKUNTAMUSEON YHTEISTYÖSTÄ JA TYÖNJAOSTA KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMISESSA

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA

UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö

Lämpimästi tervetuloa Lapin 61. Metsätalouspäiville helmikuuta 2019, Rovaniemelle, Lappia-taloon (Jorma Eton tie 8)

Monitavoitearvioinnin käytännöt ja työkalut ympäristövaikutusten arvioinnin laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa VUOSIRAPORTTI

Monimetsä tulokset ja jatkoajatukset

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

NATNET LIFE+ Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South-west Lapland. Kuva: E.

Nokia Kolmenkulman laajennusalue muinaisjäännösinventointi 2017

Arkeologisten kohteiden huomioon ottaminen ympäristön lupa asioissa

HAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell f

Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6,

Transkriptio:

28.1.2014 VÄLIRAPORTTI 1.9. 31.12.2013 HANKEPÄÄTÖKSEN SAAJA: VÄSTERBOTTENIN MUSEO DIAARINUMERO: 304 201000913 YHTEYSHENKILÖ: BERIT ANDERSSON PARTNERI: MUSEOVIRASTO YHTEYSHENKILÖ: HELENA TASKINEN HANKKEEN NIMI: SKOGENS KULTURARV I KVARKENREGIONEN 2 (SKAIK2) 1. Hankkeen tausta Idea metsiin ja arkeologiseen kulttuuriperintöön liittyvästä pohjoismaisesta projektista syntyi kevättalvella 2007, jolloin Västerbottenin museo Uumajasta otti yhteyttä Museovirastoon ja ehdotti yhteistä hanketta. Kevään 2007 yhteistyöpalavereissa todettiin, että Pohjanmaan ja Västerbottenin pitkä yhteinen historia, ympäristöolosuhteet, metsien arkeologinen kulttuuriperintö sekä lisääntynyt tehometsätalous tarjoavat mielenkiintoisen ja haastavan perustan yhteiselle projektille. Projektin tärkeimpänä tavoitteena on vähentää metsätalouden aiheuttamia muinaisjäännösvahinkoja laaja alaisella yhteistyöllä, koulutuksella, tiedotuksella ja uudenlaisia menetelmiä kehittämällä. Päämäärä on kunnianhimoinen ja sen saavuttamiseksi on tärkeää hyödyntää kaikki mahdollinen kokemus ja osaaminen Merenkurkun molemmin puolin. SKAIK hanke on aloitettu vuonna 2009 vuoden mittaisena innovaatioprojektina (SKAIK1). Pilottivuoden uutta luoneet tulokset ja laaja alainen yhteistyö kannustivat hakemaan projektille jatkoa. Toteuttamishankkeessa 2011 2013 (SKAIK2) Suomen yhteistyökumppaneiden Museoviraston ja Metsäkeskuksen lisäksi mukana ovat myös Metsänhoitoyhdistys Etelä Pohjanmaa, UPM, Metsäliitto, Stora Enso, Metsähallitus, Pohjanmaan museo sekä alueen kunnat. 2. Hankkeen tavoitteet Hankkeen Suomen kohdealueeksi on valittu Kyrönmaa, joka on Laihian, Isonkyrön ja Vähänkyrön (nyk. osa Vaasan kaupunkia) kuntien muodostama seutukunta. Hankkeessa jatketaan metsien kulttuuriperinnöstä tiedottamista ja koulutusta tarjoamalla informaatiota metsäalan toimijoiden lisäksi myös metsänomistajille ja metsäalan oppilaitoksille. Suuri osa Kyrönmaan muinaisjäännöksistä ja kulttuurikohteista sijaitsevat nykyisissä talousmetsissä. Projektissa luodaan yhteistyössä metsäalan ammattilaisten kanssa metsätalouden tarpeisiin soveltuvia menettelytapoja ja käytäntöjä, jotta kohteet voidaan ottaa mahdollisimman hyvin huomioon metsien käytössä ja hoidossa. Suomen osuudessa metsien arkeologista kulttuuriperintöä esitellään valikoituja muinaisjäännöksiä kunnostamalla, esittelemällä niitä opastein maastossa ja www sivuilla. Käyntikohteiksi on valittu muinaisjäännöksiä, jotka ovat helposti saavutettavia tai sijoittuvat jo valmiin kulttuurija luontoreitin varteen. Kohteiden saavutettavuuden ja hoidon jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että ne voidaan linkittää seudulla jo entuudestaan toimivaan virkistys ja matkailukäyttöön. 1

Hankkeen Suomen tavoitteet toteuttamisvaiheessa 2011 2013 ovat: Metsäalan yhteistyö Inventointimenetelmien kehittäminen Metsien kulttuuriperinnön inventointi Tietojärjestelmien kehittäminen Tiedotus Rajat ylittävä yhteistyö 2011 2012 2013 Metsänomistajien informointi ja koulutus, muinaisjäännökset ja metsänkäsittely Metsäalan oppilaitokset, neuvonta, tiedottaminen, luonto ja kulttuurireitin suunnittelu, metsien arvokkaat elinympäristöt, ympäristötukineuvonta Toimintaohje metsänkäsittelystä muinaisjäännösalueilla, luonto ja kulttuurireitin toteutus Kehittäminen ja testaaminen Menetelmän käyttöönotto Käyttökokemukset, arviointi, kehittämistarpeet Kenttätyöjaksot Kyrönmaalla; Laihia, Isokyrö ja Vähäkyrö Inventointitietokanta, kehittäminen, testaus ja toteuttaminen www sivut, esitelmät ja tiedotteet, mm. EAA Oslo Yhteiset ekskursiot, maastotyöt, kokoukset, seminaarit, yhteistyöverkoston luominen Kenttätyöjaksot Kyrönmaalla; Laihia, Isokyrö ja Vähäkyrö Inventointitietokannan käyttöönotto Reittien ja esittelykohteiden opasteiden suunnittelu, esitelmät ja tiedotteet Yhteiset ekskursiot, kokoukset, maastotyöt ja yhteistyöverkoston seminaari Yhteenveto kenttätyön tuloksista, maastotarkastuksia reiteillä ja hoitokohteilla Käyttökokemukset, arviointi, kehittämistarpeet Taskuopas metsänkäsittelystä muinaisjäännösalueilla, käyntikohteiden esittelyt www sivuilla, esitelmät ja tiedotteet Yhteiset kokoukset ja yleinen seminaari metsien kulttuuriperinnöstä neuvottelupäivät Toteuttamishankkeen Suomen kolmannen väliraportointikauden vuonna 2013 tuloksia on listattu raportin luvussa 4. 3. Hankeorganisaatio Projektia johdetaan kahdella tasolla. Ylin johto koostuu ohjausryhmästä, jossa on edustaja jokaisesta hankeosapuolesta sekä kolmesta yhteistyötahosta. Projektin johtajana toimii Berit Andersson Västerbottenin museosta. Molempien maiden projektiryhmät ovat koonneet oman referenssiryhmän, jonka edustajisto koostuu tärkeimmistä yhteistyötahoista ja sidosryhmistä. Ryhmä toimii projektin tavoitteisiin liittyvänä informaation, keskustelun, kokemusten ja tiedon välitysfoorumina. Hankkeen Suomen osuudesta, projektin partnerin ominaisuudessa, vastaa Museovirasto. Kenttätyöryhmän muodostavat kaksi arkeologia, Vesa Laulumaa ja Satu Koivisto, jotka vastaavat myös projektinhallinnasta. Museoviraston suojelusta ja hoidosta vastaavat arkeologit Helena Taskinen, Tuula Heikkurinen Montell ja Satu Mikkonen Hirvonen, sekä Arkeologisten kenttäpalveluiden yli intendentti Marianna Niukkanen, osallistuvat hankkeeseen virkatyönsä puitteissa. Yhteistyötahoina Ruotsissa ovat Västerbottenin museo, Lyckselen metsämuseo ja Västerbottenin läänin metsäkeskus sekä Skellefteån kunta, Västerbottenin lääninhallituksen kulttuuriympäristöosasto, metsätalous, kotiseutuliike ja yhdistykset. Suomen yhteistyökumppaneiden Museoviraston ja Metsäkeskuksen lisäksi mukana ovat Metsänhoitoyhdistys Etelä Pohjanmaa, UPM, Metsäliitto, Stora Enso, Metsähallitus, Pohjanmaan museo sekä alueen kunnat. Suomen SKAIK projektin kokoamassa referenssiryhmässä on edustajat seuraavilta tahoilta: Metsäkeskus, Metsänhoitoyhdistys Etelä Pohjanmaa, UPM:n, Metsäliiton ja Stora Enson paikallistoimistot, Metsähallitus, Metsäkeskus Tapio, Pohjanmaan museo, Laihian Kotiseutu ja museoyhdistys sekä Kyrönmaan kunnat. Toteuttamisvaiheessa jatketaan metsien kulttuuriperinnöstä tiedottamista ja koulutusta tarjoamalla informaatiota metsäalan toimijoiden lisäksi erityisesti metsänomistajille ja metsäalan oppilaitoksille. Tiedotus ja koulutustilaisuudet järjestetään yhteistyössä Metsäkeskuksen kanssa.

4. Hankkeen toiminta pääpiirteittäin kaudella 1.9. 31.12.2013 Tämä väliraportti käsittelee projektin Suomen partnerin, Museoviraston, osuutta osana laajempaa kokonaisuutta SKAIK2 toteuttamishankkeen yhdeksännellä raportointikaudella 1.9. 31.12.2013. Projektitutkijoiden toimipaikkana on Kulttuuritalo Helsingissä, jossa heillä on työtilat. Projekti on jaettu kolmeen, osittain limittäiseen vaiheeseen: 1. 1.3. 30.4. suunnittelukausi 2. 1.5. 30.10. maastotyökausi 3. 1.11. 28.2. jälkityö ja raportointikausi Tämän väliraportointikauden, 1.9. 31.12.2013, aikana ovat toteutuneet seuraavat hankkeen toimenpiteet: Tiedottaminen 4. 8.9. pidettiin SKAIK projektin esitelmät 19th Annual Meeting of the European Association of Archaeologists (EAA) kongressissa Tšekin Pilsenissä 12.9. laadittiin lehti ilmoitus projektin järjestämää metsänomistajaretkeilyä varten Joulukuussa julkaistiin SKAIK projektin artikkeli Arkeologipäivät 2012 julkaisussa: Pistepilvessä Metsien arkeologiset kohteet LiDAR ilmalaserkeilausaineistoissa (Satu Koivisto & Vesa Laulumaa) http://www.sarks.fi/ap/ap2012/ap2012_10_koivisto_laulumaa.pdf Joulukuussa Vesa Laulumaan SKAIK artikkeli Forestry as heritage crime valmistui ja lähetettiin kustantajalle Iso Britanniaan Joulukuussa SKAIK artikkeli Kivikaudelta isoon vihaan Kyrönmaan muinaisjäännöksiä ja niiden esittelyä julkaistiin Isonkyrön Joulu lehdessä Viranomaisyhteistyö 15. 20.9. järjestettiin SKAIK projektin yhteisinventointiviikko ja ohjausryhmän kokous ja ekskursio opaskohteille Kyrönmaalla. Mukana inventointiviikolla olivat Berit Andersson ja Erik Sandén Västerbottenin museosta, Helena Gustafsson Skogsstyrelsenistä, Göran Ådjers Metsäkeskuksesta sekä Vesa Laulumaa, Satu Koivisto ja Mikke Nyholm Museovirastolta. Ohjausryhmän kokoukseen ja ekskursiolle osallistuivat Jans Heinerud, Berit Andersson ja Erik Sandén Västerbottenin museosta, Katrine Nygrén Västerbottenin lääninhallitukselta, AnnKristin Unander ja Helena Gustafsson Skogstyrelseniltä, Iréne Gustafson Lyckselen metsämuseosta sekä Helena Taskinen, Marianna Niukkanen, Satu Mikkonen Hirvonen, Vesa Laulumaa ja Satu Koivisto Museovirastosta 15. 17.10. järjestettiin SKAIK ja KING hankkeiden yhteinen loppuseminaari Lyckselessä, johon Vesa Laulumaa ja Helena Taskinen osallistuivat ja pitivät Suomen osuuden esitelmät Syys joulukuussa tehtiin tiivistä yhteistyötä Suomen metsäkeskuksen Riitta Raatikaisen kanssa SKAIK opaskohteiden kunnostamiseksi ja kylttien pystyttämiseksi 3

Inventointi 5.9. saatiin ilmoitus radiohiiliajoituslaboratorio Beta Analytic Inc:ltä, että palaneet luuaineistot (10 näytettä) olivat saapuneet perille ajoituslaboratorioon ja yhdeksän niistä soveltuivat ajoittamiseen 23.9. AMS ajoitustulokset valmistuivat Betalta Kehittäminen ja koulutus 13.12. Vesa Laulumaa piti esityksen SKAIK projektin teettämistä luuanalyyseistä ja ajoituksista Museoviraston arkeologisten kenttäpalveluiden koulutuspäivänä Suomenlinnassa 28.9. oli tarkoitus järjestää muinaisjäännösretkeily metsänomistajille Kyrönmaalla yhteistyössä Metsäkeskuksen kanssa, mutta sitä ei järjestetty vähäisen ilmoittautujamäärän takia Kulttuuriperinnön esittely Syyskuussa laadittiin tekstejä ja valittiin kuvia SKAIK projektin yhteiseen kiertonäyttelyyn, jota toteutetaan Lyckselen metsämuseossa 2.9. saatiin opaskylttitekstien käännökset Multidoc Oy:ltä, jotka palautettiin huonon laadun takia 16.9. aloitettiin opaskohteiden kunnostustyöt Kyrönmaalla Leo Kinnarin ja Pentti Viinamäen toimesta, työn ohjaajana toimi Riitta Raatikainen Metsäkeskuksesta 18.10. valmistui päivitetty SKAIK opastussuunnitelma 22.11. saatiin ELY:ltä palvelukohteen opastuslupa Vähänkyrön Kaavontönkän opastamiseen 5.11. saatiin sovittua Laihian Teerivuorentien tiekunnan kanssa, että projektin ei tarvitse maksaa tiekunnalle kunnossapitomaksua opasteiden pystyttämiseksi 16.12. valmistuivat kaikki toimenpiteet opastettavilla kohteilla Projektihallinta 25.9. järjestettiin tilintarkastus ja kansallinen valvonta (Väliraportti 2/2013) Museovirastolla (Laura Hyvönen BDO Audiator Oy) 1.10. Satu Koivisto siirtyi 6 kk virkavapaalle 20.10. Mikael Nyholmin projektiluonteinen työsuhde päättyi SKAIK:ssa 3.9. saatiin BA:lta päätös projektin jatkoajasta 1.4.2014 saakka Syyskuussa osallistuttiin ja pidettiin SKAIK projektin esitelmät Values of the wilderness. Positive experiences on co operation between archaeology and forestry in Finland sekä Tools for detection. The prospection of archaeological sites using LiDAR in Finnish boreal forests 19th Annual Meeting of the European Association of Archaeologists (EAA) kongressissa Tšekin Pilsenissä. Esitelmät pidettiin sessiossa Archaeological Sites in Forests Strategies for their Protection, jossa keskityttiin metsien arkeologisen kulttuuriperinnön suojelun ja tutkimuksen ajankohtaisiin aiheisiin maakohtaisten yleisesittelyjen, tapaustutkimusten ja menetelmien esittelyjen avulla. Suomi ja SKAIK projekti olivat edustavasti esillä ja ensin Vesa Laulumaa kertoi projektin tuloksekkaasta yhteistyöstä metsäsektorin kanssa ja sen vaikutuksista arkeologisten kohteiden huomioon ottamisessa metsätaloudessa. Sen jälkeen Satu Koivisto esitteli projektissa tehtyä kehitystyötä LiDAR ilmalaserkeilausaineistojen parissa, jonka avulla on löytynyt mm. huomattava määrä kivikautisia asumuspainanteita. Kommenttipuheenvuorojen ja palautteen perusteella SKAIK projekti ja sen 4

tulokset tunnetaan jo hyvin kansainvälisestikin ja projektin hyväksi havaittua mallia ja toimenpiteitä on jo hyödynnetty muissakin metsien kulttuuriperinnön suojeluun tähtäävissä hankkeissa. Pilsenin konferenssin jälkeen SKAIK projektin tutkijoita pyydettiin mukaan eurooppalaiseen yhteistyöprojektiin, jolle haetaan rahoitusta Euroopan Unionin COST ohjelmalta (European Cooperation in Science and Technology). Hankkeen tavoite on tiivistää kansainvälistä yhteistyötä metsissä olevan kulttuuriperinnön dokumentoinnissa ja suojelussa. Hankkeen nimi on Recording and preserving archaeological heritage in forests. Syyskuussa järjestettiin ruotsalaisten ja suomalaisten hankekumppaneiden yhteisinventointiviikko Kyrönmaalla. Kenttäviikolla keskityttiin kolmen kenttäkauden inventoinnin tuloksiin ja opastettaviin kohteisiin. Alkuviikosta kaivettiin koekuoppia muinaisjäännöskohteille opastaulujen pystyttämiseksi. Opasteita sijoitettiin muinaisjäännösalueille ja niiden pystyttäminen edellytti pienimuotoisia koekaivauksia sekä lupamenettelyä Museoviraston kulttuuriympäristön suojelu osastolta. Lisäksi tutustuttiin Merenkurkun saariston maailmanperintökohteeseen ja muinaisjäännöksiin, mm. 1700 luvun ns. ryssänuuneihin, ja saatiin hyvää tuntumaa nopeaan maankohoamisilmiöön ja hylkeenpyyntielinkeinojen historiaan. LiDAR analyysin tuloksia käytiin yhdessä läpi mm. kivikautisilla asumuspainannekohteilla Laihialla ja Isossakyrössä. Viikon lopuksi järjestettiin Vaasassa projektin ohjausryhmän kokous, joka huipentui ekskursioon, jossa hankkeen johtokin pääsi tutustumaan projektin Kyrönmaan opaskohteisiin. SKAIK ja KING projektien yhteinen loppuseminaari pidettiin Ruotsin Lyckselessä 15. 17.10.2013. Seminaarin nimenä oli Forest cultural heritage seminar and project meetings. Osanottajia oli yhteensä parikymmentä Ruotsista, Norjasta ja Suomesta (Vesa Laulumaa ja Helena Taskinen). Seminaarissa käsiteltiin projektien tuloksia, käytettyjä menetelmiä ja esiteltiin kunkin maan muinaisjäännöshallintoa. Vesa Laulumaa piti kaksi esitelmää, joissa hän summasi SKAIK projektin tuloksia ja esitteli ilmalaserkeilausaineiston käyttöä inventoinnissa. Helena Taskinen esitteli kulttuurihistoriallisten kohteiden lainsäädäntöä ja suojelua Suomessa. Yhteisseminaarin anti oli erittäin hyvä. SKAIK ja KING hankkeissa työskennelleet pääsivät vertailemaan projektien saavutuksia ja hyviä puolia, mutta myös kokemuksia projektien kohtaamista hankaluuksista. Lisäksi saatiin runsaasti uutta tietoa suojeluun ja tutkimukseen liittyvistä käytännöistä eri maissa. SKAIK hankkeen opastaulujen suunnittelun ja niihin liittyvien tietoaineistojen laadinnan yhteydessä teetettiin edellisellä raportointiperiodilla luuanalyysejä ja valittiin näytteitä radiohiiliajoituksia varten Kyrönmaan rautakautisten röykkiökohteiden palaneista luuaineistoista. Aineistot on saatu talteen 1930 luvun kaivauksilta ja ne ovat olleet varastojen kätköissä lähes 80 vuotta. Luuanalyysien tulokset kesäkuussa 2013 olivat erittäin mielenkiintoisia ja aineistosta kyettiin tekemään useita laji ja ikämäärityksiä. Ehkäpä mielenkiintoisimpana olivat aineiston muutamat palamattomat ihmis ja eläinluufragmentit, mm. kahden palamattoman ihmisen sekä grönlanninhylkeen jäännökset sekä karjalankarhukoiran ja karhun palaneet luustonosat. Tulosten perusteella valittiin 10 mielenkiintoisinta luunäytettä, jotka lähetettiin radiohiiliajoitettavaksi AMSmenetelmällä (Accelator Mass Spectrometry). Ajoituslaboratorioksi valittiin Beta Analytic Inc., koska se on ainoa palveluntarjoaja, jolta oli mahdollista saada ajoitustulokset SKAIK hankeajan puitteissa opastauluihin ja niihin liittyviin tietosisältöihin hyödynnettäväksi. Luuanalyysin ja AMS ajoituksen tuloksista on lisäksi tekeillä SKAIK artikkeli Museoviraston Arkeologisten kenttäpalveluiden elektroniseen julkaisusarjaan, joka ilmestyy syksyllä 2014. 5

Hankkeen vuoden 2013 tärkein tavoite oli saada kunnostettua ja opastettua yhdeksän edustavaa muinaisjäännöskohdetta Kyrönmaalta. Opastaulujen toteuttaminen ja kohteiden kunnostus saatiin väliraportointikaudella päätökseen. Tutkija Mikael Nyholm vastasi opastaulujen taitosta, sisällöstä ja painoteknisestä ulkoasusta ja taiteilija Tom Björklund kuvituksesta. Syksyn aikana jatkettiin tiivistä yhteistyötä Suomen metsäkeskuksen Riitta Raatikaisen kanssa, joka vastasi työnjohdosta opastettavien kohteiden saavutettavuutta parantavissa toimenpiteissä. Kohteiden kunnostus raivaus, merkintä, hoito ja taulujen asennustyöt aloitettiin kilpailutuksen kautta valitun työparin toimesta Kyrönmaalla syyskuussa 2013. Kyltit ja tienvarsiviitat valmisti laaditun sopimuksen mukaisesti Ekokilpi Oy. Vesa Laulumaa ja Mikael Nyholm kävivät vielä kiinnittämässä viimeisiä kylttejä ja viittoja maastoon marraskuussa 2013. Tietosisältöä kohteista on linkitetty valtakunnalliseen Muinaispolut.fi palveluun (http://www.muinaispolut.fi/), joka avataan uudistettuna keväällä 2014 sekä Kyrönmaan kuntien ja matkailualan www sivuille. 5. Hankkeen talous Toteuttamishankkeen kokonaisbudjetti on 937 457 euroa, josta Suomen osuus on 416 856 euroa. Hankkeen Suomen osuuden budjetti kustannuslajeittain ilmenee liitteestä. Koko hankkeen rahoituksesta 50 % on Botnia Atlantica ohjelmasta ja 30 % kansallista rahoitusta, joka tulee Suomessa Pohjanmaan liitolta ja Ruotsissa Västerbottenin lääninhallitukselta. Hankkeen Suomen partnerin toteutuneet kustannukset kululajeittain ajalla 1.9. 31.12.2013 ilmenevät liitteestä. 6. Hankkeen tulosten hyödyntäminen Suomen osuudessa metsien arkeologista kulttuuriperintöä esitellään valikoituja muinaisjäännöksiä kunnostamalla ja esittelemällä niitä opastein maastossa sekä www sivujen ja painettujen esitteiden avulla. Toteuttamisvaiheessa on valittu käyntikohteiksi yhdeksän Kyrönmaan muinaisjäännöstä, jotka ovat helposti saavutettavia tai jotka sijaitsevat jo valmiin luontoreitin varressa. Kohteiden saavutettavuuden ja hoidon jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että ne voi linkittää seudulla jo entuudestaan toimivaan virkistys ja matkailukäyttöön. Kohteet on valittu, suunniteltu ja niiden kunnostus toteutettu yhteistyössä Museoviraston, Metsäkeskuksen sekä paikallisten toimijoiden kanssa. Hankkeesta tehdään vuosittain kolme väliraporttia ja yksi loppuraportti Botnia Atlanticalle ja muille rahoittajille. Projekti tuottaa myös erilliset inventointiraportit ja tarvittaessa osaraportteja eri osioista. Projektin tärkeitä tavoitteita on myös vahvistaa suomalaisten ja ruotsalaisten välistä yhteenkuuluvuutta ja edistää kulttuuriperintöä koskevaa tiedonvaihtoa. Sen varmistamiseksi projektin inventoijat osallistuvat toistensa maastotöihin. Lisäksi järjestetään vuosittain kaksi projektikokousta Suomessa ja Ruotsissa. Projektin päätteeksi vuonna 2013 järjestettiin yleinen seminaari Lyckselessä, jossa perustettiin yhteistyöverkosto ja keskustelufoorumi Merenkurkun metsien kulttuuriperinnöstä. Projektin tuloksista kerrotaan myös muissa alan seminaareissa ja julkaisuissa. 6