14.11.2014 TEM/1165/00.04.03/2013 (TEM036:01/2011) Työpolitiikan palvelurakennearviointi: Työttömyysturvaan liittyvien tehtävien työnjako Työryhmämuistion tiivistelmä TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) 00023 Valtioneuvosto Puh. 029 506 0000 00023 Statsrådet Tfn 029 506 0000 FI-00023 Government Tel. +358 29 506 0000 Faksi 09 1606 2160 www.tem.fi Fax 09 1606 2160 www.tem.fi Fax +358 9 1606 2160 www.tem.fi
2 (9) Sisältö YHTEENVETO KEHITTÄMISSUOSITUKSISTA 3 1 JOHDANTO 4 2 TIIVISTELMÄ TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 5 3 MUUT TOIMENPITEET TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIOIDEN KÄSITTELYN TEHOSTAMISEKSI 8 3.1 Luottamusperiaate ja TE-toimiston rooli 8 3.2 Verkkopalvelujen käyttöasteen nostaminen ja verkkopalvelujen kehittäminen 8 3.3 TE-toimistojen työkäytännöt 8
3 (9) Yhteenveto kehittämissuosituksista Arviointitehtävän käsittelyn pohjalta esitetään seuraavia suosituksia työttömyysturvatehtävien kehittämiseksi. Kehittämissuositus 1. Siirretään sellaisia tehtäviä TE-toimistolta työttömyysetuuden maksajille, joihin ei liity työvoimapoliittista harkintaa. Kehittämissuositus 2. Selkiytetään TE-toimistojen ja työttömyysetuuden maksajien välistä työnjakoa. Kehittämissuositus 3. Muutetaan TE-toimistojen roolia työttömyysturva-asioissa luottamusperiaatteen suuntaan. Kehittämissuositus 4. Yksinkertaistetaan työttömyysturvajärjestelmää. Kehittämissuositus 5. Muut toimenpiteet työttömyysturva-asioiden käsittelyn tehostamiseksi: verkkopalvelujen käyttöasteen nostaminen ja kehittäminen, TE-toimistojen työkäytäntöjen kehittäminen.
4 (9) 1 Johdanto Tällä hallituskaudella on uudistettu työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan kuuluvat työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisia edellytyksiä koskevat säännökset. Suurimmat muutokset tulivat voimaan 1.7.2012 ja 1.1.2013. Muutoksilla pyrittiin muun muassa yksinkertaistamaan työttömyysturvajärjestelmää ja sitä kautta vähentämään työttömyysturva-asioiden hoitamiseen liittyvää työtä työ- ja elinkeinotoimistoissa (TE-toimistoissa). TE-toimistojen antamien työvoimapoliittisten lausuntojen määrä on kasvanut lähes koko 2000-luvun. Vuonna 2000 työvoimapoliittisia lausuntoja annettiin noin 1,7 miljoonaa ja vuonna 2013 noin 2,26 miljoonaa. Annettujen lausuntojen määrään vaikuttavat useat eri seikat, joista vain osaan voidaan vaikuttaa lainsäädännöllä tai ohjeistuksella. Lausuntomäärään vaikuttaa merkittävästi työttömien työnhakijoiden määrä sekä TE-toimistojen tekemien työtarjousten ja työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuvien työnhakijoiden määrä. Vuosina 2012 ja 2013 tehdyt muutokset eivät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus) ja TE-toimistojen näkemysten mukaan riittävästi vähennä TE-toimistojen työttömyysturvaan liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset ja TE-toimistot ovat esittäneet ydintoimintoanalyysissa syksyllä 2012, ettei TE-toimistoilla tulisi olla tehtäviä, jotka liittyvät työttömyysturvan valvontaan, vaan toimistojen tulisi keskittyä aktiiviseen työmarkkinoille ohjaamiseen ja yritysyhteistyöhön. Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus -ohjelman (RTT) neuvottelukunta päätti 12.10.2011, että ohjelman yhtenä painopisteenä on työpoliittisten palvelumarkkinoiden analysointi ja kehittäminen. Palvelurakennearvioinnin rajaamiseksi toteutettiin esiselvitys haastattelemalla työpolitiikan keskeisiä toimijoita eri hallinnonaloilla ja työmarkkinajärjestöissä. Esiselvityksessä nousi esiin kehittämisteemoja, joiden toivottiin sisältyvän arviointiin. Työpolitiikan palvelurakennearviota koskevaan hankesuunnitelmaan on kirjattu, että arvioinnissa selvitetään TEtoimiston ja työttömyysetuuden maksajien välistä työnjakoa sekä työttömyysturvatehtävien hoitamiseen liittyviä menettelytapoja. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 6.5.2013 työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida TE-toimistojen ja työttömyysetuuden maksajien välistä työnjakoa ja mahdollisuuksia keventää TE-toimistojen vastuulle kuuluvia työttömyysturvaan liittyviä tehtäviä. Työryhmän tehtävänä oli tehdä esityksiä siitä, millä tavoin TEtoimiston työttömyysturvaan ja työttömyysetuuksiin liittyviä tehtäviä voitaisiin vähentää. Työryhmän puheenjohtajana toimi hallitusneuvos, ryhmäpäällikkö Päivi Kerminen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Työryhmän jäseninä olivat vanhempi hallitussihteeri Timo Meling ja ylitarkastaja Johanna Nyberg työ- ja elinkeinoministeriöstä, hallitusneuvos Esko Salo sosiaali- ja terveysministeriöstä, etuuspäällikkö Heli Kauhanen Kansaneläkelaitokselta, toiminnanjohtaja Niina Jussila Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöstä, sosiaaliasioiden päällikkö Heli Puura Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:stä, ekonomisti Joonas Rahkola Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:stä, lakimies Jarmo Pätäri Akava ry:stä sekä asiantuntijat Johan Åström ja Mikko Räsänen Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta. Työryhmän toimikausi päättyi 28.2.2014. Työryhmä kokoontui yhdeksän kertaa. Tässä muistiossa esitetään tiivistelmä työryhmän esityksistä.
5 (9) 2 Tiivistelmä työryhmän ehdotuksista Työryhmän tehtävänä oli tehdä esityksiä siitä, millä tavoin TE-toimistojen työttömyysturvajärjestelmään liittyviä tehtäviä voitaisiin vähentää. Tässä luvussa on tiivistelmä työryhmän ehdotuksista ja arvio ehdotettujen muutosten vaikutuksista niiden ehdotusten kohdalla, joilla on taloudellisia vaikutuksia. Pelkästään työvoimapoliittisten lausuntojen määrä ei kerro TE-toimiston työmäärää ko. työttömyysturvaasian hoitamisessa. Lausunnon antaminen edellyttää aina asian selvittämistä ja asiasta riippuen siihen liittyvä prosessi on erilainen. Usein selvittäminen edellyttää esimerkiksi työnhakijan kuulemista. 1. Tehtävien siirtäminen TE-toimistolta työttömyysetuuden maksajalle 1.1. Ehdotus: Päätösvalta työttömyysturvalain (TTL) 2 luvun 3 :ssä tarkoitetuissa työmarkkinoilla olon esteistä siirretään työttömyysetuuden maksajalle, jolle työnhakija ilmoittaa em. esteistä. Päätösvallan siirtämisen yhteydessä TTL 2 luvun 3 :ää muutetaan siten, että säännöksessä mainitut esteet muodostavat aina työmarkkinoilla olon esteen eikä työttömyysetuuden maksajalla näin ollen ole harkintavaltaa asian suhteen. Päätösvallan siirtäminen tarkoittaa, että TE-toimisto ei anna asiassa työvoimapoliittista lausuntoa. Vuonna 2013 työmarkkinoilla olon esteistä annettiin noin 6 700 työvoimapoliittista lausuntoa, joiden mukaan työnhakijalla ei ollut oikeutta työttömyysetuuteen TTL 2 luvun 3 :n perusteella. Sitä ei voida selvittää, kuinka monen työnhakijan kohdalla työmarkkinoilla olon esteitä selvitettiin ja todettiin, ettei estettä ole. Muutos voi vähentää vähän työttömyysturvamenoja, kun säännöksen yksinkertaistamisen myötä harkintavalta esteen vaikutuksesta työmarkkinoilla oloon poistuu. 1.2. Ehdotus: Päätösvalta työmarkkinatuen odotusajan asettamisesta siirretään Kelalle. Odotusaikaa koskevaa TTL 2 luvun 12 :ää yksinkertaistetaan. Vuonna 2013 työmarkkinatuen odotusajasta annettiin 18 700 työvoimapoliittista lausuntoa. Niiden tapausten määrää, joissa TE-toimisto on laskenut odotusajan keston, mutta odotusaikaa ei ole asetettu, koska sen kesto olisi ollut nolla päivää, ei voida selvittää. Lähtökohtaisesti työvoimapoliittisen lausunnon antaminen työmarkkinatuen odotusajasta on yksinkertaista. Nykyisen odotusaikasäännöksen soveltaminen voi kuitenkin edellyttää muun muassa työnhakijan työhistorian selvittämistä yli 10 vuoden ajalta sekä odotusajan kulumisen jatkuvaa seurantaa 1.3. Ehdotus: Päätösvalta työllistymistä edistävästä palvelusta poissaolon vaikutuksesta oikeuteen saada työttömyysetuutta siirretään työttömyysetuuden maksajalle, joka saa tiedon poissaolosta etuushakemuksesta ja työllistymistä edistävän palvelun järjestäjältä. Päätösvallan siirtäminen tarkoittaa, että TE-toimisto ei anna poissaolosta työvoimapoliittista lausuntoa. Työllistymistä edistävästä palvelusta poissaoloista annettiin vuonna 2013 yhteensä noin 124 000 työvoimapoliittista lausuntoa 2. TE-toimistojen ja työttömyysetuuden maksajan välisen työnjaon selkeyttäminen 2.1. Ehdotus: Selkeytetään työttömyysetuuden maksajan roolia työnhakijan mahdollisen yrittäjäaseman selvittämisessä sosiaali- ja terveysministeriön ja Kansaneläkelaitoksen antamilla ohjeilla. Em. tarkoittaa, että työttömyysetuuden maksajan tulee havaitessaan työnhakijan saavan yritystuloa ratkaista ilman TE-toimiston myötävaikutusta, onko etuuden hakijaa pidettävä TTL 1 luvun 6 :ssä tarkoitettuna yrittäjänä. Asiaan liittyvien työvoimapoliittisten lausuntojen lukumäärä ei ole arvioitavissa. TE-toimiston rooli ei muutu, vaan se ratkaisee jatkossakin yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuuden 2.2. Ehdotus: Selkeytetään TE-toimiston ja työttömyysetuuden maksajan työnjakoa enimmäisajan sairauspäivärahaa saaneita työnhakijoita koskevissa asioissa muuttamalla tiedoteluonteinen
6 (9) työvoimapoliittinen lausunto sitovaksi lausunnoksi. Lausunnossa otetaan kantaa työnhaun voimassaoloon ja siihen, ettei etuutta voida maksaa kokoaikatyön takia. Lausunnossa kerrotaan, että työttömyysetuuden maksaja tutkii, voidaanko etuutta maksaa TTL 3 luvun 3 :n 3 mom perusteella. Sitä, kuinka paljon ehdotus vähentää TE-toimistojen työmäärää, ei pystytä arvioimaan. Muutos ei vaikuttaisi työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta 2.3. Ehdotus: Selkeytetään TE-toimiston ja työttömyysetuuden maksajan tehtäviä sillä, että TEtoimisto ilmoittaa työttömyysetuuden maksajalle vain etuuden saamisen työvoimapoliittisiin edellytyksiin liittyvistä seikoista ja TE-toimiston tiedossa olevista kulukorvauksen maksamista varten tarvittavista tiedoista. Luovutaan vapaamuotoisen tiedoteluonteisen työvoimapoliittisen lausunnon 0F2 käytöstä verkkopalveluiden tekemiä automaattisia lausuntoja lukuun ottamatta. Käytetään tiedotteiden sijasta sitovia lausuntoja. Vuonna 2013 annettiin noin 223 000 tiedoteluonteista työvoimapoliittista lausuntoa (0F2). Ehdotuksen vaikutuksia TE-toimistojen työmäärää ei pystytä arvioimaan. Jos työnhakijat ilmoittavat työnhakutilanteessaan tapahtuvista muutoksista nykyistä enemmän verkkopalvelussa, TE-toimistojen työmäärä vähenee 3. Muutetaan TE-toimistojen roolia työttömyysturva-asioissa 3.1. Ehdotus: Muutetaan TE-toimiston roolia työttömyysturva-asioissa siten, että asiakkaiden ilmoittamiin tietoihin työsuhteen päättymisestä ja sen syistä lähtökohtaisesti luotetaan. Tiedot tarkistetaan esimerkiksi työnhakijalta pyydettävistä todistuksista vain erityisestä syystä (= luottamusperiaate). TE-toimisto voi pyytää työnhakijaa esittämään työtodistuksen myös niissä tapauksissa, joissa työvoimapoliittinen lausunto on annettu automaattisesti. Työnhakijaa voidaan pyytää esimerkiksi ottamaan työtodistus mukaan saapuessaan työnhakijan haastatteluun tai häneltä voidaan haastattelussa kysyä tarkentavia kysymyksiä työsuhteen päättymisestä. (JTYPL 2 luvun 5 :n mukaan työnhakijan haastattelussa muun muassa tarkistetaan ja täydennetään työnhakutietoja.) Em. periaatteen käytäntöön soveltamiseksi työ- ja elinkeinoministeriön TTL:n soveltamisesta antamaa ohjetta täsmennetään mm. esimerkeillä tilanteista, joissa työtodistuksen pyytäminen ei yleensä ole tarpeen. Tällaisia tilanteita ovat mm. tuotannollisista tai taloudellisista syistä tehdyt irtisanomiset, joissa TE-toimisto paikallisten työmarkkinoiden tuntemuksensa perusteella tietää, että työnhakijan ilmoittamat tiedot ovat oikeita. Selvitetään vuonna 2015, miten TE-toimistojen muuttunut menettelytapa työsuhteiden päättymisen syiden selvittämisessä mahdollisesti vaikuttaa korvauksettomien määräaikojen lukumäärään. 3.2. Ehdotus: Muutetaan TE-toimiston roolia työttömyysturva-asioissa siten, että työnhakijalta pyydetään nykyistä vähemmän liitteitä (erilaisia todistuksia tai asiakirjoja) opiskelusta ja yrittäjyydestä. Muutos toteutetaan muuttamalla opiskelijoita ja yrittäjiä koskevia SELMAlomakkeita. Lomakkeissa pyydetään liitetietoja vain, jos liitteen pyytäminen merkittävästi vähentää lomakkeessa kysyttäviä kysymyksiä. TTL 2 luvun 5 :ää muutetaan siten, ettei säännöksessä mainita yritystoiminnan ja omassa työssä työllistymisen todisteellista päättymistä. TTL 2 luvun 6 :ää muutetaan siten, että palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän kohdalla ei edellytetä selvityksen esittämistä toimeksiantosuhteen päättymisestä. TTL 2 luvun 9 :ää muutetaan siten, että omassa työssä työllistymisen lopettaminen ei edellytä asiaa koskevan selvityksen esittämistä. TTL 2 luvun 11 :ää muutetaan siten, ettei säännöksessä mainita opintojen todisteellista päättymistä tai keskeytymistä, koska sanamuoto viittaa asiasta esitettävään asiakirjaselvitykseen.
7 (9) 3.3. Ehdotus: Parannetaan työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua huomioimalla TE-toimistojen monikanavainen palvelumalli muuttamalla TTL 2 a luvun 9 :ää (työllistymissuunnitelman laatimistilaisuuteen saapumatta jääminen) siten, että siinä huomioidaan muutkin asiointitavat kuin käynti TE-toimistossa. 4. Työttömyysturvajärjestelmän yksinkertaistaminen 4.1. Ehdotus: Luovutaan kotoutumistukena maksettavasta työmarkkinatuesta maksamalla kotoutumisaikana sitä työttömyysetuutta, johon maahanmuuttajalla on TTL:n säännösten mukaan oikeus. Vuonna 2013 annettiin noin 14 350 tiedoteluonteista työvoimapoliittista lausuntoa kotoutumissuunnitelman laatimisesta. Työnhakijalle maksettavan työmarkkinatuen suuruus tai saamisen edellytykset eivät muutu 4.2. Ehdotus: Muutetaan matka-avustuksen takaisinperintää koskevaa TTL 11 luvun 12 :ää siten, että matka-avustusta ei peritä takaisin, jos työsuhde on kestänyt vähintään kaksi kuukautta eli ajan, joka on avustuksen myöntämisen edellytyksenä. Muutos vastaisi paremmin säännöksen alkuperäistä tarkoitusta, jolloin avustuksen myöntämisen edellytyksenä oleva työsuhteen vähimmäiskesto ja takaisinperintää koskeva aika olivat yhtä pitkiä. Muutos lisäisi työmarkkinatukimenoja enintään joitakin kymmeniä tuhansia euroja vuodessa 4.3. Ehdotus: Vähennetään tarpeettomia työttömyysetuuden maksatuksen keskeyttämisiä täsmentämällä työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistusta tiedoteluonteisen työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta tilanteessa, jossa TE-toimisto selvittää työttömyysetuuden työvoimapoliittisia edellytyksiä ja etuuden maksaja harkitsee etuuden maksatuksen keskeyttämistä. 4.4. Ehdotus: Selvitetään mahdollisuudet muuttaa TTL:a siten, että koulutusta vailla olevan nuoren oikeus työttömyysetuuteen jatkuu työllistymistä edistävän palvelun aikana siitä riippumatta, onko hän hakenut ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen. Säädösmuutoksia edellyttävien ehdotusten toimeenpano sisältyi syyskuussa 2014 eduskunnalle annettuun hallitukseen esitykseen laeiksi työttömyysturvalain, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lian ja kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta (HE 162/2014 vp). Säännösmuutokset tulevat voimaan vuoden 2015 alussa. Myös työ- ja elinkeinoministeriön antaman ohjeen muutokset tulevat voimaan vuoden 2015 alussa.
8 (9) 3 Muut toimenpiteet työttömyysturva-asioiden käsittelyn tehostamiseksi 3.1 Luottamusperiaate ja TE-toimiston rooli Vuoden 2014 alusta alkaen työ- ja elinkeinoministeriön työttömyysturvan työvoimapoliittisia edellytyksiä koskevassa ohjeessa ei enää edellytetä työnhakijan esittävän työtodistuksen työsuhteen päättymisestä. TE-toimisto pyytää työtodistuksen vain tarvittaessa. Samoin toimitaan lomautettujen kohdalla, TE-toimisto pyytää lomautusilmoituksen tai lomautustodistuksen vain tarvittaessa. Työtodistuksen pyytämisestä luopuminen voi vähentää huomattavastikin TE-toimiston työttömyysturvaan liittyvää työtä. TE-toimisto ratkaisee työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisten edellytysten täyttymisen lähtökohtaisesti työnhakijan ilmoittamien tietojen perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että kontrollin sijasta luotetaan työnhakijan ilmoitukseen (ns. luottamusperiaate). Oma ilmoitus on riittävä sekä verkkopalvelun kautta että muulla tavalla työnhakijaksi rekisteröityvillä. 3.2 Verkkopalvelujen käyttöasteen nostaminen ja verkkopalvelujen kehittäminen Helmikuussa 2014 otettiin käyttöön uudistettu verkkopalvelu työnhakijaksi rekisteröitymiseen. Sen kautta työnhakijaksi ilmoittautuva voi saada automaattisen työvoimapoliittisen lausunnon oikeudestaan työttömyysetuuteen verkkopalvelussa ilmoittamiensa tietojen perusteella ilman, että hänen tarvitsee toimittaa muuta selvitystä tai todistuksia TE-toimistolle. Jo käytössä olevat ja myöhemmin kehitettävät TE-toimiston verkkopalvelut ja niihin liittyvä automatisointi voivat vähentää TE-toimiston työttömyysturvatehtäviä seuraavasti: - Työnhakijaksi rekisteröinti verkkopalvelussa (käyttöön helmikuussa 2014): Jos kaikki työnhakijaksi rekisteröitymiset tehtäisiin verkkopalvelussa, automaattisesti annettavia lausuntoja voisi olla arviolta 225 000 kappaletta vuodessa. Palveluiden jatkokehityksessä voitaneen lisätä tilanteita, joissa voidaan antaa automaattinen lausunto. - Työllistymissuunnitelman toteuttamisesta ja työtarjouksen tuloksesta ilmoittaminen verkkopalvelussa (ensin mainittu käyttöön helmikuussa 2014, jälkimmäisen arvioitu käyttöönotto vuoden 2014 aikana): Verkkopalvelut tekevät automaattisesti selvityspyyntöjä työnhakijalle ja ilmoittavat työttömyysetuuden maksajalle asian selvittämisestä. Ilman verkkopalveluita mainitut toimet tehtäisiin manuaalisesti. - Työnhaun muutoksista ilmoittaminen (käyttöön 2006, uudistettu merkittävästi 2011): Vuonna 2013 muutoksista kuusi prosenttia ilmoitettiin verkkopalvelun kautta. Ilmoitettujen tietojen perusteella annettiin automaattisesti arviolta noin 69 000 työvoimapoliittista lausuntoa. Osuus on kasvanut, sillä vuonna 2012 ilmoituksista kolme prosenttia tehtiin verkkopalvelun kautta. - Työnhaun päättyminen: Vuonna 2013 automaattisesti annettuja oli 69 prosenttia ko. lausunnoista eli noin 280 000 lausuntoa. TE-toimistot voivat asiakkaiden opastamisella ja verkkopalveluista tiedottamisella lisätä verkkopalveluissa hoidettavien asioiden osuutta. Pankkitunnusten puute ei ole esteenä verkkopalvelujen osuuden nostamiselle, sillä iso osa TE-toimistojen asiakkaista rekisteröityy työnhakijoiksi verkkopalvelussa ja hoitaa asiointiaan työttömyysetuuden maksajan kanssa verkkopalveluna. TE-toimistojen tulee ohjata työnhakijat ilmoittamaan työnhaussaan tapahtuvista muutoksista ensisijaisesti verkkopalvelussa. 3.3 TE-toimistojen työkäytännöt TE-toimistot voivat omilla toimintatavoillaan vaikuttaa työttömyysturva-asioiden hoitamiseen käytettävään työmäärään. Esimerkkejä työ- ja elinkeinoministeriön tietoon tulleista TE-toimistojen työkäytännöistä:
9 (9) - TE-toimisto voi tiedustella Kelalta, kuinka monta viikkoa työnhakijan toisessa EU- tai ETA-maassa tekemästä työstä on luettu työttömyyspäivärahan työssäoloehtoon. TE-toimistolle aiheutuu tarpeetonta työtä, jos toimisto selvittää asian itse työmarkkinatuen odotusajan laskemiseksi. - TE-toimiston ei tarvitse kirjoittaa selvityspyyntöön samoja asioita, jotka ilmenevät SELMAlomakkeesta, ellei tarkempien ohjeiden antamiseen ole erityistä syytä. - TE-toimiston ei tule selvittää enimmäisajan sairauspäivärahaa saaneen työnhakijan kohdalla seikkoja, joiden selvittäminen kuuluu työttömyysetuuden maksajalle. - Yksittäisistä työpäivistä ei pääsääntöisesti tarvita tietoja TE-toimistolle työttömyysturva-asian ratkaisemiseksi. - Jos ammatillista koulutusta vailla olevan nuoren hakeminen koulutukseen on selvitetty asiakaspalvelun yhteydessä, tietojen tulisi olla käytettävissä myös ratkaistaessa nuoren oikeutta työttömyysetuuteen ilman, että työttömyysturvaa varten tehdään erillisiä selvityspyyntöjä. - Esimerkiksi se, ettei työnhakijaa pidetä yrittäjänä, voidaan ratkaista ilman erillistä selvityspyyntöä, jos kaikki tiedot ovat käytettävissä. - Voimassa olevan lainsäädännön ja soveltamisohjeen mukaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettavan kulukorvauksen määrään vaikuttavat seikat arvioidaan yleensä vain palvelun alkaessa. TE-toimiston ei tule arvioida asiaa uudelleen esimerkiksi palvelun järjestämispaikan muuttuessa lyhytaikaisesti. - TE-toimisto voi päättää työjärjestyksessään, missä yksikössä työttömyysturva-asioita hoidetaan. Esimerkiksi työssäolovelvoitteen täyttymisen toteamisten keskittäminen työttömyysturvayksiköihin ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista selvien tapausten osalta.