Gaudeamus igitur, iuvenes dum sumus! Post iucundam iuventutem,post molestam senectutem nos habebit humus,nos habebit humus. Vivat academia, vivant professores! Vivant membrum quodlibet,vivant membra quaelibet, semper sint in flore,semper sint in flore. Gaudeamus igitur, iuvenes dum sumus! Post iucundam iuventutem,post molestam senectutem nos habebit humus,nos habebit humus. Vivat academia, vivant professores! Vivant membrum quodlibet,vivant membra quaelibet, semper sint in flore,semper sint in flore. Gaudeamus igitur, iuvenes dum sumus! Post iucundam iuventutem,post molestam senectutem nos habebit 1
Sisällysluettelo Opintojen rakenne ja itsenäisen opiskelun periaatteet... 2 Opintosuunnitelman laadinta ja yleinen kulku... 2 Kurssin arviointi... 2 Uusintakuulustelut... 2 Etenemiseste... 3 Poissaolot... 3 Oppiaineen oppimäärän arviointi... 3 Lukion oppimäärän suoritus... 3 Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet... 3 Oppituntien ajankohdat... 4 Oppilashuolto ja -palvelut... 4 Oppilaskunnan tervehdys... 5 Yhteystiedot... 5 Kurssikuvausten lyhenteet... 5 Kurssikuvaukset... 6 Äidinkieli ja kirjallisuus... 6 Englanti, A-kieli... 7 Ruotsi, B1-kieli... 8 Saksa, B2-kieli... 9 Ranska, B2-kieli... 10 Venäjä, B2-kieli... 11 Saksa, B3-kieli... 12 Ranska B3-kieli... 13 Venäjä B3-kieli... 14 Matematiikka, pitkä oppimäärä... 15 Matematiikka, lyhyt oppimäärä... 17 Fysiikka... 18 Kemia... 20 Biologia... 21 Maantiede... 21 Evankelis-luterilainen uskonto... 22 Elämänkatsomustieto... 22 Filosofia... 23 Psykologia... 24 Historia... 25 Yhteiskuntaoppi... 25 Liikunta... 26 Musiikki... 27 Kuvataide... 28 Opinto-ohjaus... 29 Tietotekniikka... 30 Terveystieto... 30 Kotitalous... 31 Autokoulu... 31 Valintakortit... 32 1
Opintojen rakenne ja itsenäisen opiskelun periaatteet Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien ja koulukohtaisten syventävien kurssien lisäksi tässä oppaassa on soveltavien kurssien keskeiset sisällöt. Opintosuunnitelman laadinta ja yleinen kulku Opiskelijan tulee laatia ja esittää ryhmänohjaajan sekä opinto-ohjaajan hyväksyttäväksi oma opintosuunnitelmansa, joka käsittää paitsi yhden lukuvuoden, koko lukioaikana opiskeltaviksi aiotut aineet ja kurssit. Suunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon, millaisen ylioppilastutkinnon opiskelija aikoo suorittaa ja missä aikataulussa. Suunnitelmaa voi tarvittaessa muuttaa siitä ohjaajien kanssa sopimalla. Opiskelijan tulee valita kursseja siten, että lukion suorittamiseen kuluu enintään neljä vuotta. Suoritettuja kursseja on oltava kaikkiaan 75, joista kaikille yhteisiä 47 51 riippuen matematiikan oppimäärästä sekä eri aineiden syventäviä kursseja vähintään 10. Kurssin arviointi Kunkin oppiaineen pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin 4-10 kurssin päätyttyä, ellei kurssikuvauksen kohdalla tässä oppaassa erikseen mainita, ettei kurssilla ole numeroarviointia. Muut kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S tai hylkäysmerkinnällä H. Arvostelu voi perustua suullisiin ja kirjallisiin kokeisiin, opiskelun edistymisen jatkuvaan havainnointiin sekä tuotosten arviointiin. Keskeytetyn kurssin merkintä K annetaan, jos kurssi katsotaan syystä tai toisesta keskeytetyksi, esimerkiksi liiallisten poissaolojen takia. Keskeytetty kurssi on suoritettava paitsi jos opiskelijan yhteenlaskettujen kurssien määrä on vähintään 75 kurssia. Keskeytetty kurssi voidaan poistaa, jos kyseessä on syventävä tai soveltava kurssi. Perustellusta syystä kurssin voi suorittaa itsenäisesti. Tähän tulee saada etukäteen sekä aineenopettajan että rehtorin lupa. Uusintakuulustelut Uusintakuulustelu järjestetään joka jakson jälkeen. Sekä hylätyn että hyväksytyn kurssin saa uusia kerran käymättä kurssia uudelleen. 2
Etenemiseste Kaksi hylättyä kurssia samassa oppiaineessa aiheuttavat etenemisesteen. Niiden ei tarvitse olla peräkkäisiä. Poissaolot Lukiolain mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien perusteella. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän pakollisista ja syventävistä kursseista hyväksytysti. Tällöin jokainen opiskeltu pakollinen ja syventävä kurssi on mukana oppiaineen arvostelussa. Soveltava kurssi on aina suoritettava hyväksytysti. Oppiaineen oppimäärän arvioinnin suorittajalla on mahdollisuus myös korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Lukion oppimäärän suoritus Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki hänen arvioidut kurssinsa, eikä mitään voi jälkikäteen enää poistaa. Hausjärven lukioon hyväksytään musiikkiopiston kursseja sekä muissa oppilaitoksissa suoritettuja kursseja, mikäli niistä on etukäteen sovittu aineenopettajan ja rehtorin kanssa. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan: kaikki pakolliset oppiaineet valinnaiset vieraat kielet Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta sellaisista oppiaineista, joissa hänen suorittamansa oppimäärä käsittää vain yhden kurssin valinnaisista vieraista kielistä, mikäli hänen suorittamansa oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. 3
Oppituntien ajankohdat 1. tunti 8.00-8.45 päivänavaus 9.00-9.05 2. tunti 9.05-9.50 3. tunti 9.55-10.40 4. tunti 11.00-11.45 ruokailu 11.45-12.15 5. tunti 12.15-13.00 6. tunti 13.15-14.00 7. tunti 14.05-14.50 8. tunti 15.00-15.45 9. tunti 15.45-16.30 Oppilashuolto ja -palvelut Koulumatkatukena korvataan päivittäisten koulumatkojen kustannukset. Valtion tuki korvaa 54 euroa kuukaudessa ylittävät matkakustannukset niin, että opiskelijan omavastuu on 43 euroa. Yhdensuuntaisen koulumatkan on oltava vähintään 10 kilometriä. Ajantasaista lisätietoa saa netistä osoitteesta www.kela.fi/opintotuki ja lomakkeita lukion kansliasta. Kouluruokailu on lukiolaisille maksuton. Erikoisruokavalioita tarvitsevat opiskelijat toimittavat ruokalaan syyslukukauden alussa erikoisruokavaliolomakkeen, joita saa ryhmänohjaajalta. KELA myöntää opintotukea myös lukiolaisille. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opiskelija on oikeutettu opintotukeen, kun hän täyttää 17 vuotta. Lisätietoja saa netistä osoitteesta www.kela.fi/opintotuki. Terveydenhoitaja kutsuu kaikki 1. vuoden opiskelijat terveystarkastukseen lukuvuoden aikana. Lukioaikana kaikilla opiskelijoilla on myös lääkärin tekemä terveystarkastus. Lääkäritarkastus on tytöillä 1. opiskeluvuonna, pojilla 2. opiskeluvuonna tai sinä vuonna jolloin opiskelija täyttää 18 vuotta. Lääkäri voi pyynnöstä tehdä uuden nuorisonterveystodistuksen terveystarkastuksen yhteydessä. Terveydenhoitaja on tavattavissa koululla päivittäin. Avoin vastaanottotunti on maanantaista perjantaihin kello 10 11. Terveydenhoitajalle voi varata ajan terveyteen tai sairauteen liittyvissä asioissa. Opiskelijoiden ehkäisyasiat hoidetaan terveydenhoitajan kautta. Terveydenhoitaja ohjaa tarvittaessa eteenpäin. Terveydenhoitajan tavoittaa puh. 019-7585826 tai Wilman kautta. Tukiopetusta on saatavana oppiaineen opiskelun tueksi. Tarpeesta voi neuvotella aineenopettajien kanssa oma-aloitteisesti. Erityisopetukseen liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä suoraan erityisopettajaan. 4
Koulukuraattorilta on mahdollista saada keskustelua liittyen opiskelijan kehitykseen, koulunkäyntiin tai vapaa-aikaan. Kuraattorin tapaamisia voivat toivoa vanhemmat, oppilas itse tai opettaja. Kuraattori myös kiertää säännöllisesti kaikilla kouluilla. Kuraattorin puhelinaika on klo 8-9 puh. 019 758 6712. Oppilaskunta Hausjärven lukiossa toimii aktiivinen oppilaskunta. Oppilaskunnassa jokaiselta luokka-asteelta valitut opiskelijat päättävät lukiolaisia koskevista ajankohtaisista asioista. Oppilaskunnan toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista ja siihen voi liittyä lukuvuoden alussa osallistumalla ensimmäiseen kokoukseen. Toimintaan ovat tervetulleita mukaan kaikki ne opiskelijat, jotka ovat kiinnostuneita vaikuttamaan opiskeluympäristöön tai -oloihin. Oppilaskunnassa pääsee toteuttamaan konkreettisia hankkeita ja samalla se on opiskelijoiden vaikuttamiskanava, jonne rakentavia parannusehdotuksia voi lähettää oppilaskunnan jäsenen välityksellä. Hausjärven lukion oppilaskunta on järjestänyt muun muassa pikkujouluja, kesäpäivän, osallistunut yökoulun suunnitteluun, kehittänyt liikuntapäivän ohjelmaa ja paljon muuta. Yhteystiedot Lukiotie 7 12100 OITTI Rehtori puh. (019) 758 6720 Koulusihteeri puh. (019) 758 6722 Lukion opettajat puh. (019) 758 6727 Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@edu.hausjarvi.fi Kurssikuvausten lyhenteet Tässä oppaassa on käytetty seuraavia lyhenteitä kurssikuvauksien kohdalla: P = Pakollinen kurssi VS = Valtakunnallinen syventävä kurssi KS = Koulukohtainen syventävä kurssi SO = Soveltava kurssi vsk = vuosikurssi 5
Kurssikuvaukset Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (P) 1. vsk Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Luetaan kirjallisuutta, eri tekstilajien tekstejä, kirjoitetaan viestijäkuva ja keskustellaan. Oikeinkirjoituksen perusteiden tehtäviä. ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä (P) 1. vsk Kurssilla harjoitellaan lisää eri tekstilajien lukemista ja analysointia. Lisäksi harjoitellaan tekstin pohjalta kirjoittamista. Tiedon hankinnan perusteisiin tutustutaan. Oikeinkirjoituksen perusteiden harjoittelu jatkuu. ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (P) 1. vsk Kaunokirjallisuuden lukeminen ja analysoiminen ja tulkitseminen syvenevät. Tarkastellaan proosaa, runoa ja draamaa. Kaunokirjallisuudesta kirjoitetaan essee. ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen (P) 2. vsk Erilaisia tekstejä tulkitaan vaikuttamisen näkökulmasta. Kurssin pääkohteet ovat argumentointi ja retoriikka, mielipidetekstit ja medialukutaito. Kaunokirjallisesta teoksesta kirjoitetaan arvostelu. Tutustutaan sensuuriin, lähdekritiikkiin ja mediavalintoihin. ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti (P) 2. vsk Sekä kaunokirjallisia että mediatekstejä luetaan tyylin näkökulmasta. Perehdytään eri aikakausien ja kulttuurien kirjallisuuteen ja muihin taiteisiin. Opiskelija luo oman tyylikansion ja pohtii omaa kirjallista tyyliään. ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (P) 3. vsk Opiskelija saa yleiskuvan suomalaisesta identiteetistä ja kirjallisuudesta ja suomen kielestä äidinkielenä. Pohditaan suomalaisuuden merkitystä sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta ennen ja nyt. Esseekirjoittamisen syventämistä. ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen (VS) 1. vsk Kurssilla syvennetään puheviestintään liittyviä tietoja ja taitoja ja arvioidaan puheviestinnän onnistumisen tekijöitä ihmissuhteissa, opiskeluissa ja työelämässä. Harjoitellaan oman puheviestinnän osa-alueita, ryhmäviestintää ja työelämän viestintää. Lukion puheviestinnän sisällöt keskittyvät tälle kurssille. ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen (VS) 3. vsk Kurssi valmentaa ylioppilastutkinnon äidinkielen tekstitaidon kokeeseen. Opiskelija syventää ja monipuolistaa tekstianalyysia, vastaustekstin suunnittelua ja kirjoittamista ja otsikointia. Lisäksi arvioidaan muiden tekstejä. 6
ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (VS) 2. vsk Kurssi kehittää esseekirjoittaminen taitoja ja tarkoituksena on valmentautua ylioppilastutkinnon esseekokeeseen. Arvioidaan hyvän esseen piirteitä, syvennetään oman esseekirjoittamisen suunnittelua ja hiotaan oikeinkirjoitusta ja tyyliä. ÄI10 Tekstitaitojen lisäkurssi (KS) 2. vsk Kurssi antaa lisävalmiuksia tekstitaitoihin ja erilaisten tehtävätyyppien ratkaisemiseksi. Kurssilla perehdytään ja syvennytään niihin tekstitaitojen tehtävätyyppeihin, joihin ei perehdytä peruskursseilla mutta joihin yo-kokeessa voi törmätä. ÄI12 Oppimaan oppiminen (SO) 1. vsk Kurssilla perehdytään opiskelutaitoihin, jotka ovat oleellisia lukio-opiskelussa: mitkä oppimisen tekniikat toimivat ja ovat hyödyllisiä, mitkä raskaita tai hyödyttömiä. Miten eri aineissa opiskellaan ja opitaan. Kurssi tukee lukio-opiskelua. Erityisesti keskeistä on pohtia omaa oppimista, itseään oppijana (vahvuudet, heikkoudet). Ei numeroarviointia. Englanti, A-kieli ENA1 Nuori ja hänen maailmansa (P) 1. vsk Kurssilla perehdytään lukion työtapoihin ja vahvistetaan sanaston ja perusrakenteiden osaamista. Aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään ja ihmissuhteisiin. ENA2 Viestintä ja vapaa-aika (P) 1. vsk Kurssilla vahvistetaan etenkin suullista kielitaitoa ja harjoitellaan laajemmin kielen rakenteita. Aihepiirit liittyvät matkustamiseen, vapaa-aikaan ja harrastuksiin. ENA3 Opiskelu ja työ (P) 1. vsk Aihepiirit liittyvät opiskeluun ja työelämään. Harjoitellaan aihepiirien sanastoa suullisesti ja kirjallisesti. ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (P) 2. vsk Aihepiirit liittyvät yhteiskunnallisiin asioihin. Vahvistetaan tekstin ymmärtämistä, suullista ja kirjallista viestintää kurssin aiheista. ENA5 Kulttuuri (P) 2. vsk Kurssilla käsitellään kulttuuria eri näkökulmista. Harjoitellaan kaunokirjallisten tekstien ymmärtämistä ja eri taiteenaloihin liittyvää sanastoa. Kurssilla tehdään aihepiiriin liittyvä oma tuotos. ENA6 Tiede, talous ja tekniikka (P) 2. vsk Aihepiirit liittyvät eri tieteenaloihin, tekniikan saavutuksiin, viestinnän eri muotoihin ja talouselämään. Harjoitellaan vaativien tekstien ymmärtämistä ja hiotaan kirjallista ilmaisua. 7
ENA7 Luonto ja kestävä kehitys (VS) 3. vsk Aihepiirit liittyvät luonnontieteisiin ja kestävään kehitykseen. Valmentaa opiskelijoita päättökokeeseen. ENA8 Suullisen kielitaidon kurssi (VS) 3. vsk Kurssilla harjoitellaan suullista kielitaitoa. Kurssin lopuksi tehdään valtakunnallinen suullinen koe, josta saa erillisen arvosanan ja todistuksen päättötodistuksen liitteeksi. ENA9 Kertauskurssi (KS) 1. vsk Kerrataan peruskoulussa opittuja englannin kielen keskeisiä rakenteita. ENA10 Abikurssi (SO) 3. vsk Harjoitellaan päättökoetta varten. Ei numeroarviointia. Ruotsi, B1-kieli Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventäville kursseille osallistuminen edellyttää pakollisten kurssien suorittamista. RUB1 Koulu ja vapaa-aika (P) 1. vsk Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset. Kerrataan ja syvennetään peruskoulussa hankittua kielitaitoa, painoalueina sanasto ja keskeiset rakenteet. RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa (P) 1. vsk Aihepiirinä pohjoismaiset nuoret ja heidän elämänsä: koti, perhe, pukeutuminen, ystävät, harrastukset, Tukholma. Kerrataan peruskoulussa opittuja rakenteita ja syvennetään sanavarastoa. RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (P) 2. vsk Sisältöinä kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Kielellisenä tavoitteena kyky ilmaista perusteltuja mielipiteitä sekä suullisesti että kirjallisesti. RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen (P) 2. vsk Aiheina elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset ja yhteiskunnalliset ilmiöt. Kehitetään tekstinymmärtämistä, sanavarastoa, suullista ja kirjallista ilmaisua. RUB5 Elinympäristömme (P) 2. vsk Aihepiireinä luonto, muuttuva elin- ja työympäristö, joukkoviestimet. Syvennetään edelleen kirjallisen ja suullisen ilmaisun taitoja. Kehitetään kuullunymmärtämisen taitoa. RUB6 Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä, suullinen kurssi (VS) 3. vsk Pohjoismaisen kulttuurin tuntemus. Tutustutaan pohjoismaiseen kulttuuriin ja elämään 8
eri Pohjoismaissa. Aiheina mm. elokuva ja musiikki. Numeroarviointi kurssista (sisältää kurssin ja suullisen kokeen). Kurssin lopussa erillinen suullisen kielitaidon koe, joka arvostellaan opetushallituksen ohjeiden mukaisesti ja josta saa erillisen todistuksen yo-todistuksen liitteeksi. RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (VS) 3. vsk Maailmanlaajuiset ilmiöt, kansainvälinen vaikuttaminen, yhteiskunta ja päätöksenteko. Painotetaan monipuolista viestintää. RUB8 Kertauskurssi (KS) 1. vsk Kerrataan kaikki peruskoulussa opitut keskeiset kielioppiasiat ja laajennetaan myös sanastoa lukion puolelle. RUB9 Abikurssi (KS) 3. vsk Harjoitellaan ylioppilaskokeen edellyttämiä valmiuksia. Rakenteiden, sanaston, tekstin -ja kuullunymmärtämisen vahvistaminen. Ei numeroarviointia. Saksa, B2-kieli Aloitettu peruskoulun 8. luokalla. Kurssit on suoritettava numerojärjestyksessä. SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset (VS) 1. vsk Kurssin aihepiirit käsittelevät nuorten elämää, vapaa-ajan viettoa ja harrastuksia. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, mm. mielipiteen ilmaisemista. Kurssilla kerrataan aiemmin opittua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. SAB22 Meillä ja muualla (VS) 1. vsk Kurssilla opitaan kertomaan omasta maasta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Tutustutaan saksankielisten maiden ihmisiin, maantieteeseen, historiaan ja nähtävyyksiin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. SAB23 Ennen ja nyt (VS) 1. vsk Kurssin aiheina ovat mm. terveys- ja hyvinvointi. Tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja kirjoitustaitoa. SAB24 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat (VS) 2. vsk Tämän kurssin aikana opiskellaan koulunkäyntiin, opiskeluun, ammatinvalintaan, työelämään ja tulevaisuuden suunnitelmiin liittyviä aiheita. Painotetaan suullista ja kirjallista viestintää. SAB25 Kulttuuri (VS) 2. vsk Tässä kurssissa käsitellään saksankielisten maiden kulttuuria, esim. kuvataide, musiikki, kirjallisuus, elokuva, teatteri ja urheilu. Oppilasta aktivoidaan osallistumaan, analysoimaan kulttuurielämyksiään ja ilmaisemaan omia mielipiteitään. Kaikkia kielitaidon osa-alueita harjoitetaan tasapuolisesti. 9
SAB26 Yhteinen maapallomme (VS) 2. vsk Kurssilla käsitellään oman maan ja saksankielisten maiden yhteiskuntien toimintaa Teemoina ovat mm. nuoren ihmisen elämä maaseudulla ja lähiympäristön hyödyntäminen globalisoituvassa maailmassa. Opiskelijoita herätellään myös omakohtaiseen, kriittiseen median tarkkailuun ja ajattelemaan sitä, kuinka omilla valinnoilla pystymme vaikuttamaan, minkälainen maapallomme on tulevaisuudessa. Painopiste on tekstinymmärtämisessä sekä suullisessa ja kirjallisessa ilmaisussa. SAB27 Tiede ja tekniikka (VS) 3. vsk Tällä kurssilla opiskelijoita viedään tulevaisuuteen ja menneisyyteen tavalla, joka saa heidät ajattelemaan nykyhetkeä ja nykymaailmaa uudesta näkökulmasta. Kurssilla painotetaan aihepiiriin liittyvien tekstien ymmärtämistä ja annetaan työkaluja omien näkemysten esittämiseen. Kurssilla vahvistetaan ja laajennetaan aiemmin opittuja asioita. SAB28 Luonto ja kestävä kehitys (VS) 3. vsk Kahdeksannella kurssilla opiskellaan luontoon liittyviä aiheita: Suomen ja Saksan luonto eri vuodenaikoina, Lappi, metsän eläimet, mitä tapahtuu luonnossa, kun tarvitsemme yhä enemmän energiaa ja mistä energiaa saadaan. Kurssilla vahvistetaan ja laajennetaan aiemmin opittuja asioita. SAB29 Abikurssi (SO) 3. vsk Valmentautumista yo-kokeeseen. Käydään läpi rakenteita, sanastoa, tekstin- ja kuullunymmärtämistä sekä kirjoittamista toiveiden mukaan. Ei numeroarviointia. Ranska, B2-kieli Peruskoulun 8. luokalla alkanut kieli. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Numeroarviointi. Kurssit 1-8 mahdollista suorittaa itsenäisesti. RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset (VS) 1. vsk Kurssin aihepiirit ja harrastukset liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. RAB22 Meillä ja muualla (VS) 1. vsk Kurssilla opitaan kertomaan Suomesta ja tutustutaan ranskankielisiin maihin. Aihepiireinä ovat oma maa ja ranskankielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. RAB23 Ennen ja nyt (VS) 1. vsk Tarkastellaan elämää ennen ja nyt yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Painotetaan puheviestintää. RAB24 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat (VS) 2. vsk Tavoitteena on perehdyttää opiskelijat työelämään ja opiskeluun liittyviin asioihin. Harjoitellaan ko aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailu. 10
RAB25 Kulttuuri (VS) 2. vsk Tämän kurssin tavoitteena on kiinnostuksen herättäminen ranskankieliseen kulttuuriin. Aihepiireinä ovat Ranskan kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri ja urheilu. RAB26 Yhteinen maapallomme (VS) 2. vsk Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaan yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. RAB27 Tiede ja tekniikka (VS) 3. vsk Lähtökohtana ovat eri tieteenalojen, tekniikan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. RAB28 Luonto ja kestävä kehitys (VS) 3. vsk Aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja ranskankielisessä kulttuurissa. Tavoitteena on perehdyttää opiskelijat kurssin aihepiireihin liittyviin teksteihin. RAB29 Abikurssi (SO) 3. vsk Valmentaa yo-kokeeseen. Aihepiirit valitaan sekä yhteisen että yksilöllisen kiinnostuksen perusteella. Kurssilla painotetaan tekstin ja kuullun ymmärtämistä sekä kirjoittamista että rakenteiden hallintaa. Ei itsenäistä suoritusta. Venäjä, B2-kieli Peruskoulun 8. luokalla alkanut kieli. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Kurssit 1-8 mahdollista suorittaa itsenäisesti. VEB21 Vapaa-aika ja harrastukset (VS) 1. vsk Aihepiireinä tervehtiminen, hyvästely, kättely ja kuulumiset. Tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. Painotetaan puhumista ja puheen ymmärtämistä. VEB22 Meillä ja muualla (VS) 1. vsk Kurssilla opetellaan kertomaan Suomesta. Tutustutaan Venäjän tapoihin, lomanviettoon ja juhliin. Laajennetaan perusrakenteiden tuntemista ja harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien kirjoittamista. VEB23 Ennen ja nyt (VS) 1. vsk Kurssilla tarkastellaan elämää sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta, aiheina esim. Pietari ennen ja nyt. Vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. VEB24 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat (VS) 2. vsk Perehdytään opiskeluun ja työelämään liittyviin asioihin. Harjoitellaan näihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää. Omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 11
VEB25 Kulttuuri (VS) 2. vsk Tavoitteena on kiinnostuksen herättäminen venäjänkieliseen kulttuuriin. Aihepiireinä ovat venäjänkielisten maiden kuvataide, kirjallisuus, musiikki, teatteri ja urheilu. VEB26 Yhteinen maapallomme (VS) 2. vsk Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaan yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät helpot tekstit. Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. VEB27 Tiede ja tekniikka (VS) 3. vsk Lähtökohtana ovat eri tieteenalojen, tekniikan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. VEB28 Luonto ja kestävä kehitys (VS) 3. vsk Aiheina luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja venäjänkielisessä kulttuurissa. VEB29 Abikurssi (SO) 3. vsk Valmentaa yo-kokeeseen. Käydään läpi rakenteita, sanastoa, tekstin- ja kuullunymmärtämistä sekä kirjoittamista toiveiden mukaisesti. Ei numeroarviointia. Saksa, B3-kieli Lukiossa alkava kieli. Kurssit on suoritettava numerojärjestyksessä. Mikäli opiskelija siirtyy B2- kielestä B3-kieleen, hän voi opettajan harkinnan mukaan suorittaa itsenäisesti kurssit 1 ja 2. SAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua (VS) 1. vsk Kurssilla opetellaan saksan kielen perusfraaseja esittäytymiseen, tervehtimiseen ja hyvästelyyn. Opitaan kertomaan itsestä perusasioita ja kysymään niitä toiselta. Aiheina ovat perhe ja lähimmät ihmissuhteet sekä yksinkertaiset arkipäivän viestintätilanteet. Kurssilla painotetaan puheviestintää. SAB32 Näin asiat hoituvat (VS) 1. vsk Tämän kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Opetellaan selviytymään erilaisissa arkipäivän kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla, ravintolassa, lääkärissä ja matkustellessa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. SAB33 Vapaa-aika ja harrastukset (VS) 2. vsk Kurssin aihepiirit käsittelevät nuorten elämää, vapaa-ajan viettoa ja harrastuksia. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, mm. mielipiteen ilmaisemista. Kurssilla kerrataan aiemmin opittua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. SAB34 Meillä ja muualla (VS) 2. vsk Kurssilla opitaan kertomaan omasta maasta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Tutustutaan saksankielisten maiden ihmisiin, maantieteeseen, historiaan ja nähtävyyksiin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. 12
SAB35 Ennen ja nyt (VS) 2. vsk Kurssin aiheina ovat mm. terveys- ja hyvinvointi. Tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja kirjoitustaitoa. SAB36 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat (VS) 3. vsk Tämän kurssin aikana opiskellaan koulunkäyntiin, opiskeluun, ammatinvalintaan, työelämään ja tulevaisuuden suunnitelmiin liittyviä aiheita. Painotetaan suullista ja kirjallista viestintää. SAB37 Kulttuuri (VS) 3. vsk Tässä kurssissa käsitellään saksankielisten maiden kulttuuria, esim. kuvataide, musiikki, kirjallisuus, elokuva, teatteri ja urheilu. Oppilasta aktivoidaan osallistumaan, analysoimaan kulttuurielämyksiään ja ilmaisemaan omia mielipiteitään. Kaikkia kielitaidon osa-alueita harjoitetaan tasapuolisesti. SAB38 Yhteinen maapallomme (VS) 3. vsk Kurssilla käsitellään oman maan ja saksankielisten maiden yhteiskuntien toimintaa Teemoina ovat mm. nuoren ihmisen elämä maaseudulla ja lähiympäristön hyödyntäminen globalisoituvassa maailmassa. Opiskelijoita herätellään myös omakohtaiseen, kriittiseen median tarkkailuun ja ajattelemaan sitä, kuinka omilla valinnoilla pystymme vaikuttamaan, minkälainen maapallomme on tulevaisuudessa. Painopiste on tekstinymmärtämisessä sekä suullisessa ja kirjallisessa ilmaisussa. SAB39 Abikurssi (SO) 3. vsk Valmentautumista yo-kokeeseen. Käydään läpi rakenteita, sanastoa, tekstin- ja kuullunymmärtämistä sekä kirjoittamista toiveiden mukaan. Ei numeroarviointia. Ranska B3-kieli Lukiossa alkava kieli. Kurssit on suoritettava numerojärjestyksessä. Mikäli opiskelija siirtyy B2- kielestä B3-kieleen, hän voi harkinnan mukaan suorittaa itsenäisesti kurssit 1 ja 2. RAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua (VS) 1. vsk Kurssilla perehdytään suullisen viestinnän alkeisiin, ääntämiseen ja intonaatioon. Opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. RAB32 Näin asiat hoituvat (VS) 1. vsk Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluja. Samalla tutustutaan Pariisiin ja sen nähtävyyksiin. RAB33 Vapaa-aika ja harrastukset (VS) 1. vsk Aihepiireinä tervehtiminen, hyvästely, kättely ja kuulumiset. Tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. Painotetaan puhumista ja puheen ymmärtämistä. 13
RAB34 Meillä ja muualla (VS) 1. vsk Kurssilla opetellaan kertomaan Suomesta. Tutustutaan Venäjän tapoihin, lomanviettoon ja juhliin. Laajennetaan perusrakenteiden tuntemista ja harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien kirjoittamista. RAB35 Ennen ja nyt (VS) 1. vsk Kurssilla tarkastellaan elämää sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta, aiheina esim. Pietari ennen ja nyt. Vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. RAB36 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat (VS) 2. vsk Perehdytään opiskeluun ja työelämään liittyviin asioihin. Harjoitellaan näihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää. Omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. RAB37 Kulttuuri (VS) 2. vsk Tavoitteena on kiinnostuksen herättäminen venäjänkieliseen kulttuuriin. Aihepiireinä ovat venäjänkielisten maiden kuvataide, kirjallisuus, musiikki, teatteri ja urheilu. RAB38 Yhteinen maapallomme (VS) 2. vsk Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaan yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät helpot tekstit. Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. RAB39 Abikurssi (SO) 3. vsk Valmentaa yo-kokeeseen. Käydään läpi rakenteita, sanastoa, tekstin- ja kuullunymmärtämistä sekä kirjoittamista toiveiden mukaisesti. Ei numeroarviointia. Venäjä B3-kieli Lukiossa alkava kieli. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Mikäli opiskelija siirtyy B2-kielestä B3-kieleen, hän voi harkinnan mukaan suorittaa itsenäisesti kurssit 1 ja 2. VEB31 Hyvää päivää, hauska tutustua (VS) 1. vsk Ensimmäisellä kurssilla opitaan suullisen viestinnän perusasiat, ääntäminen ja intonaatio. Opiskellaan kyrilliset kirjaimet. Opetellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet. VEB32 Näin asiat hoituvat (VS) 1. vsk Harjoitellaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä tilanteissa kuten ostoksilla, tullissa ja postissa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. VEB33 Vapaa-aika ja harrastukset (VS) 1. vsk Aihepiireinä tervehtiminen, hyvästely, kättely ja kuulumiset. Tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. Painotetaan puhumista ja puheen ymmärtämistä. 14
VEB34 Meillä ja muualla (VS) 1. vsk Kurssilla opetellaan kertomaan Suomesta. Tutustutaan Venäjän tapoihin, lomanviettoon ja juhliin. Laajennetaan perusrakenteiden tuntemista ja harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien kirjoittamista. VEB35 Ennen ja nyt (VS) 1. vsk Kurssilla tarkastellaan elämää sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta, aiheina esim. Pietari ennen ja nyt. Vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. VEB36 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat (VS) 2. vsk Perehdytään opiskeluun ja työelämään liittyviin asioihin. Harjoitellaan näihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää. Omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. VEB37 Kulttuuri (VS) 2. vsk Tavoitteena on kiinnostuksen herättäminen venäjänkieliseen kulttuuriin. Aihepiireinä ovat venäjänkielisten maiden kuvataide, kirjallisuus, musiikki, teatteri ja urheilu. VEB38 Yhteinen maapallomme (VS) 2. vsk Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaan yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät helpot tekstit. Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. VEB39 Abikurssi (SO) 3. vsk Valmentaa yo-kokeeseen. Käydään läpi rakenteita, sanastoa, tekstin- ja kuullunymmärtämistä sekä kirjoittamista toiveiden mukaisesti. Ei numeroarviointia. Matematiikka, pitkä oppimäärä Kurssia MAA15 suositellaan pitkän matematiikan lukijalle ensimmäiseksi kurssiksi. Pakolliset kurssit opiskellaan numerojärjestyksessä. Syventävät kurssit voi opiskella pakollisten kurssien rinnalla; kurssi MAA11 suositellaan opiskeltavaksi ensimmäisenä lukuvuotena ja kurssit MAA13 ja MAA14 pakollisten kurssien jälkeen. MAA1 Funktiot ja yhtälöt (P) 1. vsk Kurssin keskeiset sisällöt ovat potenssifunktio, potenssiyhtälön ratkaiseminen, juuret ja murtopotenssi sekä eksponenttifunktio. MAA2 Polynomifunktiot (P) 1. vsk Kurssin keskeiset sisällöt ovat polynomien laskusäännöt ja binomikaavat, polynomifunktio, toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälön ratkaiseminen, toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen, toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin ja polynomi-epäyhtälön ratkaiseminen. 15
MAA3 Geometria (P) 1. vsk Kurssin keskeiset sisällöt ovat kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus, sini- ja kosinilause, ympyrä, ympyrän osien ja siihen liittyvien suorien geometria sekä kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen. MAA4 Analyyttinen geometria (P) 1. vsk Kurssin keskeiset sisällöt ovat pistejoukon yhtälö, suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt, itseisarvoyhtälön ja -epäyhtälön ratkaiseminen, yhtälöryhmän ratkaiseminen ja pisteen etäisyys suorasta. MAA5 Vektorit (P) 2. vsk Kurssin keskeiset sisällöt ovat vektoreiden perusominaisuudet, vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla, koordinaatiston vektoreiden pistetulo sekä suorat ja tasot avaruudessa. MAA6 Todennäköisyys ja tilastot (P) 2. vsk Kurssin keskeiset sisällöt ovat diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma, jakauman tunnusluvut, klassinen ja tilastollinen todennäköisyys, kombinatoriikka, todennäköisyyksien laskusäännöt, diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma, diskreetin jakauman odotusarvo ja normaalijakauma. MAA7 Derivaatta (P) 2. vsk Kurssin keskeiset sisällöt ovat rationaaliyhtälö- ja epäyhtälö, funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta, polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen sekä polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen. MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot (P) 2. vsk Kurssin keskeiset sisällöt ovat juurifunktiot ja -yhtälöt, eksponenttifunktiot ja -yhtälöt, logaritmifunktiot ja -yhtälöt, yhdistetyn funktion derivaatta, käänteisfunktio sekä juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat. MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot (P) 2. vsk Kurssin keskeiset sisällöt ovat suunnattu kulma ja radiaani, trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen, trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen, trigonometristen funktioiden derivaatat, lukujono, rekursiivinen lukujono, aritmeettinen jono ja summa sekä geometrinen jono ja summa. MAA10 Integraalilaskenta (P) 3. vsk Kurssin keskeiset sisällöt ovat integraalifunktio, alkeisfunktioiden integraalifunktiot, määrätty integraali sekä pinta-alan ja tilavuuden laskeminen. MAA11 Lukuteoria ja logiikka (VS) 1. vsk Kurssin keskeiset sisällöt ovat lauseen formalisoiminen, lauseen totuusarvot, avoin lause, kvanttorit, suora, käänteinen ja ristiriitatodistus, kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö, Eukleideen algoritmi, alkuluvut, aritmetiikan peruslause ja kokonaislukujen kongruenssi. 16
MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (VS) 3. vsk Kurssin keskeiset sisällöt ovat absoluuttinen ja suhteellinen virhe, Newtonin menetelmä ja iterointi, polynomien jakoalgoritmi, polynomien jakoyhtälö sekä muutosnopeus ja pinta-ala. MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (VS) 3. vsk Kurssin keskeiset sisällöt ovat funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen, jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia, funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä ja epäoleelliset integraalit. MAA14 Matematiikan kertauskurssi (SO) 3. vsk Kurssilla kerrataan pakollisten ja syventävien kurssien pääkohdat. Kurssin keskeiset sisällöt ovat luvut ja lausekkeet, yhtälöt ja epäyhtälöt, geometria ja trigonometria, analyyttinen geometria, differentiaali- ja integraalilaskenta sovelluksineen sekä todennäköisyys ja jakaumat. MAA15 Lukiomatematiikan johdantokurssi (SO) 1. vsk Kerrataan ja täydennetään peruskoulussa opittuja asioita. Kurssin keskeiset sisällöt ovat peruslaskutoimitukset kokonais-, murto- ja desimaaliluvuilla, yhtälön ja yhtälöparin muodostaminen ja ratkaiseminen, polynomilausekkeiden sieventäminen ja potenssisäännöt. Kurssi on yhteinen pitkän matematiikan oppimäärää suorittavien kanssa. Matematiikka, lyhyt oppimäärä MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt (P) 1. vsk Suureiden välinen riippuvuus ja verrannollisuus, ongelmien muotoileminen yhtälöiksi ja niiden ratkaiseminen. Toisen asteen yhtälön ratkaiseminen. Prosenttilaskenta. MAB2 Geometria (P) 1. vsk Kuvioiden yhdenmuotoisuus, suorakulmaisen kolmion trigonometria, Pythagoraan lause. Kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen. Geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa. MAB3 Matemaattisia malleja I (P) 1. vsk Lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen, potenssiyhtälön ratkaiseminen sekä eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla. MAB4 Matemaattinen analyysi (P) 2. vsk Polynomifunktion derivaatta. Polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen sekä suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen käyttäen graafisia ja numeerisia menetelmiä. MAB5 Tilastot ja todennäköisyys (P) 2. vsk Jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen (mm. keskiarvo ja keskihajonta) määrittäminen. Normaalijakauma. Kombinatoriikka. Todennäköisyyden käsite sekä laskulakien käyttö. 17
MAB6 Matemaattisia malleja II (P) 3. vsk Yhtälöparin ja yhtälöryhmän ratkaiseminen. Kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen. Lineaarinen optimointi. Aritmeettinen ja geometrinen lukujono ja summa. MAB7 Talousmatematiikka (VS) 2. vsk Käsitellään käytännön elämään läheisesti liittyviä aiheita kuten indeksi, korko, verotus, valuuttalaskut ja lainoihin liittyvät laskut. MAB8 Matemaattisia malleja III (VS) 2. vsk Vektorin käsite ja peruslaskutoimitusten periaatteet. Koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo. Kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla. Trigonometristen funktioiden käsittely yksikköympyrän avulla. Yksinkertaisten trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen. MAB9 Kertauskurssi (SO) 3. vsk Tavoitteena on lukion kurssien keskeisten sisältöjen kertaus ja syventäminen sekä ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen. MAB15 Lukiomatematiikan johdantokurssi (SO) 1. vsk Kerrataan ja täydennetään peruskoulussa opittuja asioita. Peruslaskutoimitukset kokonais-, murtoja desimaaliluvuilla, yhtälön ja yhtälöparin muodostaminen ja ratkaiseminen, polynomilausekkeiden sieventäminen ja potenssisäännöt. Kurssi on yhteinen pitkän matematiikan oppimäärää suorittavien kanssa. Matematiikan oppimäärän vaihtaminen Jos opiskelija vaihtaa pitkästä matematiikasta lyhyeen, niin seuraavat vastaavuudet ovat voimassa: MAA1 > MAB1 MAA3 > MAB2 MAA6 > MAB5 MAA7 > MAB4 MAA4 ja MAA8 > MAB3 Pitkän matematiikan kurssiarvosanat siirtyvät sellaisenaan vastaavien lyhyen oppimäärän kurssin arvosanoiksi. Halutessaan korottaa arvosanaa opiskelijan tulee suorittaa kyseisen lyhyen oppimäärän kurssin koe. Fysiikka Syventävät kurssit suositellaan opiskeltaviksi kaikille yhteisen kurssin FY1 jälkeen numerojärjestyksessä. Kurssi FY9 on oppimäärän kokoava kurssi, jota suositellaan opiskeltavaksi viimeisenä. 18
FY1 Fysiikka luonnontieteenä (P) 1. vsk Kurssin keskeiset sisällöt ovat kokeellisuus ja mallintaminen, fysiikan historia, aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet, perusvuorovaikutukset, energian sitoutuminen ja vapautuminen, säteily, Newtonin lait ja liikkeen graafinen esittäminen. FY2 Lämpö (VS) 1. vsk Kurssin keskeiset sisällöt ovat kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen, paine ja hydrostaattinen paine, kappaleiden lämpeneminen ja jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia, mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde, lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia ja energiavarat. FY3 Aallot (VS) 1. vsk Kurssin keskeiset sisällöt ovat harmoninen voima ja värähdysliike, aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen, aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen, heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen, valo, peili ja linssit sekä ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen. FY4 Liikkeen lait (VS) 2. vsk Kurssin keskeiset sisällöt ovat liikkeen mallit ja Newtonin lait, etä- ja kosketusvoimat, liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate, liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate ja värähdysliikkeen energia. FY5 Pyöriminen ja gravitaatio (VS) 2. vsk Kurssin keskeiset sisällöt ovat momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen, pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike, pyörimisen liikeyhtälö, pyörimismäärän säilyminen, pyörimisliikkeen energia, ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys, gravitaatio ja gravitaation alainen liike, heittoliike ja planeettojen liike sekä satelliitit ja niiden käyttö. FY6 Sähkö (VS) 2. vsk Kurssin keskeiset sisällöt ovat sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa, jännitteen ja sähkövirran mittaaminen, Ohmin laki, Joulen laki, vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait, Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä, kondensaattori, kytkennät ja energia sekä sähkövirran kulku puolijohteessa. FY7 Sähkömagnetismi (VS) 3. vsk Kurssin keskeiset sisällöt ovat magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä, varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä, induktiolaki ja Lenzin laki, induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio, energian siirto sähkövirran avulla, tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen, värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä, sähköturvallisuus ja energiateollisuus. FY8 Aine ja säteily (VS) 3. vsk Kurssin keskeiset sisällöt ovat sähkömagneettinen säteily, röntgensäteily, mustan kappaleen säteily, valosähköilmiö, säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne, atomimallit, kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio, atomiytimen rakenne, 19
radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus, massan ja energian ekvivalenssi, ydinreaktiot ja ydinenergia sekä aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu. FY9 Fysiikan kertauskurssi (SO) 3. vsk Kurssin avulla kerrataan aikaisempien kurssien sisällöt. Kurssin keskeiset sisällöt ovat aineen rakenne ja perusvuorovaikutukset, liikkeen lait, lämpöoppi, valo-oppi, sähkö ja sähkömagnetismi, säteilyfysiikka ja energiantuotanto. Kemia KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia (P) 1. vsk Syvennetään aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä. Tutustutaan moolin käsitteeseen ja lasketaan yksinkertaisia kemiaan liittyviä laskuja. Käydään läpi molekyylien välisiä sidoksia ja niistä aiheutuvia aineiden ominaisuuksia. Opitaan lisää orgaanisten yhdisteiden rakenteista, nimeämisistä ja reaktioista. Harjoitellaan aiempaa tarkempia kemian työtapoja laboratoriossa. KE2 Kemian mikromaailma (VS) 1. vsk Aineen mikrorakenteen perusteella selvitellään, miksi tietyillä aineilla on tietynlaiset ominaisuudet. Keskeisiä aiheita ovat atomin rakenne, jaksollinen järjestelmä, sidosten muodostuminen, molekyylien muodot ja isomeria. Lisäksi tutustutaan konsentraation käsitteeseen. KE3 Reaktiot ja energia (VS) 2. vsk Kurssilla tutustutaan erilaisiin epäorgaanisiin ja orgaanisiin reaktioihin, niiden reaktiomekanismeihin, reaktionopeuteen, energian muutoksiin ja reaktioiden laskennalliseen käsittelyyn. KE4 Metallit ja materiaalit (VS) 2. vsk Tutustutaan metallien ja erilaisten materiaalien valmistukseen, ominaisuuksiin ja käyttöön. Aiheina mm. sähkökemiallinen pari, elektrolyysi, polymeerit ja niiden käyttösovellukset. KE5 Reaktiot ja tasapaino (VS) 3. vsk Tarkastellaan erilaisia luonnossa esiintyviä ja teollisuuden käyttämiä tasapainoreaktioita. Aiheina ovat mm. happo-emästasapaino, liukoisuustasapaino, puskuriliuokset sekä erilaisten tasapainotilanteiden laskennallinen käsittely. KE6 Kertauskurssi (KS) 3. vsk Kerrataan kemian keskeisiä sisältöjä ja tutustutaan ylioppilastehtäviin. Kerrattavia aiheita ovat mm. sidokset, reaktiot, orgaaniset yhdisteryhmät, sähkökemia, tasapainot ja kemian laskennalliset menetelmät. 20
Biologia BI1 Eliömaailma (P) 1. vsk Elämän ominaisuudet ja perusedellytykset. Biologia tieteenä. Luonnon monimuotoisuus, evoluution ja ekologian perusteet. BI2 Solu ja perinnöllisyys (P) 2. vsk Solujen rakenne, lisääntyminen ja energiatalous. Perinnöllisyyden perusteet ja geenien merkitys. BI3 Ympäristöekologia (VS) 1. vsk Ekosysteemien rakenne ja toiminta. Häiriötekijät luonnossa. Luonnonsuojelu ja kestävä tulevaisuus. BI4 Ihmisen biologia (VS) 2. vsk Ihmisen biologinen rakenne, toiminta ja elämänkaari. Ihmisen evoluutio. BI5 Bioteknologia (VS) 3. vsk Solujen ja geenien rakenne ja toiminta. Bioteknologian ja mikrobiologian perusteet. BI6 Laborointikurssi (SO) 1. vsk Pieniä biologisia töitä ja tutkimuksia. Mikroskopointia ja preparointeja. Kurssin aiheet voivat vaihdella opiskelijoiden kiinnostuksen ja erityisesti vuodenajan mukaan. Maantiede GE1 Sininen planeetta (P) 1. vsk Maan planetaarisuus. Ilmakehän, vesikehän, kivikehän ja eliökehän ilmiöt ja niiden alueellinen sijoittuminen maapallolla. GE2 Yhteinen maailma (P) 2. vsk Ihmisen asuttama maapallo, väestö, luonnonvarat ja ravinnontuotanto. Kehittyneisyyden erot maailmassa. GE3 Riskien maailma (VS) 2. vsk Maapalloa ja sen elämää uhkaavat vaarat ja katastrofit, hasardit. Uhkien alueellinen sijoittuminen ja niihin varautuminen. GE4 Aluetutkimus (VS) 3. vsk Kartografian perusteita, paikkatietojärjestelmiin tutustumista, tiedon keräämistä erilaisista lähteistä. Oman aluetutkimuksen tekeminen. 21
Evankelis-luterilainen uskonto UE1 Uskonnon luonne ja merkitys (P) 1. vsk Kurssilla määritellään, mitä uskonto määrittely ja miten uskontoa tutkitaan. Sillä myös tutustutaan uskonnon vaikutukseen yksilön ja yhteisön elämässä. Raamattuun tutustutaan osana pyhää kirjallisuutta ja käydään läpi Raamatun syntyä, sisältöä, tutkimusta ja tulkintatapoja sekä Raamatun vaikutuksiin maailmankuvaan ja kulttuuriin. UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (P) 2. vsk Kurssilla käydään läpi kristillisen kirkon synty, idän ja lännen kirkkojen ero, lännen kirkko keskiajalla, idän kirkon kehitys, reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla. Kurssilla tutustutaan nykyiseen kristikuntaan, kirkkojen merkitykseen sekä kirkkojen ja uskontojen väliseen vuoropuheluun nykyajan maailmassa. UE3 Ihmisen elämä ja etiikka (P) 2. vsk Kurssilla käsitellään ihmisen elämänkysymyksiä, mm: elämän tarkoitusta, kärsimystä, kuolema ja kristillistä käsitystä Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta. Kurssilla käydään läpi hyvän ja pahan käsitteet sekä erilaisia etiikan teorioita ja pohditaan erilaisia yksilö- ja yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä. UE4 Uskontojen maailmat (VS) 1. vsk Kurssilla käsitellään eri maailmanuskontojen, hindulaisuuden, buddhalaisuuden, Kiinan ja Japanin uskontojen, juutalaisuuden, islamin sekä luonnonkansojen uskontojen ominaispiirteitä. Uskonnoista käydään läpi mm. pyhiä kirjoja ja oppia, eettisiät ohjeita, rituaaleja ja uskontojen vaikutusta yhteiskuntaan. Kurssilla tehdään vierailuja ja/tai kutsutaan vierailijoita. UE5 Mihin suomalainen uskoo? (VS) 3. vsk Kurssilla käydään läpi Suomen uskonnollista kenttää ja tutustutaan erilaisiin uskonnollisiin liikkeisiin. Kurssilla käsitellään suomalaisten muinaisuskoa, kirkkohistorian tapahtumia, luterilaista kirkkoa, muita kristillisiin kirkkoihin ja ei-kristillisiin uskontoja tämän päivän Suomessa sekä niiden vaikutukseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Kurssilla tehdään vierailuja ja/tai kutsutaan vierailijoita. Kurssi voidaan toteuttaa myös portfoliokurssina, jolloin kurssista ei pidetä kurssikoetta. Elämänkatsomustieto ET1 Hyvä elämä (P) Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää. Keskeiset käsitteet ovat elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti, vapaa tahto ja valinnat. 22
ET2 Maailmankuva (P) Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä. ET3 Yksilö ja yhteisö (P) Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen. ET4 Kulttuuriperintö ja identiteetti (VS) Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen. ET5 Maailman selittäminen katsomusperinteissä (VS) Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen. Filosofia FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun (P) 2. vsk Kurssilla määritellään mitä on filosofia sekä tutustutaan filosofian keskeisiin osa-alueisiin, käydään läpi erilaisia näkemyksiä todellisuuden rakenteesta, tietoon ja tietämiseen liittyviä kysymyksiä, totuuden käsitettä, yhteiskuntafilosofian kysymyksiä, oikeudenmukaisuuden ja vapauden käsitteitä ja erilaisiin moraaliin liittyviä filosofisia näkemyksiä. FI2 Filosofinen etiikka (VS) 2. vsk Kurssilla käydään läpi filosofisen etiikan ongelmia, käsitteitä ja teorioita. Kurssilla arvioidaan elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista ja perustellaan asioita eettisten käsitteiden avulla sekä tutustutaan filosofisen etiikan antamiin näkökulmiin hyvästä elämästä. kurssilla tehdään vierailuja ja/tai kutsutaan vierailijoita. Kurssi voidaan toteuttaa portfoliokurssina, jolloin kurssista ei pidetä kurssikoetta. FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia (VS) 3. vsk Kurssilla hahmotellaan mitä on tieto ja tietäminen ja miten todellisuus on rakentunut erilaisten filosofisten suuntausten mukaan. Kurssilla tutustutaan erilaisiin käsitykseen totuuden luonteesta ja totuusteorioihin ja käydään läpi tieteellisen tutkimuksen luonnetta, tutkimuksen peruskäsitteitä ja argumentoinnin ja päättelyn perusteita. FI4 Yhteiskuntafilosofia (VS) 3. vsk Kurssilla perehdytään yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin. Kurssilla käsitellään oikeudenmukaista yhteiskuntaa, yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia sekä erilaisia käsityksiä rikoksesta ja rangaistuksesta ja käydään läpi yhteiskuntasopimusteorioita. Lisäksi 23