Contents 1. Valmistautuminen vaihtoon... 2 2. Opiskelu Ljubljanassa... 2 2.1. Yleistä... 2 2.2. Suoritetut kurssit... 3 2.2.1. Slovenian economy... 3 2.2.2. How to do business with China... 4 2.2.3. Managing people at work (HRM)... 4 2.2.4. International business ja International marketing... 4 3. Asuminen... 5 4. Ruokailu... 5 5. Vapaa-aika... 5 5.1. Matkustelu... 5 5.2. Julkinen liikenne ja liikkuminen... 6 5.3. Arki... 7 6. Lopuksi... 7 1
1. Valmistautuminen vaihtoon Ensimmäisen yhteydenoton laitoksen kv-koordinaattorilta sain lokakuun alussa. Sähköpostiviesti sisälsi informaatiota yliopistoon ja laitokselle kirjautumisesta, kurssivalinnoista, lukukauden aikataulusta, sloveenin kielikurssista, asumispalveluista sekä yliopiston verkkopalveluista. Kaikki kurssivalinnat sekä yliopistoon kirjautuminen tapahtui sähköisesti, joten mitään papereita ei ollut tarpeellista lähettää postitse. Tutoriltani sain ensimmäisen sähköpostin joulukuun lopulla. Hän lähetti linkin vaihto-opiskelijoiden Facebook-ryhmään, tarjoutui hakemaan minut lentokentältä ja oli valmis auttamaan kaikessa mikä askarruttaa. Vahvistuskirje yliopistosta saapui postitse joulukuun alussa ja lennot varasin samoihin aikoihin. Finnair aloittaa suorat lennot Ljubljanaan vasta maaliskuun lopulla, joten lensin Lufthansalla Kööpenhaminan kautta helmikuussa kohteeseen. Lentokoneessa vieressäni istui Slovenialainen perheenäiti, joka työskenteli paikallisessa lääketeollisuuden yrityksessä. Lennon aikana tutustuimme ja hän tarjoutui viemään minut autolla asunnolleni ja vei minut vielä matkalla syömäänkin. Jo tämä vahvisti kuulemani huhut siitä että paikalliset ihmiset ovat hyvin ystävällisiä! Jos näin hyvää tuuria ei sattuisi käymään, lentokentältä pääsee kätevästi Ljubljanan rautatieasemalle lentokenttäbussilla (4,2 euroa), taksilla (n. 30 euroa) tai GoOpti-kuljetuspalvelulla, joka pitää varata etukäteen heidän kotisivultaan (hinta vaihtelee ajan ja kysynnän mukaan). 2. Opiskelu Ljubljanassa 2.1. Yleistä Kevätlukukausi alkoi laitoksella helmikuun puolessa välissä ja lukukauden rakenne oli seuraava: KEVÄTLUKUKAUSI 2013 Orientaatioviikko 13. 15. Helmikuu Luennot 18. Helmikuu 2013 7. Heinäkuu Tenttiviikko 10. Kesäkuu 2013 5. Heinäkuu Pyhäpäivät 8. Helmikuu, 27. Huhtikuu ja 1. 2. Toukokuu, 25. Kesäkuu Englanninkielisiä kursseja oli kanditasolla tarjolla 25 kappaletta ja enemmistö kurssitarjonnasta oli peruskursseja syventävien sijaan. Kaikki kanditason kurssit olivat 6 opintopisteen laajuisia. 2
Yleisesti kursseilla opiskelu koostui useimmiten ryhmätöistä, projekteista sekä presentaatioista. Läsnäolopakkoa ei yleisesti ole, mutta joillain kursseilla opettajat vaativat esim. 70% läsnäoloa osana kurssiarvosanaa. Kurssitarjonnasta kurssit voi valita vapaasti ja niitä oli mahdollista vaihtaa helmikuun loppuun asti, jos luennot olivat päällekkäisiä tai kurssi ei muuten miellyttänyt. Osa kursseista meni täyteen jo ensimmäisissä valinnoissa, joten kaikille myöhemmin haluamilleen kursseille ei ehkä ole mahdollista enää päästä. 2.2. Suoritetut kurssit 2.2.1. Slovenian economy (Ivo Lavrač Ph.D.) Kurssi käsitteli nimestään huolimatta enimmäkseen osallistujien kotimaiden talouksia. Kurssi oli kaikista käymistäni ehdottomasti helpoin, sillä se ei sisältänyt lopputenttiä eikä läsnäolopakkoa ollut. Arvosana koostui samasta maasta tulevien opiskelijoiden kanssa pidettävistä n.15min presentaatioista perusaiheista kuten BKT, työttömyys ja inflaatio. Presentaatioita oli noin kolmen viikon välein ja väliluennoilla opettaja luennoi Slovenian ja Euroopan taloustilanteesta. Kurssin 3
lopulla kesäkuun alussa omista presentaatioista tuli tehdä loppupaperi opettajan antamien parannusehdotusten perusteella. 2.2.2. How to do business with China (Matevž Rašković Ph.D.) Kurssi kesti helmikuusta huhtikuun alkuun, toisin kuin useammat kesään asti kestävät kurssit. Tahti oli tämän vuoksi intensiivisempi, mutta kurssin sisältö oli silti melko helppotöinen. Kurssilla oli 70% läsnäolopakko, jota opettaja seurasi kiertävän nimilistan avulla. Kurssi koostui pareittain tehtävästä artikkeliin pohjautuvasta presiksestä ja neljän hengen ryhmissä tehtävästä projektista. Projektin aihe oli jonkin slovenialaisen tuotteen vienti Kiinan markkinoille ja tästä tuli pitää myös presentaatio kurssin lopuksi. Kurssin 90 minuutin pituinen tentti koostui neljästä sivun vastaustilalla varustetusta kysymyksestä ja tentissä sai olla kurssimateriaalit mukana. 2.2.3. Managing people at work (HRM) (Robert Kaše Ph.D. and Nada Zupan Ph.D.) Kurssilla oli yksi neljän tunnin luento viikossa kesään asti ja arvosana koostui neljästä yksilötehtävästä, ryhmässä tehtävästä videoklipistä, sen presentaatiosta sekä tentistä jossa sai olla kurssimateriaalit mukana. Yksilötehtävät sekä 3 minuutin videoklippi liittyivät joka vuosi muuttuvaan teemaan. Tänä vuonna teema oli eri sukupolvien välinen työskentely organisaatioissa. Yksilötehtävät olivat 500 sanan pituisia aiheeseen liittyviä kahden viikon välein palautettavia tehtäviä. Kurssilla ei ollut läsnäolopakkoa, joka teki kurssista kaikenkaikkiaan kevyehkön. Luennot koostuivat perinteisistä henkilöstöjohtamisen teemoista, kuten rekrytointi, palkkaus ja koulutus. 2.2.4. International business ja International marketing (Gregor Pfajfar Ph.D.) Kurssit olivat sisällöltään melkein identtiset, sillä opettaja oli sama ja kurssit on tarkoitus käydä moduulina peräkkäin. Kurssit voi siitä huolimatta käydä myös erikseen ja moni näin tekikin. Business kurssi kesti helmikuusta huhtikuuhun ja markkinointiosuus huhtikuusta toukokuun loppuun. Kursseilla ei ollut läsnäolopakkoa, mutta vierailuluennoista kysyttiin molempien kurssien tentissä. Arvosana koostui molemmilla kursseilla kahdesta palautettavasta yksilöcasetehtävästä (2-3 sivua), projektiryhmätyöstä sekä tentistä. Business kurssin projektissa piti valita eurooppalainen tuote ja viedä se Euroopan rajojen ulkopuolelle tai päinvastoin. Markkinoinnin projekti oli IBM:n ohjaama ja suunnittelimme paikallisille kaupungeille ratkaisuja joukkoliikenteen ja julkisen turvallisuuden parantamiseksi. Ongelmaksi muodostui se, että IBM vaati projekteilta paljon enemmän kuin 40% kurssiarvosanasta antoi odottaa ja tämä yllätti myös kurssiprofessorin. 90 minuutin tentti koostui neljästä A4 vastaustilalla varustetusta kysymyksestä. 4
3. Asuminen Yksinkertaisesti ajateltuna Ljubljanassa asumisessa voi valita opiskelijana kahden vaihtoehdon väliltä: Oma huone yksityisestä asunnosta tai toisen opiskelijan kanssa jaettu huone opiskelijaasuntolasta. Asuntoloita on kaksi: Bezigrad aivan laitoksen vieressä ja Rozna Dolina lähempänä keskustaa. Itse asuin lähellä yliopistoa kahden muun opiskelijan kanssa yksityisessä asunnossa, jonka löysin googlaamalla tammikuussa ja lähestyin omistajaa Facebook-viestillä. Hätää ei kuitenkaan ole, vaikka ensimmäisen viikon joutuisi hostellissa viettämään, sillä se on edullista ja asunto löytyy jokaiselle aivan varmasti. Asuntojen hinnat vaihtelevat, mutta yksityiseltä huoneen saa alle 300 eurolla ja opiskelija-asuntoloiden jaettujen huoneiden hinnat vaihtelevat 80 eurosta 180 euroon. 4. Ruokailu Ljubljanassa on uniikki opiskelijaruokailujärjestelmä, joka kannustaa nirsommankin kulinaristin erilaisten herkkujen pariin. Joka kuukausi opiskelija saa työpäiviä vastaavan määrän kuponkeja, jotka on ladattu opiskelijan omaan slovenialaiseen puhelinliittymään lukukauden alussa. Ravintolassa puhelimella soitetaan tarjoilijan päätteeseen, joka rekisteröi yhden kupongin käytetyksi ja opiskelija saa aterian hyvin edullisesti monessa kaupungin ravintolassa. Aterioiden hinnat vaihtelevat 1,5 eurosta 4,5 euroon ja sisältää aina kolme ruokalajia. Opiskelijamenu on normaalimenusta erillinen ja annokset joissain paikoissa hieman normaaleita pienempiä, mutta ei näin edullisilla hinnoilla ole varaa valittaa. Kupongit toimivat ilta kahdeksaan asti ja kahden kupongin käytön välillä tulee olla neljä tuntia. Suosikkiravintoloiksini Ljubljanassa muodostuivat Dabuda, Cantina Mexicana, Joe Peñas, ja Glazuta. Suosittelen myös ei-opiskelijaravintolaa Gostilna Sesticaa, josta saa todella hyvää slovenialaista ruokaa (kolme ruokalajia n.20e). 5. Vapaa-aika 5.1. Matkustelu Ljubljanasta on todella lyhyt matka naapurimaihin ja tämän vuoksi Euroopan näkeminen vaihdon aikana on helppoa ja edullista. Auton vuokraaminen Erasmus-alennuksella on todella edullista Suomen hintoihin verrattuna (n. 30e/pv) ja myös junalla pääsee kulkemaan huomattavasti 5
edullisemmin. Lukukauden alussa on paljon järjestettyjä retkiä Slovenian sisällä ja myöhemmin ylioppilaskunta järjestää retkiä viikonloppuisin esimerkiksi Prahaan, Belgradiin ja Zagrebiin. Retket ovat edullisia ja hyvä tapa päästä tutustumaan Erasmus opiskelijoihin oman laitoksen ulkopuolelta. Omat retkeni suuntautuivat Kroatian rannikolle, Venetsiaan, Slovenian alpeille, Budapestiin, Etelä- Saksaan, Bosniaan ja Serbiaan. Kuvassa alla Slovenian ihastuttava rannikkokaupunki Piran. 5.2. Julkinen liikenne ja liikkuminen Ljubljanan julkisesta liikenteestä on varmasti eniten moitittavaa mitä kaupunkiin tulee. Bussit kulkevat säteittäin poispäin kekustasta ja jos haluaa liikkua kaupungin laitamilla, bussi tulee vaihtaa keskustassa ja tämä on hyvin aikaavievää. Bussilippu opiskelijalle maksaa 20e/kk tai 6
normaalihinnalla 1.2e/matka. Lisäksi bussilipulla on ostettavissa käyttöoikeus edullisiin kaupunkipyöriin, joiden asemia on sijoitettu kätevästi ympäri kaupunkia. Itse ostin polkupyörän heti helmikuussa eräältä syksyn vaihto-opiskelijalta 20 eurolla ja tämä osoittautui todella fiksuksi päätökseksi keväällä, sillä kaupunki on niin pieni että polkupyörällä pääsee joka puolelle. Polkupyöriä löytää helpoiten Facebookista Second hand Ljubljana sivustolta sekä netistä osoitteesta bolha.com (paikallinen huuto.net) ja hyvänkin pyörän voi saada todella edullisesti. 5.3. Arki Arki koulunkäynnin ohella oli Ljubljanassa erittäin leppoisaa ja tekemistä löytyi ainakin aluksi helposti. Jos tuntui että Slovenia alkoi tylsistyttää, oli helppo poistua maan rajojen ulkopuolelle tunnissa. Ljubljanassa ja sen ympäristössä on tekemistä vaikka millä mitoin: Vaellusta, laskettelua, kajakointia, pyöräilyä, uintia yms. Yliopistolla on omat liikuntapalvelut, jotka sisältävät myös joukkueurheilua. Itse ostin kuntosalijäsenyyden yksityiseen 4P fitness kuntokeskukseen, sillä sijainti oli asuntooni nähden hyvä ja hinta sopiva. Yleisesti palveluiden hinnat maassa ovat huomattavasti Suomea edullisempia, kun taas tuotteet ovat lähes samanhintaisia. Yöelämä Ljubljanassa keskittyi Erasmus-bileisiin, mutta slovenialaisen kämppikseni ansioista pääsin tutustumaan myös paikallisiin tapoihin. Suosittelenkin että muiden vaihtareiden lisäksi tutustuu myös paikallisiin nuoriin. Paljon aikaa tuli vietettyä eri ravintoloissa porukalla istuskellen, koska kaikki on edullista. 6. Lopuksi Vaihdon suurin anti minulle oli se, että elämässä pitää välillä pysähtyä, ottaa rauhallisemmin ja rentoutua. Elämä Ljubljanassa oli Suomen elämääni verrattuna huomattavasti rentouttavampaa ja aikaa itselle oli enemmän. Matkailu naapurimaissa sytytti myös pienen matkailukipinän ja kynnys lähteä ennaltasuunnittelemattomillekin reissuille madaltui. Sloveniaa, Ljubljanaa ja Ljubljanan yliopistoa voin suositella opiskelijoille, jotka haluavat keskittyä vaihdossa juhlimiseen ja matkailluun opiskelun sijasta. Suomessa opiskeluun verrattuna valitsemani kurssit olivat erittäin helppoja ja välillä tämän vuoksi hieman turhauttaviakin. Kaupunki ei sovi 7
suurkaupungin sykkeestä pitäville, sillä kaupunki tulee tutuksi jo ensimmäisten muutaman viikon aikana vaihdon alussa. Erityisesti niille, jotka eivät ole matkailleet paljon, Slovenia on erinomainen piste Euroopassa nähdä ja kokea paljon. En tiennyt Sloveniassta juuri mitään vaihtoon hakiessani. Ihmiset ovat ystävällisiä sekä Sloveniassa että Balkanin naapurimaissa, luonto on erittäin monipuolinen ja kaikki on lähellä. Sää osoittautui historiallisesti erittäin huonoksi vuonna 2013, joten siitä en voi antaa todellista mielipidettä. Vielä toukokuun lopussa lämpöasteita oli ajoittain alle 10 ja vesisateet olivat runsaita. Huhujen mukaan kuitenkin jo huhtikuussa pitäisi olla shortsikelit! 8