Matkaraportti kevät 2013 KTM-vaihto. Rotterdam School of Management Erasmus University

Transkriptio

1 Matkaraportti kevät 2013 KTM-vaihto Rotterdam School of Management Erasmus University

2 Valmistautuminen vaihtoon Hakeminen vaihtoyliopistoon Matkavalmistelut sujuivat osaltani hyvin ilman suurempia ongelmia. RSM:n vaihtokoordinaattori oli minuun ensimmäisen kerran yhteydessä syyskuun aikana ja ilmoitti tuolloin kaikista tarvittavista dokumenteista, jotka minun piti heille lähettää. Näihin sisältyi 1. Hakemus vaihto-ohjelmaan sekä opiskelijakorttihakemus 2. Kopio opintosuoritusotteesta 3. Kopio passista 4. 1 digitaalinen kuva sähköpostilla opsikelijakorttia varten 5. Todistus englanninkielen taidosta (opintosuorotusote riittää) 6. Kurssivalintalomake sähköpostilla opintokoordinaattorille (tarvitsee täyttää hieman myöhemmin kuin muut) Tiedoitus oli erittäin hyvää RSM:n suunnalta ja he selittävät tarkasti mitkä kaikki dokumentit pitää heille lähettää ja missä muodossa. Digitaalista kuvaa ja kurssivalintalomaketta lukuunottamatta kaikki piti lähettää heille normaalilla kirjepostilla. Vasta näiden dokumenttien lähettämisen jälkeen RSM hyväksyy hakijan lopullisesti vaihto-ohjelmaan ja lähettää virallisen hyväksymiskirjeen. Vaihtoon lähtevän opiskelijan on myös hyvä muistaa hakea erilaisia stipendejä ja apurahoja eri tahoilta. Esimerkiksi KY-Säätiö ja Aalto-yliopisto myöntävät apurahoja vaihtoon lähteville kunhan näitä vain muistaa hakea ajallaan. Asunnon hakeminen RSM:n lähettämässä infopaketissa on hyvin tiedotettu eri mahdollisuuksista, joita opiskelijalla on asumisen suhteen. Opiskelijalla on periaatteessa kolme eri vaihtoehtoa kuinka hakea asuntoa Rotterdamissa. Ensimmäinen on hakea yliopiston itse tarjoamia asuntoja Stadswonen järjestön kautta. Näitä asuntoja löytää osoitteesta Tämä on osoittautunut kaikista yleisimmäksi tavaksi vaihto-opiskelijoiden keskuudessa ja myös itse päädyin tähän vaihtoehtoon juuri

3 hakemisen helppouden ja yksinkertaisuuden vuoksi. On kuitenkin hyvä huomata, että Stadswonenin kanssa vuokrasopimus on pakko tehdä vähintään 4 kuukaudeksi, jolloin tämä voi osoittautua ongelmaksi vain yhden trimesterin vaihtoon hakeville. Jos vaihto tosiaan kestää alle tämän 4 kuukautta, tällöin kannattaa hakea asuntoa muualta kuten vaikka Student Hotellista. He vuokraavat asuntoja alle 4 kuukaudeksi. Tämän nettiosoite on Toinen vaihtoehto löytää asunto Hollannista on hakea asuntoa hollantilaiselta opiskelijalta, joka on itse lähdössä vaihtoon ja haluaa tarjota asuntoaan vaihto-opiskelijalle. Osoitteesta löytää tällaisia vapaana olevia tai vapautuvia asuntoja. Kolmas tapa on sitten ottaa asunto vapailta markkinoilta. Esimerkiksi osoitteesta löytyy vapailla markkinoilla olevia asuntoja. On hyvä tietää, että yliopiston kautta haetut asunnot ovat hieman kalliimpia kuin vapailta markkinoilta tai hollantilaiselta opiskelijalta vuokrattavat asunnot. Tämä johtuu vain siitä että juuri vuokrauksen helppouden vuoksi suurin osa vaihtareista suosii yliopiston kautta haettavia asuntoja, jolloin kysyntä näissä on kovempi. Itse suosittelen myös yliopiston tarjoamia asuntoja tämän helppouden vuoksi, mutta myös muiden vaihtarikaveriden takia. Koska muiden vaihtareiden kanssa tulee muutenkin vietettyä suurin osa ajasta vaihdon aikana, asuminen samassa talossa muiden vaihtareiden kanssa helpottaa paljon uusien ystävien saamista, sopeutumista uuteen ympäristöön sekä kavereiden näkemistä. Suosituimmat yliopiston tarjoamista asunnoista ovat International House, F-building sekä Casa Erasmus. Nämä ovat kaikki erittäin siistejä ja hyvä kuntoisia asuntoja ja suurin osa vaihtareista asuukin näissä rakennuksissa. Kolikon toinen kääntöpuoli on, että nämä ovat kohtalaisen kalliita vuokraltaan, n. 600 /kk. Itse päädyin ottamaan yksiön F-buildingistä, joka osoittautui osaltani erittäin hyväksi ratkaisuksi, sillä monet vaihtarit samalta integration tripiltä osuivat naapureiksini saman rakennuksen samaan kerrokseen viereisiin asuntoihin. Näiden vaihtareiden kanssa tulikin vietettyä kaikista eniten aikaa vaihdon aikana ja ystävystyttyä parhaiten juuri jokapäiväisen näkemisen vuoksi. Lisäksi opiskelija-asuntolat sijaitsevat kaikki erittäin hyvällä alueella Rotterdamissa

4 Matkustaminen vaihtoyliopistoon Matkustaminen Rotterdamiin oli suhteellisen helppoa. Helpoin tapa on varmastikin lentää Amsterdamiin ja ottaa sieltä juna Rotterdamiin. RSM:llä on myös vaihto-opiskelijoille suunnattu ilmainen kuljetus lentoasemalta Rotterdamiin tietyille saapumispäiville. Itselleni nämä päivät eivät kuitenkaan käyneet, sillä olin varannut omat lentoni hieman myöhemmäksi kuin hakupalvelu sijoittui. Oma matkustusreittini kulki SAS lentoyhtiöllä Kööpenhaminan kautta Amsterdamiin, josta jatkoin sitten junalla Rotterdamiin. Itselleni tämä reitti oli kaikista edullisin ja siksi valitsin tämän. Juna-asema on samassa yhteydessä Amsterdamin lentoaseman kanssa, jolloin vaihtaminen junaan sujuu todella helposti. Junia kulkee usein ja kaikkina vuorokauden aikoina ja junalippu maksaa noin 12-14e riippuen siitä, millä junalla matkustaa. Itselläni oli oma buddyni vastassa minua Rotterdamin juna-asemalle, josta hän vei minut hostelliini. Täällä majoituin kaksi ensimmäistä yötäni ennen kaikkille maisterivaiheen vaihto-opiskelijoille suunnattua yhteistä integration trippiä. Integration tripillä matkustimme toiselle puolelle Hollantia missä vietimme kaksi yötä. Ohjelmaan kuului erilaisia tiimihenkeä rakentavia harjoituksia ja leikkejä. Suosittelen ehdottomasti osallistumista integration tripille, sillä tänä aikaina tutustuu kaikista parhaiten muihin vaihto-opiskelijoihin jo heti alusta pitäen. Opiskelu vaihtokohteessa Lukukausi alkoi virallisesti RSM:llä 28.1 maanantaina. Kuitenkin alussa vaihto-opiskelijoille järjestettävä integration trip alkoi jo 23.1 ja loppui 25.1, jos tälle päätti osallistua. Kevät lukukauden ensimmäinen trimesteri loppui maaliskuun alussa ja toinen trimesteri taas toukokuun lopussa. Kurssitarjonta RSM:llä on hyvä ja kohtalaisen kattava ja kaikki kurssit järjestetään englanniksi. Olen kuullut, että monet sanovat RSM:n yliopiston olevan erittäin vaativa ja työteliäs, mutta minun valitsemani kurssit osoittautuivat yllättävänkin helpoiksi. Toisaalta myös oma vaikutelmani vaihdon jälkeen ja sen aikana oli, että kanditason kurssit ovat huomattavasti työläämpiä kuin maisterivaiheen kurssit. Toisaalta myös aihealue vaikuttaa todella paljon työmäärään ja esimerkiksi itse valitsemani johtamisen kurssit olivat todella paljon helpompia kuin joidenkin muiden vaihtareiden valitsemat rahoituksen tai laskentatoimen kurssit.

5 Haasteellista kurssien valitsemisessa osaltani oli se että kaikki maisterivaiheen tarjottavat kurssit olivat 10 opintopistettä (ECTS) per kurssi, jolloin maisterisivuaineen 24 opintopisteen suorittaminen osoittautui hieman haasteelliseksi. Minun valitsemani kurssit RSM:llä olivat siis johtamisen pääaine ohjelmasta. Strategic management consulting, 10 ECTS: Arvostelu perustui 50 prosenttisesti tenttiin sekä 50 prosenttisesti tosielämän konsultointitehtävään. Tämä konsultointitehtävä tehtiin tosielämän yritykselle, jolla oli oikea ongelma joka tarvitsi ratkaista. Tämä kurssi oli kyllä juuri tämän tosielämän konsultointitehtävän vuoksi erittäin mielenkiintoinen ja tunsin oikeasti oppineeni tärkeitä työkaluja tulevaa työuraani ajatellen. Tehtävän myötä pääsi laittamaan opitut teoriat ja työkalut käytäntöön. Työmäärä vaihtelee todella paljon kurssilla riippuen siitä kuinka paljon jaksaa panostaa joka luennolle palautettaviin tehtäviin, joita ei kuitenkaan arvostella. Jos nämä haluaa todella tehdä hyvin ja huolella, näihin tehtäviin saa käytettyä kyllä erittäin paljon aikaa ja vaivaa, jolloin kurssi saattaa vaikuttaa erittäin työläältä. Toisaalta tehtäviin panostamatta jättämisellä saa työtaakkaa helpotettua huomattavasti. Tätä mahdollisuutta tuli käytettyä muutaman kerran vaihtariprojektiryhmämme kanssa matkustelun takia. Ja koska näitä tehtäviä ei arvostella, tehtäviin panostamalla saa ainoastaan kunniaa, kun paras työ esitellään luokan edessä.

6 International management, 10 ECTS: Tällä kurssilla arvostelu perustui 80 prosenttisesti projektityöhön, joka tehtiin myös tosielämän yritykselle. 20 prosenttia arvosanasta tuli taas tuntiaktiivisuuden mukaan. Kurssi oli kyllä todella helppo verrattuna siihen kuinka paljon opintopisteitä kurssista sai. Ainoa tehtävä kurssilla oli projektityö tosielämän yritykselle. Toisaalta luennoilla tehtiin myös muutamia caseja ja käytiin näiden ratkaisuja yhdessä läpi. En mielestäni kauheasti uutta oppinut kurssilla vaikka en johtamista ole peruskurssin jälkeen lukenutkaan. Lisäksi kurssin teoriat koskivat pääasiassa suurien yritysten laajentumista ulkomaille, mutta projektityömme case käsittelikin pienyrityksen laajentumista ulkomaille, jolloin osaa opituista teorioista ei voinut hyödyntää casessa. Myöskin luentoja olitällä kurssilla paljon vähemmän kuin muilla kursseilla keskimäärin. Yleisesti elämisestä Rotterdamissa Hintataso Hollannissa on kohtalaisen lähellä Suomea, mutta kuitenkin tietyissä asioissa hieman edullisempi. Esimerkiksi parturi, ulkona syöminen, taksilla ajaminen sekä alkohoin ostaminen on edullisempaa verrattuna Suomeen, mutta stten taas ruoan hinta sekä asumiskustannukset ovat Suomen tasoa. Alkoholi niin kaupoissa kuin baareissakin on edullisempaa ja etenkin, jos kahlaa läpi opiskelijatapahtumia (joita löytyy melkein viikon jokaiselle päivälle), yleensä juomia saa tällöin vieläkin edullisemmin. Ulkomaiset luotto ja pankkikortit käyvät hollannissa monissa paikoissa todella huonosti, joka saattaa aiheuttaa hieman ongelmia Suomessa kortilla maksamiseen tottuneille. Jos haluaa kortilla maksaa Hollannissa, opiskelijan pitää avata pankkitili hollantilaiseen pankkiin. Täältä saa sitten paikallisen pankkikortin, jolla voi taas maksaa melkein kaikkialla Hollannissa. Itse en pankkitiliä halunnut avata Hollantiin, sillä pyrin välttämään Hollannin byrokratiarattaita viimeiseen asti (sillä olen kuullut, että on aika hidas ja kömpelö), mutta monet vaihtarikavereistani tämän avasivat. Itse siis vain nostin rahaa aina tarpeen mukaan ja maksoin käteisellä. Kannattaa kuitenkin tarkistaa ennen vaihtoon lähtöä oman pankin perimät nostokulut Hollannissa ja mahdollisesti kilpailuttaa pankkeja tämän osalta.

7 Rotterdam on erittäin moderni hollantilainen kaupunki, josta löytää aika villejäkin ja erikoisia rakennuksia. Tämä johtuu osittain siitä, että kaupunkia pommitettiin todella pahasti toisessa maailmansodassa, jolloin monet vanhat historialliset rakennukset tuhoutuivat. Tämän vuoksi monet hollantilaiset pitävät Rotterdamia erittäin "rumana" kaupunkina verrattuna muihin historiallisiin ja idyllisiin hollantilaiskyliin ja -kaupunkeihin. Itse pidin Rotterdamin modernista tyylistä vaikkakin jotkut rakennuksista on oikeasti aika villisti suunniteltu. Tämä kuitenkin antaa mielestäni Rotterdamille vain omalaatuisemman leiman verrattuna muihin Hollannin kaupunkeihin ja erottaa sen hyvin muista. Rotterdamissa sijaitsee myös Euroopan suurin satama ja monet paikallisista saavat elantonsa sataman kautta. Satamakaupungin leima näkyy myös katukuvassa siten, että kaupungissa on huomattavasti enemmän maahanmuuttajia kuin muissa Hollannin kaupungeissa. Maahanmuuttajat ovat suurelta osin väestöä Hollannin vanhoista siirtomaista, jotka ovat muuttaneet Hollantiin paremman elämän perässä. Tämän seurauksena Rotterdamissa on muutamia alueita, joita kannattaa vältellä yöaikaan, mutta nämä alueet sijaitsevat kaukana yliopiston kampuksesta. Sää Rotterdamissa sattui olemaan kevään aikana historiallisen huono, ainakin näin hollantilaislähteeni antoivat ymmärtää. Kaupunki on myös erittäin tuulinen mikä ei ainakaan tee kaupungista lämpimämpää. Yöelämä on Rotterdamissa kuitenkin ensiluokkaista ja viikon jokaiselle päivälle löytyy kyllä bileet jostakin. Tämä on ehdottomasti suurkaupungin etu verrattuna pienempiin paikkoihin Hollannissa. Hollannin vahvuus vaihtokohteena on myös sen erinomainen sijainti Euroopassa. Rotterdamista on erittäin helppo matkustaa mihin tahansa päin Eurooppaa erittäin edullisesti verrattuna Suomeen.

8 Tämä sen takia, että monet halpalentoyhtiöt operoivat Hollannissa ja myös Rotterdamin lentokentältä lähtee suoria lentoja edullisesti eri puolille Eurooppaa. Etäisyydet ovat Hollannissa myös sen verran pienet että vierailu muissa kaupungeissa sujuu helposti, sillä rataverkosto on erittäin hyvä koko keskieuroopassa ja erityisesti Hollannissa. Tällöin myös muiden Hollannin lentokenttien hyödyntäminen (Amsterdam ja Eindhoven) on suhteellisen helppoa. Itse käytin tilaisuuden hyväkseni ja matksutelin oikein urakalla aina kuin koulun aikataulut vain antoivat myöten. Tähän vaikutti osittain sekin, että parhaat vaihtokaverini olivat Kanadasta, jolloin he luonnollisesti haluavat nähdä mahdollisimman paljon Eurooppa vaihtonsa aikana kuin oli vain mahdollista. Tämän matkusteluinnnon huomaa myös selkeästi Euroopan ulkopuolelta tulevilla opiskelijoilla eli matkustelu muodostaa heillä suuren ja tärkeän osan vaihtoa. Vapaa-aikaa tuli lähinnä vietettyä juuri niiden vaihtareiden kanssa, jotka asuivat samassa rakennuksessa kanssani F-buildingissä. Toisaalta bileitähän löytyy viikon jokaiselle päivälle, jolloin opiskelijajuhliin osallistuessa yleensä pääsi myös muita vaihtareita näkemään. Alussa ensimmäisen kuukauden aikana kaikki tuntuvat käyvän kaikissa mahdollisissa bileissä ja tapahtumissa juuri sen vuoksi, että tutustuisi porukkaan mahdollisimman hyvin, mutta tämän jälkeen yleensä kiinnostus bileitä kohtaan laantuu. Tällöin myös kaveriporukat, joiden kanssa viettää eniten aikaa vaihdon loppuaikana, muodostuvat. Suosittelen kyllä ehdottomasti juhlissa käymistä ainakin ensimmäisten viikkojen aikana, sillä nämä ovat yleensä parhaita paikkoja saada kavereita ja tutustua muihin vaihtareihin. Oma läheisin vaihtarikaveriporukkani modostui saman kerroksen saman siiven asukkaista, joihin kuului 2 kanadalaista ja yksi irkku. Tällä porukalla tein myös suurimman osan matkoistani. Loppukommentit Suosittelen ehdottomasti RSM yliopistoa ja Hollantia muille vaihtokohteena. Yliopisto on erittäin kansainvälinen mikä taas välittyy yleiseti opiskelijoiden tasoon yliopistossa. Lisäksi Hollannin loistava sijainti Keski-Euroopassa antaa erittäin hyvät mahdollisuudet matkusteluun ympäri Eurooppaa. Vaihto sujui osaltani erittäin hyvin, jolloin en osaa sanoa tekisinkö mitään toisin. Vaihdosta tulee juuri

9 sellainen kuin siitä itse rakentaa eli aktiivinen kannattaa olla joka asiassa ja ehdottomasti kysyä, jos tuntuu, ettei jotain ongelmaa pysty itse ratkaisemaan. Alussa informaation lähteinä toimivat pääosin vaihtarikoordinaattorit, mutta kun muihin vaihto-opiskelijoihin ehtii tutustumaan myös muiden kokemukset ja tiedot toimivat hyvinä informaatiolähteinä. Sosiaalinen media auttaa tässä myös erittäin paljon. Vaihtojakso oli itselleni todella opettavainen kokemus monessa mielessä, mutta ehkä tärkeintä oli nähdä se, että itse pärjäsi hyvin myös verrattuna muiden maiden parhaimpiin opiskelijoihin. Suosittelen vaihtoa ehdottomasti jokaiselle kohdemaasta riippumatta. Jos sinulla on jotain kysyttävää vaihtoon liittyvistä asioista kuten kytännönjärjestelyistä tai vain Hollannista yleensä niin vastaan mielelläni. Jussi Tiainen