TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA r.y.

1 2/2012 TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA r.y.

Toimintakeskus Pajasaari 3 SISÄLTÖ 2/2012 KUVA: SAMI LEMPINEN 4 PÄÄKIRJOITUS 5 OPETUSTOIMEN KUULUMISIA 6 TUKIKOHTIEN KUULUMISIA 7 PAJASAARI 8 TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA RY:N OPETUSKALENTERI 2013 10 UUDET LAIVURIT, KEVÄT 2012 11 LENTOPALLOA SEURAN JÄSENILLE 12 SYKSYN 2012 JA ALKUKEVÄÄN 2013 KERHOILLAT 14 KORPPOO 17 VÄHÄLAMPISAARI 18 LAMPISAARI 19 VEHKALINNA 20 HAASTATTELUSSA LAURI RAJALA 22 MITÄ AIKAA AURINKOKELLO MEILLE NÄYTTÄÄ? 26 PAJASAAREN VAIHEITA 31 PAJASAAREN PIKKUJOULU 32 ITSENÄISYYSPÄIVÄN GLÖGITILAISUUS TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA RY PAJASAAREN OSOITE Pajasaari 2, 33210 Tampere PL 23, 33211 Tampere. Puhelin (03) 214 0988 SÄHKÖPOSTI sihteeri@tampereennavigaatioseura.fi KOTISIVUT http://www.tampereennavigaatioseura.fi PÄÄTOIMITTAJA Eija Uotila TAITTO Graafinen suunnittelu Selkämaa/ Marika Lempinen s-posti: marika.lempinen@selkamaa.fi PAINOPAIKKA ja PAINOSMÄÄRÄ PK paino OY, Tampere, 1500 kpl ISSN 0783 3369 KUVA: SAMI LEMPINEN KANSIKUVA: SAMI LEMPINEN

4 PÄÄKIRJOITUS Kommodori Rauno Pauni OPETUSTOIMI Teksti: Heikki Teiskonlahti Reijo Hämäläinen 5 Arvoisat navigaattorit Kuulumisia opetustoimesta TÄTÄ KIRJOITETTAESSA ON VENEIDEN NOSTO ja telakointi kiivaimmillaan. On koleaa ja märkää, niin kuin moni ajattelee koko kesästä. Itse muistelen kesää kuitenkin normaalina. Sattuiko hyvät kelit muuten vaan kohdalle, ei pahat ollenkaan siellä missä kuljettiinkin. Kausi on nyt kuitenkin ohi, tukikohdat rauhoittuvat ja elämä alkaa Pajasaaressa kesän jälkeen niin kuin ennenkin. Syksyn sekä talven käyttöastetta kuvaa mm. 13.10. auktorisoiva opettajien opetustilaisuus, 20.10. Kokemäenjoen vesistön kommodorien kokous sekä useat muut tilaisuudet. Tässä vain muutaman mainitakseni. Kerhoillat ja kurssit ovat taas käynnissä. Oppilasmäärät kursseilla ovat normaalit siitäkin huolimatta, että erään veneilyalan julkaisun toimittaja koittaakin lytätä navigointikurssit ja nostaa plotterit sun muut läppärit ohi perinteisen paperikartan. Kovaa tekstiä veneilyalan ammattilaiselta. Asioistahan saa toki olla montaa mieltä, mutta kyllä perustiedot ja -taidot pitäisi ehdottomasti osata ja muiden niitä edes hieman arvostaa. Lipunlaskutilaisuus vietettiin 25.9. Samalla juhlittiin kahden merkkihenkilön syntymäpäiviä. Tauno Lundströmin sekä Leif Lindbladin, jotka Eija Uotila hellin halauksin kukitti. Tukikohdissa ei mitään isompia projekteja ollutkaan, Korppoon laiturilaajennusta lukuunottamatta. Se on tehty mitä sai tehdä. Pajasaaren ulkokuori sai sen ansaitsemansa päivityksen, mitä oltiin kauan toivottu. Koulutusalus Navis ollaan tämän hetken suunnitelman mukaan viemässä talvisäilytykseen lämpimään sisähalliin. Naviksen kunnostukseen tarvitaan joukko ripeitä talkoolaisia, jotta myös sen päivitys onnistuisi talven aikana. Kilpailutoiminta koki kolauksen, sillä kilpailut jäivät pitämättä. Näillä näkymin ensi vuosi on kilpailujen suhteen välivuosi, ellei mitään käänteentekevää tapahdu. Ruorin ilmoitusten vähentymisen vuoksi joudumme tarkistamaan jäsenmaksun suuruutta, pieniä nousupaineita on. Sen enempää synkistelemättä käymme kohti uutta veneilykautta. Hyvää loppuvuotta kaikille ja isot kiitokset kaikille ahertajille. n Syysterveisin, SYKSY ON JÄLLEEN SAAPUNUT, vaikka muutosta ei juuri huomaa sääolosuhteista. Kesän käytännön veneilykurssit ovat nyt historiaa, todistuksetkin on jaettu. Keväällä kun käytännön veneilykurssit aloitettiin tuntui oudolta ettei Näsijärvellä juuri muita veneilijöitä vastaan tullut. Tilanteeseen vaikutti varmaankin kylmät olosuteet ja vesien lämpötila, joka kohosi uimakelpoiseksi okeastaan vasta heinäkuulla. Kesän kurssit pidettiin normaalien aikataulujen mukaan ja nyt tätä kirjoitettaessa ollaan siirrytty syksyn laivurikursseihin. Pajasaaren koulutuskeskusta verhoaa vielä rakennustelineet ja suojamuovit, mutta niistäkin ilmeisesti päästään piakkoin eroon ja satavuotias tukikohtamme näyttäytyy taas entistä ehonpana. Laivurikurssit alkoivat syyskuun 3. ja 5. päivä kaikilla tasoilla, oppilaita on enemmän kuin vuosi sitten. Saaristokursseilla opiskelee 49, rannikolla 19 ja avomerikurssilla 11 oppilasta. Lisäksi Tampereen työväenopistolla alkoi saaristolaivurikurssi, jossa 17 oppilasta. Enemmänkin olisi tulijoita ollut, mutta luokkatila rajoittaa määrän. Ylöjärvellä ei poikkeuksellisesti kurssia ole. Katsotaan löytyykö oppilaita riittävästi ensi keväänä. Opettajia on sen verran, että saaristolaivurikurseillakin voimme jakaa työtaakkaa eri aihealueittain ainakin kolmeen osaan ehkä neljäänkin. Myös avomerilaivurikurssia vedetään kolmen miehen ryhmällä Markon ja Kallen lisäksi uudeksi avomeriopettajaksi saatiin Pekka Salonen. Läpimästi tervetuloa! Tänä syksynä Suomen Navigaatioliiton toimesta ainoa auktorisoiva opettajaseminaari pidetään Pajasaaressa 13.10.2012, johon toivoisin kaikkien opettajiemme osallistuvan vaikkei auktorisointi olisikaan vielä vanhentumassa. Tulevaisuudessa olisi kaikille helponpaa, jos saisimme kolmen vuoden välein Tampereelle auktorisointitilaisuuden opettajakuntamme suuruudesta johtuen. Auktorisoinnin voimassaolo on ehdoton edellytys opettajantehtävien hoidolle.n Tapaillaan Pajasaaressa! Reijo Hämäläinen Heikki Teiskonlahti Rauno Pauni Kommodori

6 Teksti: Kai Schulze Teksti: Ahti Huuhtanen puh 044-5660481 7 Tukikohtien kuulumisia Pajasaari VENEILYKAUDEN HILJALLEEN PÄÄTYTTYÄ voitaneen todeta, että mennyt kesäilmoineen oli tyypillinen. Tarkoitan sillä sitä, että havaintojeni mukaan kesät ovat muuttuneet sellaisiksi, että sitä mitä sieltä tulee, tulee sitten kauan ja pitkään. On se sitten hellettä, sadetta, tuulta tai jotain muuta. Tämän kesän ilmat olivatkin sitten pääasiassa sellaista tuhnua. Venekuntien käyntimäärät ja yöpymiset tarkentuvat vasta loppuvuodesta kun yhteenvedot eri kohteista saadaan. Myöskään mitään suurempia yllättäviä kustannuksia ei ole vastaan tullut (ainakaan vielä!). Suurimpana projektina on kesän mittaan ollut Pajasaaren julkisivun kunnostus ja maalaus, joka nyt alkaa olla loppumetreillä. Myös pääviemärit pinnoitettiin sisältä toistuvien tukkeutumien vähentämiseksi. Hankkeen on kustantanut Tampereen kaupunki alihankkijoidensa voimin. Pajasaaren kiinteistössä oli avoimet ovet Tampere-päivänä, yleisömenestyksestä en vielä tässä vaiheessa tiedä. Korppoonrannan laiturin laajennushanke on myös saatu päätökseen, uusia venepaikkoja saimme 2 3 kpl veneiden koosta riippuen. Ensi keväälle jäi vielä vähän ruoppausläjitysten tasaamisia ja siivousta. Samalla kaivurilla asennetaan myös asianmukainen harmaavesikaivo putkineen. Riekkolan osalta hallitus teki päätöksen tukikohdan liittymisestä Pihlajalahden vesiosuuskuntaan. Osuuskunta on hiljan perustettu, mutta määrättyjen avustusten saamiseksi on toimittava rivakasti. Putkia on jo kaivettu maahan ja upotettu vesistöihin. Veden tulo on muistaakseni parin vuoden päässä. Vuokrattujen tukikohtien, eli Vehkalinnan ja Kuterin osalta tilanteet ovat ennallaan. Isännistössä ei ole tapahtunut muutoksia. Kauden alkaessa olla lopuillaan myös tukikohtien käyttö on muuttumassa satunnaiseksi. Muistuttaisin arvon jäsenistöä katsomaan käyntiensä jälkeen, että paikat jäävät siihen kuntoon kuin pitääkin. Koska tukikohdat ovat käytettävissä myös talvisin, muistuttaisin myös tulisijojen varovaisesta alkulämmityksestä, jolla estetään niiden ja hormien vaurioita. Alla olevassa kuvassa Pajasaari kuoriutumassa toiselle 100-vuotiskaudelleen. n Syysterveisin Kai Schulze Toimintakeskus Pajasaari on loppukesän ajan ollut paketoituna huolellisesti. Ulkovuoraus on hiekkapuhallettu ja vuorilaudoitus tarpeellisilta osin uusittu. Pinta saa neljä uutta maalikerrosta. Lehden ilmestyessä lopputulos lienee jo ihasteltavissa.

8 OPETUSTOIMI 9 Tampereen Navigaatioseura ry:n Opetuskalenteri 2013 ALKUVUOSI 2013 Tapahtuma Päivä Aika Paikka Tutkintotilaisuus pe 19.4.2013 klo18.00 22.00 TAKK Tuloksien julkistaminen ti 23.4.2013 klo 18 Pajasaari Kevään 2013 laivurikurssit Ilmoittautuminen joko ti 4.1.2013 klo 18 20 Pajasaari Alkavat kurssit: Saaristo ke 9.1.2013 klo 17.00 Pajasaari Rannikko ma 7.1.2013 klo 17.30 Pajasaari Avomeri jatkuu ma 7.1.2013 klo19.30 Pajasaari Erikoiskurssit seuraa kotisivuja ja ilmoitustaulua. Tutkakurssi teoriaosa 24.5.2013 Meri- VHF kursseja pidetään sopimuksen mukaan tarvittaessa. Tutka ja GPS-kurssit järjestetään laivurikurssien päätyttyä. LOPPUVUOSI 2013 Tapahtuma Päivä Aika Paikka Tutkintotilaisuus pe 13.12.2013 klo 18.00-22.00 TAKK Tuloksien julkaisu ti 17.12.2013 klo 18- Pajasaari Syksyn 2013 laivurikurssit Ilmoittautuminen to 30.8.2012 klo 18.00-20.00 Pajasaari Alkavat kurssit: Saaristo ke 4.9.2013 klo 17:00 ja 19:00 Pajasaari Rannikko ma 2.9.2013 klo 17:30 Pajasaari Avomeri ma 2.9.2013 klo 19:30 Pajasaari Joululahjavinkki! Tarvikemyymälä avoinna kerhoja kurssi-iltoina.

10 UUDET LAIVURIT UUDET LAIVURIT 11 Laivuritutkinnot kevät 2012 SAARISTOLAIVURIT PAJASAARI Ahola Ossi Ahonen Hanna-Kaisa Eloranta Mikko Finnilä Tapio Halme Jyrki Hannonen Kim Herrala Kyösti Herrala Liisa Hietamies Matti Jokinen Antti Järvinen Vesa Kannari Kati Kaski Jukka Keiski Jukka Kujanpää Kari Kujanpää Sattu Laine Johanna Leivo Juha Mäki-Laurila Tiina Mäkinen Pekka Nykänen Pentti Ojala Jussi Ojanen Mikko Paakkanen Kaarina Paananen Eetu Pohjosmäki Jari Posti Eero Pulkki Pertti Pulkkinen Ville-Pekka Pulkkinen Kirsi-Marja Rantamäki Hannu Santala Risto Stenvik Veijo Suihko Jussi Tiainen Tuomas Toiviainen Kristiina Tuominen Taina Öfversten Janne Saaristo yht. 38 tutkintoa RANNIKKOLAIVURIT PAJASAARI Kalima Markku Keiski Jukka Kelkka Tommi Kinnari Sakari Kolehmainen Mirja Kujansuu Martti Lindgren Pertti Moisio Petri Myllymäki Kirsi-Marja Mäkinen Harri Norrgård Kaija Papu Pallas Petri Rinta-Homi Tommi Rouhiainen Matti Ruponen Juha Santala Mira Syväjärvi Timo Tamminen Pasi Tanner Heikki Virtanen Valtteri Rannikko yht. 20 tutkintoa TÄHTITIETEELLINEN PAJASAARI Häikiö Tomi Järvelä Hannu Lahtinen Marko Oinonen Turo Pitkänen Ilari Pokki Tuomo Rankila Jari Rantanen Jouko Roine Kimmo Salonen Pekka Schauman Lars-Christian Tiitinen Jukka Vaalimo Antti Vastamaki Teuvo Welling Jukka Tähtitieteellinen yht. 15 tutkintoa LENTOPALLO YLÖJÄRVEN TYÖVÄENOPISTO Haapanen Mikko Latva-Pukkila Pasi Liimatainen Janne Moisanen Jouni Perttala Jouni Plihtari Reijo Väyrynen Sanna-Kaarina Yht. 7 tutkintoa. LENTOPALLOVUOROT PAIKKA: LIELAHDEN ALAKOULU AIKA: TORSTAISIN KLO 19.30 21.00 TERVETULOA! Yhteensä keväällä 73 tutkintoa Tutkintojen kokonaismäärä on 7165

12 13 Syksyn kerhoillat 2012 ja muut tapahtumat Kerho-iltojen aiheet saattavat muuttua, joten seuraa kotisivuilla olevaa tapahtumakalenteria. Sieltä löytyvät aina tuoreimmat tiedot. RUORI-lehtien postituksen vähentymisen myötä kotisivujen seuraaminen on entistä tärkeämpää. Sähköinen viestintä mahdollistaa nopean tiedon kulun. Kerhoillat ovat Pajasaaressa tiistaisin klo 18.00. Poikkeukset mainitaan erikseen esim. retket ja talkoot. Liikuntaillat jatkuvat torstaisin Pajasaaressa joogan merkeissä.. Lentopallo Lielahden koululla klo 19.30-21.00. Kerhoillat, talkoot kuten muukin toiminta on avointa kaikille jäsenille perheineen sekä heidän ystävilleen. Ota kaveri mukaan, kun lähdet liikkeelle. Ennakkoilmoittautumisia ei yleensä tarvita. Jos tarvitaan, niin se mainitaan erikseen. Päivä klo Tapahtuman kuvaus: 30.10 18:00 Meripelastusseuran uuden veneen esittely, jos on saatu vesiin. Tarkista kotisivuilta. Pajasaaren pihan siistimistä. 06.11 18.00 Kesän päällikkökurssin kokemuksia kuvin ja sanoin. 13.11 18.00 Karttanavigointitehtävien haku On aika hakea vuoden kantta navigoinnin SM-kilpailun karsinnan tehtäväpaperit Pajasaaresta. Ratkaisun voit tehdä kotona. Seuralla on mahtava maine, niin osanottajamäärän, kuin menestyksen suhteen. Jatkakaamme perinnettä! 17.11 Vehkalinnan pikkujoulu. Katso ilmoitus! 20.11 18.00 Tukikohtakuulumisia. Tukikohtien isännät ja emännät ovat paikalle kertomassa kesän kuulumisia ja näyttämässä kuvia. Kuvia nähtäväksi kaikilta halukkailta. 23.11 Junnujen pikkujoulu. Tarkentuu myöhemmin 24.11 18.00 Pajasaaren perinteinen pikkujoulu. Jouluinen noutopöytä, tanssia elävän musiikin tahtiin, joulupukki paketteineen ( muista paketti n 5 ). Ilmoittautumiset Pajasaaren ilmoitustaululle tai sähköpostilla: sihteeri@tampereennavigaatioseura.fi 22.11. mennessä. 27.11. 18.00 Päälliköt merellä. Kooste vuosien varrelta 04.12 18.00 Purjelainasäätiön toimintaa. Kertojana Keijo Huhtala 06.12 18.00 GLÖGI-ilta heti kaupungin ilotulituksen jälkeen. Kuorolaulua 11.12 C. F. BOS kertoo kokemuksiaan veneellä Euroopassa kuvien kera. 14.12 18.00 Laivuritentit 18.12 18.00 Tenttitulokset. Tehtävät käydään läpi opettajan johdolla. RAUHALLISTA JOULUA KAIKILLE UUSI VUOSI 2013 alkaa entistä aktiivisempana. 03.01. 18.00 Kevään kursseille ilmoittautuminen 07.01. Kurssit alkavat 08.01 18.00 Opetusmateriaalin pussitus 09.01 Kurssit alkavat 10.01 18.00 Joogaa veneilijöille alkaa. Jatkuu torstai-iltaisin 15.01 18.00 Kerho-ilta 22.01 18.00 Ruori-ilta. RUORI-lehden suunnittelua ja ilmoitushankintaa. Kaikille asiasta kiinnostuneille, niin vanhoille tekijöille, kuin uusille harrastajille. Asia tärkeä, jotta tiedotusta voidaan edelleen hoitaa. 29.01. 18.00 Vuosikokouskutsun postitus. 05.02 18.00 Kerho-ilta 12.02 18.00 Kerho-ilta 19.02 18.00 Vuosikokous

14 Teksti: Mikko Finsk TUKIKOHTAKUULUMISIA 15 Korppoo Huhtikuun alussa aloitettiin ruoppaustyöt tulevaa laajennusosaa varten. Kesäkuun alussa päästiin lyömään laituriin kantta. Juhannuksena uusi laajennusosa tuli tarpeeseen. Juhannuksen kalansaalis olikin laiturin rakennelmista karannut tukki.

16 TUKIKOHTAKUULUMISIA 17 Venetekniikan, venealan liiketoiminnan ja tuotekehityksen koulutusta Vähälampisaari Venealan keskusliitto Finnboat ry ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK tarjoavat venealan yrityksille laajan koulutustarjonnan Finnboat Akatemian kautta. Finnboat Akatemiassa voit kehittää osaamistasi juuri omien tarpeittesi mukaisesti. Valitse yksittäinen koulutus tai yhdistele vapaasti! Koulutukset ovat 1 2 päiväisiä, innostuessasi voimme koota sinulle myös tutkintotavoitteisen koulutuksen. Lisätiedot Kouluttaja Jari Paulamäki puh. 044 7906 242 jari.paulamaki@takk.fi Tutustu tarjontaamme tutkinto- ja koulutusvalikoimastamme on vara valita! Selkäsaaren pöllikuorma rantautumassa Vähälampisaareen. www.takk.fi Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Vaihde 03 2361 111 Vanhasta laudasta saa kierrättämällä upean kukkalaatikon. Uimapolku kutsuu Koljonselän puhtoisiin vesiin.

18 TUKIKOHTAKUULUMISIA TUKIKOHTAKUULUMISIA 19 Lampisaari Vehkalinna Iloisia nuoria veneilijöitä Vehkalinnan laiturilla. Keväinen näkymä Vehkalinnanlinnan laiturista jäiden lähdettyä! Naakan ja lokin yhteiseloa,naakalla pesä pöntössä ja lokilla katolla. Kuvattu Vehkun laiturilta. Tervetuloa Vehkalinnan tunnelmalliseen pikkujouluun 17.11.2012! Tule mukaan kokemaan ja tekemään erilainen tunnelmallinen pikkujoulu Vehkalinnassa.Vehkalinna tarjoaa siihen upeat puitteet. Luvassa hyvää ruokaa, rentoa seuraa, saunomista, joulupukkikin poikkeaa Vehkalinnassa illan tummetessa. Olet lämpimästi tervetullut! ILMOITTAITUMISET LEO LINDELL 0400 623176 leoa.lindell@gmail.com tai TIINA VIRNES 040 5636128 t.virnes@luukku.com

20 OPET TENTISSÄ 21 Haastattelussa Lauri Rajala Taustatiedot Olen Lauri Rajala. Opetan Saaristomerenkulun kurssia Pajasaaressa. Veneilen perheeni kanssa Näsijärvellä ja silloin tällöin myös Saaristomerellä. Vaikein opetettava asia kurssilla? Maisemanavigointia on hankala havainnollistaa. Monella saaristokurssin oppilaalla ei ole aikaisempaa kokemusta vesillä liikkumisesta ja merikartan käytöstä. Häijyin opetuskokemukseni? Tämä taitaa olla vielä edessä. Minkä navigointivempaimen ottaisit mukaan autiolle saarelle? Kiikareilla voisi havaita hyvissä ajoin lähistöllä liikkuvat alukset. Mitä tekisit kurssi-iltaisin, jollet opettaisi? Varmaankin kuntoilisin tai soittelisin kitaraa. Ensimmäinen veneilykärpäsen puraisu, ja mitä siitä seurasi? Harrastus sai alkunsa koululaisena, kun sain kunnostettavakseni vanhan kangaspurjeella varustetun vanerioptarin. Siitä lähtien olen harrastanut vesillä liikkumista moottoriveneellä ja purjehtien. Suosikkikohteesi Nässyllä tai muualla? Nässyllä vietämme aikaa mieluiten Rasvasaaressa Oikanselällä. Saaristomerellä mieluisin paikka on luonnollisesti upea Korppoonranta. Lempilausahduksesi? Vaikea sanoa, tätä pitäisi kysyä kurssilaisilta. Salainen paheesi? Tietokoneen ääressä kököttäminen. Suurin veneilyhaaveesi? Purjevene, jota voisi sateen sattuessa ohjata myös sisältä. Veneesi ja paikkasi veneessä? Purjeveneemme on Avance 318. Liikkeellä oltaessa paikkani on istumalaatikossa peräsimen varressa, satoi tai paistoi. n Käytetyt purjeet uusiokäyttöön LAITOITKO KOMEROOSI KASAN KULAH- TANEITA PURJEITA, joita et viitsisi käyttää enää ensi kesänä mutta et hennoisi heittää poiskaan? Antaisitko ne uusiokäyttöön? Porvoolaisyritys savethec kerää käytettyjä purjeita uusiokäyttöön koko maassa. Tampereella purjeita voi tuoda kahteen paikkaan. Purjeneulomo Neb-sails, Rasulankatu 7, Vehmaisissa, ottaa niitä vastaan liikkeen aukioloaikoina. Näsijärven purjehdusseuralla on Lielahdessa, Jänissaarenkatu 14, ulkona paviljongin oikeanpuoleisessa päädyssä keräyslaatikko, johon muidenkin seurojen jäsenet voivat tuoda purjeensa. Pakkaa purjeet kukin omaan pussiinsa tai yksitellen jätesäkkeihin. Purjeet kelpaavat sellaisina kuin ne ovat, niitä ei tarvitse pestä. Vanhat purjeet ovat edelleen vahvaa kestävää materiaalia, ja Porvoon Hamarissa toimiva savethec ompeluttaa niistä purjehtijoille ja purjehduksen ystäville design-kasseja, läppärilaukkuja ja pussukoita. Purjeet on suurelta osin valmistettu maatumattomasta muovista, joten kaatopaikalla ne olisivat vain kasvattamassa jätevuorta. Kansainvälisen 1 % for the Planet liikkeen jäsenenä savethec on sitoutunut lahjoittamaan prosentin jokaisen myymänsä tuotteen hinnasta ympäristöjärjestöille. Koko toimintansa ajan se on tukenut Pidä Saaristo Siistinä ry:n toimintaa. Antamalla vanhat purjeesi uusiokäyttöön autat samalla säilyttämään kesäisen ympäristömme viihtyisänä. http://www.savethec.com/ n

22 Teksti: Leif Lindblad 23 Mitä aikaa aurinkokello meille näyttää? Oletko tullut ajatelleeksi, että aika ja sen mittaaminen tavallaan ovat tähtitiedettä? Aurinkokello on nykyään pelkkä koriste puutarhassa. Harvemmin siitä yritetään aika selvittää, ja jos yritetään, on kyseenalaista, päädytäänkö oikeaan tulokseen. Vuorokautemme etenee Auringon ei kellon mukaan. Kello on melko myöhäinen keksintö, kun taas ihmiset kaikkina aikoina ovat seuranneet ajan kulkua Auringon liikkeiden mukaan. Ensimmäinen keino ajan mittaamisessa lienee ollut oman varjon pituuden arviointi. Lyhyt varjo merkitsi, että Aurinko oli korkealla ja mitä pitemmäksi varjo venyi, sitä lähemmäksi iltaa aika eteni. Myöhemmin kai iskettiin paalu maahan ja ympärille piirrettiin sopivin välein renkaita ilmaisemaan varjon pituudet eri ajankohtina. Oletetaan, että myös obeliskia on käytetty tähän tarkoitukseen. Sittemmin tuli vesikello (klepsydra), jota luultavasti on käytetty Egyptissä jo 2000 vuotta eaa. ja tiimalasi. Oma varjo ajannäyttäjänä. Klepsydra (vesikello). Lisäpyörähdys. Mekaaninen kello, sellaisena kuin me sen tunnemme, on 1200-luvulta, joskin on olemassa merkintöjä aikaisemmista ajanmittauskoneistoista, joista ei kuitenkaan ole säilynyt tietoa siitä, miten ne ovat toimineet. Kun kello tuli, tuli myös uusi ongelma. Se näytti kyllä ajan niin tarkasti kuin siihen aikaan kello pystyttiin rakentamaan mutta pian huomattiin, että kellon aika poikkesi aurinkoajasta. Vika ei ollut kellossa Aurinko oli se joka ei pysynyt ajassa. Joskus Aurinko edisti, toisinaan se jätätti. Aurinkohan ei itse asiassa liiku mihinkään vaan pysyy, suhteessa aurinkokuntaamme, paikallaan. Maapallo on liikkuva osapuoli ja saa pyörähtäessään Auringon näennäisesti kiertämään ympärillämme kerran vuorokaudessa. Asian ydin piilee siinä, että tämä kierros ei ole vakio. Lisäksi maapallon täysi pyörähdys (3600) ei ole yhtä kuin vuorokautemme, sillä kun maapallo on pyörähtänyt yhden täyden kierroksen, on se myös siirtynyt radallaan niin paljon, että Aurinko seuraavana päivänä, kyseisen kierroksen jälkeen, ei ole noussut täyteen korkeuteen. Maapallon pitää jatkaa pyörähdystään jonkin verran ennen kuin Aurinko on taas etelässä ja vuorokausi on täysi (katso kuva). Kuinka paljon pyörähdyksen on jatkuttava, riippuu siitä, missä kohtaa rataansa maapallon sillä hetkellä on; siis mitä vuodenaikaa elämme. Kuten tunnettua, maapallon rata on ellipsi. Se on tosin miltei ympyrän muotoinen mutta silti niin soikea, että maapallon nopeus radalla vaihtelee. Kun Maa on Perihelissä, (lähimpänä Aurinkoa pohjoisen pallonpuoliskon talviaikaan) on vauhti kova ja Maa ehtii kauas edellisen päivän positiosta. Maapallon pitää pyörähtää 61 (yhden asteen ja kaariminuutin) yli täyden kierroksen, jotta vuorokausi täytyisi. Kun meillä on kesä, on Maa Aphelissä (kauimpana Auringosta) ja lisäpyörähdys on vain 57. Ero ei vaikuta suurelta mutta se riittää aiheuttamaan sen, että vuorokauden pituus vaihtelee vuoden aikana. Vuorokautemme on mitoitettu keskiyöstä seuraavaan keskiyöhön ja sovittu 24 tunnin mittaiseksi. Sideerinen vuorokausi maapallon täysi pyörähdys suhteessa taustatähtiin on 23 tunnin 56 minuutin ja n. 4 sekunnin mittainen. Ero, keskimäärin 4 minuuttia, riippuu sitten ajankohdasta. Kello näyttää aina tasan 24 tunnin vuorokausia koska kello ei pysty ottamaan huomioon muutokset vuorokauden pituudessa. Tai ei pystynyt kun se keksittiin nykyaikaisin tietokonein asia tuskin olisi ongelma, mutta nyt on myöhäistä muuttaa sitä asiaa. Näin saadaan vaihtuva ero aurinkokellon ja mekaanisen kellon ajannäyttöjen välille, jota tähtitieteilijät kutsuvat ajantasaukseksi (Equation of Time; katso kuva). Aurinkokello voi, kyseisellä aikameridiaanilla, olla kellon näyttämää aikaa Ajantasaus (Equation of Time).

24 25 Mitä aikaa aurinkokello meille näyttää? Aikaero Suomen aikameridiaaniin. maksimissaan 17 minuuttia edellä tai 14 minuuttia jäljessä. Eikä siinä koko totuus. Meillä on myös Suomen ajaksi kutsuttu ilmiö. Maapallo on jaettu 24 aikavyöhykkeeseen joiden välillä on yhden tunnin aikaero. Jotta yhden maan sisällä normaalisti ei tarvittaisi useita eri kellonaikoja (kuten suurten itä-länsietäisyyksien maissa, Venäjällä ja Amerikassa, tarvitaan) noudattavat vyöhykkeet yleensä valtakuntien rajoja, mutta muuten rajat vaihtuvat karkeasti 15 asteen välein. Suomen aika (normaaliaika) perustuu 30. itäiseen pituusasteeseen, joka on Suomen aikameridiaani ja kulkee karkeasti Lieksan läpi, Itä- Suomessa. Se on kaksi tuntia edellä UTC-aikaa (Universal Time, Coordinated jota aikaisemmin kutsuttiin GMT:ksi, Greenwich Mean Time). Aurinko ei kuitenkaan välitä meidän aikavyöhykkeistämme vaan liukuu portaattomasti eteenpäin. 30. itäisen pituusasteen ja Pajasaaren (230 45,45 E) välillä on 24 minuutin ja 58 sekunnin aikaero. Aurinko on siis vähän alle 25 minuuttia myöhemmin Pajasaaren meridiaanissa kuin Lieksassa ja Pajasaaren torniin asennettu aurinkokello näyttäisi keskipäivää saman verran myöhemmin, kun taas kellomme näyttää keskipäivää Lieksan aurinkoajan mukaan. Tämä ero olisi tietysti kompensoitavissa kääntämällä aurinkokellon osoitinnuoli vähän länteen tosipohjoisesta mutta Auringon vaihteleva nopeus aiheuttaisi sen, että aurinkokello olisi jotakuinkin päivittäin suunnattava uudestaan. Ja, kuten mainoksessa sanotaan, eikä siinä vielä kaikki. Tämän lisäksi on otettava huomioon kesäajan yksi tunti, kun aurinkokelloa suuntaamme. Ja jos suuntaamiseen käytämme kompassia, on paikallinen eranto huomioitava, sillä sekin vaikuttaa ajan näyttöön ja sehän muuttuu hitaasti ajan myötä (vuonna 1980 se oli Näsinselällä 3 E, kun se nyt on luokkaa 7 E). Helmikuussa voi kompensoimaton aurinkokello Tampereella näyttää aikaa, joka on peräti 39 minuuttia kellonaikaa jäljessä (17 min ajantasausta + 25 min aikaeroa aikameridiaaniin). Vähän myöhemmin, kun ajantasaus on muuttunut jonkin verran pienemmäksi lukemaksi, mutta olemme siirtyneet kesäaikaan, on aurinkokello 1 tunnin ja 30 minuuttia jäljessä virallista Suomen aikaa. Marraskuun alkupuolella (normaaliaikaan) samassa paikassa Aurinko voi kulkea 8 minuuttia edellä kelloa. Laske näistä sitten aika jonakin määrättynä päivänä. On ehkä parempi, että jätämme aurinkokellon edelleen pihan koristeeksi, sillä ajanhan saamme nykyään helposti kännykästä. Aurinkokello. Veneen kuva Pajasaaren seinälle Muistattehan kaikki kivan taulun Pajasaaren seinällä. Ommeltuja veneen kuvia. Haluaisitko Sinäkin veneesi kuvan samalle seinälle? Veneilykausi on lopuillaan seuraavaan on vielä vähän aikaa. Iltojen pimetessä veneilyä voisi jatkaa näinkin. Tarvitset valokuvan, kanavakankaan, neulan, lankaa ja vähän aikaa. Hae Pajasaaren kioskista kanavakangasta, kovalevyä ja laita neula suihkimaan. Tarvittaessa opastusta. Katsotaan montako kuvaa saadaan lisää kevääseen mennessä. Ompeluterveisin Eija

26 Teksti: Tauno Lundström 27 Pajasaaren vaiheita PAJASAARESTA ON ILMESTYNYT VUOSIEN SAATOSSA MELKO MONIA KIRJOITUKSIA, esim. Näsijärven Purjehdusseuran historiikeissa ja Ruorissakin on Pajasaaresta ja sen vaiheista kirjoitettu useampaankin kertaan. Onhan toki kertaus opintojen äiti ja tekee varmasti hyvää itse kullekin, mutta jotenkin tuntuu turhauttavalta toistaa samoja asioita vuodesta toiseen. Siksi olen ainakin jossain määrin pyrkinyt kaivamaan tähän juttuun sellaisia seikkoja, joita ei ole aiemmin ainakaan puhki asti käsitelty. Varhaisin löytämäni kartta, jossa nykyinen Pajasaari selvästi tunnistettavana, tosin silloin vielä pienenä nimettömänä luotona, esiintyy Tammerkosken niskalla, on vuodelta 1775 oleva Tampereen tulevan kaupungin asemakaavaluonnos. Kyseisessä kartassa on nimittäin aivan nykyistenkin karttamerkkien mukainen pikkuruinen ympyrä, jota ei ole väritetty millään eli ainakin nykytulkinnan mukaan kyseessä on kasvillisuudesta vapaa kallioinen luoto. Noina aikoina maanviljelys oli maassamme hyvin tärkeässä asemassa ja siksi onkin ymmärrettävää, että teiskolaiset talonpojat pyrkivät saamaan Näsijärven kevät- ja syystulvat mahdollisimman kohtuullisiksi, että kykenivät hyödyntämään järven rantaniittyjä viljelykseen ja laiduntamiseen. Niinpä he omatoimisesti, vaikkakin maaherran luvalla raivasivat 1801 Tammerkosken yläputouksen sivuun uoman, jota kutsuttiin Teiskon tai teiskolaisten ruuheksi. Jo vuonna 1799 oli maahamme perustettu koskienperkaustoimikunta, jonka tarkoituksena oli nimensä mukaisesti parantaa vesien virtausta maamme koskissa. Työ kuitenkin keskeytyi Ruotsin ja Venäjän välillä käydyn Suomen so- Näsijärven kevätja syystulvat mahdollisimman kohtuullisiksi, että kykenivät hyödyntämään järven rantaniittyjä viljelykseen ja laiduntamiseen dan vuoksi, mutta työtä haluttiin kuitenkin jatkaa, niinpä kevättalvella 1816 asetettiin uusi Virranperkauksen directioni kuten silloin koskenperkausjohtokunnan suomenkielinen nimi kuului. Venäjän keisari nimitti johtokunnan esimieheksi kenraalikuvernööri Fabian Steinheilin, joka aktiivisesti pyrki tutustumaan kaikkiin työkohteisiin ja kävi myös syys lokakuun vaihteessa 1817 yhdessä johtokunnan jäsenen matemaatikko N.G. af Schultenin ja sihteeri E.B. von Witten kanssa Tampereella, missä he totesivat myös Tammerkosken kaipaavan perinpohjaista perkaamista. Niinpä jo samana syksynä marraskuun lopulla aloitettiin työt, jotka sit-

28 29 Pajasaaren vaiheita temmin jatkuivat aina kevääseen 1823 saakka niin, että ne olivat aina kesäkuukausien ajan pysähdyksissä. Töitä johti kaupungin järjestysmies kapteeni Tihlman. Avarrettiin yläputouksen uomaa räjäyttämällä kosken niskalla olevaa kalliota. Samalla avarrettiin aikaisempaa Teiskon ruuhta. Tällä perkauksella Näsijärven vedenpinta saatiin laskemaan toista metriä ja samalla se vaikutti ratkaisevasti myös tulevan Pajasaaren pinta-alan kasvuun. Se koska saareen rakennettiin ensimmäinen paja, on tätä kirjoitettaessa vielä hieman epävarman tiedon varassa, mutta se on ainakin varmaa, että vuonna 1888 kun salonkilaiva Ketterä kuvattiin Tampellan rannassa ja taustalle sattumalta jäi Pajasaari, niin saaressa oli jo lautarakenteinen paja. Seuraava varma tieto pajasta on vuodelta 1893 oleva valokuva Tampereen Rautatiesillasta, jossa saaressa on myös selvästi pitkäpiippuisempi paja ja kuvasta päätellen nyt on pajan seinien rakennusmateriaalina ollut tiili ja kattomateriaalina pelti. Vaikuttaa siltä, että vanha paja on purettu Porin radan rautatiesillan tieltä saaren etelälaidasta ja uusi rakennettu saaren pohjoisrannalle. Siihen loppuvatkin valokuvat saaren pajoista ja seuraava käsiini saama valokuva on vuodelta 1912 eli Näsijärven Purjehdusseuran paviljongin vihkiäisistä. Valokuvista on helppo päätellä, Avarrettiin yläputouksen uomaa räjäyttämällä kosken niskalla olevaa kalliota. Samalla avarrettiin aikaisempaa Teiskon ruuhta. että paja on purettu ja paviljonki rakennettu sen entiselle paikalle. Mitä Pajasaarelle tapahtui vuosina 1912 1976 on helpoimmin luettavissa Näsijärven Purjehdusseuran kahdesta historiikistä. Sen jälkeen on syytä siirtyä lukemaan Navigaatioseuran vuosijulkaisuja Ruoreja ja aivan tuoreimpana tietona Pajasaaren vaiheista voidaan kertoa, että rakennus on saamassa (työ vielä hieman kesken) uuden upean pintavärin ja että 30.9.- 12 pidettiin saaressa Tampereen päivänä avoimien ovien tilaisuus, johon osallistui neljän tunnin aikana 140 vierasta + 10 henkeä oman talon väkeä. n Historiaa kaiveli: Tauno Lundström Joogaa veneilijöille jatkuu marraskuussa, seuraa tapahtumakalenteria Oikaisu tekstiin Oikaisu kevään Ruoriin kirjoittamaani Vehkalinnaa käsitelleeseen artikkeliin, olin käyttänyt väärää titteliä: Puhuin setä Atzimutista, pitää olla kapteeni Atzimuti, anteeksi Minna. Tauno Lundström

30 31 Pajasaaren perinteinen pikkujoulu la 24.11.2012 klo 18.00 Jouluinen noutopöytä totuttuun tapaan Yllätys yllätys -ohjelmaa, tanssia ja elävää musiikkia, myös joulupukki paketteineen. Illalliskortti 20 ovelta. Omat pöytäjuomat. Muista pikkupaketti joulupukin avuksi (n.5 ) Ilmoittautumiset Pajasaaren ilmoitustaululle tai sähköpostilla sihteeri@tampereennavigaatioseura.fi 22.11.2012 mennessä. Tervetuloa viihtymään ja viettämään tunnelmallista pikkujoulua! Toivottaa juhlatoimikunta

Muistathan perinteisen glögitilaisuuden 6.12. Pajasaaressa heti ilotulituksen jälkeen. Ovet ovat avoinna jo klo 18.00 Saatavana pipareita, kuumaa glögiä, kuorolaulua ja vapaata seurustelua. Tervetuloa!