Etelä-Suomi Päätös Nro 69/2012/1 Dnro ESAVI/259/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2012 ASIA Päätös Rudus Oy:n Kulmakorven louhinta- ja murskausalueen toimintaa koskevan ympäristöluvan No YS 1695, 30.12.2009 lupamääräysten 25., 26. ja 31. muuttamista koskevasta ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta hakemuksesta, Espoo HAKIJA Rudus Oy PL 49 00441 HELSINKI ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 26.10.2011. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 7 c), 7 e) ja 13 f) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 58 :n perusteella ympäristöluvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelee ympäristöluvan myöntänyt viranomainen. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 g) mukaisen jätteen ammattimaista tai laitosmaista hyödyntämistä tai käsittelyä, jossa hyödynnetään tai käsitellään vähintään 10 000 tonnia jätettä vuodessa, koskevan toiminnan ympäristöluvan ratkaisee aluehallintovirasto. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin kohtien 7 a ja 7 b) mukaisen toiminnan ympäristöluvan ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 Alueen louhinta-, louheen murskaus- ja ylijäämälouheen vastaanotto- ja murskaustoiminnat muodostavat sellaisen ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa tarkoitetun teknisen ja toiminnallisen yhteyden, että niiden ympäristövaikutuksia on tarpeen tarkastella yhdessä. Ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin mukaan eri toimintojen lupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, jos yhdenkin toiminnan lupa-asia kuuluu sen toimivaltaan. TOIMINNALLE MYÖNNETYT LUVAT Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan No YS 1695, 30.12.2009 Rudus Oy:lle kallion louhintaan ja louheen murskaukseen sekä ylijäämälouheen vastaanottoon ja murskaukseen Kulmakorpeen. Lupaan sisältyy lisäksi Takapellon alueen louhinta ja murskaus. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 11/0135/3, 29.3.2011 muuttanut em. ympäristöluvan lupamääräyksiä 1, 5, 12 ja 30. Ympäristölupa korvasi Espoon kaupungin ympäristölautakunnan Jersinmäen kiinteistölle kallion louhintaan ja kiviaineksen murskaukseen aiemmin16.11.2005 Lohja Rudus Oy Ab:lle myöntämän ympäristöluvan 7. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 14.7.2011 (ESA- VI/488/04.08/2010) Espoon kaupungin tekniselle keskukselle ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan Nro 53/2011/1, joka koskee puhtaiden kiviainesten läjitystoimintaa ja toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta. Päätös koskee kiinteistöjä Jersinmäki RN:o 1:335, Kartanonmetsä RN:o 1:415, Metsäpalsta RN:o 1:392, Svartbäck RN:o 1:53 ja Kyytsönen RN:o 1:328. Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta on myöntänyt maaaineslain (555/1981) mukaisen luvan 5.5.2010 3 Espoon kaupungin tekniselle keskukselle maa-ainesten ottamiseen Espoonkartanon kylään osille kiinteistöjä RN:ot 1:53, 1:392 ja 1:415. Helsingin hallinto-oikeus on 15.7.2011 päätöksellään nro 11/0728/5 hylännyt valituksen. Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta on myöntänyt maaaineslain mukaisen luvan 28.5.2008 14 Rudus Oy:lle maa- ja kiviainesten ottamiseen Espoonkartanon kylään kiinteistölle RN:o 1:335. Helsingin hallinto-oikeus on päätöksellään 14.8.2008 hylännyt em. päätöksen täytäntöönpanoa muutoksen hausta huolimatta ja päätöksellään 24.3.2009 hylännyt em. päätöksen kumoamista koskevat valitukset. Korkein hallintooikeus on 15.9.2010 päätöksellään taltionumero 2212 hylännyt em. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksistä tehdyt valitukset. Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesiä on tarkkailtu vuodesta 2003 lähtien yhteistarkkailuna. Uudenmaan ympäristökeskuksen 8.1.2004 hyväksymä yhteistarkkailuohjelmaa koskeva päätös No YS 14 sai lainvoimaisuuden 8.3.2006 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä taltionumero 467.
3 Tarkkailuohjelmaa on 12.3.2007 muutettu Uudenmaan lääninhallituksen päätöksellä No YS 357. Ympäristölupapäätöksessä No YS 1695, 30.12.2009 (lupamääräys 28.) määrätty yhteistarkkailuohjelman tarkistamisesitys (Rudus Oy, Takapellon louhinnan pinta- ja pohjavesivaikutusten tarkkailuohjelma, Ramboll Finland Oy 5.12.2011) on vireillä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (dnro UUDELY/273/07.00/2010). VOIMASSA OLEVAT LUPAMÄÄRÄYKSET Uudenmaan ympäristökeskuksen lupapäätöksen No YS 1695 (Dnro UUS- 2009-Y-267-111) lupamääräykset 25., 26. ja 31. kuuluvat seuraavasti: Lupamääräys 25. Toiminnan harjoittajan on pinta- ja pohjavesien tarkkailun osalta osallistuttava Ämmässuon - Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun. Toiminnan vaikutuksia on tarkkailtava yhteistarkkailun tarkkailupisteistä KP2A, KP10, 45, 48, K2, K3, J1a, J2, K5, Y2, K6, K7, KDM1 ja KKL. Näistä tarkkailupisteistä on tehtävä yhteistarkkailuohjelman määritysvalikoiman 3 mukaiset analyysit. Lupamääräys 26. Yhteistarkkailussa esitetyn lisäksi toiminnan vaikutuksia alueen pohjavesiin on tarkkailtava seuraavasti: Toiminnan vaikutuksia alueen pohjaveden pinnankorkeuteen on tarkkailtava 3 krt/a pohjavesiputkista 499, 500, 501, 502, 503, 639, 640, 641, HP1001, HP1002, HP1003 otettavin näyttein. Toiminnan vaikutuksia alueen pohjaveden laatuun on tarkkailtava 1 krt/a pohjavesiputkista HP1002, HP1003, 501, 502 otettavin näyttein. Pohjavesinäytteistä on tehtävä yhteistarkkailuohjelman määritysvalikoiman 3 mukaiset analyysit sekä analysoitava mangaani, nitriittityppi ja öljyhiilivedyt (C 11 C 39 ). Lisäksi louhinta-alueen ja Kakarlammen väliin pohjavesiputken 641 itäkoillispuolelle on asennettava uusi pohjavesiputki. Pohjavesiputken on oltava halkaisijaltaan pohjavesinäytteenottoon soveltuva ja lukittu. Toiminnan harjoittajan on tehtävä esitys pohjavesiputken sijainnista jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 3 kuukauden kuluessa. Toiminnan vaikutuksia alueen pohjaveden pinnankorkeuteen ja laatuun on tarkkailtava myös tästä pohjavesiputkesta. Lisäksi louhintatyön aikana on vähintään kahdesta pohjavesipisteestä
4 seurattava pohjaveden pinnan muutoksia ja pohjaveden laatua kahden kuukauden välein tehtävin mittauksin. Vesinäytteistä on tehtävä yhteistarkkailuohjelman määritysvalikoiman 3 mukaiset analyysit. Vaikutuksia kaivovesiin on seurattava 1 krt/a otettavin näyttein viidestä talousvesikaivosta. Kaivot on valittava siten, että osa on rengaskaivoja ja osa porakaivoja. Kaivoista otetuista näytteistä on tehtävä yhteistarkkailuohjelman määritysvalikoiman 4 mukaiset analyysit. Lupamääräys 31. Toiminnan vaikutuksia ilman hiukkaspitoisuuteen (PM 10 ) on mitattava jatkuvatoimisella mittarilla 12 kk ajan. Hiukkaspitoisuuden mittaukset on aloitettava ensimmäisenä vuonna louhinta- tai murskaustoiminnan siirryttyä Takapellon alueelle. Mittausasema on sijoitettava yhteen lähimmistä pölylle altistuvista kohteista. Mittausaseman sijoituspaikka on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kuukautta ennen mittausten aloittamista. PM 10 -mittausten tulokset on raportoitava Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuosiraportoinnin yhteydessä. Tarvittaessa tulosten perusteella päätetään mittausten jatkamisesta. HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMISEKSI PERUSTELUINEEN Hakija hakee muutosta ympäristölupapäätöksen No YS 1695, 30.12.2009 lupamääräyksiin 25., 26. ja 31. ja pyytää, että lupamääräykset 25. ja 26. korvataan ja lupamääräys 31. muutetaan seuraavasti: Lupamääräykset 25. 26. Luvan saajan on tarkkailtava louhinnan vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on liityttävä Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun ja tarkkailutulokset on raportoitava yhteistarkkailuohjelmasta annetun päätöksen mukaisesti. Esitys yhteistarkkailuohjelman päivittämisestä tulee toimittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tarkkailua voidaan myöhemmin tarkentaa ja muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta.
5 Perustelu: Hakijan mukaan lupamääräysten 25. ja 26. mukainen tarkkailu on ylimitoitettu ottaen huomioon louhinnan mahdollisten vaikutukset ja alueen maaläjityksen tarkkailun. Hakija on mukana Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailussa seuraavien pisteiden osalta: J1a, J2, K5, KDM1, KKL1, P12, P14, PNJ1, P17, Selkeytysallas, 40, 48, ja KP2A. Lisäksi 5.5.2010 myönnetyn maa-ainesluvan mukaisesti hakija seuraa pohjavesiputkien 639, 640 ja 641 pohjavedenpintaa 3 krt/a sekä Kakarlammen vedenpintaa jatkuvatoimisella mittarilla. Lupamääräys 31. Hakija esittää, että lupamääräyksen mukainen velvoite PM 10 -mittauksesta tulee korvata aistinvaraisella tarkkailulla ja tarvittaessa tehtävällä PM 10 - mittauksella. Perustelu: Hakijan mukaan hiukkaspitoisuuden mittaamista koskevaa lupamääräystä 31. annettaessa ei ole otettu riittävästi huomioon alueella aiemmin harjoitetun toiminnan pölyvaikutuksista saatua kokemusperäistä tietoa. Tehtyjen mittausten perusteella ilmanlaadun raja-arvojen ylittyminen on epätodennäköistä lähelläkin murskaustoimintaa, jos lähellä ei ole muita merkittäviä päästölähteitä. Alle 300 metrin etäisyydellä murskaustoiminta voi aiheuttaa pölypäästöistä johtuvia hiukkaspitoisuuden vuorokausiohjearvon ylityksiä. Mittauksissa, jotka on tehty yli 500 metrin etäisyydellä murskausalueesta, hiukkaspitoisuus on vastannut normaalia taajamaalueen pitoisuutta. Ilmatieteen laitoksen asiantuntijalausuntoon 12.10.2010 viitaten ohjearvon ylittyminen pelkästään murskaustoiminnan seurauksena on hyvin epätodennäköistä yli 500 metrin etäisyydellä toiminnasta. Nykyinen toiminta-alue sijaitsee noin 750 metrin päässä lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Aiemman toiminnan perusteella on todettavissa, ettei lähimmän asutuksen alueelle ulotu merkityksellisiä leijumavaikutuksia. Toiminnan pölyvaikutuksiin ei ole viitattu missään vaiheessa lupaprosessia. Toimintojen pölypäästöt syntyvät pääasiallisesti murskauksesta. Pölyvaikutusten kannalta on oleellista, että laitos tulee edelleen sijaitsemaan louhoksen pohjalla useiden kymmenien metrien korkuisen kallioseinämän suojassa. Toiminnan siirtyessä Takapellon alueelle tulee murskauslaitoksen etäisyys häiriintyviin kohteisiin tässä tapauksessa olemaan lähimmillään noin 500 metriä. Toiminnan pölyvaikutukset ovat jo varsin hyvin tiedossa, eikä niitä voida missään tapauksessa pitää merkittävinä. Toiminnanharjoittajan on ympäristölainsäädännön mukaisesti oltava tietoinen toiminnan vaikutuksista, minkä takia pölypäästöjä seurataan toiminnan aikana keskeytymättä aistinvaraisesti, mikä mahdollistaa nopean ja asianmukaisen reagoinnin yksittäisiin häiriötilanteisiin. Lupamääräyksen mukainen velvoite PM 10 -mittauksesta tulee korvata aistinvaraisella tarkkailuilla ja tarvittaessa tehtävällä PM 10 -mittauksella.
6 Lisäksi on huomioitava, että lupamääräys 31. poikkeaa myös mittausjakson pituuden osalta yleisestä ympäristölupakäytännöstä. Niissä tapauksissa, joissa hiukkaspitoisuuden mittaamista on ylipäätään pidetty perusteltuna, on lupaan yleensä sisällytetty 60 vuorokauden PM 10 -mittausjaksoa koskeva velvoite. Täysin poissuljettua on velvoittaa toiminnanharjoittaja suorittamaan mittauksia jatkuvatoimisella mittarilla 12 kuukauden ajan. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä 12.1. 13.2.2012 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Espoon kaupungin ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Espoon kaupunginhallitukselta ja Espoon kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymältä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesien tarkkailua Ämmässuon-Kulmakorven alueella suoritetaan alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Myös Rudus Oy on osallistunut yhteistarkkailuun Jersanmäen ja Ämmässuon alueella olevan muun toimintansa vuoksi. Uudenmaan ympäristökeskuksen 30.12.2009 myöntämässä ympäristölupapäätöksessä on määrätty (lupamääräykset 25. ja 26.) siitä pohja- ja pintavesien tarkkailusta, jolla Rudus Oy:n louhinta- ja murskaustoiminnan vaikutuksia pystytään alueella havainnoimaan. Louhinta- ja murskaustoiminnalla ei ole katsottu olevan vaikutusta alueen vesien yhteistarkkailun muihin havaintopisteisiin. Lupamääräyksessä 28. on määrätty tarkentamaan yhteistarkkailuohjelmaa louhinta- ja murskaustoiminnan pohja- ja pintavesivaikutusten seuraamiseksi. Tarkennusehdotus on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle jatkotoimenpiteiden harkintaa varten. Rudus Oy on 5.12.2011 toimittanut Uudenmaan ELY-keskukselle lupamääräyksen 28. mukaisen ehdotuksensa Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman tarkentamiseksi. Rudus Oy:n ehdotuksen käsittely on Uudenmaan ELY-keskuksessa vielä kesken ja se käsitellään yhdessä Espoon teknisen keskuksen sekä HSY:n tarkkailuohjelmaehdotuksien kanssa. Uudenmaan ELY-keskus antaa tarkkailuohjelmaehdotuksien johdosta päätöksen, jolla mm. Rudus Oy:n louhinta- ja murskausalueen vesien tarkkailu liitetään yhteistarkkailuohjelmaan. Ämmäs-
7 suon-kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaa tarkistetaan tarvittaessa toiminnanharjoittajien esittämien muutosehdotusten mukaisesti. Rudus Oy:n ympäristöluvan muutosesitys lupamääräyksien 25. ja 26. osalta ei tuo käytännössä mitään muutosta tarkkailuun. Uudenmaan ELYkeskus katsoo, että tarvetta lupamääräyksien 25. ja 26. muuttamiselle ei ole. Lupamääräysten muuttaminen tulee ajankohtaiseksi viimeistään 30.6.2018 jätettävän lupapäätöksen tarkistamishakemuksesta annettavassa päätöksessä. Lupamääräyksen 31. osalta ELY-keskuksen lausunnossa todetaan, että kun Rudus Oy aikanaan valitti ympäristökeskuksen myöntämästä ympäristölupapäätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, valitus koski mm. lupamääräystä 31. Etelä-Suomen aluehallintovirasto esitti lausunnossaan valituksesta mm., että "lupamääräys 31. on annettu ilman epäpuhtauksien aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Lupamääräystä annettaessa on otettu huomioon murskauslaitoksen huomattava vuosituotanto, ympärivuotinen toiminta sekä louhinta- ja murskaustoiminnan arvioitu pitkäaikainen kesto." "Kahdentoista kuukauden seurantajaksoa määrättäessä on otettu huomioon mahdollinen vuodenaikaisvaihtelu hiukkasten määrässä ja niiden leviämisessä sekä valtioneuvoston ilmanlaadusta antamassa asetuksessa (711/2001) asetetut raja-arvot." "Alueella tapahtuvan louhinnan- ja murskaustoiminnan vaikutuksia ilman hiukkaspitoisuuteen on edellytetty mitattavaksi myös aiemmin. Aikaisemmin suoritetuissa mittauksissa on ilmennyt, että raja-arvojen numeerisia ylityksiä on ollut varsin paljon." Vaasan hallinto-oikeus ei ole valituksen johdosta 29.3.2011 antamassaan päätöksessä muuttanut tai poistanut lupamääräystä 31. Perusteluinaan hallinto-oikeus esittää mm., että "ilmanlaadun seurantavelvoite on asetettu tilanteelle, jossa louhinta ulottuu Takapellon alueelle, jolloin etäisyys toiminta-alueen rajasta lähimpään asutukseen on noin 400 metriä. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnan harjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Hanke on laaja ja pitkäkestoinen. Toiminnan siirtyessä Takapellon alueelle se tulee lähemmäs asutusta. Hankkeen pitkäkestoisuus ja asutuksen läheisyys huomioon ottaen ilman pölypitoisuuksien mittaaminen on tarpeen sen varmistamiseksi, ettei asutukselle aiheudu kohtuutonta haittaa toiminnasta aiheutuvasta pölystä. Edellä mainituista syistä johtuen ei asetettua mittausvelvoitetta voida pitää tässä tapauksessa kohtuuttomana." Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että louhinta- ja murskaustoiminta siihen liittyvä liikenne mukaan lukien pitää järjestää ja hoitaa niin, ettei toiminta aiheuta valituksia ympäristöstä pölyämisenkään vuoksi. Koska toiminta aiheuttaa pölyhaittaa kuivina kausina, mittausten suorittaminen on tarpeellista sen varmistamiseksi, ettei asutukselle aiheudu kohtuutonta haittaa.
8 Uudenmaan ELY-keskuksen käsityksen mukaan hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuusmittaukset voidaan tehdä Ilmatieteen laitoksen esityksen mukaisesti jatkuvatoimisella analysaattorilla standardin ISO 10473:2000 mukaisesti. Mittausten kesto on kuitenkin määritettävä siten, että mittausjaksoon sisältyy riittävän pitkä kuivakausi, jolloin tuulensuunta on toimintaalueelta asutuksen suuntaan. Olosuhteiden muuttuessa pölyn leviämisen kannalta haitallisemmaksi, esim. murskaustoiminnan siirtyessä lähemmäs asutusta tms., mittausten uusiminen on tarpeellista. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, HSY Dämmanin vedenpuhdistuslaitos on tärkeä osa Espoon vesihuoltoa. Ämmässuon-Kulmakorven alueella tapahtuva toiminta aiheuttaa riskin Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksen raakavedelle. Vesihuoltolaitoksen on oltava tietoinen tästä riskistä ja mahdollisista muutoksista raakaveden laadussa. Ympäristölupapäätöksen UUS-2009-Y-267-111 määräys 25, siltä osin kun se koskee pintavesien tarkkailua on perusteltu eikä tarkkailua tule vähentää. Espoon kaupungin ympäristölautakunta Ympäristölautakunta katsoo, että Rudus Oy:n esittämä muutos ympäristölupaan on asianmukainen ja järkevä. Suurimmilla toiminnan harjoittajilla Ämmässuon Kulmakorven alueella on velvoite olla mukana alueen vesien yhteistarkkailussa, jonka hyväksyy ja valvoo Uudenmaan ELY-keskus. Mikäli Rudus Oy:n tarkkailu liitetään tähän, voidaan paremmin sovittaa yhteen kaikkien toiminnan harjoittajien ympäristövaikutusten seuranta ja vältetään päällekkäisyydet ja mahdolliset ristiriitaisuudet. ELY-keskukselle jätetty tarkkailusuunnitelma tulee lausunnolle ympäristölautakuntaan erikseen. Sen sijaan pölymittausta ei tehdä alueella yhteistarkkailuna. Tätä koskeva määräys voinee jäädä ympäristölupaan. Ympäristölautakunta ei esittänyt ympäristölupaa koskevassa lausunnossaan 24.9.2009 pölymittausta. Vaasan hallinto-oikeudelle 22.2.2010 antamassaan lausunnossa lautakunta totesi, että pölyhaittojen selvittämiseksi yhden vuoden pituinen mittausjakso on tarpeettoman pitkä, mikäli hengitettävien hiukkasten pitoisuus jää selvästi alle valtioneuvoston ilman laatua koskevassa asetuksessa (38/2011) annetun vuorokausiraja-arvon 50 µg/m 3 tai vuosiraja-arvon numeroarvon 40 µg/m 3. Tämä voidaan osoittaa jo esim. 30 päivää kestävällä mittauksella. Mikäli raja-arvojen ylittyminen näyttäisi todennäköiseltä, voidaan ongelmaan puuttua nopeammin kuin päätöksessä määrätyn vuoden pituisen mittausjakson jälkeen. Ympäristölautakunta katsoo, että mittausvelvoitetta ei ole syytä kokonaan poistaa, mutta se voisi olla 30 60 vrk:n pituinen. Ympäristölupahakemuksen mukaan murskaamon hiukkaspäästöksi on arvioitu 3,9 kg/h, 62,6 kg/vrk ja 11,5 t/a. Espoon ympäristökeskuksen tekemien havaintojen mukaan pölyä on levinnyt lähialueen metsään 100 150 m:n etäisyydelle.
9 Muistutukset ja mielipiteet AA, BB ja CC, 19.1.2012. Muistutuksessa todetaan, että Mustanpurontien asuinalue sijaitsee vajaan 400 metrin etäisyydellä louhinnasta lähimpien rakennusten ollessa loma-asuntoja. Lupamääräys 25. on jo hakemuksen mukainen, eikä sitä tarvitse muuttaa. Rudus Oy joutuu käyttämään 500 000 600 000 kg räjähdysaineita vuodessa. Valtavan käyttömäärän vuoksi erilaisten räjähdysainejäämien pääseminen pohjavesiin on mahdollista ja siksi on perusteltua ja oikeudenmukaista, että lupamääräystä 26. ei muuteta. Asutus sijaitsee murskaamoon nähden vallitsevien lounaistuulten alapuolella. Murskattava määrä on huikean suuri, joten ei ole mitään syytä muuttaa lupamääräystä 31. Muistutuksissa viitataan lisäksi hakijan Sipoon Bastukärrin louhinta- ja murskaustoiminasta annettuun Vaasan hallintooikeuden päätökseen (Nro 12/0002/3, 5.1.2012), jossa vastaava muutoshakemus hylättiin. DD, 19.1.2012. Muistuttaja on jättänyt samansisältöisen muistutuksen em. muistutuksen kanssa. EE ja FF, 12.2.2012. Lupamääräysten 25. ja 26. mukainen tarkkailu ei ole ylimitoitettua etenkin kun huomioidaan, että murskaustoiminta tulisi laajentumaan Takapellon alueelle. Jo nyt tehtyjen louhintojen seurauksena ovat lähiseudun kaivojen vedet vähentyneet, koska vedet ohjautuvat suurten louhintakuoppien pohjalle, josta ne sitten pumpataan saostusaltaisiin. Lisäksi räjäytykset ovat luultavasti avanneet maanalaisia kanavia ja monien kaivojen veden laatu on huonontunut. Myös Kulmakorven maaläjitysluvan hakemuksen yhteydessä tehdyn ympäristöselvityksen mukaan louhinnalla on vaikutusta lähiseudun asukkaiden kaivoveden määrään ja laatuun. Takapellon alue on entistä lähempänä alueen asukkaiden taloja ja kotitalouksia, jotka ottavat juomavetensä pora- ja rengaskaivoista. Lisäksi asukkaita on talojen lämmityksessä kaikin tavoin rohkaistu siirtymään ympäristöystävälliseen kalliolämpöön, jonka toimivuus edellyttää sitä, ettei pohjaveden taso laske. Kulmakorven maanmurskausalueella ja maanmurskaustoiminnassa ei ole tapahtunut mitään sellaisia muutoksia, joiden perusteella murskaustoiminnan pohjaveden laatuun tai määrään kohdistuvat uhat olisivat vähentyneet. Asukkaiden terveyttä ja asuinolosuhteita ei saa vaarantaa vähentämällä tai harventamalla valvontaa ja näytteiden ottoa. Pohjaveden laadun ja määrän seurantaa on ehdottomasti jatkettava nykyisten määräysten mukaisesti. Rudus Oy:n perusteluissa todetaan, ettei pölyvaikutuksia olisi kuin 300 metrin etäisyydellä murskaustoiminnasta. Rudus vetoaa muutoshakemuksessaan siihen, että ilmanlaadun raja-arvojen ylittyminen on epätodennäköistä lähelläkin murskaustoimintaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Ennen lumen tuloa vielä joulukuussa murskausalueen länsipuolella koko metsä oli selvästi yli 300 metriä edempänäkin paksun kivipölyn peitossa. Noin 300 metrin päästä murskaamosta löytyi laajalti myös kookkaita kiven sirpaleita, jotka olivat selvästi lentäneet sinne murskausalueen kallioiden räjäytyksistä. Kun puusto ja sammalikot ovat harmaan kivipölyn peittämiä
10 yli 300 metrin päässä murskaamosta, niin mitä todennäköisimmin hengitysteihin tunkeutuvaa epäterveellistä silmin havaitsematonta kivipölyä on paljon kauempanakin kuin 500 metrin etäisyydellä murskauspaikasta. Tähän mennessä louhintaa ja murskausta on harjoitettu alueella, joka on kauempana asutuksesta kuin Takapellon alue, jolloin murskauksen melu ja pölyvaikutukset ovat olleet vähäisempiä kuin nyt, kun murskausta siirrytään tekemään myös Takapellon alueella. Murskausalueen vielä entisestään laajentuessa sen vaikutukset ja riskit kasvavat eikä voi mitenkään olla perusteltavissa, että näytteidenottoa vähennettäisiin tai rajoitettaisiin. Vaikka tämän hetken pölyvaikutukset olisivat tiedossa, ei mittauksia saa vähentää, koska jatkuvien mittausten tarkoituksena on myös valvoa, ettei murskausprosessissa tehdä sellaisia muutoksia, joiden tuloksena ympäristön pölyrasitus kasvaa. Murskausalueen laajentamisen myötä metsää on kaadettu laajalta alueelta murskausalueen länsipuolelta, missä aluetta lähimpien asukkaiden talot sijaitsevat. Näin pölyä sitovaa metsääkään ei ole enää olemassa siten kuin aikaisemmin ja pöly pääsee varsinkin länsituulella aiempaa rajoittamattomammin leviämään länteen päin. Jos toimintaa vielä laajennetaan Takapellon alueelle, pöly pääsee entistä esteettömämmin leviämään siihen suuntaan. Alueen ilmanlaadun mittauksia on jatkettava viranomaisten valvonnassa PM 10 -mittauksilla siten, kuin niistä on aikaisemmin määrätty lupamääräyksessä 31. Murskaustoiminnan alueen asukkaiden elin- ja terveysolosuhteille aiheuttaman uhan kannalta ei ole tapahtunut mitään sellaisia muutoksia, minkä johdosta mittauksia voitaisiin vähentää tai rajoittaa. Kun on kyse niin tärkeästä arvosta kuin alueen asukkaiden terveys, ei voida tuudittautua vain luottamaan siihen, että murskaustoiminnan harjoittaja olisi ympäristölainsäädännön mukaisesti tietoinen toiminnan vaikutuksista ja että toiminnan harjoittajan aistinvarainen pölypäästöjen seuranta voisi korvata säännölliset laitteilla suoritetut asianmukaiset mittaukset. Asukkaiden on voitava luottaa siihen, että mittauksia tehdään vähintään niillä menetelmillä ja sillä vakavuudella kuin tähänkin asti. Kolmperän asukasyhdistys ry, 13.2.2012. Nykyinen ja tuleva louhinta rasittaa vesistöä ja toiminta on asutusalueiden välittömässä läheisyydessä, joten nykyistä yhteistarkkailua ei ole asiallista lieventää. Aistinvarainen pölytarkkailu on subjektiivista. Raja-arvojen määrittäminen ja mittaajat ovat epäselviä. Aistinvaraiset mittaukset eivät ole vertailukelpoisia eikä aistinvaraisesti pystytä mittaamaan kaikkia pienhiukkasia. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu hallintolain 34 :n mukaisesti mahdollisuus vastineen jättämiseen annettujen lausuntojen johdosta.
11 Vastineessaan hakija katsoo, että lupamääräysten 25. ja 26. muutoksella yhteistarkkailun hallinta ja seuranta helpottuu, jos kaikki määräykset ja muutokset tapahtuvat yhteistarkkailuna piirissä. Tällöin vältetään päällekkäisyydet ja mahdolliset ristiriitaisuudet. ELY-keskukselle toimitettu tarkkailuohjelma on tehty yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa ja ohjelman tarkkailupisteet on suunniteltu siten, että seuranta kuvaa kaikkia louhinnan mahdollisia vaikutuksia. Toiminnan aikataulun (vuodet 2012 2039) ja luonteen vuoksi (louhinta ja läjitys) tarkkailuohjelma on laadittu niin, että siinä huomioidaan eri toimintavaiheet ja erilaiset pinta- ja pohjavesivaikutukset. Ohjelma mukaisesti louhinnan edetessä tarkkaillaan erityisesti louhinnan vaikutuksia ympäröivän pohjaveden pinnankorkeuksiin ja pintaveden laatuun. Pinnankorkeuden tarkkailua toteutetaan koko louhitun alueen ympäristössä. Läjityksen edetessä tarkkaillaan erityisesti sen vaikutuksia pohjaja pintaveden laatuun. Hakija viittaa lupamääräyksen 31. osalta hakemuksessa esitettyyn Ilmatieteen laitoksen lausuntoon ulkoilman hiukkasmittausten tarpeettomuudesta esitetyillä louhinnan ja häiriintyvien kohteiden välisillä etäisyyksillä. Espoon ympäristökeskuksen havainnot pölyn leviämisestä 100 150 metrin etäisyydelle vahvistavat asiantuntijan esittämiä tietoja siitä, että pölyn leviäminen ei ole mahdollista ilman merkittäviä muutoksia toiminnassa. Murskauslaitoksella seurataan päästöjä keskeytymättä aistinvaraisesti ja toiminta keskeytetään välittömästi, jos esim. laitoksen kastelujärjestelmässä havaitaan häiriö. Kastelulaitteet tarkastetaan kerran viikossa. Aistinvaraisella tarkkailulla ja nopealla reagoinnilla vältetään hetkelliset isot pölypäästöt. Hakijan mukaan PM10-mittaus ei ole tarpeen muutoin kuin, jos toiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto muuttaa Rudus Oy:n Espoon kaupungin Espoonkartanon kylässä kiinteistöillä Jersinmäki RN:o 1:335, Kartanonmetsä RN:o 1:415, Metsäpalsta RN:o 1:392 ja Svartbäck RN:o 1:53 kallion louhintaa, louheen murskausta sekä ylijäämälouheen vastaanottoa ja murskausta koskevan ympäristölupapäätöksen No 1695, 30.12.2009 lupamääräyksen 31. kuulumaan seuraavasti: Muutettu lupamääräys 31. Toiminnan vaikutuksia ilman hiukkaspitoisuuteen (PM 10 ) on mitattava jatkuvatoimisella mittalaitteella yhtäjaksoisesti vähintään 60 vrk:n ajan huhti-
12 elokuun välisenä aikana standardin ISO 10473:2000 mukaisesti. Hiukkaspitoisuusmittaus on toteutettava, kun louhinta- tai murskaustoiminta on siirtynyt Takapellon alueelle ja murskausaseman tai aseman liikennöintialueiden etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen on alle 500 metriä. Louhinta- ja murskaustoiminnan siirtymisestä ja toimintojen sijoittumisesta Takapellon alueelle on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kuukautta ennen alueelle siirtymistä. Hiukkaspitoisuuden mittausasema on sijoitettava vähintään yhteen lähimmistä pölylle altistuvista kohteista. Mittausaseman sijoituspaikka on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kuukautta ennen mittausten aloittamista. Yhteenveto hiukkaspitoisuuden mittaustuloksista on toimitettava Etelä- Suomen aluehallintovirastolle ja tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa mittausjakson päättymisestä. Mittaustulosten perusteella Etelä-Suomen aluehallintovirasto antaa tarvittaessa määräyksen mahdollisesta mittauksen uusimisesta. RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentin kohdan 4 perusteella lupaviranomainen voi muuttaa lupamääräyksiä, jos olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen muuttuneet olennaisesti. Asian käsittelyssä on noudatettu soveltuvin osin lupamenettelyä koskevia säännöksiä. Hakijan esitys lupamääräysten 25. ja 26. korvaamiseksi on hylätty. Rudus Oy on 5.12.2011 toimittanut Uudenmaan ELY-keskukselle lupamääräyksen 28. mukaisen ehdotuksensa Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman tarkentamiseksi. Ehdotukseen sisältyy lupamääräyksissä 25. ja 26. tarkoitettu tarkkailu ja esitetty tarkkailusuunnitelma on tältä osin olennaisilta osiltaan ympäristölupapäätöksessä No YS 1695, 30.12.2009 määrätyn mukainen. Lupapäätöksen lupamääräyksessä 32. on määrätty, että tarkkailuja voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Näin ollen lupamääräysten 25. ja 26. korvaaminen tai muuttaminen ei ole tarpeen. Ympäristölupapäätöksen lupamääräykset tarkistetaan kokonaisuudessaan 30.6.2018 mennessä jätettävän luvan tarkistamishakemuksen yhteydessä. Toimittaessa aiemmin määrätyn ja tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa täyttävän edelleen luvan myöntämisedellytykset.
13 Muutetun lupamääräyksen 31. perustelut Aluehallintovirasto katsoo ottaen huomioon ympäristönsuojelulakiin sisältyvän kohtuullisuusperiaatteen, asiassa annetun Ilmatieteen laitoksen lausunnon ja muun käytettävissään olevan tiedon vastaavanlaisten toimintojen ympäristövaikutuksista, että 60 vuorokauden mittaisella mittausjaksolla saadaan riittävä määrä tietoa Rudus Oy:n toimintojen vaikutuksesta alueen ilman laatuun. Saatujen mittaustulosten perusteella voidaan arvioida, ovatko tehdyt pölynrajoittamistoimenpiteet riittäviä. Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaan ympäristöluvassa voidaan erityisestä syystä määrätä, että lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 43 :n 1 momentin 5) kohdan mukaisen selvityksen perusteella, jollainen lupamääräys näin muutettuna tosiasiallisesti on. Murskausalueen sijoittumisen, murskaustoiminnan ja asutuksen välisen metsäisen vyöhykkeen, hakijalle ympäristöluvassa määrättyjen pölyntorjuntatoimien ja hakemuksessa esitetyn asiantuntijalausunnon perusteella, on ennalta arvioiden epätodennäköistä, että toiminnasta aiheutuvasta pölystä aiheutuisi terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta yli 500 metrin etäisyydellä murskausasemasta. Hiukkaspitoisuusmittaukset on määrätty tehtäväksi siinä tapauksessa, että toiminnot joudutaan sijoittamaan 500 metriä lähemmäksi asutusta. Luvan saaja on liittänyt hakemukseensa asiantuntijalausunnon (Lausunto Rudus Oy:n Kulmakorven alueen louhinnan ympäristöluvassa määrätystä toiminnan pölypäästöjen ilmanlaatuvaikutusten tarkkailuvelvoitteesta, Ilmatieteen laitos 12.10.2010). Lausunnon mukaan ulkoilman hiukkasten pitoisuusmittaukset eivät ole tarpeellisia Kulmakorven louhinta- ja murskausalueen ympäristössä nykyisessä toimintatilanteessa Jersinmäen alueen ollessa louhintakohteena. Mittaukset eivät ole tarpeen vielä siinäkään vaiheessa, kun toiminta siirtyy Takapellon toiminta-alueelle, mikäli toiminnanharjoittajan lupaan liittyneessä vastineessa esittämät sekä Kulmakorven alueen YVA-raportissa (Ramboll Oy, 2009) esitetyt tiedot aktiivisen murskaustoiminnan etäisyydestä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin pitävät paikkansa: nyt lähimmillään noin 750 metriä ja Takapellon alueella toimintaalueen rajasta noin 400 metriä ja murskauslaitokselta noin 500 metriä lähimmistä asutuskohteista. Näillä etäisyyksillä ei lausunnon mukaan ole myöskään odotettavissa merkittävää viihtyvyyteen vaikuttavaa pölykuormitusta. Kulmakorven alueen YVA-raportin mukaan Jersinmäen louhinta-alue yhtyy portaattomasti Takapellon alueeseen, ts. korkea kalliorintaus ja metsäalue kohti lähimpiä häiriintyviä kohteista säilyy jatkossakin. Lausunnossa arvioidaan, että em. etäisyyksillä pölyämistä aiheuttavien kohteiden ympäristössä alittuvat nykyiset hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia koskevat ilman laadun raja-arvot ja valtioneuvoston asetuksen ilmanlaadusta (38/2011) mukaiset hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausi- ja vuosipitoisuuksia koskevat alemmat arviointikynnykset eli pelkkä objektiivinen arviointi ko. alueen ilman hiukkaspitoisuuksista on riittävä. Lausunnon mukaan hiukkaspitoisuuksien mittaamista voitaisiin harkita, jos Rudus Oy:n Kulmakorven aktiivinen louhinta- ja murskausalue siirtyy selvästi alle puo-
14 len kilometrin päähän lähimmistä häiriintyvistä kohteista aiheuttaen valituksia. Lupamääräyksen mukaan toimittaessa toiminnasta ei aiheudu ympäristönsuojelulain 42 :n mukaista terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta lähistöllä asuville. (YSL 5, 43, 46, 55, 58 ) VASTAUS ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksestä ilmenevällä tavalla. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 28, 31, 35 38, 41 43, 46, 52 55, 58, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 18, 19, 37 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristölupa-asian käsittelystä perittävä maksu on 2 271 euroa. Maksu laskutetaan myöhemmin erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2012, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen mukaan ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa tarkoitettujen samanaikaisesti ratkaistavien useiden toimintojen lupa-asioiden käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 prosenttia näiden toimintojen maksuista. Jos jonkin toiminnan toimivaltainen lupaviran-
15 omainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, maksu on 50 prosenttia asianomaisen viranomaisen muutoin vastaavan asian käsittelystä perittävästä maksusta. Valtioneuvoston asetuksen aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) maksutaulukon mukaan jätteiden hyödyntämis- ja käsittelylaitoksen, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 10 000 tonnia vuodessa, ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 4 870 euroa. Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen 1.10.2010 voimaan tulleen taksa on (Espoon kaupunginhallitus 6.9.2010 13) kivenlouhimon ympäristölupahakemuksen käsittelystä 2 000 euroa ja murskaamon ympäristölupahakemuksen käsittelystä on 3 400 euroa. Asetuksen liitteen mukaan lupamääräysten muuttamista (ympäristönsuojelulain 58 ) koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 30 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta eli 0,3 x (4 870 + 1 000 + 1 700) euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Rudus Oy PL 49 00441 HELSINKI Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Espoon kaupunki Espoon kaupungin ympäristölautakunta Espoon seudun ympäristöterveys -valvontayksikkö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi-259-04-08-2011.doc mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Espoon kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
16 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liite Valitusosoitus Pekka Häkkinen Anne Puska Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Anne Puska. AP/ts
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 16.5.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.