SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1999 N:o 700 705 SISÄLLYS N:o Sivu 700 Asetus vankeinhoitoasetuksen muuttamisesta... 1577 701 Asetus tutkintavankeudesta... 1580 702 Asetus valtion tiede- ja teknologianeuvostosta annetun asetuksen 3 :n muuttamisesta... 1582 703 Liikenneministeriön päätös linja-autoliikenteen henkilötaksoista... 1583 704 Sisäasiainministeriön päätös rekisterihallinnon suoritteiden maksuista annetun päätöksen muuttamisesta... 1585 705 Valtiovarainministeriön päätös Suomen EU-puheenjohtajuuden johdosta lyötävistä juhlarahoista... 1587 N:o 700 Asetus vankeinhoitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1999 Oikeusministerin esittelystä muutetaan 16 päivänä kesäkuuta 1995 annetun vankeinhoitoasetuksen (878/1995) 7, 34 :n 1 momentti, 50 :n 1 momentti, 52 :n 1 momentti ja 53 :n 1 momentti sekä lisätään asetukseen uusi 7 a 7 d sekä 57 a seuraavasti: 7 Vankiin kohdistuva henkilöntarkastus Vankiin kohdistuvasta henkilöntarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään henkilöntarkastuksen kohteena oleva henkilö, peruste, aika ja paikka, henkilöntarkastuksesta päättänyt virkamies, henkilöntarkastuksen suorittaja ja todistaja sekä henkilöntarkastuksessa tehdyt havainnot ja haltuunotettu omaisuus. Vangille on ilmoitettava henkilöntarkastuksen peruste. 7a Vankiin kohdistuva henkilönkatsastus Päätös vankiin kohdistuvasta henkilönkatsastuksesta on tehtävä kirjallisesti. Vangille on ilmoitettava henkilönkatsastuksen peruste. Henkilönkatsastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään henkilönkatsastuksen kohteena oleva henkilö, peruste, aika ja paikka, henkilönkatsastuksesta päättänyt virkamies, henkilönkatsastuksen suorittaja ja todistaja sekä henkilönkatsastuksessa tehdyt havainnot ja henkilönkatsastuksen yhteydessä haltuunotetut esineet ja aineet. 7b Vangin eristäminen kehon sisäistä kuljetusta epäiltäessä Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain (39/1889) 2 luvun 9 d :n nojalla ta- 68 1999 490301
1578 N:o 700 pahtuvaa eristämistä koskeva päätös on tehtävä kirjallisesti. Vangille on ilmoitettava eristämisen peruste. Vankia ja hänen terveydentilaansa on seurattava eristämisaikana kameravalvonnalla tai muulla tavoin. 7c Erityistarkastuksesta päättäminen Päätös rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain 2 luvun 9 b :ssä tarkoitetusta erityistarkastuksesta on tehtävä kirjallisesti. Päätökseen on kirjattava syyt, joihin erityistarkastuksen tekeminen perustuu. 7d Päihtymyksen toteaminen Vangin epäiltyä päihtymystilaa koskevat havainnot on kirjattava. Kahden havainnot tehneen virkamiehen on vahvistettava päihtymystilan toteamislomakkeelle kirjatut tiedot allekirjoituksellaan. Jos vangin päihtymystila on ulkonaisista merkeistä päätellen ilmeinen, virtsanäytettä ei tule vaatia. Jos päihtymystila ei ole ilmeinen, mahdollinen päihteiden käyttö on todettava virtsanäytteellä. Jos päihtymystilan epäillään johtuvan alkoholista, puhalluskokeen suorittamista on aina vaadittava. Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, avolaitoksessa olevan vangin muusta kuin alkoholista johtuva päihtymystila on aina vangin vaatimuksesta todettava välittömästi annettavalla virtsanäytteellä. 34 Rahavarojen hallussapito ja käyttö Vangin rahavarat on merkittävä rangaistuslaitoksessa pidettävälle vangin tilille käyttötarkoituksen mukaan eriteltyinä. Vangille on kuukausittain annettava ote hänen rahavarojensa tilinpidosta. Luvattomat rahavarat, jotka on otettu vankilassa säilytettäviksi, on merkittävä vangin tilille erikseen. 50 Pääsy rangaistuslaitokseen Rangaistuslaitokseen ei saa päästää ketään ilman asianmukaista lupaa. Rangaistuslaitokseen pääsyn edellytykseksi voidaan asettaa päällysvaatteiden ja mukana tuotujen tavaroiden jättäminen laitoksessa säilytettäviksi laitoksen määräämällä tavalla. 52 Tapaamisten valvonta Vangin tapaamista on tarpeen mukaan valvottava. Keskustelua saadaan kuunnella väärinkäytösten ehkäisemiseksi. 53 Vierailijaan kohdistuva henkilöntarkastus Vierailijaan kohdistuvasta henkilöntarkastuksesta päättää rangaistuslaitoksen johtaja, laitoksen päivystävä virkamies, valvonnan esimiestehtävissä toimiva taikka muu laitoksen tai sen osaston valvonnasta työjärjestyksen perusteella vastuussa oleva virkamies. Henkilöntarkastuksesta pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään henkilöntarkastuksen kohteena oleva henkilö, peruste, aika ja paikka, henkilöntarkastuksen suorittaja ja todistaja sekä henkilöntarkastuksessa tehdyt havainnot. 57 a Sijoittaminen rangaistuslaitoksen ulkopuolelle Rangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain 2 luvun 3 d :n mukainen vangin sijoittaminen rangaistuslaitoksen ulkopuolelle edellyttää, että rangaistuslaitos, sijoituspaikka ja vanki ovat tehneet kirjallisen sijoitussopimuksen. Sijoitussopimuksessa sovitaan sijoituksen tavoitteet, sijoitusajankohta, sijoituksen kesto, toiminnan sisältö sijoituspaikassa, vangille asetettavat ehdot, seuraamukset ehtojen rikkomisesta, yhteydenpito vankilan, sijoituspaikan ja vangin kotikunnan välillä, toimenpiteet sijoituksen päättyessä sekä muut tarvittavat asiat. Sopimus sisältää lisäksi vangin sitoumuksen tavoitteelliseen toimintaan sijoitusyksikössä.
N:o 700 1579 Sijoitus edellyttää, että kustannusten suorittamisesta on sovittu. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1999. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1999 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Olli-Pekka Heinonen
1580 N:o 701 Asetus tutkintavankeudesta Annettu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1999 Oikeusministerin esittelystä säädetään tutkintavankeudesta 19 päivänä heinäkuuta 1974 annetun lain (615/1974) 7 :n 2 momentin ja 19 a :n nojalla, sellaisina kuin ne ovat laissa 365/1999: 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan rikoksen johdosta vangittuihin. 2 Valvonta rangaistuslaitoksessa Tutkintavankeja ja tutkintavankien käytössä olevia tiloja on valvottava siten kuin rangaistuslaitoksen järjestys, laitoksessa pitämisen varmuus ja tutkintavankien turvallisuuden takaaminen sitä edellyttävät. Erityistä huolta on pidettävä siitä, että laitoksessa on riittävät hälytyslaitteet ja muut turvalaitteet ja että nämä laitteet toimivat moitteettomasti. 3 Tutkintavankiin kohdistuva henkilöntarkastus Tutkintavankiin kohdistuvasta henkilöntarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään henkilöntarkastuksen kohteena oleva henkilö, peruste, aika ja paikka, henkilöntarkastuksesta päättänyt virkamies, henkilöntarkastuksen suorittaja ja todistaja sekä henkilöntarkastuksessa tehdyt havainnot ja haltuunotettu omaisuus. Tutkintavangille on ilmoitettava henkilöntarkastuksen peruste. 4 Tutkintavankiin kohdistuva henkilönkatsastus Päätös tutkintavankiin kohdistuvasta henkilönkatsastuksesta on tehtävä kirjallisesti. Tutkintavangille on ilmoitettava henkilönkatsastuksen peruste. Rangaistuslaitoksessa toimitettavasta henkilönkatsastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään henkilönkatsastuksen kohteena oleva henkilö, peruste, aika ja paikka, henkilönkatsastuksesta päättänyt virkamies, henkilönkatsastuksen suorittaja ja todistaja sekä henkilönkatsastuksessa tehdyt havainnot ja henkilönkatsastuksen yhteydessä haltuunotetut aineet ja esineet. 5 Tutkintavangin eristäminen kehon sisäistä kuljetusta epäiltäessä Tutkintavankeudesta annetun lain (615/1974) 6 a :n nojalla tapahtuvaa eristämistä koskeva päätös on tehtävä kirjallisesti. Vangille on ilmoitettava eristämisen peruste. Tutkintavankia ja hänen terveydentilaansa on seurattava eristämisaikana kameravalvonnalla tai muulla tavoin. 6 Erityistarkastuksesta päättäminen Päätös tutkintavankeudesta annetun lain 5 :ssä tarkoitetusta erityistarkastuksesta on tehtävä kirjallisesti. Päätökseen on kirjattava ne syyt, joihin erityistarkastuksen tekeminen perustuu. 7 Päihtymyksen toteaminen Tutkintavangin epäiltyä päihtymystilaa koskevat havainnot on kirjattava. Kahden
N:o 701 1581 havainnot tehneen virkamiehen on vahvistettava päihtymystilan toteamislomakkeelle kirjatut tiedot allekirjoituksellaan. Jos vangin päihtymystila on ulkonaisista merkeistä päätellen ilmeinen, virtsanäytettä ei tule vaatia. Jos päihtymystila ei ole ilmeinen, mahdollinen päihteiden käyttö on todettava virtsanäytteellä. Jos päihtymystilan epäillään johtuvan alkoholista, puhalluskokeen suorittamista on kuitenkin aina vaadittava. 8 Tapaamisten valvonta Tutkintavangin tapaamista on tarpeen mukaan valvottava. Keskustelua saadaan kuunnella väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Tutkintavankia tapaamaan tulleen (vierailija) henkilöllisyys saadaan tarvittaessa tarkastaa. Jos vierailija ei pysty luotettavasti todistamaan henkilöllisyyttään, tapaaminen voidaan järjestää erityisen valvotuissa olosuhteissa tai evätä, jos siihen on erityistä syytä. Vierailijan tuomat tavarat on tarkastettava ennen niiden luovuttamista vangille. 9 Vierailijaan kohdistuva henkilöntarkastus Vierailijaan kohdistuvasta henkilöntarkastuksesta päättää rangaistuslaitoksen johtaja, laitoksen päivystävä virkamies, valvonnan esimiestehtävissä toimiva taikka muu laitoksen tai sen osaston valvonnasta työjärjestyksen perusteella vastuussa oleva virkamies. Henkilöntarkastuksesta pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään henkilöntarkastuksen kohteena oleva henkilö, peruste, aika ja paikka, henkilöntarkastuksen suorittaja ja todistaja sekä henkilöntarkastuksessa tehdyt havainnot. Henkilöntarkastus suoritetaan siihen varatussa erillisessä tilassa. Läsnä on oltava todistaja. Jos tarkastuksen suorittaminen edellyttää tarkastettavan riisuutumista tai koskettamista, tarkastuksen suorittajan ja todistajan on oltava samaa sukupuolta kuin tarkastettava. 10 Tutkintavangin rahavarat Tutkintavangin hallussa olevat rahavarat on merkittävä rangaistuslaitoksessa pidettävälle vangin tilille. Tutkintavangille on pyynnöstä annettava ote hänen rahavarojensa tilinpidosta. Tutkintavanki saa laitoksen välityksellä toimittaa rahavarojaan laitoksen ulkopuolelle. Luvattomat rahavarat, jotka on otettu vankilassa säilytettäviksi, on merkittävä vangin tilille erikseen. 11 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1999. Tällä asetuksella kumotaan tutkintavangin rahavarojen käytöstä 20 päivänä syyskuuta 1974 annettu asetus (727/1974). Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1999 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Olli-Pekka Heinonen
1582 N:o 702 Asetus valtion tiede- ja teknologianeuvostosta annetun asetuksen 3 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1999 Opetusministerin esittelystä muutetaan valtion tiede- ja teknologianeuvostosta 12 päivänä joulukuuta 1986 annetun asetuksen (934/1986) 3 seuraavasti: 3 Neuvostoon kuuluvat pääministeri puheenjohtajana, korkeakoulu- ja tiedeasioita käsittelevä ministeri ja teollisuusasioita käsittelevä ministeri varapuheenjohtajina sekä valtiovarainministeri ja valtioneuvoston määräämät enintään neljä muuta ministeriä. Heidän lisäkseen valtioneuvosto määrää neuvostoon kolmeksi vuodeksi kerrallaan kymmenen muuta jäsentä, joiden tulee olla tieteelliseen tutkimukseen ja kehitystyöhön tai teknologiaan perehtyneitä. Neuvostossa tulee olla edustettuina Suomen Akatemia, teknologian kehittämiskeskus, yliopistot, teollisuus sekä työnantajat ja työntekijät. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1999. Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1999 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Maija Rask
1583 N:o 703 Liikenneministeriön päätös linja-autoliikenteen henkilötaksoista Annettu Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1999 Liikenneministeriö on päättänyt luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 15 päivänä helmikuuta 1991 annetun lain (343/1991) 11 :n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin se on 15 päivänä heinäkuuta 1994 annetussa laissa 662/1994: 1 Soveltamisala Tätä päätöstä sovelletaan linja-autolla harjoitettavassa luvanvaraisessa linjaliikenteessä koko valtakunnan alueella Ahvenanmaata lukuunottamatta silloin, kun matkan pituus ei ylitä 100 kilometriä. Tämä päätös ei koske liikennettä, jonka harjoittaminen perustuu liikenneministeriön, lääninhallituksen tai kunnan kanssa tehtyyn ostosopimukseen. Kuljetusmaksuihin sisältyy arvonlisävero. 2 Sarjaliput Linjaliikenteessä on myytävä seuraavia sarjalippuja 25 prosentin alennuksella tämän päätöksen liitteen mukaisesta perushinnasta: 1) ostopäivästä 12 kuukauden ajan voimassa olevia liikenneministeriön määrittelyjen mukaisia 44 matkan älykortteja, sekä 2) lukuvuoden voimassa olevia koulumatkoihin oikeuttavia ja vain koulupäivinä kelpaavia älykortteja, joiden kokonaishinta määräytyy suoritettujen matkojen määrän perusteella. 3 Lisämaksut ja -alennukset Edellä 2 :ssä mainitun lisäksi matkustajalta saadaan periä tarvittaessa lisämaksu pikavuorossa tai erillinen yömaksu. Pikavuoromaksusta on annettava 25 prosentin alennus, jos maksu on etukäteen lippua ostettaessa lisätty sarjalipun hintaan. Koululaisliikenteessä alle 12-vuotiaille on myytävä sarjalippuja 50 prosentin alennuksella perushinnasta. 4 Muita määräyksiä Matkustajille tulee etukäteen tiedottaa perittävistä maksuista ja lippujen kelpoisuusehdoista. Matkustaja voi maksaa matkansa ostamansa sarjalipun oikeuttamalla tai sitä lyhyemmällä matkalla. 5 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1999. Ennen tämän päätöksen voimaantuloa ostetut sarjaliput on hyväksyttävä ilman hinnan korotusta ostohetkellä määräytyneen kelpoisuusajan mukaisesti. Tällä päätöksellä kumotaan linja-autoliikenteen henkilötaksoista 18 päivänä joulukuuta 1997 annettu liikenneministeriön päätös (1334/1997) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1999 Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen Hallitusneuvos osastopäällikkönä, ylijohtaja Harri Cavèn
1584 N:o 703 Liite Matkan pituus enintään km Perushinta (yhdensuuntaisen matkan hinta mk) 44 matkan älykortti mk 6... 10,50 346 9... 11,50 380 12... 12,50 412 16... 14,00 462 20... 16,00 528 25... 19,00 627 30... 22,00 726 35... 25,00 825 40... 28,00 924 45... 30,50 1006 50... 32,50 1072 60... 38,00 1254 70... 43,00 1419 80... 48,50 1600 90... 53,50 1765 100... 58,00 1914
1585 N:o 704 Sisäasiainministeriön päätös rekisterihallinnon suoritteiden maksuista annetun päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1999 Sisäasiainministeriö on muuttanut rekisterihallinnon suoritteiden maksuista 16 päivänä joulukuuta 1998 annetun sisäasiainministeriön päätöksen (1030/1998) 7 1 momentin, liitteenä olevaan maksutaulukon IV osan kohdan 2.2 ja VI osan 2 kohdan sekä lisännyt päätökseen 2 2 momenttiin uuden 5 kohdan ja 3 :ään uuden 13 kohdan seuraavasti: 2 Maistraatin maksuttomia julkisoikeudellisia suoritteita ovat: 5) venerekisteriin tehtävästä postiosoitteen muutoksesta annettava todistus, mikäli veneen tunnus ei muutoksen johdosta muutu. 3 Maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita ovat: 13) päätös sukunimen tai etunimen muuttamista koskevaan hakemukseen. 7 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta ja on voimassa vuoden 1999 loppuun. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1999. Ennen tämän päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1999 Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen Ylitarkastaja Jukka Aalto 2 490301/68
1586 N:o 704 MAKSUTAULUKKO IV MAISTRAATTIEN ERITYISTIETOPALVELUT 2.2 Jatkuva asukastietopalvelu Asukasluettelon ja sen muutostietojen jatkuva toimitus väestötietojärjestelmän osoitetietojen ylläpitoon ja tarkistamiseen liittyvää yhteistyötä varten asiakkaan tilaamien tietojen mukaan seuraavasti: Huoneistoja 1 25... 30 mk/toimitus 26 50... 50 mk/toimitus 51 100... 100 mk/toimitus 101 200... 150 mk/toimitus 201 400... 200 mk/toimitus 401 700... 300 mk/toimitus 701 1000... 400 mk/toimitus 1001 1500... 600 mk/toimitus 1501 2000... 800 mk/toimitus 2001 2500... 1000 mk/toimitus 2501 3000... 1500 mk/toimitus 3001... 2000 mk/toimitus Toimitettaessa asukasluettelon muutostietoja linjasiirtona ylläpidettävään rekisteriin peritään rekisterin kokoon perustuva kiinteä vuosimaksu 1,10 mk/asukas/vuosi ja rekisterin perustietojen toimituksesta 10 000 markkaa. 2. MUU ASIAKIRJAPALVELU VI ASIAKIRJAPALVELU Ote uskonnollisten yhdyskuntien rekisteristä... Todistus vihkimisoikeusrekisteristä... Painovapauslaissa tarkoitettu todistus... Kaivosasetuksessa tarkoitettu todistus... Vaalilaissa tarkoitettu vaalitietojärjestelmän äänioikeusrekisteristä annettava ote... Perintökaaressa tarkoitettu perukirjan osakastietojen vahvistaminen... Veneliikenneasetuksessa tarkoitettu rekisteritodistus ja rekisteritodistuksen kaksoiskappale... Ote venerekisteristä... Päätös sukunimen tai etunimen muuttamista koskevaan hakemukseen... 50 mk/asiakirja 50 mk/asiakirja 100 mk/asiakirja 100 mk/asiakirja 6 mk/asiakirja 200 mk/asiakirja 150 mk/asiakirja 25 mk/asiakirja 500 mk/päätös
1587 N:o 705 Valtiovarainministeriön päätös Suomen EU-puheenjohtajuuden johdosta lyötävistä juhlarahoista Annettu Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1999 Valtiovarainministeriö on 16 päivänä huhtikuuta 1993 annetun rahalain (358/1993) 7 :n 2 momentin nojalla päättänyt: 1 Suomen Euroopan Unionin puheenjohtajuuden johdosta lyödään 10 markan juhlarahat. Rahat ovat käyttörahasarjan 10 markan erikoisraha ja 10 markan keräilyraha kultaja hopeaseoksesta. 2 Molempien rahojen keskiosa on halkaisijaltaan 18 ± 0,5 millimetriä. Käyttörahasarjaan tulevassa erikoisrahassa keskiosa on alumiinipronssia, jossa on 92 prosenttia painosta kuparia, 6 prosenttia alumiinia ja 2 prosenttia nikkeliä, ja ympärillä oleva renkaan muotoinen osa on nikkelikuparia, jossa on 75 prosenttia kuparia ja 25 prosenttia nikkeliä. Keräilyrahan keskiosa on hopeaseosta, joka sisältää 925 promillea hopeaa. Ympärillä oleva rengas on kultaseosta, joka sisältää 750 promillea kultaa. 3 Käyttörahasarjaan tulevan erikoisrahan paino on 8,8 ± 0,30 grammaa ja keräilyrahan paino 12,5 grammaa. Rahojen halkaisija on 27,25 ± 0,05 millimetriä. 4 Molempien rahojen muotoilu on sama. Keräilyrahassa on lisäksi kullan ja hopean tunnus. Rahat ovat ympyrän muotoisia ja niissä on kulutusreunat. Kuvat ja kirjoitukset laakapinnoilla on sijoitettu siten, että rahoja kirjan lehden tavoin käännettäessä kumpikin puoli on oikein päin. Rahan lieriöpinnassa on syrjäkirjoitus PUHEENJOHTAJA ORDFÖRANDE SÁGADOALLI. Rahassa voi olla sen suunnitelleen taiteilijan ja Rahapaja Oy:n johtajan sukunimien alkukirjaimet R ja M. 5 Juhlarahan leimat ovat seuraavien selitelmän ja kuvien mukaiset. Rahojen tunnuspuolella oikealla on kohokuviona naisen kasvot ja vasemmalla suusta tuleva puhetta kuvaava kohokuvio. Renkaassa on vasemmalla ylhäällä kehäkirjoituksena SUOMI, vasemmalla alhaalla FINLAND ja oikealla EU 1999. Lisäksi oikealla on maapallon pituus- ja leveyspiirejä kuvaavia viivoja. Arvopuolella on pihlajan lehtiä ja kaksi marjaterttua, jotka ovat osittain keskiosassa ja osittain renkaassa. Keskiosassa on lisäksi ylhäällä arvomerkintä 10 ja renkaassa alhaalla kehäkirjoituksena teksti MARKKAA MARK. 6 Osa lyöntimäärästä voidaan lyödä erikoislyöntinä, jolloin rahoissa on peilikiiltoinen pohja ja mattapintainen kuvio.
1588 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 705 7 Juhlarahan leimojen tarkemmat yksityiskohdat ilmenevät Rahapaja Oy:n hallussa olevista perusmalleista ja -työkaluista. 8 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1999. Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1999 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö Budjettineuvos Raine Vairimaa N:o 700 705, 1 1 /2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA OY EDITA AB, HELSINKI 1999