AVUKSI SURUKOTIIN
Vainajan nimi Siunausaika: klo Siunauspaikka Hautausaika klo Sanomakellot klo Kiitos kirkossa Muistotilaisuuspaikka Hautausmaa 1
Avuksi surukotiin Kuolema yllättää aina. Läheisen poismenon hyväksyminen on raskasta. Se aiheuttaa erilaisia tunteita mm. kaipausta ja hämmennystä. Kuitenkin hoidettavaksi tulee monia käytännön asioita mm. hautausjärjestelyt. Vaikka voimia ei aina tuntuisikaan riittävän, auttavat hautausjärjestelyt omalla tavallaan kulkemaan vaikean ajan yli. Miten järjestämme hautauksen Rovaniemen seurakunnassa Rovaniemen seurakunnan hauta- ja puistotoimistossa (Rauhankatu 70 A) asioidaan hautaukseen liittyvien henkilöiden, tilojen ja aikojen varaamista varten. Hauta- ja puistotoimistossa sovitaan mm. siunaus- ja hautausaika, siunaava pappi, hautapaikka, haudanavaus ja peittäminen, sanomakellojen soittaminen sekä seurakunnan tilojen varaaminen. Paikkakunnan hautaustoimistot hoitavat yhteyksiä seurakuntaan hautausasioissa. Heidän kauttaan voidaan hankkia arkku ja uurna, he huolehtivat mm. kuljetuksista vainajan säilytystiloihin ja hautausmaille sekä asioivat tilapalvelujärjestäjien kanssa ja huolehtivat saattokantajien varaamisesta. TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA ROVANIEMEN SEURAKUNNASSA Hauta- ja puistotoimisto avoinna ma - pe klo 8 15, puh 016-33 55 213 Sähköposti: roisrk.hautaus-puisto@evl.fi Päivystävä pappi ma - pe klo 9-14, puh 016 33 55 211 Seurakunnan vaihde/neuvonta: 016 33 55 11 Fax: 016 346 938 Sähköposti: rovaniemi.seurakunta@evl.fi Kotisivu: www.rovaniemenseurakunta.fi Kirkkoherranvirasto avoinna ma - pe klo 8 15 sekä to klo 8 17, puh.016-33 55 200 Lupa hautaamiseen Luvan vainajan hautaamiseen tai tuhkaamiseen kirjoittaa hoitava lääkäri. Lupa hautaamiseen toimitetaan virkateitse siihen seurakuntaan, johon vainaja haudataan. Todistus voidaan antaa myös omaisille, jotka toimittavat sen edelleen hautauksesta vastaavaan seurakuntaan. Lääkäri ilmoittaa kuolemasta maistraattiin, jossa tieto tallennetaan väestörekisteriin sekä kuolintodistuksen aluehallintovirastoon. Lisätietoja Lapin sairaanhoitopiirin käytännön järjestelyistä saa LKS Patologian osastolta. Vainajan hautausjärjestelyihin voidaan ryhtyä jo ennen kuolintodistuksen saantia. 2
Hautapaikka Hautaustoimilain mukaan vainajalla, jonka kotipaikka kuollessa on ollut Rovaniemen seurakunnan alueella (Rovaniemen kaupunki), on oikeus saada hautapaikka Rovaniemen seurakunnan hautausmaalta, jolla on luovuttaa hautoja hautausta varten. Ulkopaikkakuntalainen saa hautapaikan, jos hänelle on aiemmin luovutettu hautapaikka tai Rovaniemen seurakunnan hautausmaalla on hänelle varattu hautapaikka sukulaisten haudasta. Muutoin hautapaikan luovuttamisesta päättää seurakunnan hautauksista vastaava viranomainen. Arkkuhaudat: Hautaustoimilain mukaan arkkuhautapaikkoja voidaan luovuttaa vain kuoleman tapauksen yhteydessä sekä enintään kaksi rinnakkaista paikkaa. Rovaniemen seurakunnalla on luovuttaa uusia arkkuhautapaikkoja Tavivaaran, Viirin, Auttin, Jouttikeron, Misin, Paloniemen, Leipeen, Sinetän, Meltauksen ja Maijasen hautausmailla. Haudan hallintaoikeus luovutetaan 25 tai 50 vuoden ajaksi. Hautauksen yhteydessä hallinta-aikaa on oltava jäljellä vähintään 25 vuotta (haudan koskemattomuusaika). Hallinta-aikaa on lunastettava lisää, jos hallinta-aikaa on alle 25 vuotta. Sama pätee myös uurnahautaukseen. Useilla hautausmaillamme voi valita hautapaikan joko nurmi- tai metsäpintaisilta hauta-alueilta. Olemme järjestäneet myös erityishauta-alueita kuten ortodoksien hautaalueen Tavivaaran hautausmaalla. Veteraaneille varatut arkkuhauta-alueet sijaitsevat IV ja Tavivaaran hautausmaalla. Uurnahaudat: Uurnahauta-alueita on useilla hautausmaillamme. Uurnahaudassa on tilaa useille uurnille. Riippuen uurnahauta-alueesta uurnahaudassa on tilaa joko kahdelle tai kuudelle uurnalle. Uurnalehtoja on IV ja Tavivaaran hautausmaalla. Uurnalehdosta luovutetaan yksi uurnapaikka ja tarvittaessa uurnapaikka myös puolisolle. Uurnalehdossa on yhteinen muistomerkki, johon voidaan omaisten niin halutessa kiinnittää laatta vainajan muistoksi. Sirottelualueelle tuhka haudataan uurnassa tai ilman uurnaa ja hautaaminen suoritetaan hautausmaan työntekijöiden toimesta. Sirottelualueella on yhteinen muistomerkki, johon voidaan omaisten niin halutessa kiinnittää laatta vainajan muistoksi. Tavivaaran hautausmaalla on myös uurnaholvi, josta luovutetaan paikka joko yhdelle tai kahdelle uurnalle. Uurna voidaan haudata myös aiemmin luovutettuun arkkuhautaan. Arkkuhautapaikassa on tilaa useille uurnille. Lähin krematorio sijaitsee Oulun seurakuntayhtymässä. Rovaniemen seurakunta tukee oman seurakunnan jäsenen kuljetusta Oulun krematorioon 200 :lla. 3
Hautapaikkamaksut ja hautaukseen liittyvät maksut seurakunnassa Kaikille veteraaneille, joilla on rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus, hautapaikka, haudanavaus ja peittäminen ovat maksuttomia. Hautasija on myös veteraanien puolisoille maksuton. Hautapaikka- ja hautauskustannuksista peritään kirkkoneuvoston ja valtuuston vuosittain vahvistamat maksut. Hautasijamaksut ovat samansuuruiset kaikille, joiden kotipaikka on Rovaniemen kaupungin alueella. Muille haudattaville on ulkopaikkakuntalaisen maksut. Haudattaessa aiemmin haudattuun hautaan peritään hautamuistomerkkien ja reunakivien siirtämisestä ja paikoilleen asettamisesta maksu, elleivät omaiset tai kiviliike hoida tätä työtä. Siunaustilaisuuteen varattu kappeli tai kirkko on maksuton seurakunnan jäsenille, muilta peritään käyttökorvaus. Seurakunnan tilojen käytöstä muistotilaisuuteen peritään maksu. Hautausaika Hautauspäiviä ovat perjantai ja lauantai. Hautauksia ei toimiteta kirkollisina juhlapyhinä eikä jumalanpalveluksen aikana. Itsenäisyyspäivä, vapunpäivä sekä juhannusja jouluaatto eivät ole hautauspäiviä (Rovaniemen seurakunnan Hautaustoimen ohjesääntö 27.1.2004 11 ). Tavivaaran kappelin siunausajat ovat iso sali (enintään 100 hlöä) klo 10.00, 12.00, 14.00 ja 16.00 pieni sali (enintään 25 hlöä) klo 9.00, 11.00, 13.00 ja 15.00 Viirinkankaan kappelin (enintään 188 hlöä) siunausajat ovat: klo 10.00, 12.00, 14.00 ja 16.00 Muita vainajan siunaamiseen sopivia Rovaniemen seurakunnan tiloja ovat Aapakirkko, Ounasrinteen, Korkalovaaran, Muurolan, Sinetän, Meltauksen, Maijasen, Jouttikeron, Viirin ja Auttin kappelit sekä pääkirkko. Hautaan siunaaminen Seurakunnan jäsenen hautaan siunaamisen toimittaa pappi. Siunaus voidaan toimittaa kappelissa, kirkossa tai haudalla. Hautaan siunaaminen ja hautaan laskeminen voivat tapahtua eri paikkakunnilla. Tällöin arkkua tai uurnaa hautaan laskettaessa ei enää toimiteta siunaamista vaan voidaan pitää rukoushetki. Vainaja siunataan yleensä ennen tuhkausta muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. 4
Siunauksen toimittaja Ensisijaisesti siunaustilaisuudet toimittavat hautausvuoroissa olevat papit ja kanttorit. Seurakunnan jäsenellä on kuitenkin oikeus saada kirkolliseen toimitukseen toivomansa oman seurakunnan pappi, jollei pakottava syy sitä estä. Oman seurakunnan pappi ja kanttori suorittavat toimituksen maksutta. Mikäli omaiset pyytävät pappia tai kanttoria muusta seurakunnasta, vastaavat omaiset tällöin mahdollisista kustannuksista. Kaikkien asianosaisten kannalta on tärkeää, että omaiset ovat etukäteen yhteydessä siunauksen toimittajaan. Papille voi kertoa kaikesta kuolemantapaukseen liittyvästä. Pappi osallistuu mielellään myös muistotilaisuuteen, mutta siitä tulee sopia etukäteen. Kirkkoon kuulumaton henkilö voidaan siunata, jos omaiset tai muut vainajan hautauksesta huolehtivat henkilöt sitä pyytävät. Siunausta ei kuitenkaan toimiteta, jos vainaja on selvästi ilmaissut tahtonsa toisin. Kirkon tai kappelin luovuttamisesta tilaisuuteen, jota ei toimita ev.lut. kirkon pappi, päättää Rovaniemen seurakunnan kirkkoherra. Siunaustilaisuus Virsitoivomukset sekä toiveet siunaustilaisuuden kulusta tulee esittää etukäteen siunauksen toimittavalle papille. Muun musiikin järjestämisestä voi sopia kanttorin kanssa. Muistopuheet on sopivinta pitää muistotilaisuudessa. Siunaustilaisuutta varten voi painattaa/ monistaa ohjelman, joka on hyvä toimittaa suntiolle hyvissä ajoin ennen toimitusta. Koska kirkot ja kappelit ovat jumalanpalvelukseen vihittyjä tiloja, edellytetään, että tilaisuus ja sen ohjelma vastaavat tilan varsinaista tarkoitusta. Kappelissa ja kirkossa lähimmille omaisille varataan yleensä ensimmäiset rivit oikealta puolelta salia ja sukulaiset voivat istua heidän takanaan. Salin vasemmalla puolella istuvat yhteisöjen edustajat, työtoverit ja naapurit. Virsiehdotelmia siunaus- ja muistotilaisuuksiin 30, 143, 144, 146, 243, 244, 245, 246, 247, 248, 249, 297, 301, 338, 341, 357, 363, 368, 369, 373, 375, 377, 382, 384, 389, 395, 396, 397, 408, 499, 511, 517, 555, 563, 571, 600, 611, 616, 617, 621, 626, 627, 631, 632 Kukkalaitteet Kukkalaitteet lasketaan joko siunaustilaisuudessa ennen tai jälkeen vainajan siunauksen tai vaihtoehtoisesti siunaustilaisuuden jälkeen haudalla. Kukkalaitteiden laskemisesta on hyvä sopia siunaavan papin kanssa siunausta valmistelevassa keskustelussa. Laskettaessa kukkalaitteita järjestys on: lähiomaiset, sukulaiset, ystävät ja yhteisöt. 5
Tuhkaukseen lähtevän vainajan kukkalaitteet viedään toimituksen päätteeksi saattona hautausmaalle muistelupaikalle tai tulevalle hautapaikalle. Muistolauseiden kirjoittamisessa kukkalaitteeseen sekä kuolinilmoitukseen voi käyttää apuna virsikirjaa tai raamattua. Kukkakaupat ja hautaustoimistot auttavat myös mielellään valitsemaan vainajaa kunnioittavia ja muistoista kertovia lauseita. Hautaan saatto Arkun kantamiseen tarvitaan 4-6 henkilöä. Kantajina voivat olla lähimmät miehet tai naiset siten, että läheisimmät kantavat yleensä pääpuolesta. Myös työtovereita, ystäviä, järjestöjen edustajia voidaan kutsua kantajiksi. Kantajat laittavat ennen arkun äärelle asettumista päällysvaatteet ja lakin päähänsä, sillä aikaa kun saattoväki hakee kukkalaitteet arkun luota. Seurakuntamestari antaa ohjeita kantajille arkun kantoliinojen oikeasta asettelusta. Vainaja kuljetetaan haudalle saakka aina jalat edellä. Mikäli siunaustilaisuus toimitetaan tiloissa, jotka eivät ole hautausmaan välittömässä läheisyydessä, hautaustoimiston kanssa sovitaan vainajan kuljettamisesta autolla hautausmaalle. Tällöin siunaustilaisuuden jälkeen arkku kannetaan suoraan hautaustoimiston autoon. Tämän jälkeen saattoväki siirtyy autoihinsa ja lähtee ajamaan hautaustoimiston auton perässä hautausmaalle. Lisätietoja järjestelyistä antaa omaisten kanssa asioiva hautaustoimisto. Hautausmaalla kuljetaan saattueena. Saattuetta johtaa Rovaniemen seurakunnan henkilökuntaan kuuluva suntio tai saattohenkilö. Arkun jäljessä kulkevat ensimmäisenä lähimmät omaiset. Pappi kulkee joko saattohenkilön tai lähiomaisten kanssa. Mikäli saattueessa on joku, joka ei voi kulkea jalan, saa saattueeseen osallistua myös autolla. Haudalle tultaessa arkku käännetään niin, että pääpuoli tulee hautamuistomerkin puolelle tai kasvot auringonnousuun päin riippuen hautausmaan perinteiksi vakiintuneista hautaustavoista. Saattohenkilö ohjaa hautaan laskua ja antaa tarvittaessa ohjeita kantajille. Arkkua hautaan laskettaessa saattoväen miehet ottavat lakin pois päästä, kantajat tekevät sen kuitenkin vasta laskettuaan arkun hautaan. Arkun toisella puolella olevat kantajat nostavat kantoliinat haudasta ja ojentavat ne saattohenkilölle. Kantajat jäävät lyhyeksi hetkeksi seisomaan haudan äärelle. Lähiomaiset voivat halutessaan heittää hautaan kukkia tai hiekkaa ikään kuin haudan peittämisen aloitukseksi. Avoin hauta peitetään haudansuojakannella. Haudan peittäminen suoritetaan seurakunnan toimesta myöhemmin. Omaiset voivat halutessaan myös itse peittää hautaa arkun kannen korkeudelle. Haudan tukirakenteita ei saa peittää. Mikäli omaiset haluavat peittämistä varten lapiot haudalle, tulee siitä ilmoittaa hautausta sopiessa seurakunnan hauta- ja puistotoimistoon. Jos kukkalaitteet on laskettu kappelissa, ne lasketaan haudalle ilman uutta lukemista. Ensin omaiset laskevat kukkalaitteet, jonka jälkeen muut voivat laskea kukat haudalle yhteisesti. Kukkien laskemisen jälkeen veisataan usein virsi. Tämän jälkeen omaisten tehtävänä on ilmoittaa mahdollisesta kokoontumisesta muistotilaisuuteen. 6
Haudansuojakansi yhdessä kukkalaitteiden muovipohjien kanssa ovat tulenarkaa materiaalia. Tästä syystä kynttilöitä ei saa asettaa haudansuojakannelle tai kukkalaitteiden väliin. Kynttilät tulee asettaa haudan päätyihin palavien materiaalien ulkopuolelle. Valokuvaus Siunaustilaisuuden ja hautauksen tallentaminen on omaisten päätettävissä. Valokuvaajan toivoaan etsivän ennen tilaisuuden alkua paikkansa sekä sopivat kuvakulmat. Omaiset ja saattoväki voivat kuvata penkistä käsin. Siunaustilaisuuden aikana toivotaan liikkumisen olevan mahdollisimman vähäistä. Kirkossa kuvaaja ei saa tulla alttarikaiteen sisäpuolelle. Muistotilaisuus Jotta vainajan siunauksen jälkeisestä tilaisuudesta muodostuisi lämminhenkinen vainajan muistelutilaisuus, voi siellä olla muutakin ohjelmaa kuin kahvitarjoilu tai ruokailu. Tilaisuudessa voidaan laulaa esimerkiksi vainajalle läheisiä tai kodin yhteisiä virsiä ja hengellisiä lauluja sekä joku omaisista tai ystävistä voi muistella poisnukkunutta (suositeltavaa sopia etukäteen). Hartauspuhe on luonnollisesti ohjelmaan sopiva. Mikäli adresseja on kovin runsaasti, niiden lukemisen asemasta voidaan yhteisesti kiittää kaikkia osanottajia omaisten puolesta. Jos papin ja kanttorin toivotaan osallistuvan muistotilaisuuteen, on siitä hyvä sopia heti hautausjärjestelyjen alussa. Suruliputus Kuolinpäivänä tai kuolinpäivää seuraavana päivänä lippu pidetään puolitangossa. Liputus aloitetaan klo 8 ja se päättyy auringon laskiessa, mutta viimeistään kello 21. Hautauspäivänä lippu on puolitangossa siunaustilaisuuden päättymiseen saakka, jonka jälkeen liputusta voidaan jatkaa suruliputuksena tai nostaa lippu ylös liputusajan päättymiseen saakka. Virallisina liputuspäivinä suruliputus tapahtuu myös em. tavalla. Jos hautauspäivä on virallinen liputuspäivä, lippu nostetaan ylös siunaustilaisuuden päätyttyä. Haudan peittäminen ja kunnostus Hauta peitetään seurakunnan haudankaivajan toimesta viimeistään siunauksen jälkeisenä arkipäivänä. Joskus haudan peittäminen tehdään välittömästi hautauksen jälkeen kuten keväällä roudan sulamisen aikana. Haudan peittämisen jälkeen haudankaivaja asettelee kukkalaitteet hautakummulle. Omaiset voivat halutessaan hakea kukkalaitteiden muistokirjoitukset talteen. Kesäaikaan hautausmaan henkilökunta poistaa kukkalaitteet hautakummulta noin kahden viikon kuluttua hautauksesta. Tal- 7
viaikaan hautakummuille lasketut kukkalaitteet poistetaan, kun ne ovat keväällä sulaneet. Sulan maan aikana haudat kunnostetaan noin kuukauden kuluttua hautauksesta. Mikäli on kyse uudesta hauta-alueesta, joudutaan joskus odottamaan, että hautarivi on otettu kokonaan käyttöön ennen kuin alue voidaan kokonaisuudessaan kunnostaa. Talven aikana avatut haudat kunnostetaan keväällä roudan sulamisen jälkeen. Tätä ennen kunnostetun haudan on todettu vajoavan, jolloin kunnostus joudutaan tekemään uudelleen. Mikäli jonain keväänä routa sulaa hitaasti, voi olla, että kunnostukset päästään aloittamaan vasta kesäkuun alussa. Talvella avatut haudat pyritään kuitenkin kunnostamaan viimeistään juhannukseksi. Kuolleiden muistaminen Seurakunnan perinteeseen kuuluu, että sen jäsenten kuolemasta ilmoitetaan koolla olevalle seurakunnalle jumalanpalveluksessa ja heitä sekä heidän omaisiaan muistetaan yhteisessä esirukouksessa. Tämä tehdään useimmiten hautausta seuraavana sunnuntaina. Tähän kiitoksen tekemiseen osallistuvat lähiomaiset. Pyhäinpäivänä on seurakunnassamme tapana muistaa vuoden aikana poisnukkuneita. Muistojuhlia järjestetään seurakunnan kappeleissa. Seurakunnan kanssa hautausjärjestelyistä sopineelle henkilölle (yleensä lähin omainen) lähetetään tieto pyhäinpäivänmuistojuhlista. Tästä syystä on hyvä ilmoittaa mahdollisista osoitemuutoksista seurakunnan hauta- ja puistotoimistoon. Surun kokeminen Kaikkien käytännön järjestelyjen jälkeen lähimmät omaiset kokevat usein suuren tyhjyyden. Lukemattomat kysymykset täyttävät ajatukset. Seurakuntamme työntekijät ovat valmiita palvelemaan surevia omaisia luottamuksellisesti. Seurakunnassamme toimivissa sururyhmissä voidaan myös yhdessä jakaa kokemuksia. Suru voi ilmetä monin eri tavoin, erilaisina tunteina kuten kaipauksena, tuskana, epätoivona ja jopa vihana. Joskus menetyksen tuska voi ilmetä myös fyysisinä tuntemuksina kuten kipuna, unettomuutena hengenahdistuksena. Suru on kuitenkin normaali tunne, joka pitäisi uskaltaa tuntea, vaikka se tekisikin kipeää. Se vaatii myös usein pitkänkin ajan ja voi toistua juhla- ja merkkipäivinä. On tärkeää saada jakaa menetyksen tuomaa surua itkemällä, puhumalla ja muistelemalla. Surutyön päättyessä ihminen on toipunut läheisensä kuolemasta. Hän voi muistella kuollutta lämmöllä ja haikeudella. Hän tietää, ettei koskaan unohda läheistään, mutta kaipaus ei enää tuota tuskaa. 8
Hautamuistomerkki Seurakunnan puolesta muistomerkkiä ei vaadita haudalle, vainajan tiedot säilyvät seurakunnan rekistereissä ilman muistomerkkiäkin. Usein omaiset haluavat kuitenkin asentaa haudalle muistomerkin. Muistomerkki voi olla esimerkiksi puinen risti tai hautakivi. Muistomerkkejä toimittavilta liikkeiltä saa neuvoja muistomerkin suunnittelua varten. Rovaniemen seurakunnan hautausmaiden käyttösuunnitelma antaa ohjeet muistomerkkien enimmäiskoolle. Seurakunnan muut ohjeet muistomerkkien suunnitteluun ovat hyvin väljät, joten yksinkertaistettuna ohje on, etteivät muistomerkit saa olla helposti rikkoutuvia, vaarallisia tai ketään loukkaavia. Hauta- ja puistotoimisto toimittaa ohjeet hautamuistomerkeistä hauta-oikeuden haltijalle. Kaikista hautausmaille asennettavista muistomerkeistä tulee toimittaa seurakunnan hauta- ja puistotoimistoon suunnitelma. Mikäli omainen asioi muistomerkkejä toimittavassa liikkeessä, hoitavat he suunnitelman toimittamisesta ja muistomerkin asentamisesta hautausmaalle omaisen puolesta. Ohjeiden mukaiset hautamuistomerkkisuunnitelmat tai niitä koskevan muutokset hyväksyy hautaustoimen päällikkö. Ohjeista poikkeavat muistomerkkisuunnitelmat käsittelee hauta- ja kiinteistötoimen johtokunta. Muistomerkin voi asentaa kunnostetulle haudalle sulan maan aikana. Mikäli omaiset asentavat muistomerkin itse, tulee asentamisajankohdasta aina sopia hautausmaan henkilökunnan kanssa. Haudan hoito Haudan hoitamisen ensisijainen velvollisuus on hautaoikeuden haltijalla. Haudan hoidosta voi sopia seurakunnan hautainhoitorahaston kanssa. Lain mukaan hautainhoitorahaston hoitovastuulle annettujen hautojen hoidon kaikki kustannukset tulee kattaa perittävillä maksuilla. Haudanhoidosta voi sopia 1, 5 ja 10 vuodeksi. Haudan hoitosopimukset tehdään seurakunnan hauta- ja puistotoimistossa. ROVANIEMEN SEURAKUNTA Hautaustoimi 9