48 (1137) Talvikuun 5. päivy 2012

K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 48 (1137) Talvikuun 5. päivy 2012 ÔÔ Piirilöin ško lil rodih etnokul tuurine keskus s. 2 ÔÔ Suavut tiijot ilmetäh praktiekal. s. 3 ÔÔ Suomelasugrilazet Keskuksen alguhpanijat. s. 5 Illačus kuulimmo Oman Pajon vahnua dai uuttu pajuo. Kuva: Julija Veselova Joga linnul on oma pezä kallis»»tämä nimi oli annettu illačule, kudai Oma pajo -hora da Karjalan Rahvahan Liitto piettih mennyt pyhänpiän, 2. talvikuudu Hiloin Anni Illačču piettih Kanzallizien kul tuuroin keskuksen 20-vuozipäivän hantuzis. Voibi sanuo, ku tämä illačču pani allun vuozipäivän tapahtumile, kudamii tuliel aigua vie rodieu äijy da kaikenmostu. A iče vuozipäivän virralline pruazniekku on tulien ezmässargen. Oma pajo da Karjalan Rahvahan Liitto ruatah Kanzallizien kul tuuroin keskuksen seinis sen perustandan päivis algajen. Karjalan Rahvahan Liitto oli sen perustajiigi. Sit heile, sanozin, pruazniekkupidolois pidigi panna algu. Dai algu tämä rodih hyvä. Kaččojua illaččuh kerdyi ynnälline zualu. Yhty tottu vai pruazniekan luadijat tuodih ližiä lauččua kaččojile, zualah varus- tettuloi eihäi täydynyh. Illačus kaiken aigua kuundelimmo omapajolazii. Hyö pajatettih omii vahnoi da uuzii pajoloi. Allus, kui pidäygi onnuako olla, pajatettu oli vahnat rahvahan pajot. Kuulimmo niidy livvikse dai vienakse. Jällespäi hyvin näimmö, ku tulou uuttu pajuo, ku horas tädä ruaduo ruatah da kehitetäh iellehpäi. Iče horaniekat kirjutetah pajoloi: Lidija Jukkina, Alisa Gubareva, Galina Lettijeva, L ubov Nikitina. L ubov Nikitina on horan ohjuajannu jo enämbi kymmendy vuottu, ga pajon sanat iče kirjutti enzi kerdua. Hyvä da vessel rodih hänen Sen aine-pajo. Nägyy, on omapajolazil omua abuniekkuagi. Kirjutetah da kiännetäh heile pajoloi Vas a Veikki da Aleksandr Jeremejev. Heidy on enämbigi, ga mainičen nämmii miehii, mindäh sendäh heijän pajoloi sai kuulta illačus. Alallizennu abuniekannu horale on Irina Semakova, kudai konzugo ni kyzyt, ga ainos on valmis kirjuttamah muuzikkua pajoloih. Hyviä mieldy oli vie sendäh, ku omapajolazii ainos vai liženöy. Tänäpäi horas pajattau Risto Salmela. Risto on Suomen puolen karjalaine, nygöi eläy Petroskois. Kuilienne, kuuzi libo seiččie vuottu tagaperin, häi L ubov Nikitinanke oli karjalan kielen kursiloil Suomes. Silloi horan ohjuaju puašitti Ristuo horah pajattamah. Dai tuli häi, kui iče sanou: sanankuulii on, luadiu midä käskietäh. Illačus Risto pajatti dai pagizi karjalakse, hol ahutti suomeksegi. Tänäpäi horas pajattau Suomen puolen karjalaine Risto Salmela. Kuva: Julija Veselova Kai illačus pajatetut pajot vahnat dai uvvet, eri karjalan kielen murdehil, suomen dai ven an kielelgi rahvas hyvin otettih vastah. IIlačun jälles hyö yhty tottu kiitettih omapajolazii täs pruazniekas. Ku karjalazet ei oldas kuulemattomat da nägemättömät Natalja Sinitskaja Kahteskymmenes vuvves Kanzallizien kul tuuroin keskukses oli kolme piälikkyö, nygöi vaste ei ammui ruadoh tartui uuzi, jo nelläs johtai Ol ga Vlasova. Enzimäzenny keskuksen piälikönny oli L udmila Grigorjeva. Kanzallizien kul tuuroin keskustu alguh panemas oldih äijät rahvas. Pakiččemah sidä ruvettih Karjalan Rahvahan Liitto, Vepsän kultursebr da Inkeri-liitto. Ga ku ei ollus suurien herroin kannatustu sil aigua, nimittustu keskustu emmo suannus. Silloine Karjalan halličuksen piämies Viktor Stepanov allekirjutti käskyn keskuksen luajindas da kai iče oli sidä avuamas. Puolentostu vuottu myö saimmo dengua keskukseh Moskovaspäi. Sie silloi oli Ven an Suomelasugrilaine fondu. Ga konzu se hävii, ruvettih duumaimah, kunne meijän keskus panna da kui sidä elättiä, mustelou L udmila Aleksandrovna. ÎÎ Jatkuu 4. sivul

2»» oma kieli, oma mieli»»uudizii Karjalan kieldy Suomen Yle-raadivos. Suomen Yleraadivos tahtotah luadie karjalankielizet uudizet. Net oldas kerran nedälis, kui ezimerkikse latinankielizet. Yles, Suomen suurimas TV:n da raadivokompuanies, on jo uudizii saamen da čiganoin kielel, viiputuskielel da selgokielel. Tuliel raadivos tahtottas luadie lapsilegi tarkoitettuloi ohjelmii. Suomelas-ugrilaine kinonfestivuali Karjalah. Karjalan tazavallan piämies Aleksandr Hudilainen, konzu vastavui Suomen piälimäzen konsulanke Piiteris, sanoi, ku tulien vuon Karjalas on mieles pidiä uuzi kinofestivuali. Se roih omistettu suomelas-ugrilazile kanzoile. Tänäpäi Karjalas duumaijah, kui sidä luadie. Suomi enzimäine opastukses. Suomi endizelleh on enzimäzel sijal muailmas opastuksen alal. Toizel sijal on Suvi-Korei, kolmandel Gonkongu. Ven a täs luvettelos on kahtendelkymmenendel sijal. Tädä luvetteluo luadimas oli Pearson-laitos da kačoi se nellikymmen muadu. Timoi Munne Bombal. Mennyt suovattan, 1. talvikuudu, Nurmekses Bombal oli illačču. Se oli omistettu tulieloile pruazniekoile: Rastavale da Uvven Vuvven pruazniekale. Illaččuh pajattamah karjalakse kävyi Timoi Munne. Mies, sanakse, tänäpäi on luadimas omua pajojoukkuo, kudai rubieu pajattamah karjalakse. Keskuksen avajazis ezityi Lasten piiri joukko. Kuva: Ksenija Buravova Piirilöin školil rodih etnokul tuurine keskus»»suomelas-ugrilazen školan tyves rubei ruadamah Tazavallan etnokul tuurine keskus Kuva: Pentti Tapanen»»huomivo Hyvä karjalaine! On algavunnuh lehtien tilavus vuvven 2013 enzimäzele puoliškole. Tulua Oma Mua -lehti ičele da kehoita omahizile da dovarišoile! Myö luajimmo tädä lehtie teih niškoi. Mustakkua, gu oletto karjalazet! Ilmai teijän kannatustu da abuu lehti nikui ei voi olla. Karjalan kielen kannattamine da elospiendy on kaik kien meijän yhtehine huoli. Musta tilata myös toizii karjalankielizii lehtilöi da žur nualoi. Tilavushinnat Karjalas vuvvekse 2013 Lehten nimi (karj.) indeksu 51894 84593 51881 50240 73315 6 kuukse poštan kauti 196,92 142,02 113,72 271,38 297,90 Ol ga Smotrova Etnokul tuurine keskus perustettih piiriškolien opastujien da opastajien hyväkse. Johtamah keskustu rubei Suomelas-ugrilazen školan suomen kielen opastai Jelena Bukašova, hänen sanoin mugah, enziallus, konzu vai tahtottih perustua moine keskus, tahtottih, ku sen tarkoituksennu olis kehittiä suomen, karjalan da vepsän kieldy. Nygöihäi piätettih kehittiä enne kaikkie Karjalan kandurahvahien etnokul tuurua. Net, ket ei opastuta muamankieldy školis, sežo tahtotah tiijustua enämbi Karjalan kandurahvahien kul tuuras, sellittäy Jelena Bukašova. Keskukseh rubieu tulemah piiriškolien opastajua suamah tiedoloi, ku jällespäi andua nämä tiijot omile opastujile. Piiriškolien opastujat ruvetah käymäh tänne kaikenmoizih kilboih da opastuspidoloih. Jo keskuksen avajazih ozuttamah artistoin neroloi tuli lastu Jessoilan, Kalagen da Šoltjärven kyläspäi, myös Petroskoin gimnuaziespäi n:o 17. Hos keskuksel vie ei ole omii tiloi školan seinis, sanommo, omua pertii, ga kai informatsii sen ruavos da tulielois tapahtumis voibi suaja jatko-opastuksen instituutan saital. Sanakse, instituutan ruadajat sežo ollah kiini uvven keskuksen ruavos, net ruvetah järjestämäh keskuksen tuliedu ruaduo. Erähät keskuksen pivot on jo miärätty: 6. talvikuudu školan seinis pietäh Suomen muan tiedäjät -kilbu, kunne tahtotah kuččuo opastujua Priäžäs, Kondupohjas da Meliorativnoispäi. Kevätkuus kačotah pidiä Omal roindumual minä pajatan -pido. Omat toivomukset keskuksen tulieh ruadoh nähte saneli Vepsäläzen kul tuuran seurah kuului Svetlana Pas ukova: Himoittas, ku keskuksen tyves toimis joukkoviestimien keskus, ku sie valmistettas žurnalistoi kanzalliskielizih raadivo- da TV-toimituksih, yliopistoshäi valmistetah vaiku kielispetsialistoi. Karjalan kongresan piämies Anatolii Grigorjev toivotti, ku keskuksen ruado menis vaiku kanzallizil kielil, ku harvembah kuulus ven an kieli. Johtamah keskustu rubei Suomelas-ugrilazen školan suomen kielen opastai Jelena Bukašova. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Keskukses ruvetah kehittämäh Karjalan kandurahvahien etnokul tuurua. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Hos keskuksel vie ei ole omii tiloi školan seinis, sanommo, omua pertii, ga kai informatsii sen ruavos da tulielois tapahtumis voibi suaja jatko-opastuksen instituutan saital.

»»opastus 3 Suavut tiijot nävytäh praktiekal»»pedagouguakadeemien opastujat nedälikse lähtiettih ozuttamah suaduloi tiedoloi praktiekal Ol ga Kuzmina Karjalan valdivon Pedagouguakadeemien lapsien päivykodiloin sotsiualupedagougiekan da psiholougien tiedokunnan opastujat viijekse nedälikse lähtiettih ozuttamah suaduloi tiedoloi praktiekal. Joukos, kuduas paiči lapsienkazvattajii valmistetah karjalan da suomen kielien opastajii, on vai kolme hengie. Enzimäi oli viizi, kaksi niilöis opastuttih vienan karjalah, no mintahto periä hyllättih opastundu. Mennytvuon opastusharjoittelun aigah opastujat enzi kerdua opittih iččie karjalan da suomen kielien opastajinnu lapsien päivykodilois. Tänävuon tämän ližäkse ozutetah metodistan neroloigi. Heijän ruavonnu roihes opastusurokoin sego pruazniekoin valmistamine. Kai neidizet ollah rodinuhes tazavallan kylih karjalazih perehih. Viktorija Grafova on Anuksen piirin Kuittizespäi. Hänen perehes karjalakse paistih buabo da tuatto. Nygöi niken ei pagize. Školas karjalan kielen urokku oli vai algukluasois. Tulla opastumah täl tiedokunnal minule nevvoi sizär. Häi sanoi, gu samal aigua minä suan kaksi ammattii: lapsienkazvat- Karjalan tazavallan piämiehen käskyn mugah 1. pakkaskuudu algajen lapsienkazvattajat, kuduat opastetah lapsii karjalan kieleh, ruvetah suamah ližiä tuhat rublua. Omii kazvattiloi nuoret opastajat harjaitetah muamankieleh. Kuva: Ol ga Kuzmina, Oma Mua tajan sego karjalan da suomen kielien opastajan. Opastun karjalan kieleh mielihyväl, iče olen karjalaine, sendäh kielen tiedämisty pien tärgienny, sanelou Viktorija. Jelena Čaikina on rodinuhes Suojärven piirin Veškelykseh. Opastuo karjalan kieleh algoi enzimäzes kluasas. Nengagi opastui sih yhtendehtostu kluasassah. Hänen perehes karjalakse paistah vai died oi da tuatto. Mennytvuon opastusharjoittelul häi oli omas roindukyläs. Harjoittelu tuli minule mieldy myö. Lastu joukos oli vähä, hyö kaikin hyvin kuunneltih minuu, sanou Jelena. Anžela Popova on rodužin Priäžän piirin Jessoilaspäi. Hänen vahnembat ollah karjalazet, keskenäh da tyttärenke paistah karjalakse. Vie Anžela opastui karjalan kieleh školas toizes kluasas algajen. Sit jatkoi omien kielineroloin parandamistu akadeemiesgi. Mennytvuon kuun aigah häi oli opastusharjoittelul Petroskoin lapsien päivykois n:o 20. Nygyaigazel lapsienkazvattajal pidäy olla äijän tiedäjänny da maltajannu sego hyväntahtozennu da mielevänny. Akadeemien loppiettuu minä tahtozin ruadua lapsienke, sanelou Anžela. Tänäpäi vähä ken nuoris tahtou ruadua lapsienkazvattajannu. Monis päivykodilois hyvii ruadajii ei tävvy. Ruadoh pidäy panna äijy vägie, a palkat ollah pienet. Yhtelläh uvves vuv ves algajen uskaldetah niilöi nostua. Vie Karjalan tazavallan piämiehen käskyn mugah 1. pakkaskuudu algajen lapsienkazvattajat, kuduat opastetah lapsii karjalan kieleh, ruvetah suamah ližiä tuhat rublua. Voi olla, tämän avul tilandeh tazavallan lapsien päivykodilois paranou. Neidizien sanoin mugah, nygyaigazien lapsienke on ylen vaigei ruadua. Yhtelläh kogo harjoittelun aigah heijänke rinnal roitahes jo nerokkahat lapsienkazvattajat sego akadeemien opastajat. Hyväl nevvol hyö ainos autetah. A lähtietähgo opastundan jälles neidizet ruadoh päivykodiloih, aigu ozuttau. Karjalankielizet kursit opastajile Algavuttih kursit ezmäsargen 19. kylmykuudu da loppiettihes 24. kylmykuudu. Niilöil 25 livvin, vepsän da suomen kieldy opastajua parandettih omua opastusmetoudiekkua, tiijustettih uuzii teorien materjualoi. Oli myös hyviä praktiekkuruaduo da uuttu kompjuuteral ruavos. Sellitettih meile uvvet standartat, opastettih kus löydiä literatuurua programmoi luadjies da kui sidä luadie joga opastajal, ku parembi opastua omii opastujii karjalan kieleh. Oligo kai nämmä luvendot uvvet? Tottu sanuo uvvet ei oldu, minä jo niidy oman ruavon aijas kuundelin nellätty kerdua, no aigu muuttuu, lapset nygöi ollah ihan toizet, erähät muga terväh opastutah, ga toiči tietäh enämbän opastajua. Hyvä on, ku pietäh tämänmoizii kursiloi da parandetah opastajien tiedoloi. Kursiloin aigua olimmo kaččomas urokkoi suomelasugrilazes školas. Minä olin kolmanden kluasan urokal. Svetlana Kondratjeva ozutti meile, kui luadie projektua lapsienke karjalazih kirjuttajih näh. Opastai oli valmistannuh kirjuttajien kniigoi, heijän eländyaijan tiedoloi, ozutti kompjuuteran vuoh heijän kuvat da uvvet kniigat. Lapset vallittih keh näh ruvetah kerdomah da iče löyttih tiedoloi. Tiettäväine, se ruado ei ole yhten urokan, ga hyvin nägyi, kui opastai maltau valmistua lapsile opastusmaterjualoi da iče keriäy niidy, ku löydiä kniigois ei sua da ni ole ei. Minul äijäl himoitti nähtä kui lapset ruatah uuzii opastuskniigoi myöte, ga sidä minä en nähnyh. Opastajat minule sellitettih: 3. kluasan kniigu on jygiehkö linnalazile lapsile. Hyö tiä kuultah kieldy vaiku školas, a grammatiekkua vie ei ellendetä. Serebr annikovan Oksanan lapset ozutettih hyvii leksiekan tiedoloi, maltettih vastata opastajan kyzymyksih da hyvin kuunneltih omii dovariššoi. Kaikkie enämbäl minuu miellytti vepsän kielen urokku, täs sai nähtä da kuulta pagizijoi lapsii. Iče lapset lugiettih dialogu, paistih toine toizenke, a opastai kaiken urokan pagizi vai vepsän kielel. Lapset ellendettih opastajua da maltettih vastata kyzymyksih. Uskon, hyö kniiganke ruattanusgi, ga niidy ei ole vie olemas. Kursiloil oli ylen kebjei ruadua, kai oli omal aijal valmistettu tiedäjät da maltajat lugijat. Äijän tiijustimmo karjalan taloih näh, sidä muga hyvin kerdoi muzein ruadai. Myö karjalan kielen opastajienke vaihtelimmo omii tiedoloi uuzih kniigoih näh, annoimmo toine toizele lorurunozii, väliaigurunoloi, ku niidy kniigois on vähä. Sanottih opastajat, ku hyvä olis joga nedälii meijän lehtes löydiä niidy da omal aijal opastuo lapsien kel. Minä uskaldin kirjuttua, opin tänäpäi niidy kirjuttua ku minul on niidy, a lapsil ainos pidäy andua uuttu, sit vaste ruvetah suvaimah omua muaman da tuatan kieldy. Čiučoi čirčoi čirizet čuasun, Olis aigu vaikastuo! Lennä vai loitombi, viiputa siivyzil, Sano yhtes tavuzet nämmä: Ča, čo, ču, čuh, čah, čoh. Sit ripoitan sinul muruzii da siemeni. Eli oli buabo, joven rannal eli. Uijela tahtoi jogeh mennä buaboi! Meni buaboi linnah Pezovihkuo ostamah. Tämä pajo hyvä on, Pajatammo uvvessah. Eli oli buaboi... Yksi, kaksi, kolme, nelli kaži pihal lähti. Hil l azeh astui, käbäläzii kuivai. Murmetti da n augui, Syvvä vikse tahtoi. Nelli, kolme, kaksi, yksi kodih juoksi syömäh. Kižakkua da lugekkua armahile lapsile. Tamara Ščerbakova Omii mielii kirjutakkua http://vk.com/feed#/ club17159843

4»» kul tuuru Ku karjalazet ei oldas kuulemattomat da nägemättömät»»allus algajen»»l udmila Grigorjeva ÍÍAlgu 1. sivul L udmila Grigorjevan mustamah nämmä 1990-luvun alguvuvvet oldih ylen jygiet, ga karjalazile net oldih hyvät sit puoles, ku myö uskoimmo oman kanzan tulieh aigah, ku meijän kieli rubieu elämäh ielleh da kehittymäh. Meijän rahvas čukel dettihes omah kieleh, kul tuurah. Minul ičel rounoku rouzovoit očkat oldih silmis. Yhtelläh, konzu karjalan kieli ei suannuh valdivon kielen stuatussua, rahvas pahelzuttih. Sen kerras sai ellendiä, jatkau L udmila Grigorjeva. Konzu keskus avattih 21. ligakuudu 1992, sen perustajat dai sen ruadajat hyvin ellendettih, ku kul tuuran perustehennu, alustannu on kieli. Sidä opittih livuttua da kerras otettihes kielen opastukseh. Livvin kieldy rubei opastamah Ol ga Žarinova, vienankarjalua Galina Lettijeva. Ičegi L udmila Aleksandrovna rubei opastamah liygii tulieloile studentoile Petroskoin yliopistos valmistandukursal. Sen jälles häi opasti karjalan kieldy mollembis pedagouguopistolois. Dai opastajan ruado oli hänele tuttu, ku häi 20 vuottu oli ruadanuh školas opastajannu, vaigu opasti muantieduo. Jyrkäh muuttua elaigua, konzu sinul on pereh, alalline ruado, tiettäväine, varaittau. Yhtelläh se karjalaine jyvä muga syväl minus oli, se kyven ainos paloi. Sendäh konzu kehoitettih minuu ruadoh keskukseh, annoin luvan. L udmila Grigorjevan Kanzallizien kul tuuroin keskuksen piälikönny olles kolmen karjalazien, vepsäläzien da suomelazien liittoloin ližäkse keskukseh tuli vie kaksitostu: ukrainalazet, jevreit, ven alazet, tatuarat, gruzinat Grigorjevan aigah lujeni da suureni Oma Pajo hora, oli luajittu lapsien pajojoukot Iloine, Kulkuset da Lastenpiiri, Keväz vezi vepsäläzien joukko, Inkerihora. Rahvas opastuttih kudomah gobelenua, nuoret opastuttih lehtitoimittajan ruadoh. Kuulužah nuorižotyttiteatrah Čičiliuškuh johtajan sežo löydi L udmila Grigorjeva. Konzu olin Koirien Kalevalan enzi-illas, Natalja Golubovskaja sanoi, on hyväs mieles, ku oza hänele oli lepitty roita nuorižoteatran ohjuajakse. Häi muga juurdui da mieldyi sih ruadoh. Aigu oli jygei. Toiči vaigei oli löydiä dengua ikkunzuavesit ostua, a viehäi pidi ruado- da soitanduvehkehet. Mustan, Jevgenii Išanin, kudai oli hätken aigua Omas Pajos soittajannu, käi Moskovah soittuo ostamah. Se tässäh vie on hyväs kunnos, Enzimäzenny keskuksen piälikönny oli L udmila Grigorjeva. Kuva: Viktor Trošev L udmila Grigorjevan nygöine piälimäine ruado on omien bunukkoin karjalazikse kazvattamine. Yhtes ukkoh Vladimiranke hyö talutah poijan da tyttären lapsii kezäl Nuožarven kyläh. tämän soiton jälles vie äijy oli ostettu, kai oldih imminkummazet, a se Moskovas ostettu kaikis parahin rodih. Ostimmo pianinon, luajitimmo kandelehet lapsile soittua. Sit vie projektan mugah luajitimmo vepsäläzetgi kandelehet. A alloimmo ruaduahäi pikoi pienis tilois Kirovan pihal, puuhizes kodizes. Vaste vuv ven 1997 allus muutimmo Leninan lagevole. Ga sentäh yksikai vai ruavoimmo. Ei olluh meil keskukses ohjuajua, iče sen sijas olin. Min lua jimmo illaččuu, kerähmyö kai oldih kielel. Kaikin paistih omah kieleh: karjalazet karjalakse, vepsäläzet vepsäkse, inkeriläzet omah kieleh. Pahoittelen, ku jälgiaigua ainos vai vähembä kuuluu meijän kielii. Suurisgi pidolois, kuduat muite oldas čomat da rähizijät, meidy, kandurahvahii eigo nävy, eigo kuulu. Myöhäi olemmo toizenmoizet, emmo malta edeh tungiekseh, emmo malta ravieh iändiä. Sendäh vikse meil pidäsgi luadie moizii yhtehizii pidoloi, kudamis tulolazien joukos myö emmo olis jälgimäzet da kuulemattomat-nägemättömät, ajattelou L udmila Grigorjeva. Uuzi Kanzallizien kul tuuroin keskuksen piälikkö Ol ga Vlasova Petroskoin konservatourien loppiettuu tuli ruadoh keskukseh vie L udmila Grigorjevan aigah, konzu vuvvennu 1998 sinne luajittih metoudu ozasto. Minä olen hyväs mieles, ku Ol ga Borisovna puutui sih sijah. Toivottazin hänele lykkyy täs ruavos, ku karjalan kieli kuulus kaikkiel, joga kohtas, joga pivos. Nygözile keskuksen ruadajile, kaikile, kenenke puutui ruadua yhtes, sanozin kiitokset da toivottazin kaikkie hyviä, sanou L udmila Aleksandrovna. ÎÎ On rodivunnuh Nuožarven kyläh Priäžän čupul. ÎÎ Kaksikymmen vuottu ruadoi školas muantiijon opastajannu. ÎÎ Vuvves 1992 oli Kanzallizien ku ltuuroin keskuksen piälikönny. ÎÎ Opastusalan kunnivoitettu ruadai, Ven an ruadoveteruanu. Häi on suannuh Karjalan halličuksen kunnivokirjazen. Pahoittelen, ku jälgi aigua ainos vai vähembä kuuluu meijän kielii. Suurisgi pidolois, kuduat muite oldas čomat da rähizijät, meidy, kandurahvahii eigo nävy, eigo kuulu. Konzu keskus avai omat ukset, sie oli vaigu viizi ruadajua, nygöi sen ruadojoukko kazvoi 52 hengessäh. L udmila Grigorjeva ainos oli da on sidä mieldy, ku jogapäiväzel ruavol pidäy eistiä meijän yhtehisty ruaduo edehpäi, kielen pagizemal pidiä sidä elos da livuttua, semmite ku kieliymbäristö harvenou päivy päiviä. Nygöi L udmila Aleksandrovna on eläkkehel, ga joute istuo aigua hänel ei ole. Joga päiviä ku ruadoh rouno pidäy matkata, ku on arteli bunukkua. Ga olen hyväs mieles, ku lapset da bunukat rinnal ollah, omas linnas eletäh. Omii bunukkoi L udmila Aleksandrovna ottau kerale omah roindukylähgi, kus seizou tuatan da muaman kodi. Oppiu heidygi luadie karjalazikse. Kalevala-fontuanan avajazis pajattau Oma Pajo. Vuozi 1992. Suome Keskuk»»Kanzallizien kul tuuroin k histourieh da mustoittua k Vepsäläzen kul tuuruseura»»poliittine kandu Zinaida Ivanovna, sanelkua, oligo jygei luadie moine keskus? Tiettäväine, jygei oli. Kerryttih samanmielizet karjalazet, vepsäläzet da suomelazet da tahtottih luadie suomelas-ugrilaine keskus. Ku olimmo linnas, ga sit piätimmö, pidäy kiändyö linnan valdivon puoleh. Nelli vuottu meni meijän enzimäzis kirjazis valdivon puoleh sih, ku saimmo vastavuksen. Sih aigah jo oli perustettu Kanzallizen poliitiekan komitiettu, kudai avvutti meile siirdiä edehpäi tädä kyzymysty, minä puutuin ruadoh parluamentah, meijän järjestöt registriiruittih. Valdivon piätös oli moine, ku kanzallizet järjestöt ruvetah ruadamah Suomelazen teatran tyves. Konzu teatras vastavuimmo sen ruadajienke, artistoinke, sellitimmo heile, ku meis rodieu hyödyy, kuhkutammo kaččojua heijän spektakliloih. Ga paiči Jelena Kornilovua da Pekka Mikšijevua da Vieno Kettustu, kaikin oldih jyrkäh vastah sidä. Sanottih, ei la pie meile tänne nimit-

»»kul tuuru 5»»mielenvaldu Natalja Antonova: Ainos ruaduo löydyi Rodin Natoi las-ugrilazet sen alguhpanijat eskuksen vuozipäiviä vaste himoittas enne kaikkie kiändyö sen perustamizen aikile, kui oldih dielot kaksikymmen vuottu tagaperin. Pagizutimmo sih näh n johtajua Zinaida Strogalščikovua, kudai iče oli Keskuksen alguhpanijoin joukos. Zinaida Strogal ščikovan mieles Karjalan tazavallan suomelasugrilazil pidäy suaja oma keskus. Kuva: Mikko Ollikainen tumii vepsäläzii da karjalazii, meil on suomelaine teatru. Olimmo hämmästynnyöt, ku silloi teatru tahtottih muuttua kanzallizekse, yhtelläh enimät teatran rahvas oldih vastah sidä, ku yhtes heijänke oldas kanzallizet järjestötgi. Teatran ruadajat oldih vastah teatran uuttu stuatussuagi: ei la nimikse pie panna kanzalline-nimie, se la on vaiku suomelaine teatru da täs ei ole paikkua yhtymile. Ga, ku piätös oli jo lua jittu, meidy laskiettih Dom akt ora -pertih, kus myö vastavuimmo. Pidäy sanuo, ku täs pertis ruadoi vaste vai avavunnuh Luomispaja-teatru, heile annettih harjoitteluloih niškoi se pieni taloi Kirovan pihal. Ga jälles myö vaihtoimmo keskenäh nämmä huonukset, da muga puutuimmo sinne Kirovan pihale. Kuibo Suomelas-ugrilazes keskukses rodih Kanzallizien kul tuuroin keskus da mittuine tavoiteh sil oli? Enziallus tämä keskus oli abuh meijän kolmele järjestöle. Pidäy sanuo, ku silloi Karjalan kul tuuran seuru (nygöine Karjalan Rahvahan Liitto), Vepsän kul tursebr da Inkeriliitto oldih ainavot yhteiskunnallizet järjestöt Karjalan tazavallas. Meidy registriiruittih vuv ven 1933 zakonan aktan mugah, ku uvvembua zakonua ei olluh. Keskukseh niškoi annettih kaksi pertii, kolme ruadopaikkua da johtajan palku. Järjestöt piettih silloi äijy eriluadustu piduo, illaččuu, konsertua linnas. Hil l akkazin joga järjestön tyveh rodih oma pajojoukko. Niilöih pidi johtajat. Muga Keskuksen toimindu rubei levenemäh. Sit keskuksele pandih nimi Kanzalline, ku kanzallizekse rahvahakse silloi sanottih vaiku kandurahvastu. Vuvvennu 1997 tulimmo Leninan lagevole. Myöhembi keskukseh ruvettih kuulumah toizet järjestöt da heijän pajo- da tansujoukot. Enzimäi keskus kuului Kanzallizen poliitiekan komitiettah da sai varua Kielen da kul tuuran kannatuksen programman mugah. Konzu programmu loppih, ga uuttu vie ei olluh, silloine kul tuuruministru Tatjana Kalašnik otti keskuksen Kul tuuruministerstvan levon uale. Teijän mieles, suaugo nygöi kiändiä Kanzallizien kul tuuroin keskuksen ruaduo Karjalan kandurahvahien järjestölöin toimindah? On vaigei sanuo. Terväh tädä taloidu Leninan lagevol ruvetah kohendamah da annetah Kanzallizele muzeile. Meil, kanzallizil järjestölöil nygöi pidäy pyrgiekseh taloih Titovan pihale, 3, kus nygöi on Periodika-julguamo, luadie sie Suomelas-ugrilaine keskus, ku voizimmo toimie yhtes kohtas. Resursua meil on äijy, on aktiivine nuorižo. Pidäy kai väit panna moizen keskuksen perustamizeh. Suomelas-ugrilastu on äijy Ven al, da minun mieles valdivol pidäy meidy kunnivoija, olla meijänke hyvis suhtehis, pidiä meijänke yhtehisty ruaduo, sit myö tuommo hyödyy omale muale. Zinaida Strogalščikovua pagizutti Jelena Migunova Natalja Antonovale Kanzallizien kul tuuroin keskus oli enzimäine ruadokohtu. Häi tuli sinne ruadoh kezäl vuvvennu 1998 da ruadoi vähästy piäl vuvven. Minä vie opastuin yliopistos da kuslienne minun nägi L udmila Aleksandrovna Grigorjeva. Häi rubei minuu puašittamah keskukseh ruadoh dai minä menin. L udmila Aleksandrovna kerras sanoi minule: rua vaigu karjalan kielen hyväkse, midä maltanet, midä tiedänet. Minä yrrästimmökseh keriämäh ainehistuo pruazniekois Kegris, Äijäspäiväs, Maidopyhälaskus Sit jälles erähis pruazniekois kirjutin stsenaariet, työnnin net kylih kul tuurutaloloih, mustelou Natalja. Yliopiston viijendele kursale piästyy Natalja rubei ruadamah keskukses tävvel palkal. Häi keräi yhteh opastujii, kielialal ruadajii nuorii. Hyö yhtes valmistettih da ozutettih pienii dai suurembazii ozutelmii karjalan kielel. Äijäl autoi ruadajes sillozen keskuksen piälikön L udmila Grigorjevan kandu, ku kieli on kaikis tärgevin. Natalja Antonova, ku oli silloi jo loppemas kieliopastustu da muitegi hyvin tiezi karjalan kielen, rubei auttamah Oma Pajo -horua da lapsien Iloine-joukkuo kielen puoles: kui oigieh iändiä erähät vaigiet iänet, kui pajattua, ku se olis toven karjalakse. Ku kieliruado sih aigah vaste vai algavui, ainehistuo pajuo, runuo oli ylen vähä. Emma Jolina, Ilozen johtai, kehoitti etgo la vois kirjuttua midä runostu da pajostu lapsile. Sit roittih minun Kičči-kočči, Jašši, Kissi, Autan mamil da toizet, jatkau Antonova. Jällespäi Natalja Antonovas rodih vie karjalan kielen kursiloin opastai. Häi opasti livvikse, hänen opastusdovariššu Ol ga Karlova vienakse. Ku yliopistos opastujes elin opastujien yhtehizes eländykohtas, ga ei äijäl himoitannuh sinne. Parembi ruavos istuin, toiči myöhä ildassah, ainos ruaduo löydyi, mustelou Natalja. Ei sih aigah Kanzallizien kul tuuroin keskukses olluh suurii projektoi, eigo olluh liigua dengua, ga Antonovan sanoin mugah heil oldih ohjakset käis ruadua karjalan kielen hyväkse. Natalja hyväl sanal mainiččou keskuksen enzimästy piälikkyö L udmila Grigorjevua: Häi ainos valvatti sidä, kui olis eistiä karjalan kieldy edehpäi, midä olis ruadua sen hyväkse. Häi ečči niilöi, ket voidas ruadua kielen hyväkse, ket tiettih, midä pidäy ruadua. Jälles Kanzallizien kul tuuroin keskustu Antonoval puutui ruadua Oman Muan toimitukses, Kanzallizen poliitiekan komitietas. Hänes kazvoi suuri da kaikkiel tundiettu kieliniekku da kielen puolistai. Rouno ku keskus nygöi ruadau uvvel tazol, aijat muututtih, uvvet mahtot ollah Ga, kačon, kielen puoles emmo äijäl eistynyh. Monikanzalline Karjal meil on, miettiy Natalja Antonova. Monikanzalline Ga kusbo olemmo myö, karjalazet? Natalja Antonova (hur.) oli vie karjalan kielen kursilois opastajannu. Häi opasti livvikse, hänen opastusdovariššu Ol ga Karlova (kesk.) vienakse. Kuva: Oleg Georgijevskii

6 Muhahtai! Naine tulou ruavospäi da nägöy, ku hänen ukko ku urai juoksendelou čupus Tuatto ugodi pal l azel sormeh Mibo rodih?»» joudoaigu toizeh da mängyy, a poigaine itköy. A midäbo sinä itket? Naine kyzyy poijal: Sendäh ku rubein nagramah. Almanakku karjalazien kerähmökse Nelländen almanakan toimittajat kehitetäh karjalazii kirjuttajii, toimittajii, yhteiskunnallizien järjestölöih kuulujii, poliitiekku-, tiedo- da kul tuurualan ruadajii, opastujii yhtymäh sen luadimizeh. Kuččuzimmo yhtehizeh ruadoh meijän puolen da rajantagazii karjalazii: vienalazii, liygiläzii, lyydiläzii, tverinkarjalazii. Tavan mugah vuotammo almanakkah runuo, prouzua, očerkua, arvosteluu, kiännösty, publitsistiekkukirjutustu. Kui mulloi, tänävuongi toimittajat vallitah enzimäzekse net kirjutukset, kudamat ennepäi ei oldu nikus painettu. Nelläs almanakku kačotah piästiä ilmah vuvvennu 2013 oraskuul, VI Kogomuailman karjalazien kerähmökse. Ku keltahto meijän lugijoil da kirjuttajil on mielii sih nähte, mittuine pidäy olla uvven almanakan kanzi da syväinkuvasivut (täl kerdua net oldih Čičiliuškuh näh) kiändykkiä toimittajien puoleh da sanokkua omat kehoitukset. Meilihyväl sežo otammo vastah endizien Karjalazien kerähmölöin kuvii. Kirjutukset voibi työndiä poštan kauti libo tuvva adresile: Petroskoi, Titovan piha, 3, pertit 102, 108, 109. Kirjutukset voibi työndiä sežo sähköpoštan kauti: omamua@mail.ru (pangua merki, ku se kirjutus on almanakkah niškoi). Ližätieduo: (814-2)78-05-10 Poštukartočkat karjalakse Tänävuon hyvitellä omii da tuttavii Uvven Vuv ven da Rastavan pruazniekanke voit karjalakse. Sikse on luajittu kaksi poštukartočkua: yksi Uvvekse Vuottu, toine Rastavakse. Mollembas kai on kirjutettu karjalakse: ulgopuolen da selgypuolen tekstat, kelle da kunne työndiä kohtat. Ulgopuolen tekstat, kerran ku poštukartočkas nägevimänny pidäy olla kuva, ei olla suuret. Sih on otettu Vladimir Brendojevan runorivii Uvven Vuvven toivomuksis. Selgypuolel jo on kogonaine hyvittely karjalakse, sinul tulou vai kirjuttua hyviteltävän ristikanzan nimi da täyttiä adresin kohtu. Jogahistu on painettu tuhat palua. Ostua poštukartočkat voibi Oman Muan toimitukses libo Kipinän toimittajil. ÎÎ Adressi: Oma Mua, Titovan piha, 3, pertit 102 da 109 Ližiä tieduo telefonas: 78 05 10, 8921 226 86 96 Kanzallizet yhtymät ozutetah omua kul tuurua»»kanzallizien kul tuuroin keskuksen 20-vuozipäiväkse 2. talvikuudu 15.00 Karjalan Rahvahan Liiton karjalazen kul tuuran illačču Joga linnul oma pezä on kallis 5. talvikuudu 15.00 Kanzallizen kul tuuran keskuksele omistetun ozuttelun avajazet 8. talvikuudu 14.00 Ukrainalazen kul tuuran illačču 9. talvikuudu 17.00 Marilazien kirjukielele omistettu illačču Piäžy ilmaine 10. talvikuudu 19.00 Muuzikkuteatru Kaksikymmen vuottu yhtes -pruazniekalline konsertu Piäzy kučundulippuloil 12. talvikuudu 16.00 Karjalan Tazavallan Kanzalline muzei Vepsäläzet. Kačommo uudeh luaduhvastavus 15. talvikuudu 13.00 Nikol skoi talvijarmankuozutelman ezittäy ven alaine Pitaritsi -hora 15. talvikuudu 18.30 Inkeriliiton Pikkujoulu-illačču 21. talvikuudu 19.00 Nuoren Karjalan Ropivonuorižoillačču Sigmund Freud -kluubu (Karl Marksan prospektu, 14) Piäzy maksulline»»midä? konzu? kus? 12/ 10 20/ 12 Kanzalline muzei Leninan lagevo, 1 78-44-21 Vuvven 1812 mustokseozuttelu 03/ 10 3/ 02 2013 Jovensuu Carelikum-keskus Choice? Valinta! Vibor -ozuttelu 26/ 11 26/ 12 Taidomuzei Karl Marksan piha, 8 78-40-03 Vastavus Petroskoinke -ozuttelu 31/ 10 15/ 12 Kiži-muzei Fedosovan piha, 19 78-35-91 Kummalline puu: kus kazvetah runot -ozuttelu 05/ 12 17.00 05/ 12 17.30 Muuzikkuteatru Kirovan lagevo, 4 ÔÔ 78-44-42 Kantele-ansamblin Karjalan ven alazet ohjelman enzi-ildu Kanzallizien kul tuuroin keskus Leninan lagevo, 2 76-88-75 Paginkanzu-kluubu. Paginkanzannu on runoilii da kiändäi Zinaida Dubinina.»»Hyvittelemmö!»»Siänennustus Petroskoi Anus Priäžy Suojärvi Sortavala Pitkyrandu yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 06 /12-13 -10-14 -10-15 -10-12 -12-10 -8-8 -8 07 /12-6 -11-3 -11-8 -12-10 -12-8 -11-6 -9 08 /12-14 -15-15 -14-16 -17-17 -16-14 -11-13 -11 09 /12-13 -10-13 -9-14 -11-14 -14-13 -11-11 -10 10 /12-11 -6-10 -6-11 -6-12 -7-11 -6-11 -5 11 /12-9 -6-9 -5-10 -6-9 -7-8 -4-8 -5 12 /12-10 -8-10 -6-11 -8-12 -6-11 -6-11 -6 On otettu: www.gismeteo.ru Täl nedälil Jessoilan školan karjalan kielen opastajal Ol ga Kivel oval on roindupäivy. Toivotammo hänele ozua da tervehytty, lykkyy da hyviä iellisty ruaduo karjalan kielen hyväkse. Omamualazet haldivoiččijat: Karjalan rahvahan lehti Alustettu kezäkuus 1990 Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Karjalan tazavallan halličus, Karjalan Rahvahan Liitto da Julguamo Periodika Piätoimittai Natalja Sinitskaja Julguamon da toimituksen adressi: Titovan piha 3, 185035 Petroskoi, Karjalan Tazavaldu ÎÎ Tel: (814-2) 78-05-10 ÎÎ E-mail:omamua@mail.ru Internet: ilmahpiästäi: ÎÎ Valdivolline Periodika-laitos ÎÎ Painettu Verso-painamos 185031 Petroskoi, Varkauksen randu-uuličču, 1a ÎÎ Kirjoile pani Ven an Federatsien kirjupainoalan komitiettu Indeksu 51894 ÎÎ Registrunoumeru 0110927 ÎÎ Painettavakse on allekirjutettu 12.00 ÎÎ Painandulugumiäry 700 ÎÎ Tiluandu 1120 ÎÎ Hindu 10 rubl ua Redizainu Fenomen-mediajoukko (Piiteri) www.design-smi.ru

»»TV:n programmu 10. 16. talvikuudu 7 Ezmäinargi 10/ 12 Toinargi 11/ 12 Kolmaspäivy 12/ 12 Nelläspäivy 13/ 12 Piätteniččy 14/ 12 Suovattu 15/ 12 Pyhäpäivy 16/ 12 18.00, 01.10, 03.00 Новости 09.15, 04.20 Контрольная закупка 09.45 Жить здорово! 14.25 Понять. Простить 17.00 Т/с «НЕРАВНЫЙ БРАК» 19.50 Пусть говорят 21.30 Т/с «ОТРАЖЕНИЕ» 23.30 Вечерний Ургант 00.00 Свобода и справедливость с Андреем Макаровым (18+) 01.30, 03.05 Х/ф «МАЛЕНЬКАЯ ЧЕРНАЯ КНИЖКА» 03.30 Т/с «СВЯЗЬ» 09.00 1000 мелочей РЫ» 13.50, 16.45, 04.45 Вести. Дежурная 17.50 Т/с «КРУЖЕВА» 20.40 Прямой эфир 21.30 Т/с «ПО ГОРЯЧИМ СЛЕ- ДАМ» 23.20 Специальный корреспондент 00.25 Девчата 01.05 Вести+ 01.25 Х/ф «УЛИЦЫ В КРО- ВИ» 03.20 Х/ф «АМЕРИКАНСКАЯ ТРАГЕДИЯ», 1 серия 07.00 Канал «Евроньюс» 10.00 Наблюдатель 12.05 Д/с «Весёлый жанр невесёлого времени» 12.45 Д/ф «Твое Величество - Политехнический!» 13.10 Д/ф «Виган. Барокко землетрясений и перламутровые окна» 13.30 Искатели. «Загадка северной Шамбалы» 14.15 Линия жизни: Людмила Хитяева «Древний мир» 15.40, 19.30, 23.30 Новости 15.50 Телеспектакль «Иван Федорович Шпонька и его тетушка» 16.45 Д/ф «Метафизика любви» 17.15 Д/ф «Гринвич - сердце мореплавания» 17.30 К 80-летию Родиона Щедрина. «Хороводы», 4 концерт для оркестра 18.10 Д/ф «Константин Циолковский. Гражданин Вселенной» 18.40 Д/ф «Недостающее звено» 20.05 Сати. Нескучная классика... с Дмитрием Вдовиным, Дмитрием Корчаком и Василием Ладюком 20.45 Острова: Александр Татарский 21.25 Academia: Галина Китайгородская. «Уникальность иностранного языка как учебного предмета» 22.15 Тем временем с Александром Архангельским 23.00 Монолог в 4-х частях. Андрей Кончаловский 23.50 Х/ф «РОДНЫЕ ПОЛЯ» 01.35 Д/ф «Абулькасим Фирдоуси» 01.40 Academia: Юрий Зинченко. «Современная психология - что это такое?» 02.30 Ф.Шуберт. Соната. Исполняют Гидон Кремер (скрипка) и Олег Майзенберг (фортепиано) 18.00, 00.00, 03.00 Новости 09.15 Контрольная закупка 09.45 Жить здорово! 14.25 Понять. Простить 17.00 Т/с «НЕРАВНЫЙ БРАК» 19.50 Пусть говорят 21.30 Т/с «ОТРАЖЕНИЕ» 23.30 Вечерний Ургант 00.25 Т/с «ЗАДИРЫ» 01.35, 03.05 Х/ф «ФРАНКЕН- ШТЕЙН» (18+) 04.00 Т/с «СВЯЗЬ» 09.00 1000 мелочей РЫ» 13.50, 16.45, 04.45 Вести. Дежурная 17.50 Т/с «КРУЖЕВА» 20.40 Прямой эфир 21.30 Т/с «БЕДНЫЕ РОДСТВЕН- НИКИ» 00.10 Кузькина мать. Итоги. «Мертвая дорога» 01.10 Вести+ 01.35 Х/ф «АМЕРИКАНСКАЯ ТРАГЕДИЯ», 2 и 3 серии 10.00 Наблюдатель 12.05 Д/с «Веселый жанр невеселого времени» 12.50 Острова: Александр Татарский 13.30, 18.40 Д/ф «Недостающее звено» 14.15 Д/ф «Эзоп» 14.25 Academia: Юрий Зинченко. «Современная психология - что это такое?» «Эпоха Возрождения» 15.40, 19.30, 23.30 Новости 15.50 Телеспектакль «Тайна Эдвина Друда» 17.15 Д/ф «Мистрас. Развалины византийского города» 17.30 К 80-летию Родиона Щедрина. Избранное 18.25 Важные вещи: «Пушечки Павла I» 20.05 Власть факта: «История взятки» 20.45 Больше, чем любовь: Дмитрий Мережковский и Зинаида Гиппиус 21.25 Academia: Галина Китайгородская. «Уникальность иностранного языка как учебного предмета» 22.15 «Игра в бисер» с Игорем Волгиным. «Софокл. «Царь Эдип» 23.00 Монолог в 4-х частях. Андрей Кончаловский 23.50 Х/ф «СКАЖИ, ЧТО ТЫ ЛЮБИШЬ МЕНЯ, ДЖУ- НИ МУН» 01.40 Д/ф «Гринвич - сердце мореплавания» 01.55 Academia: Юрий Зинченко. «Высокие технологии на службе психологии: от»детектора лжи»к виртуальной реальности и суперкомпьютеру» 02.40 Фортепианные миниатюры С.Рахманинова. Солист А.Гиндин 18.00, 00.00, 03.00 Новости 09.15, 04.15 Контрольная закупка 09.45 Жить здорово! 14.25 Понять. Простить 17.00 Т/с «НЕРАВНЫЙ БРАК» 19.50 Пусть говорят 21.30 Т/с «ОТРАЖЕНИЕ» 23.30 Вечерний Ургант 00.25 Т/с «БЕЛЫЙ ВОРОТНИ- ЧОК» 01.15, 03.06 Х/ф «ПИКНИК» 03.15 Д/ф «Богини социализма» 09.00 1000 мелочей РЫ» 13.50, 16.45 Вести. Дежурная 17.50 Т/с «ГАДАНИЕ ПРИ СВЕ- ЧАХ» 20.40 Прямой эфир 21.30 Т/с «БЕДНЫЕ РОДСТВЕН- НИКИ» 00.15 Д/ф «Битва за соль. Всемирная история» 01.15 Вести+ 01.40 Честный детектив 02.15 Х/ф «АМЕРИКАНСКАЯ ТРАГЕДИЯ», 4 серия 03.50 Комната смеха 10.00 Наблюдатель 12.05 Д/с «Весёлый жанр невеселого времени» 12.50 Больше, чем любовь: Дмитрий Мережковский и Зинаида Гиппиус 13.30 Д/ф «Недостающее звено» 14.25 Academia: Юрий Зинченко. «Высокие технологии на службе психологии: от»детектора лжи»к виртуальной реальности и суперкомпьютеру» «Золотой век европейского искусства» 15.40, 19.30, 23.30 Новости 15.50 Телеспектакль «Тайна Эдвина Друда» 17.20 Д/ф «Харун-аль-Рашид» 17.30 К 80-летию Родиона Щедрина. Концерт 1 для фортепиано с оркестром. Солист Родион Щедрин 18.35 Д/ф «Загадки ДНК: поиски Адама» 20.00 Абсолютный слух 20.40 Д/ф «Другая жена Высоцкого» 21.25 Academia: Валерий Лукин. «Арктика. Новейшие исследования» 22.15 МАГИЯ КИНО. Ведущие М.Борзенков и О.Шишкин 23.00 Монолог в 4-х частях. Андрей Кончаловский 23.50 Х/ф «В ЯСНЫЙ ДЕНЬ УВИДИШЬ ВЕЧНОСТЬ» 01.55 Academia: Валерий Подорога. «Философия литературы. Время изменений» 02.40 Д/ф «Мистрас. Развалины византийского города» 18.00, 00.10, 03.00 Новости 09.15 Контрольная закупка 09.45 Жить здорово! 14.25 Понять. Простить 17.00 Т/с «НЕРАВНЫЙ БРАК» 20.00 Кубок Первого канала по хоккею. Сборная России - сборная Швеции. Прямой эфир 22.10 Время 22.25 Т/с «ОТРАЖЕНИЕ» 23.25 Д/ф «История одного суда» 00.30 Х/ф «ВЕРТИКАЛЬНЫЙ ПРЕДЕЛ» 02.50, 03.05 Х/ф «УБИЙСТВО В ГРИНВИЧЕ» 09.00 Свой взгляд РЫ» 13.50, 16.45, 04.45 Вести. Дежурная 17.50 Т/с «ГАДАНИЕ ПРИ СВЕ- ЧАХ» 20.40 Прямой эфир 21.30 Т/с «БЕДНЫЕ РОДСТВЕН- НИКИ» 23.25 Поединок 01.00 Вести+ 01.25 Х/ф «ОБЫКНОВЕННОЕ ЧУДО» 10.00 Наблюдатель 12.05 Д/с «Веселый жанр невеселого времени» 12.45 Д/ф «Другая жена Высоцкого» 13.30 Д/ф «Загадки ДНК: поиски Адама» 14.25, 01.55 Academia: Валерий Подорога. «Философия литературы. Время изменений» «Век просвещения и век романтизма» 15.40, 19.30, 23.30 Новости 15.50 Телеспектакль «Тайна Эдвина Друда» 17.20 Д/ф «Васко да Гама» 17.30 Балет «Кармен-сюита» 18.20 Важные вещи: «Одеяло Екатерины I» 18.35 Д/ф «Дарвин: от эволюции к революции» 20.05 Черные дыры. Белые пятна 20.45 Д/ф «Хулиган с душой поэта» 21.25 Academia: Сергей Нарышкин. «Актуальная история России. О чем помним, думаем, спорим» 22.15 Культурная революция 23.00 Монолог в 4-х частях. Андрей Кончаловский 23.50 Х/ф «ДОРОГАЯ ЛИЛИ» 02.45 Чарли Чаплин. Музыка к кинофильмам 18.00 Новости 09.15, 05.05 Контрольная закупка 09.45 Жить здорово! 14.25 Понять. Простить 17.00 Жди меня 19.50 Поле чудес 21.30 Голос. Прямой эфир 23.35 Вечерний Ургант 00.30 После школы 01.30 Х/ф «БЕЗ ЛИЦА» 04.10 Д/ф «Женщины в поисках ся» 08.55 Мусульмане 09.05 1000 мелочей РЫ» 13.50, 16.45 Вести. Дежурная 17.50 Т/с «ГАДАНИЕ ПРИ СВЕ- ЧАХ» 20.40 Прямой эфир 21.30 Юрмала-2012 23.25 Х/ф «МЕЛОДИЯ ЛЮБ- ВИ» 01.15 Х/ф «ВНЕЗЕМНОЙ» 04.00 Комната смеха 10.00, 15.40, 19.30, 23.40 Новости 10.20 Д/ф «Тринадцать плюс...» 11.00 Д/ф «Гончарный круг» 12.05 Д/ф «Роман с героем» 12.50 Д/ф «Хулиган с душой поэта.» 13.30 Д/ф «Дарвин: от эволюции к революции» 14.25 Academia: Валерий Подорога. «Философия литературы. Время изменений» «Галерея искусства XX века» 15.50 Телеспектакль «Тайна Эдвина Друда» 17.25, 02.40 Д/ф «Запретный город в Пекине» 17.40 Билет в Большой 18.25 Игры классиков. Эмиль Гилельс 20.05 Д/ф «Сокровища «Пруссии» 20.45 Х/ф «ПРИНЦ И ТАН- ЦОВЩИЦА» 22.45 Линия жизни 00.00 Х/ф «ЛЮБОВНИКИ» 01.55 Концерт Российского национального оркестра под управлением М. Плетнева 05.35, 06.10 Х/ф «ХОККЕИ- СТЫ» 06.00, 10.00, 12.00, 18.00 Новости 07.35 Играй, гармонь любимая! 08.20, 08.45 Мультфильм 09.00 Умницы и умники 09.45 Слово пастыря 10.15 Смак 10.55 Д/ф «Игорь Угольников. Шутить изволите?» 12.15 Абракадабра 14.00 Кубок Первого канала по хоккею. Сборная России - сборная Чехии. Прямой эфир. В перерыве - Новости 16.10 Т/с «ФАРФОРОВАЯ СВАДЬБА» 18.10 Человек и закон с Алексеем Пимановым 19.15 Минута славы шагает по стране 21.20 Сегодня вечером с Андреем Малаховым 22.50 Что? Где? Когда? 00.10 Т/с «ЭЛЕМЕНТАРНО» 01.10 Кубок Первого канала по хоккею. Сборная Финляндии - сборная Швеции 03.20 Х/ф «ПОХИТИТЕЛИ КАРТИН» 05.10 Контрольная закупка 05.05 Х/ф «ЛЮДИ В ОКЕАНЕ» 06.35 Сельское утро 07.05 Диалоги о животных 08.00, 11.00, 14.00 Вести 08.10, 11.10, 14.20 Вести- Москва 08.20 Военная программа Александра Сладкова 08.50 Планета собак 09.25 Субботник 10.05, Национальный интерес 11.10 11.55 Д/ф «Джентльмены удачи». 40 лет спустя» 12.55 Вести. Дежурная 13.25 Честный детектив 14.30 Погоня 15.35 Новая волна-2012. Лучшее 17.30 Танцы со Звездами. Сезон-2012 20.00 Вести в субботу 20.45 Х/ф «КЛУБНИЧНЫЙ РАЙ» 00.35 Х/ф «ЖЕНСКАЯ ИНТУ- ИЦИЯ - 2» 03.20 Горячая десятка 10.00 Библейский сюжет 10.35 Х/ф «ГОРИ, ГОРИ, МОЯ ЗВЕЗДА» 12.05 Большая семья. Светлана Безродная 13.00 Пряничный домик. «Стеклодувы» 13.30 Х/ф «ПО СЕКРЕТУ ВСЕ- МУ СВЕТУ» 15.35 Атланты. В поисках истины 16.05 Гении и злодеи. Игорь Стравинский 16.35 Д/ф «Кочевники Монголии» 17.35 Вслух. Поэзия сегодня 18.20 Больше, чем любовь: Сальвадор Дали и Елена Дьяконова 19.00 Х/ф «СТАРЕЦ ПАИСИЙ И Я, СТОЯЩИЙ ВВЕРХ НОГАМИ» 21.05 «Романтика романса». Русский француз Александр Дюбюк 22.00 Белая студия 22.45 Х/ф «УДОЧЕРЕНИЕ» 00.20 Роковая ночь С Александром Ф.Скляром. Группа «Чикаго» 01.30 Мультфильм 01.55 Легенды мирового кино. Жерар Филип 02.25 Обыкновенный концерт с Эдуардом Эфировым 05.50, 06.10 Х/ф «ЗМЕЕЛОВ» 06.00, 10.00, 12.00 Новости 07.45 Армейский магазин 08.20, 08.45, 13.10, 13.30 Мультфильм 08.55 Здоровье 10.15 Непутевые заметки 10.35 Пока все дома 11.25 Фазенда 12.15 Среда обитания: «Все до лампочки» 14.00 Кубок Первого канала по хоккею. Сборная России - сборная Финляндии. Прямой эфир. В перерыве - Новости 16.10 Большие гонки. Братство колец 17.55 Х/ф «ПИРАТЫ КАРИБ- СКОГО МОРЯ: НА КРАЮ СВЕТА» 21.00 Воскресное Время 22.00 Мульт личности 22.30 Yesterday live 23.30 Познер 00.30 Кубок Первого канала по хоккею. Сборная Чехии - сборная Швеции 02.40 Х/ф «ИСТОРИЯ ЛИНДЫ МАККАРТНИ» 04.20 Контрольная закупка 05.25 Х/ф «МЕНЯЛЫ» 07.20 Вся Россия 07.30 Сам себе режиссер 08.20 Смехопанорама 08.50 Утренняя почта 09.30 Сто к одному 10.20 11.00, 14.00 Вести 11.10 Один в океане 12.05, 14.30 Х/ф «БИЕНИЕ СЕРДЦА» 14.20 Вести-Москва 16.20 Смеяться разрешается 18.05 Х/ф «НА ВСЮ ЖИЗНЬ» 20.00 Вести недели 21.30 Х/ф «ЛЮБОВЬ ДЛЯ БЕДНЫХ» 23.30 Воскресный вечер с Владимиром Соловьёвым 01.20 Х/ф «МОИ СЧАСТЛИ- ВЫЕ ЗВЕЗДЫ» 03.20 Комната смеха 10.00 Обыкновенный концерт с Эдуардом Эфировым 10.35, 23.40 Х/ф «НАЧАЛЬ- НИК ЧУКОТКИ» 12.05 Легенды мирового кино. Тосиро Мифунэ 12.30, 01.50 Мультфильм 13.55, 01.55 Д/ф «Год ежа» 14.45 Что делать? 15.35 Д/ф «В поисках рая» 16.20 Кто там... 16.50 Х/ф «НЕ БЫЛО ПЕ- ЧАЛИ» 18.00 Контекст 18.40 Искатели. «Загадка «подмосковного Версаля» 19.25 Х/ф «ПРОДЛИСЬ, ПРОДЛИСЬ, ОЧАРОВА- НЬЕ...» 20.50 Д/ф «Страсти по Щедрину» 21.45 Родион Щедрин. Юбилейный концерт. Прямая трансляция 01.10 Д/ф «Сокровища «Пруссии» 02.50 Д/ф «Тамерлан» Huomivo! Ô Ô Joga päiviä paiči suovattua da pyhiäpäiviä samal kanualal 14.30 aigah ollah uudizet karjalan, vepsän da suomen kielel.

8»» sanasuari Tansiehtät»»lugijat runoillah Marija L ovkina»»kerdomus Erähän kezän vie meijän jyttymiä tansiniekkua liženi. Sit jo meis ruvettih dengua kyzymäh. Ostakkua bilietty, äski voitto tansie. A kusbo meil on dengua? No tansiloih himoittau. Nedälin sydämeh suitan dengua: sdaičen viinubutilkua da kaikkii kopeikkusduaččoi en anna mamale dai rubl an keriän. Tulemmo tyttölöinke, rubl at käis. Kluuban johtai muutui i nikui yhteh rubl ah ei laske. Sit rubeimmo duumaimah, kui nečil vačču pehmeldiä, gu laskis meidy tansimah. Rubeimmo händy kiittämäh: Kaččokkuattos vai, ku kluuban johtai muutui, ga sit kluubah uvvet laučat azuttih da ei prostoit laučat, a spinkoin kel. Eräs sanou: Kaččokkua vai, dai seinil uvvet plakuatat ollah. Nenga ken midä, ken midä, jälgimäi lämmitimmö vačan. Sanou: Nu, äijygo teidy on? Seizatukkuattokseh riädyh, andakkua rubl at, mengiä, tansikkua stsenan ekranan tagua. Štobi zualah etto tulis. Myö hyväs mieles, vie ku puutuimmo zualah, ga ekranan tagango myö pyzymmö? Vot sih luaduh minä dai minun jyttymät tyttözet rubeimmo käymäh tansiloih. A konzu školan lopin, rubein käymäh kluuban pajojoukkoh, sit biliettiä ei pidänyh ostua. Sit jo puaksumbah rubei kluubas kezil palamah elektriičestvu. Konzu ruadoi mebelikombinuattu, sit siepäi annettih tuli. Nuorižo ruvettih parembi šuorivumah. Neidizet vihmuilmal kluubah tullah suappualois libo muus pahembis jallaččilois, a tuflit kannettih bumuagah kriepityt kainalos. Brihat ku puututah tuflit kainaloh, sit se tiedäy, tämä tyttö tänäpäi hänes ei piäze, suau briha provodie kodissah. Brihatgi ruvettih parembi šuoriemah. Enne tuldih prostolois štanilois da paijois, suap pait jallas, a sit jo ruvettih kost umois käymäh da botinkois. Soittamah puaksumbah ruvettih radiolal plastinkoi, tansit roittih jo tan- go da fokstrot, ei yksi valsi. Toiči kluubas kuului mattisanua, a sit harvah kuulit matin, ku konzu humalniekku punaldi matit, ga sidä kaikin pengottih. Tytöt silloi vouse ei pahua pandu, muidu vie kieltih. Kaiken puolin rubei kul tuuru nouzemah. Briha gu ottau tyttyö istundusijaspäi, tansin loppuhuu sih sijahgi tuou, gu ei ole kunne istuttua, ga sit jättäy tyveh seizomah. Se oli suuri progressu hieruh näh. Kui nuorižo tahtottih uuzi kluubu. Dai meijän polven aigah se rodih, ga vai ei se hätkie olluh mieli hyvänny. Sih avattih veriät 1960 vuvvel, a enne 2000 vuottu se salvattih. Toinah nygöigi minun jyttymil tyttözil himoittau kävvä tansimah, ga ei ole kunne. Šuorita nygöi on mih, mielel valliten, ga ei ole mih nähte. ÎÎ Loppuoza. Algu n:s 46 Galina Ol kina, Videl Armahazii suvaikkua Mama, Sinun rinnal pagin lähti, Pieni lapsi vaikastui, Päivy nouzi Vihmu proidi Elaigaine azetui. Huulet sinun n opattih, Buite lahjua annettih. Käzii sinun Mustan, mistan. Sebäit minuu, lämmitit. Omii lapsii kazvattajes Pajon kel vai liikutit. Syvvä ainos mama keitti Vastas istui, muhetti - Buite päivy minuh heityi Hyvän mielen ylendi. Angeline, minun sinä! Hyväh nevvoit, kazvatit Yksin, orboi, ainos yksin Joga kohtah vai juoksit. Karjalazii, ruadajazii Muamoi ainos mustelkua. Armahazii, armahazii Akkiloikkua, suvaikkua. Jekaterina Borisova Endine elaigu»»pajon paja Kallehet gost at Aleksandr Volkov Vaste ei ammui vuottamata tuldih kaksi suomelastu miesty: rehtori Ilkka Raninen Kuopios da Juha Hilander Siilinjärvespäi. Koufein juondan aigah Juha sanoi, hänel pidi nähtä minuu, ku häi, säveltäjä, luadi kaksi pajuo minun runoloispäi da tahtou gu minä kuulizin net hänen iänespäi. Sit häi pajatti: Malittu Sanua parastu ryndähäs kannan, Päivännouzun kel malittuu luven, Panen poklonua armahal rannal, Jumal andakkah Karjalal tuven Lauloi Juha malitun loppussah, jälgimäzen nellirivikön toistandan kel, hyväl livvin kielel, čoma kuultavu meloudii. Myö Ilkanke täpytimmö käzii. Toine pajo oli Astu ainos kunnetahto. Kačon tiähtilöi da smietin: En voi piästä tiähtien tuakse, Kačon kukkaizih, sen tieten: Mennäh terväh kukat muakse (toine da kolmas rivinelliköt). En voi istuo pertis ilmai, Buite Jumal čuhkai mieleh: Kuni elät vie täl ilmal Astu kunnetahto ielleh. Juhale pidäy minun lupa nouttien painandah da julkisesti esiintymään pajolonke. Sen luvan häi, tiettäväine, suau. Nouttien koupien lahjoi minule, a Ilkka varah Juhla Mokkua da n amuu. Kaksi čuassuu jiäy mustoh ijäkse. Se on tovelline ystävyksen da rauhan askel. Äijy runostu on jo kirjutettu, äijy itkustu on jo pandu: Hierun elaigu on jo mennyt, on jo kuivettu hierun kaivot... Endizet kylät on hävitetty, endine rahvas on kuollut... Onnuako, ei ole kuollut musto emmo kaikin vie ole hullut. Aiven mustan, kui buabo sanoi: Älä itke, ni mustele sidä, et vastah pahale kätty pane, älä vai varua nikonzu, nimidä! Parembi istoi da kuundele, kerron, kui enne elimmö: suuren pellon päiväčis kytkimmö jälles bes odal teriämbi juoksimmo. Suurel joukol ehtäl zavedimmo bauhimah, pajattamah, pläššimäh, täytty vägie nagramah! Kaikkeh luaduh kižuammo, rubiemmohäi väzymäh vahnua babii puašitammo meile suarnua sanomah. Kundelemmo suu jiäy avvoi: mida baboi mustau, midä hierus oli ammui tukat nostih pystyi! Brihat tullah, silmii vai iškietäh, paijat uvvet, suappuat bleznitäh. Ei tahtota kuunnella buaboloi, tyttölöi rannale puarah kučutah. Ei pidäs itkie da nyhistä, mustella pidäy niidy aigoi. Anna sydames aiven se elos eläy, yksi livgiläine hos jiännöy vaigu!