Etelä-Suomi Päätös Nro 180/2011/4 Dnro ESAVI/73/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Vesijohdon rakentaminen mereen väleille Kaivopuisto Harakka, Harakka Särkkä ja Särkkä Länsi-Musta ja töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä/ vesihuollon toimiala HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä/ vesihuollon toimiala on 30.3.2011 Etelä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa vesijohdon rakentamiseen mereen väleille Kaivopuisto Harakka, Harakka Särkkä ja Särkkä Länsi-Musta Helsingin kaupungin Kaivopuiston ja Suomenlinnan kaupunginosissa ja lupaa töiden aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Hankkeessa uusitaan 1930 1960-luvuilla rakennetut vesijohdot. Hankkeen tarkoituksena on varmentaa Suomenlinnan vesihuoltoa. Vesijohto rakennetaan halkaisijaltaan 200 mm:n paineluokan PN10 PEH-muoviputkesta. Putki painotetaan Särkän laivaväylän kohdalla 150 %:n teräsbetonipainotuksella ja muualla johtolinjalla 100 %:n painotuksella. Putket asennetaan pohjaan ja kaivetaan ranta-alueilla pohjan alapuolelle. Sukeltaja tarkistaa johdon sijoittumisen pohjaan. Putket asennetaan olemassa olevien kaapeleiden ja johtojen alle, jotka nostetaan asentamistöiden ajaksi. Alituksien yhteispituus on hieman yli 760 m ja vesisyvyys johtolinjalla enimmillään noin 19 m. Kaivopuisto Harakka välillä sijaitsee 1,8 m:n ja 2,4 m:n veneväylät ja Särkkä Länsi-Musta välillä 7,6 m:n laivaväylä. Laivaväylä on käytössä ympäri vuoden ja sitä käyttävät muun muassa Tallinnan pika-alukset. Rakennustöiden aikana laivaväylä suljetaan tilapäisesti. Lisäksi Särkän rannassa sijaitseva pienvenelaituri siirretään pois rakennustöiden ajaksi. Hankkeesta on pyydetty lausunto Museoviraston meriarkeologian yksiköltä. Hankealueella on suoritettu luotauksia ja tiedossa olevat muinaisjäännökset on merkitty asemapiirustuksiin. Särkkä Länsi-Musta välillä on kolme muinaisjäännösaluetta, jotka pääosin kierretään rakennustöiden aikana. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Muinaisjäännökset merkitään poijulla eikä putkea lasketa niiden päälle. Upotustyön aikana työtä on valvomassa meriarkeologi. Merenpinnan korkeushavainnot ovat vuosina 1904 2005 olleet teoreettisen keskivedenkorkeuden suhteen seuraavat: Ylivedenkorkeus HW +1,51 m (01/-05) Keskiylivedenkorkeus (1904 1994) MHW +0,87 m Keskivedenkorkeus MW +0,00 m Keskialivedenkorkeus (1904 1994) MNW -0,63 m Alivedenkorkeus NW -0,92 m (03/-16) Hankkeen rakennustyöt eivät aiheuta vahinkoa vesialueelle lukuun ottamatta kaivu- ja täyttötöiden aiheuttamaa vähäistä ja tilapäistä paikallista veden samentumista. Asennustyö rajoittaa tilapäisesti laivaliikennettä, kalastusta sekä ranta- ja vesialueiden yleistä virkistyskäyttöä kuten veneilyä. Hanke ei vaikuta valmistuttuaan vedenkorkeuksiin, virtaamiin, vedenlaatuun, vesiluontoon, kalastukseen tai vesialueen soveltumiseen virkistyskäyttöön eikä se muutoinkaan loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Hankkeen vaikutukset minimoidaan suorittamalla rakennustyöt luontoarvoja säästäen siten ja sellaisena aikana, että merialueelle, lintujen pesinnälle ja merialueen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Töiden päätyttyä rakennuspaikat saatetaan asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Johto rantautuu Helsingin kaupungissa sijaitsevilla kiinteistöillä Läntinen Kaivopuisto ym. kiinteistötunnus 91-9-9903-100, Harakka kiinteistötunnus 91-432-2-0 sekä Suomenlinna kiinteistötunnus 91-432-6-3. Johto kulkee kiinteistöjen kiinteistötunnus 91-432-6-3, 91-432-5-2 sekä 91-432-1-26 vesialueilla. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Helsingin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 22.6.2011. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että alueella on 26.11.2004 lainvoimaiseksi tullut asemakaava. Ennen toimenpiteiden aloittamista on selvitettävä mahdollisten maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten lupien tarve. 2
Alueella on myös luonnonsuojelualueita. Uudenmaan ympäristökeskuksen 5.6.1995 antaman päätöksen Dnro 0195L0646-251 mukaan rauhoitusmääräyksissä on kielletty muun muassa ojien kaivaminen, vesien perkaaminen, patoaminen sekä kaikenlainen muu maa- ja kallioperän vahingoittaminen, muuttaminen ja niiden ainesten ottaminen. Mikäli ilmeisesti ja lähinnä alueella 1 on tarpeen tehdä kaivutöitä, on ELYkeskukselta haettava erikseen lupa rauhoitusmääräyksistä poikkeamiseen. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen hankkeelle voidaan myöntää lupa tavanomaisin lupamääräyksin. 2) Liikenneviraston Helsingin väyläyksikkö on ilmoittanut, että suunniteltu vesijohtolinjaus alittaa Helsingin sataman Hernesaari Harakka väylän (kulkusyvyys 1,8 m, teoreettinen haraussyvyys MW 2000 2,4 m), Särkän 9,6/7,9 m väylän (kulkusyvyys 7,9 m, haraussyvyys MW 2000 9,90 m) sekä Liikenneviraston Suomenlahden veneilyn runkoväylän (kulkusyvyys 2,4 m, haraussyvyys MW 2000 3,4 m). Vesijohto painoineen on asennettava kaikilla alitettavilla väyläalueilla kunkin väylän haraustason alapuolelle. Mikäli vesijohdon asennussyvyys väyläalueella on ollut lähellä väylän haraustasoa, hakijan on varmistettava asennuksen jälkeen riittävällä tarkkuudella, että vesijohto painoineen on asennettu edellä mainittujen väylien haraustasojen alapuolelle. Liikenneviraston ohjeiden ilmajohtojen, kaapeleiden ja muiden johtojen asettamisesta ja merkitsemisestä, dnro 6155/040/2010 mukaisesti vesijohtoja asetettaessa väylän viitat tulee kiertää vähintään 40 m:n ja poijut 150 m:n etäisyydeltä. Kelluvien merenkulun turvalaitteiden varoaluetta tarvitaan muun muassa väylänhoitoalusten ankkuroituessa turvalaitteiden läheisyyteen huoltotoimenpiteiden yhteydessä. Hakijan on ilmoitettava suunnitelluista rakennustöistä vähintään kaksi viikkoa ennen niiden toteuttamista ja tarkka ajankohta kellonaikoineen viimeistään 2 vuorokautta ennen töiden aloittamista. Tiedot on toimitettava Liikenneviraston Helsingin väyläyksikölle, Suomenlahden meriliikennekeskukselle sekä Helsingin Satamalle. Tiedon saatuaan Liikennevirasto sulkee rakennustoimenpiteen ajaksi työalueella sijaitsevat väyläosat vesiliikennelain (463/1996) ja alusliikennepalvelulain (623/2005) nojalla. Lisäksi alueen vesiliikenne tulee ottaa huomioon kaapelin asennustyön aikana huolehtimalla veneliikenteen ohjaamisesta työalueelta vaihtoehtoiselle reitille. Vesijohdon asennuksessa ja merkitsemisessä tulee noudattaa Liikenneviraston antamia ohjeita ilmajohtojen, kaapeleiden ja muiden johtojen asettamisesta ja merkitsemisestä, dnro 6155/040/2010. Asennustyön jälkeen hakijan tulee toimittaa valmistumisilmoitus ja kaapelin sijainnin osoittava kartta paikannustietoineen Liikenneviraston Helsingin 3
HAKEMUKSEN TÄYDENNYS väyläyksikölle. Paikannustiedot tulee toimittaa numeerisina, esimerkiksi AutoCad -tiedostona tai vastaavana. Myös nykyisten vesijohtojen mahdollisesta poistamisesta tulee tehdä ilmoitus väyläyksikölle merikartoille tehtävien muutosten merkitsemistä varten. 3) Museovirasto on todennut, että se on antanut vesijohtohankkeesta lausunnon suunnittelijoiden pyynnöstä marraskuussa 2009 esittäen vedenalaisinventointia hankealueelle vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Hankealueella ja sen läheisyydessä tiedettiin olevan vedenalaisia muinaisjäännöksiä, joiden sijaintien ja laajuuden selvittämistä pidettiin tärkeänä. Hankealue inventoitiin Museoviraston esittämällä tavalla kesällä 2010. Inventointiraportin valmistuttua neuvoteltiin syyskuussa 2010 hankkeen suunnittelu- ja toteuttajatahojen kanssa jatkomenettelystä. Vesijohdolle suunniteltiin kulttuuriperintöön mahdollisimman vähän vaikuttava reitti Särkänsalmessa, jossa on useita vedenalaisia muinaisjäännöksiä. Neuvottelussa sovittiin alustavasti siitä, että ennen vesijohdon laskua muinaisjäännökset merkitään poijuin ja että arkeologi valvoo vesijohdon laskua. Lisäksi Museoviraston esityksestä dokumentoitiin helmikuussa 2011 Särkänsalmessa Länsi-Mustan luoteisrannassa oleva historiallinen väyläesterakennelma, jonka välittömään läheisyyteen vesijohto sijoitetaan ja jonka kuntoon vesijohtotyö voi vaikuttaa. Vesijohtotyölle voidaan myöntää vesilain mukainen lupa seuraavilla ehdoilla: Ennen vesijohdon laskua on sovittava Museoviraston kanssa Särkänsalmessa olevien vedenalaisten muinaisjäännösten poijuttamisesta, jotta urakoitsijat osaavat välttää muinaisjäännöksiä vesijohtoa laskettaessa. Museoviraston kanssa on sovittava etukäteen myös vesijohtotyön valvonnasta. Hakija on 7.7.2011 hakenut vesijohdon rakentamiselle töidenaloittamislupaa ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Hakija on perustellut hakemusta siten, että vanhat vesijohdot on havaittu huonokuntoisiksi ja saneeraustyöllä halutaan varmistaa vesihuollon toimivuus Suomenlinnan alueella. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 9 :n perusteella katsonut, ettei hakemuksen tiedoksiantamista tarvita. 4 HAKIJAN SELITYS Hakijalle on varattu tilaisuus antaa selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on selityksessään 16.8.2011 ilmoittanut toteuttavansa muistutuksissa esitetyt vaatimukset. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymälle/ vesihuollon toimiala luvan vesijohdon rakentamiseen mereen väleille Kaivopuisto Harakka, Harakka Särkkä ja Särkkä Länsi-
Musta hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Helsingin kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 5 Lupamääräykset 1) Vesijohto on asennettava pohjaan vähintään 2,0 m:n syvyyteen keskivedenkorkeudesta mitattuna niin, että se painuu sinne tasaisesti ja pysyy paikallaan. Alueilla, missä vesisyvyys keskivedenkorkeudesta mitattuna on alle 2,0 metriä, johto on upotettava pohjaan tehtävään kaivantoon ja peitettävä tai muutoin suojattava. Johto on asennettava väyläalueilla väylien haraustasojen alapuolelle sekä vähintään 40 m:n etäisyydelle väylän viitoista ja vähintään 150 m:n etäisyydelle poijuista. 2) Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Veneliikenne on ohjattava asennustyön aikana työalueelta vaihtoehtoiselle reitille. 3) Luvan saajan on selvitettävä alueella mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit. Työt on toteutettava näitä vaurioittamatta. 4) Johto on pidettävä tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. 5) Johdon sijainti vesialueella on merkittävä asianmukaisesti. Merkintään käytettävät rakenteet on pidettävä kunnossa. 6) Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 7) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 8) Rakennustyöt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kolmen vuoden kuluessa uhalla, että lupa raukeaa. Töitä ei kuitenkaan saa aloittaa ennen kuin hakija on sopinut Särkänsalmessa olevien vedenalaisten muinaisjäännösten poijuttamisesta ja työn valvonnasta Museoviraston kanssa. Mikäli kaivutöitä tehdään Harakan saaren pohjoispäässä luonnonsuojelualueella, töitä ei tältä osin saa aloittaa ennen kuin hakija on saanut luvan rauhoitusmääräyksistä poikkeamiseen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta.
6 9) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Töiden aloittamisesta on lisäksi ilmoitettava vähintään 2 viikkoa etukäteen ja ilmoitettava tarkka töidenaloittamisaika viimeistään 2 vuorokautta etukäteen Liikenneviraston Helsingin väyläyksikölle, Suomenlahden meriliikennekeskukselle sekä Helsingin Satamalle. 10) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Liikenneviraston Helsingin väyläyksikölle sekä Museovirastolle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä johdon lopullista sijaintia vesialueella KKJ -koordinaatein osoittava kartta ja pituusleikkauspiirustus sekä selvitys johdon merkintätavasta. Paikannustiedot on toimitettava Liikenneviraston Helsingin väyläyksikölle myös numeerisessa muodossa. Perustelut Lainkohta Hanke on tarpeen Suomenlinnan vesihuollon turvaamiseksi. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentti Töidenaloittamislupa Aluehallintovirasto myöntää HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymälle/ vesihuollon toimiala luvan aloittaa työt ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista ottaen kuitenkin huomioon lupamääräys 8). Perustelut Kysymys on hankkeesta, johon aluehallintovirasto on myöntänyt luvan vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin nojalla ja joka ei sanottavasti vaikuta vesioloihin. Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen, Liikenneviraston Helsingin väyläyksikön ja Museoviraston muistutukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.
7 KÄSITTELYMAKSU 700 euroa LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 2 luvun mukaisen johtoa koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 700 euroa. Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä/ vesihuollon toimiala Jäljennös päätöksestä Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Liikenneviraston Helsingin väyläyksikkö Museovirasto Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-73-04-09-2011 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Helsingin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
8 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Birgitta Vauhkonen Saku Hurskainen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Birgitta Vauhkonen ja esitellyt ympäristölakimies Saku Hurskainen. SH/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 3.10.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.