LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT MAA-AINESLUPA 432/2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2016 LIITE 1 Kokouspäivämäärä 20.9.2016 76 ASIA Päätös maa-aineslain (555/1981) 4 :n mukaisesta maa-aineslupahakemuksesta, joka koskee kalliokiviaineksen ottamista. LUVAN HAKIJA JA KIINTEISTÖN HALTIJA Metsähallitus Urheilukatu 3 A 81700 Lieksa Y-tunnus 0116726-7 Yhteyshenkilö: Tienrakennusesimies Ilmo Heikkinen puh. 0400 183 174 ilmo.heikkinen@metsa.fi Kiinteistön omistaa: Suomen valtio/metsähallitus PL 94 01301 VANTAA SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Kölkänsärkän maa-ainesten ottamisalue sijaitsee Lieksassa Suomen valtion omistamalla kiinteistöllä, Lieksan valtionmaa 422-893-1-11. Kyseessä on uusi ottamisalue. Alue sijaitsee Lieksan taajamasta noin 26 kilometriä kaakkoon, Vankonvaarantien pohjoispuolelle. Kölkänsärkän kallioalue sijoittuu tieltä 5202 (Uimaharjuntie) Vankonvaarantien risteyksestä noin 7 kilometrin etäisyydelle itäluoteissuuntaan osoitteessa Vankonvaarantie 75. Etäisyys Vankonvaarantiehen on lyhimmillään noin 15 metriä. Kölkänsärkän ottoaluetta lähin rakennus on noin 935 metrin etäisyydellä ottoalueesta etelä-lounaaseen. Lähin vesistö (Valkea varislampi) sijaitsee noin 395 metrin etäisyydellä itään. Kallioaluetta ympäröivät alueet ovat havupuuvaltaista sekametsää. Nykytilanteessa suunnitellun ottoalueen maanpinta vaihtelee noin tasolla +177,50 +187,00 ollen korkeimmillaan suunnitellun ottoalueen luoteisreunassa. Suunniteltu alin ottotaso on +177,50. Kallion päällä on keskimäärin noin metrin kerros pintamaita, jotka kuoritaan ennen louhintaa ja hyödynnetään ottamistoiminnan jälkeen alueen maisemoinnissa.
2 Ottamisalue ei ole luokitellulla pohjavesialueella eikä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaalla harju- tai kallioalueella. Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei ole tiedossa uhanalaisia eläin- tai kasvilajeja eikä muitakaan tekijöitä, joihin ottamistoiminta voisi haitallisesti vaikuttaa. ALUEEN SUUNNITTELUTILANNE JA AIEMMAT MAA-AINESLUVAT Kölkänsärkän kallioalueella ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa (vaiheet 1-3) alueelle ei ole kaavamerkintöjä. Kallioalueelta ei ole otettu aiemmin maa-aineksia. Ottoalueen viereinen varastokenttä on entistä soranottoaluetta. OTTAMISSUUNNITELMA Maa-aineslupaa haetaan 15 vuodeksi. Ottamissuunnitelman (20.1.2016) liitteenä ovat yleiskartta, nykytilannekartat 1:2000 ja 1:1000, pituusleikkaus 1:500, poikkileikkaukset 1:1000, maisemointikartta 1:1000 sekä kaivannaisjäteasetuksen mukainen jätehuoltosuunnitelma. Ottamisalueen pinta-ala on 2,37 ha ja ottoalueen pinta-ala on 1,56 ha. Lupaa haetaan 40 000 m3ktr:n (n. 112 000 t) ottomäärälle. Alin suunniteltu ottotaso on +177,50. Ottamissyvyys on 0-9,5 m. Ottotoiminta aloitetaan pohjoisreunasta. Pintamaat poistetaan ottamisen edetessä ja ne varastoidaan asemapiirrokseen merkittyihin kohtiin ottamisalueen reunoille. Louhintaa tehdään noin 2-4 vuoden välein. Pohjaveden korkeutta ei ole selvitetty suunnitteluvaiheessa. Jos pohjaveden pinta havaitaan ottotoiminnan edetessä, niin louhintaa ei suoriteta ympäröivän alueen maaperän pohjavedenpinnan alapuolelta. Turvallisuus- ja liikennejärjestelyt Työskentelyssä noudatetaan yleisiä työturvallisuussäädöksiä. Ottamisalueen reunat merkitään sulkuköysillä. Poltto- ja voiteluaineiden käsittelyssä noudatetaan siitä erikseen annettuja ohjeita. Alueelle ei sijoiteta pysyviä rakenteita ja toiminnasta aiheutuvat romut ja muut jätteet toimitetaan ko. jätteiden vastaanottopisteisiin. Tieyhteys alueelle on Uimaharjuntieltä (5202) itäluoteissuuntaan noin 7,5 km Vankonvaarantietä pitkin. Alueelle liikennöidään Vankonvaarantietä, josta erkanee Kölkänsärkän kallioalueelle johtava tie. Kiviaineksen jalostus ja murskeen varastointi
3 Kiviainesta jalostetaan murskaamalla 2-4 vuoden välein. Toiminnalle haetaan ympäristölupa samanaikaisesti tämän maa-aineslupahakemuksen kanssa. Jalostetut kiviainekset varastoidaan ottamisalueen pohjoisreunalla. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Hakemuksen liitteenä olevan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan pintamaita arvioidaan muodostuvan noin 18 030 ktr-m3. Kantojen ja hakkuutähteiden määräksi arvioidaan noin 200 ktr-m 3. Maisemointi ja jälkihoito Alue siistitään ottamistoiminnan päätyttyä. Alueelle mahdollisesti jääneet ylijäämäkiviainekset ja muut maa-ainekset käytetään alueen jälkihoitoon. Luiskat loivennetaan louhimalla kalteviksi/portaittain. Pohja muotoillaan siten, että pintavettä kerääviä tai metsittymistä haittaavia painanteita ei muodostu. Alueelle varastoidut pintamaat levitetään muotoilulle alueelle kasvualustaksi. ASIAN VIREILLETULO JA LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Vireilletulo Hakemus saapui 21.3.2016. Kuulutus Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Lieksan kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internet-sivuilla 29.3. 27.4.2016 ja Lieksan Lehdessä 24.3.2016. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuultu naapurikiinteistöjen omistajia (3 kpl). Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Tarkastus alueella Ympäristönsuojelutarkastaja teki luvan valmisteluun liittyen alueella tarkastuksen 3.5.2016.
4 LUPAVIRANOMAISEN RATKAISU Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Metsähallitukselle maa-ainesten ottoluvan hakemuksessa esitettyyn paikkaan seuraavin lupamääräyksin: 1. Maa-ainesten ottamisessa on noudatettava 20.1.2016 päivättyä ottamissuunnitelmaa. Alin ohjeellinen ottamistaso on +177,50. Ylimmän todetun pohjavedenpinnan ja ottamistason väliin on kuitenkin aina jätettävä vähintään 2 metrin suojakerros. 2. Maa-ainesta saa ottaa ottamissuunnitelman mukaisesti siten, että kokonaisottomäärä on 40 000 m³ ja ottamisalueen pinta-ala on 2,37 hehtaaria. 3. Korkotasot, alin ottamistaso ja ottamisalueen rajat on merkittävä selvästi maastoon ja merkinnät on pidettävä kunnossa. 4. Louhosalueen korkeat rintaukset on merkittävä ottamissuunnitelmassa esitetyllä sulkuköydellä tai selvästi havaittavalla lippusiimalla. Alueelle johtavan tien varteen on laitettava putoamisvaarasta varoittava varoitustaulu. Vankonvaarantien läheisyys on otettava huomioon louhintatyön turvallisuudessa. 5. Ennen ottamistoiminnan aloittamista alueella on pidettävä lupaviranomaisen edustajan ja luvansaajan kesken katselmus, jossa todetaan ottamisalueen merkinnät. 6. Maa-ainesluvan haltijan on vuosittain viimeistään 31.1. mennessä ilmoitettava lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu. Lisäksi otetun maa-aineksen määrä ja laatu on ilmoitettava sähköisesti valtakunnalliseen NOTTO-tietokantaan. 7. Alueella ei saa säilyttää ympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita muutoin kuin toiminta-aikana vain välitöntä käyttöä varten. Poltto- ja voiteluaineiden varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Merkittäviä konekaluston huolto- ja korjaustöitä ei saa tehdä ottamisalueella eikä sen välittömässä läheisyydessä. Toiminta-aikana alueelle on varattava öljynimeytysmateriaalia.
5 8. Ottoaluetta on muotoiltava mahdollisuuksien mukaan vaiheittain ottamisen edistymisen mukaan ja kokonaismaisemointi on tehtävä välittömästi ottotoiminnan päätyttyä, kuitenkin viimeistään luvan voimassaoloaikana. Luiskat on muotoiltava ottamissuunnitelman mukaisesti. Maastonmuodot on sopeutettava luonnollisen ympäristön maastonmuotoihin. Ottamisalueen pohjataso on muotoiltava niin, että alueelle ei jää pintavettä kerääviä painanteita eikä myöskään tapahdu maisemointia haittaavaa lammikoitumista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Noudatettaessa hakemuksen liitteenä olevaa ottamissuunnitelmaa ja tässä päätöksessä annettuja määräyksiä maa-ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa eikä se ole ympäristönsuojelulain 17 :n vastaista. Ottamissuunnitelma on esitetty lupahakemuksen yhteydessä. Maa-aineslain 1.7.2016 voimaan tulleen muutoksen 4a :n (L 10.4.2015/424) mukaan maa-aineslupahakemus ja ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä. Voimaantulosäännöksen mukaan 1.7.2016 vireillä olevat lupa-asiat käsitellään ja ratkaistaan 4a :n voimaan tullessa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Yleiset perustelut Kölkänsärkän kallioalue ei sisälly yleiskaavaan eikä alueelle ole osoitettu voimassa olevia kaavamerkintöjä Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa. Alue ei ole luokitellulla pohjavesialueella eikä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaalla alueella. Lupamääräysten perustelut Määräys 1 Maa-aineslupa perustuu ottamissuunnitelmaan, joten suunnitelmassa esitetty on sitova kuten lupamääräyksetkin. Pohjavedenpinnan korkeus vaihtelee, joten vähintään 2 metrin suojakerros on tarpeen pohjaveden suojelun kannalta. Päätöksessä määrätty alin ottamistaso on sen takia ohjeellinen. (MAL 11 ) Määräykset 2-4 Maa-aineslaissa ja maa-ainesten ottamista koskevassa valtioneuvoston asetuksessa on määrätty lupapäätöksen sisällöstä. Määräykset ovat
6 tarpeen valvonnan ja yleisen turvallisuuden kannalta. (MAL 11 ja VNA 926/2005) Määräykset 5-6 Maa-aineslaissa ja maa-ainesten ottamista koskevassa valtioneuvoston asetuksessa on määrätty lupapäätöksen sisällöstä. Määräykset ovat tarpeen valvonnan kannalta. (MAL 11 ja VNA 926/2005) Määräys 7 Polttoaineet saattavat aiheuttaa puutteellisesti käsiteltyinä ja varastoituna maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Myös koneiden huolto- ja korjaustöistä voi aiheutua em. seurauksia. Maaperän ja pohjaveden pilaaminen on kielletty ympäristönsuojelulain perusteella. (MAL 11, YSL 16-17, VNA 926/2005) Määräys 8 Ottamisalueen jälkihoidon ja maannoskerroksen palauttamisen tarkoituksena on nopeuttaa kasvillisuuden muodostumista ja vähentää maa-ainesten oton haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan. (MAL 11, VNA 926/2005, 8 ) SOVELLETUT SÄÄDÖKSET MAL maa-aineslaki 555/1981 YSL ympäristönsuojelulaki 527/2014 VNA 926/2005 valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta 926/2005 VNA 190/2013 valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä 190/2013 Lieksan kaupungin maa-ainestaksa, rakennus- ja ympäristölautakunta 14.2.2013 LUVAN VOIMASSAOLO VAKUUS Tämä päätös on voimassa viisitoista (15) vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Luvan viimeinen voimassaolopäivä on 28.10.2031. Ennen ainesten ottamista hakijan on annettava lupamääräysten noudattamiseksi 4000 euron suuruinen vakuus (MAL 12 ). Vakuuden tulee olla voimassa 12 kuukautta yli tämän luvan voimassaoloajan tai siihen saakka, kunnes ottamissuunnitelmassa ja luvassa määrätty ottamisalueen jälkihoito on tehty. Vakuus palautetaan sitten, kun em. jälkihoitotyöt on tehty ja alueella on tehty lopputarkastus. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
7 Maa-ainesluvan käsittelystä peritään Lieksan rakennus- ja ympäristölautakunnan 14.2.2013 hyväksymän ja 1.3.2013 voimaan tulleen maa-ainestaksan mukaisesti (185 ottamissuunnitelman tarkistamisesta ja 65 /ha+ 0.01 /m 3 ) 739,05. Lisäksi laskutetaan kuulutuskulut. PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTAMINEN Päätös on annettu julkipanon jälkeen 27.9.2016. Päätös lähetetään luvan saajalle ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY). Päätöksestä tiedotetaan kuuluttamalla Lieksan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin internet-sivuilla ja Lieksan Lehdessä. Tieto päätöksestä lähetetään lisäksi hakemuksen vireilläolosta tiedotetuille naapureille.
8 VALITUSOSOITUS Rakennus- ja ympäristölautakunnan maa-aineslupapäätökseen saa hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella. Itä-Suomen hallinto-oikeus Minna Canthin katu 64, PL 1744 70101 KUOPIO ita-suomi.hao@oikeus.fi Valitusoikeus Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Maa-aineslain 20 :n mukaan valitusoikeus on myös elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksella. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 27.10.2016. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valituskirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: - rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Maksu Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla
9 vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireille panija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.