LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Tervetuloa vastaamaan lausuntokyselyyn luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Esitys tulee sisältämään kaksi lakiehdotusta: 1. lakiehdotus: Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista 2. lakiehdotus: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (luonnos saatavissa 15.3.2017 alkaen). Myös tähän lakiehdotukseen annetaan lausunnot samassa kyselyssä. Lausuntopyyntöaineistossa on kyselylomake pdf-muotoisena. Lausunnot pyydetään antamaan 26.4.2017 klo 16.15 mennessä. Alla olevaan pakolliseen sähköpostiosoitekenttään annettuun osoitteeseen vastaaja saa kopion lähettämästään vastauksesta automaattisesti. Kyselyyn vastaamista ei ole mahdollista välillä keskeyttää, vaan kyselyyn on vastattava kerralla. Kyselyssä myöskään pysty palaamaan taaksepäin aiemmalle sivulle tarkistamaan tai muuttamaan vastausta sen jälkeen kun "Seuraava"-painiketta on painettu. Kysely on suomenkielinen, mutta vastaukset voi antaa myös ruotsiksi. Vastauksen lähettäminen: Kun vastaus on valmis, paina kyselylomakkeen lopussa olevaa "Lähetä" -painiketta. Tämän jälkeen kyselystä aukeaa "Kiitos-viesti", mikä osoittaa, että vastaus on lähtenyt onnistuneesti. Ole ystävällinen ja kirjoita sähköpostiosoitteesi: TAUSTATIEDOT 1) * Vastaajatahon virallinen nimi Tornion kaupunki Lapin alueellisen työvoima- ja yrityspalvelujen kokeilukaupungit 2) * Vastaajataho kunta maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin julkisomisteinen yhtiö ministeriö ELY-keskus TE-toimisto aluehallintovirasto (AVI) muu valtion viranomainen järjestö joku muu, mikä 3) * Vastaajatahon vastuuhenkilön sähköpostiosoite timo.nousiainen@tornio.fi 4) Vastauksen kirjanneen henkilön sähköpostiosoite (jos eri henkilö kuin edellä) leena.merilainen@tornio.fi
Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset (HE, luku 3) 5) Ovatko esityksen tavoitteet oikein asetettuja? pääosin 6) Mahdollinen sanallinen perustelu Tavoitteet ovat oikean suuntaiset. Tavoitehierarkia on selvä ja johdonmukainen. Kasvupalvelulla edistetään uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sekä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin. Asiakkaita tuetaan yrityksen elinkaaren ja henkilön työuran eri vaiheissa. 7) Tukevatko keskeiset ehdotukset esityksen tavoitteita? pääosin ei pääosin 8) Mahdollinen sanallinen perustelu HE:ssä: Maakuntien tulee kasvupalveluja järjestäessään ja tuottaessaan huomioida alueen kuntien elinvoimatehtävät ja niiden olisi tehokkaasti yhteen sovitettava maakuntien kasvupalveluja ja kuntien elinvoimatehtävät. Lakiehdotuksen mukaan maakuntien vastuulla olisi huolehtia kasvupalveluiden yhteensovittamisesta. Tämä tarkoittaisi myös toiminnan yhteensovittamista kunnan, valtion ja maakunnan muiden palveluiden tuottajien kanssa siten, ettei synny tarpeetonta päällekkäisyyttä. Maakunnan ohjausvalta ei voi ulottua itsehallinnollisen kunnan yleistoimivaltansa puitteissa tekemiin päätöksiin. Mikäli maakunnille tulee järjestämisoikeus kasvupalveluihin, maakunnan tulisi sopia palvelukokonaisuuksista ja palveluketjuista kunnan/kuntien kanssa. Kunnat järjestävät ja tuottavat nykyisellään merkittävän osan kasvupalveluihin luettavista palveluista. Myös kuntien kehittämis- ja elinkeinoyhtiöt tuottavat samoja palveluja kuin lakiehdotuksessa on määritelty kasvupalveluiksi. Maakunnalla ei voi olla ohjausvaltaa eikä koordinointivastuuta kuntaan tai kuntien kehitysyhtiöihin. Maakunnan tulisi sopia tuotettavista palveluista kuntien kanssa päällekkäisyyksien ja vastaavasti palveluaukkojen välttämiseksi. Päällekkäisyyksien ja vastaavasti palveluaukkojen estämiseksi on maakunnan ja kunnan käytännössä sovittava, mitä kasvupalveluja milläkin alueella ja kunnissa järjestetään. Edelleen lakiehdotuksen mukaan maakunta vastaisi palvelujen käyttöön liittyvästä neuvonnasta, palvelutarpeen arvioinnista ja asiakkaan ohjaamisesta tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Maakunnan olisi erityisesti huolehdittava heikommassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden neuvonnasta ja ohjauksesta tarkoituksenmukaisiin palveluihin osoittamalla selkeästi palvelun tuottajat, joista asiakas voisi valita. Esimerkiksi Nuorten Ohjaamo hoitaa nykyisin yllä olevaa tehtävää; arvioi asiakkaan palvelutarpeen ja ohjaa asiakkaan tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Asiakkaalla on valinnanvapaus. Maakunta voi kilpailuttaa ja hankkia asiakkaiden tarvitsemia palveluja keskitetysti, ja ohjaamo toteuttaa neuvonnan ja ohjauksen. Vastaavasti elinkeinoyhtiöt ohjaavat ja neuvovat yritysasiakkaita, jotka voivat valita muitakin palveluntuottajia kuten henkilövuokrausyrityksiä.
9) Voitaisiinko esityksen tavoitteet saavuttaa muilla keinoin? pääosin 10) Mahdollinen sanallinen perustelu Kaupungeille tulee taata kasvupalvelujen järjestämisoikeus, joka mahdollistaa kaupungeille kasvupalvelujen yhteen sovittamisen tehtävän. Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi nuorisotakuun toteuttamisessa ja nuorten ohjaamojen osalta. Hallituksen päätös siitä, että koulukuraattorit ja koulupsykologit jäävät kunnan järjestettäviksi tehtäviksi puoltaa kunnan roolia asiakastarpeen arvioinnissa ja palveluun ohjaamisessa. Ainoastaan kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri palvelut järjestää maakunta. Ohjaamo koordinoi ja sovittaa yhteen nuoren palvelukokonaisuuden ja palveluketjut. Asiakas valitsee palvelun tuottajan. Kunnan niin halutessaan tulee sen voida hoitaa koordinointitehtävä myös yli 30 vuotiaiden henkilöasiakkaiden osalta. Henkilö- ja yritysasiakkaan palvelutarpeen arviointi tapahtuu asiakasrajapinnassa, jossa on saatavissa kuntien kehittämis- ja elinkeino-organisaatioiden osaaminen. Kasvupalvelujen tavoite on yhdistää yritys- ja työllisyyspalvelut. Kunnat ovat jo panostaneet näihin tehtäviin, jolloin päätöksenteonkin on tapahduttava rahoittajan toimesta. Maakunnan hankkimien palvelukokonaisuuksien tulee täydentää kunnan elinvoimatehtävänsä puitteissa järjestämien palvelujen kokonaisuutta. 11) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 3 Työnjaon, vallan ja vastuun on oltava selkeät kunnan ja maakunnan välillä. Toimivallan ja vastuun on oltava samalla organisaatiolla. Kaupungeilla tulee olla erityisasema, mikä tarkoittaa sitä, että ne voisivat vastata nykyisten tehtäviensä (ei kuitenkaan sote) lisäksi kokonaan tai osaksi kasvupalveluihin kuuluvista tehtävistä, innovaatio- ja korkeakoulupolitiikkaan liittyvistä tehtävistä sekä elinvoimaan liittyvistä tehtävistä kumppanuuksiensa avulla. Kaupunki sovittaa yhteen asiakastarpeen mukaiset palvelut, päättää markkinoilta hankittavista palveluista ja omasta tuotannostaan. Kaupunki toimii palvelujen kilpailuttajana eikä automaattisesti hanki palveluja omistamiltaan sidosyksiköiltä. Kaupunki voisi järjestää kasvupalvelut isäntäkuntamallin mukaisesti. Raskaita erillisratkaisuja ei tarvita, kuten kuntayhtymämallia. Esityksen vaikutukset (HE, luku 4) 12) Ovatko esityksen vaikutukset tunnistettu riittävällä tasolla? pääosin ei pääosin 13) Mahdollinen sanallinen perustelu Sivulla 71 on todettu: vaikutuksia yrityksille ei voida kovin tarkkarajaisesti todentaa tämän lakivalmistelun yhteydessä. Maakunnan harkinnassa on, miten se hankkii sille määrätyt kasvupalvelut, mutta sen tulee hyödyntää kuntien tietämystä asiakastarpeesta. Alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista säädettävän lain yksi keskeisin periaate on, että
mahdollisimman paljon palveluita annettaisiin yksityisten tahojen tuotettavaksi ja viranomaistehtävinä hoidettaisiin vain se, mikä on välttämätöntä. Maakunnan resurssit ovat rajalliset ja kasvupalvelujen järjestäminen harkinnanvaraista. Maakunnan palvelujen on täydennettävä kuntien tuottamia palveluja. Maakunnalliset kasvupalvelut tuotetaan monituottajamallilla. Maakunta vastaa itse palvelujen tuottamisesta yhtiönsä kautta vain silloin, kun markkinoilta ei löydy sopivia palveluntuottajia (markkinapuute). Julkiset toimijat voivat toimia kasvupalveluiden tuottajina vain yhtiömuodossa. Kuntien hankintalainmukaiset sidosyksiköt eivät voi kuitenkaan toimia kasvupalveluiden tuottajina. Kunnilla ei ole tarvetta lähteä kilpailullisille markkinoille tuottamaan niitä palveluja, jotka yksityiset yritykset tai kolmannen sektorin toimijat voivat tuottaa. Kunnalle sen sijaan on luonteenomaista julkisena organisaationa huolehtia, että asiakkaat saavat palveluja eli asiakastarpeen määrittelystä ja asiakasohjauksesta. 14) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 4 Asian valmistelu (HE, luku 5) 15) Vapaamuotoiset huomiot KOMMENTIT LAKILUONNOKSEEN Luku 1 Yleiset säännökset (1-5 ) 16) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 1 17) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 1 Luku 2 Alueiden kehittäminen (6-12 ) 18) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen vastuista (7 )? pääosin 19) Mahdollinen sanallinen perustelu Maakunta toimii oman alueensa aluekehittämisviranomaisena, ja tekee tässä tehtävässä yhteistyötä alueen kuntien kanssa. Kunnan ja maakunnan on sovittava aluekehittämisestä (neuvottelumekanismit, vievät aikaa, samoin asioiden valmistelu ja päätöksenteko). vrt. kasvupalvelut 20) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen järjestelmästä, rakennerahastojen hallinnoinnista ja aluekehittämiseen liittyvästä yhteistyöstä (8, 9,10,11 ja 32 )? pääosin
21) Mahdollinen sanallinen perustelu 22) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 2 23) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 2 Luku 3 Kasvupalvelut ja niiden järjestäminen (13-20 ) 24) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi maakunnan vastuusta ja järjestämistehtävistä? pääosin 25) Mahdollinen sanallinen perustelu Lain mukaisia kasvupalveluja järjestetään harkinnanvaraisesti. 26) Tulisiko lailla säätää, mitkä palvelut maakunnan tulee minimissään järjestää? pääosin 27) Mahdollinen sanallinen perustelu Selkeä työnjako valtion, maakunnan ja kunnan välillä. Kunnan oikeus järjestää kasvupalveluja. 28) Onko lakiluonnoksessa tuotu tarpeeksi selkeästi esiin mahdollisten valtakunnallisten palvelukeskustehtävien (toimitila- ja kiinteistö, talous- ja henkilöstö sekä ICT-tehtävät) suhde maakuntien kasvupalvelutehtäviin? pääosin 29) Mahdollinen sanallinen perustelu 30) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 3 Kaikkien valtakunnallisten ja kunnallisten kasvupalvelujen järjestäjien pitäisi voida tukeutua samoihin
järjestelmiin. 31) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 3 Luku 4 Kasvupalvelujen tuottaminen (21-24 ) 32) Onko monituottajamalliin pohjautuva ratkaisu tarkoituksenmukainen, jotta kasvupalvelu-uudistuksen tavoitteet saavutetaan? pääosin 33) Mahdollinen sanallinen perustelu Maakunnalla tai kunnalla oltava lakiin perustuva velvoite ja oikeus sovittaa yhteen palvelukokonaisuudet ja palveluketjut sekä yritysten elinkaaren palvelut. Asiakkaan valinnan vapaus ok. 34) Säädetäänkö laissa tarpeeksi selkeästi kasvupalvelun tuottajien velvoitteista (huomioiden myös 35 Hallintomenettely ja julkisuus)? pääosin 35) Mahdollinen sanallinen perustelu 36) Mahdollistaako laki riittävällä tavalla asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen? pääosin 37) Mahdollinen sanallinen perustelu Kaupungit huolehtivat yritysten toimintaympäristön kehittämisestä. Kunnalla on tieto yrityksen ja henkilöasiakkaan tarpeesta. Maakunnan rooliin sopii tarpeen mukaisten palvelujen hankinta ja rahoitus tarvittaviin kasvupalveluihin. Maakunta kilpailuttaa mm. kuntouttavan työtoiminnan palvelut. 38) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 4 39) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 4
Luku 5 Palvelujen monimuotoisuus ja yhteiset järjestelmät (25-28 } 40) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 5 41) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 5 Luku 6 Erinäiset säännökset (26-37 } 42) Tukevatko alueiden kehittämisen keskustelut valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden yhteensovittamista ja alueiden ja valtion yhteistyötä? pääosin 43) Mahdollinen sanallinen perustelu 44) Ohjaavatko kasvupalvelujen valtakunnalliset tavoitteet riittävästi kasvupalveluiden tuottamista maakunnissa? pääosin 45) Mahdollinen sanallinen perustelu 46) Onko kasvupalvelutoimijoiden ohjaus- ja valvontaroolit tarpeeksi selkeästi kuvattu, kun otetaan huomioon 20 :n omavalvonta? pääosin 47) Mahdollinen sanallinen perustelu 48) Ovatko keskitetysti hoidettavat tehtävät tunnistettu kattavasti? pääosin
49) Mahdollinen sanallinen perustelu 50) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 6 51) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 6 Luku 7 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset (38-44 ) 52) Uskotteko, että alueellanne esiintyy kasvupalveluiden osalta markkinapuutetta vuonna 2019? pääosin ei 53) Mahdollinen sanallinen perustelu Markkinoilla on jo nyt palvelutuottajia, jotka tulevat mitä todennäköisemmin laajentamaan palvelutarjontaansa kasvupalvelujen tuottamiseen. 54) Onko markkinapuutteen toteaminen kuvattu riittävällä tavalla lakiesityksessä? pääosin 55) Mahdollinen sanallinen perustelu 56) Onko uudistuksessa otettu riittävästi huomioon henkilöstön asema? pääosin 57) Mahdollinen sanallinen perustelu 58) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 7 59) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 7
Kommentit lakiehdotukseen 2: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (luonnos saatavissa 15.3.2017 alkaen) 60) Vapaamuotoiset huomiot 2. lakiehdotukseen Sama erityisasema myös muille kaupunkialueille tai seuduille. 61) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset 2.1 lakiehdotukseen Vapaa sana 62) Mitä muuta haluatte sanoa esitysluonnoksesta?