Miten ennakointitietoa voidaan käyttää koulutuksen kehittämisessä ja päätöksenteossa (case Pkky) 16.2.2016 Ilkka Pirskanen Kuntayhtymän johtaja
Lähtökohdat 2 Perustana on opetus- ja kulttuuriministeriön päätös 27.6.2013 ammatillisen perustutkintokoulutuksen järjestämisluvasta vuosille 2014 2016 sekä koulutuksenjärjestäjän suunnitelma vuoden 2017 ja 2018 tavoiteltavista järjestämisluvista: vuosi 2013 5300 järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä 2014 5280 (-20) 2015 5060 (-220) 2016 4840 (-220) 2017 4740 (-100) 2018 4640 (-100) Huom! Rahoitus 90% vuoden 2016 järjestämisluvasta vuonna 2017
3 Taustalla muutokset koulutustarjonnassa 2014-2016 Taustalla valittujen kriteereiden mukainen perustutkintojen keskinäinen vertailu, jonka perusteella on tehty esitykset koulutustarjonnan supistamisesta -460 vuoteen 2016 mennessä. ohjeajassa tutkinnon suorittanut ja työllistynyt 25 koulutuksen vetovoima 20 ennakointitietoon perustuva koulutustarve 20 ohjeajassa tutkinnon suorittanut ja päässyt jatkoopintoihin 15 opiskelijapalaute 10
4 Taustalla muutokset koulutustarjonnassa 2014-2016 Linjattu 2014 aloituspaikkapäätöksen valmistelun yhteydessä seuraavaa: 4 perustutkintoa lopetetaan 9 perustutkinnossa tehdään määrällisiä leikkauksia, mikäli se vuosittaisen opiskelijamäärän mukaisesti on tarpeen 24 perustutkinnossa määrät säilyvät vuoden 2012 tasolla ohjaavan ja valmistavan koulutuksen tarjonta vuonna 2016 yhteensä kaksi ryhmää Ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti) 1 ryhmä Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus 1 ryhmä
5 Perusteet pohjaesitykselle 2017 Kriteerinä käytetty päivitettyjä indeksilaskelmia Leikkaukset on kohdistettu heikoimpaan kolmannekseen tutkinnoista ja tutkintojen sisällä heikomman vaikuttavuuden omaaviin. Lisäksi on huomioitu muutamien tutkintojen osalta tarjonnan suhteuttaminen alueen peruskoulun päättävän ikäluokan kokoon, erityisesti Ammattiopisto Kitee ja Nurmes.
opiskelijamäärä 2018 Tutkinto opiskelijamäärä 2015 indeksi leikkaus Puutarhatalouden pt 29 25,0-5 24-6 Laboratorioalan pt 25 25,2-5 20 Puualan pt 40 26,2 0 40-10 Kiinteistöpalvelujen pt 33 26,4 13 46 Maanmittausalan pt 25 26,9-1 24 Turvallisuusalan pt 66 27,2-20 46 Tieto- ja viestintätekniikan pt 108 29,0-38 70-10 Kone- ja metallialan pt 284 30,2 0 284 Kaivosalan pt 4 31,5 4 8 Tieto- ja tietoliikennetekniikan pt 141 31,7-51 90-17 Hotelli-, rav.- ja catering pt 364 31,7-30 334-8 Käsi- ja taideteoll.alan pt 130 32,2-8 122 Maatalousalan pt 146 32,6 0 146 Talotekniikan pt 126 33,1 0 126 Sähkö- ja automaatioalan pt 238 33,1-36 202-12 Verhoilu- ja sisustusalan pt 33 33,7 0 33 Kuvallisen ilmaisun pt 38 33,7 0 38 Matkailualan pt 41 34,2 0 41 Pintakäsittelyalan pt 67 35,4-7 60 Liiketalouden pt (merkonomi) 520 35,6 0 520 Elintarvikealan pt 105 35,9-24 81 Autoalan pt 228 35,9-8 220-5 Metsäalan pt 220 36,7-30 190 Nuoriso- ja vapaa-ajan ohj. pt 106 36,9 0 106 Rakennusalan pt 296 37,1 0 296 Audiovisuaalisen viestinnän pt 317 37,3-55 262 Sosiaali- ja terveysalan pt 775 40,8 0 775 Prosessiteollisuuden pt 16 41,7 0 16 Hiusalan pt (parturi-kampaaja) 89 43,2 0 89 Logistiikan pt 145 43,3 0 145 Kauneudenhoitoalan pt (kosmet. 48 45,5 0 48 Tanssialan pt 40 54,1 0 40 Kotityö- ja puhd.palv. pt 54 55,4 0 54 VALMA 44 yhteensä 4897 4640-68 muutos alpoissa 2016-2018
7 Perusteet puutarhatalouden pt aiko 0,52 (vaikuttavuusindeksi) puualan pt aiko 0,36 vs. amojtk 0,76 tieto- ja viestintätekniikka aiko 0,41 vs. amojp 1,08 tieto- ja tietoliikennetekniikka amoo 0,53 vs. amojtk 1,18 hotelli-, ravintola- ja cateringalan pt AmoJp 0,75 ja amol 0,74 vs. amok 1,08, amon 1,20, aiko 0,85 ---- autoalan pt amon 0.79 vs. amojtk 0,89 sähkö- ja automaatioalan pt amon 0,51 ja amok 0,74 vs. amojtk 1,19, amol 0,75 ja aiko 0,75
8 Pohjaesitys 2017 yhteensä 2007 aloituspaikkaa (12.1.2016) alpojen osuus 41,5 % järjestämisluvasta (4840) näyttötutkintoperustaisen koulutuksen osuus 22,8 % aloituspaikoista (457) muun koulutuksen osuus 2,5 % (51)
9 Ohjausryhmissä pohdittavaksi 1. Koulutustarjonnan mitoitus ja tarjonta eri puolilla maakuntaa: Miltä näyttää työelämän näkökulmasta? Vastaako yritysten tarpeita? 2. Mahdolliset koulutusten vetovoimaongelmat ja ongelmat työllistymisessä pitääkö ottaa jollain tavoin huomioon? Mitä voidaan tehdä työllistymisen edistämiseksi? 3. Onko tarpeen kouluttaa sekä nuoria että aikuisia alan osaajiksi, jotta voidaan vastata alan työvoiman tarpeisiin? (Ops-perustaisen ja näyttötutkintoperustaisen koulutuksen suhde kyseisellä alalla onko oikeansuuntainen?)