MYR:in sihteeristö 94 21.06.2016 Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) 75 19.10.2016 Maakuntahallitus 212 14.11.2016 Rakennusten uudet energianhallintaratkaisut - Energiaratkaisut 2020 / EAKR MYRS 21.06.2016 94 Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2 / OKM Erityistavoite: 3.2 Hakemusnumero: 302548 Hakija: Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Osahakija: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Toteutusaika: 1.1.2017-31.12.2019 Toteuttamisalue: Oulu Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Energiaratkaisut 2020 -hankkeessa haetaan parhaita ratkaisuja erilaisten rakennusten ja rakentamisen aikaiseen energianhallintaan liittyviin haasteisiin. Tavoitteena on testata ja tuoda käytäntöön erilaisia innovatiivisia energianhallintakonsepteja ja -ratkaisuja. Ratkaisuilla pyritään energian kulutuksen minimointiin ja energiatehokkuuden parantamiseen. Rakennuksissa kulutetaan noin 40 % kaikesta Suomessa tuotetusta energiasta, joten pienetkin parannukset vaikuttavat merkittävästi kokonaisenergian kulutukseen. Talotekniikka on avainasemassa, kun pyritään parantamaan yhdyskuntien energiatehokkuutta. Uudet rakenneratkaisut vaativat kuitenkin nykyistä tarkempaa säätöä ja ohjausta, jotta voidaan välttää rakenteelliset vahingot ja käyttäjille aiheutuvat terveysriskit. Uusiutuvien energianlähteiden ja paikallisesti tuotettavan energian liittäminen järkevällä tavalla rakennusten energiajärjestelmiin on haasteellista ja toisinaan osa hyödyistä menetetään laitteiden yhteensopimattomuuden vuoksi. Rakennusten energiatehokkuutta optimoitaessa on kiinnitettävä jatkossa nykyistä enemmän huomiota myös rakentamisen aikaiseen energian käyttöön. Työmaille olisi otettava käyttöön energiaratkaisuja ja toimintamalleja, jotka huomioivat kokonaisenergiatalouden eli myös rakentamisvaiheen energian kulutuksen. Haaste on erityinen oppilaitoksen työmailla, joissa kohdetta rakennetaan keskimääräistä pidempään ajallisesti kuin normaaleilla työmailla. Hankkeessa ajatus on, että muut rakentajat/rakennuttajat voisivat hyötyä oppilaitoksen työmaille kehitetyistä ratkaisuista. Myös materiaalitehokkuutta on tarve parantaa rakennustyömailla. Elinkeinoelämän kanssa on jo aloitettu keskustelut, miten rakennustyömaiden jätteiden kierrätystä voitaisiin kehittää vastaamaan tulevia määräyksiä. Hankkeen tavoitteisiin kuuluu myös tulevien haasteiden ennakoiminen. Esimerkiksi sähköautojen lataamiseen liittyvät haasteet tulevat vastaan, kun sähköautot yleistyvät. Pääosa sähköautojen latauksesta tullaan tekemään kotona ja kotien energiankulutus tulee kuormittumaan. Latauksesta aiheutuvan kuormituksen
ohjaaminen ja synkronoiminen asukkaan kannalta järkevään aikaan, edellyttää nykyistä kehittyneempää kodin energianhallintaa sekä yhteispeliä sähköauton ja latausjärjestelmän välillä. Hankkeessa pureudutaan sähköautojen joustavaan, kuormittamattomaan ja mahdollisimman edullisiin kotilatauksen ratkaisuihin. Ratkaisut voivat mahdollistaa myös liiketoimintaa lisääviä/synnyttäviä innovaatioita. Tutkimusvalmiuksia parannetaan varustamalla eräitä oppilaitoksen työsaleja (OSAO) ja VTT:n pilottiasunto testauksen ja demonstrointiin soveltuvilla laitteilla, joilla voidaan testata, mitata ja kehittää uusia energiaratkaisuja. Hanke luo edellytyksiä myös liiketoiminnan kasvumahdollisuuksille. Monilla yrityksillä on ollut jo pitkään kiinnostusta kehittää kulutusjoustoon liittyviä teknologioita ja ratkaisuja. Tämä projekti antaa nyt hyvän mahdollisuuden uusien teknologioiden ja toimintamallien testaukseen sekä toimijoiden verkostoitumiseen. Hanke tukee myös ohjelmistotietotaidon yhdistämistä energianhallinta- ja säätöratkaisuihin. Hankkeen toimenpiteet on jaettu työpaketteihin: Työpaketti 1. testataan rakentamisen aikaisia energiantuottamis- ja valaistusmenetelmiä sekä kehitetään uusia rakennusjätehuoltoon liittyviä ratkaisuja. Seuraaviin teemoihin liittyviä ratkaisuja testataan, kehitetään ja toteutetaan: Rakentamisaikainen lämmitys Rakennetaan pieni, väliaikainen ja siirrettävä energiatuotantolaitos, jota hyödynnetään omakotitalojen rakentamisen aikana Hyödynnetään erilaisia pumpputekniikoita Testataan ja otetaan käyttöön erilaisia valaistusratkaisuja rakentamisenaikaiseen työhön. Energiatehokas, turvallinen ja helppokäyttöinen valaistus eri työvaiheisiin (ulkovalo, kulkuvalo, työvalot eri pisteissä, kohdevalaistus) Mittaamismallien kehittäminen ja mittaamiseen liittyvän tiedon hyödyntäminen rakentamisen aikana (kosteus, tiiviydet, energia- ja routatiedon kerääminen) Mitataan maan jäätymistä eri kohteissa rakennusalueella (kulkualueet, nurmialueet, kylmän ja lämpimän rakennuksen läheisyys) Kosteuden mittaaminen rakenteissa eri vuodenaikoina Langattoman tiedonsiirron rakentaminen Kierrätyksen suunnittelu ja toteutus Testataan jätteen lajittelutapoja ja jätteen hyödyntämistä rakennuksilla Vertailun ja testauksen pohjalta rakennetaan sopiva kierrätys/lajittelujärjestelmä rakennuksille sekä laaditaan kierrätyssuunnitelma ja ohjeistus (jota voivat hyödyntää muutkin rakentajat) Työpaketti 2. Testausympäristöjen kehittäminen Ympäristönä ovat VTT:n pilottiasunto, eräät OSAOn Haukiputaan ja Kaukovainion työsalit sekä Haukiputaan harjoituskentän rakennus. Näihin tiloihin tulee uusia energiansäätöön, valaistukseen ja lvisak -järjestelmiin liittyviä laiteratkaisuja, joilla voidaan testata ja demonstroida uusia kehitettäviä ratkaisuja. Työpaketti 2:ssa toteutetaan seuraaviin teemoihin liittyviä laiteympäristöjä: Asennetaan ammattiopiston Haukiputaan ja Kaukovainion tekniikan yksikön eräisiin työsaleihin laiteympäristöt, joilla demonstroida järjestelmien säätämistä, asentamista, tuotettavan datan seurantaa. Laiteympäristöt koostuvat mm. aurinkopaneeleista, tasokeräimistä, maalämpö- ja ilmalämpöpumpputekniikasta, energian käytön säätämiseen liittyvistä järjestelmistä. Lisäksi mahdollistetaan tietoverkon kautta tapahtuva järjestelmien hallinta internet of things -ajattelumallin mukaisesti. Haukiputaan yksikköön asennetaan pieni tuulivoimala ja akusto ko. teknologian opetuksen ja demonstroinnin kehittämiseksi. VTT:n pilottiasunnon varustaminen laitteilla, jotka mahdollistavat valaistusratkaisujen prototyyppien luomisen ja testaamisen (led-järjestelmät, matalajännitejärjestelmät, taivuteltavat valaisuelementit, turvalliset ja
huoltovapaat ratkaisut sekä langattoman ohjauksen) Älykäs sähköauton kotilatauspiste Työpaketti 3. Haukiputaan yksikön moderni matalaenergiarakennus tutkimus- ja tuotekehitysympäristönä Tarkoituksena on tuottaa tietoa, ymmärrystä ja tapoja hallita ja säätää energian kulutusta (mm. aurinkopaneeleiden sähköntuotto, jäähdytinlaitteistojen lämmöntalteenoton tuotto, harmaaveden energiakeräyksen tuotto, lämpökeräimien tuotto). Myös ratkaisuja ja lisätietoa ilmanvaihdon laadun seurantaan kehitetään. Haukiputaan matalaenergiarakennukseen liittyviä kehittämisalueita ovat: Energian käytön säätäminen, hallinta ja tiedon tuottaminen olemassa olevista järjestelmistä aurinkopaneeleiden sähköntuotto ja tuoton optimointi jäähdytinlaitteistojen lämmön talteenotto harmaaveden energiakeräys lämpökeräimien säätö reaaliaikaisen tiedon kerääminen, analysointi ja toimintojen optimointi ilmanvaihdon laadun mittaus ja seuranta Hanke on valmisteltu yhteistyössä Oulun seudun koulutuskuntayhtymän ja VTT:n kanssa. Hankkeen valmistelussa on kuultua elinkeinoelämän edustajia (esim.e Avenue, Rejlers, Ouman, Fidelix, Vallox, Greenled, Oulun energia, Vacon, Kempeleen jätekuljetus ja Oulun jätehuolto) sekä Oulun kaupungin rakennusvalvonnan edustajia. Henkilöstökustannukset: 481 400 Ostopalvelut: 67 200 Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: 333 000 Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: 115 537 Kustannukset yhteensä: 997 137 Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: 697 997 Kuntien rahoitus: 234 460 Muu julkinen rahoitus: 64 680 Rahoitus yhteensä: 997 137 Hankearviointi, pisteet: 40/ 50 Maakuntaohjelman toimintalinja: 1 E5 Valmistelija: Aki Lappalainen, puh. 040 502 1851 Rahoittajan esitys Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Päätösesityksen perustelut: Hanke vastaa rakennerahastojen vähähiilisyysteeman keskeisiin tavoitteisiin eli energiankäytön tehostamiseen ja uusiutuvan energian edistämiseen. Hankkeella halutaan vaikuttaa myös resurssien käytön tehokkuuteen ja kierrätettävyyteen sekä rakentamisen koko elinkaaren ekologisuuteen. Hanke on maakunnan kehittämistoiminnan painopisteisiin kuuluva. Hanke tukee
vähähiilisen yhteiskunnan syntymistä ja se luo uusia mahdollisuuksia muun muassa kaupallisten tuotteiden synnylle. Hanke osaltaan vahvistaa maakunnan innovaatiokyvykkyyttä rakentamisessa, energiaosaamisessa ja automaatiossa. Lisäksi hankkeessa tuodaan käytännön tasolle yhteyksiä ICT/ohjelmistoalan ja muiden toimialojen liiketoimintaan (internet of things esim. asuinrakennusten energian hallitsemisessa ja säätämisessä). Hyväksyttiin. Arto Lehto ja Vesa Saarinen jääväsivät itsensä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Anne-Maaria Kurvinen toimi pöytäkirjan tarkastajana tässä asiakohdassa. MYR 19.10.2016 75 Esitys MKH 14.11.2016 212 Maakuntajohtajan esitys: Maakunnan yhteistyöryhmä puoltaa hanketta rahoitettavaksi. Päätösesitys hyväksyttiin. Virpi Jääskö ja Vesa Saarinen jääväsivät itsensä asian käsittelyn kohdalla. Valtioneuvoston asetuksessa (357/2014 9 ) alueiden kehittämisestä ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta sekä asetuksen valmistelumuistiossa todetaan, että opetusministeriön toimialan hankkeet voivat olla joko kehittämishankkeita tai selkeitä investointihankkeita. Edellä mainitun asetuspykälän vuoksi opetusministeriön toimialan kehittämishankkeet eivät voi sisältää merkittävässä määrin kone- ja laitehankintoja, minkä vuoksi on tarpeen erottaa teknisesti erillisiksi hankkeiksi kehittäminen ja investointi sekä tehdä rahoituspäätökset kehittämisosiosta ja investointiosiosta. Hankkeiden yhdistäminen seurannassa tapahtuu koontitunnuksella. Rakennusten uudet energianhallintaratkaisut Energiaratkaisut 2020, (302548) Henkilöstökustannukset: 481 400 Ostopalvelut: Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: 2 200 Välilliset kustannukset: 115 538 Kustannukset yhteensä: 599 138 Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: 419 398 Kuntien rahoitus: 146 260 Muu julkinen rahoitus: 33 480 Rahoitus yhteensä: 599 138 Rakennusten uudet energianhallintaratkaisut Energiaratkaisut 2020 (investointiosio) (303150) Ostopalvelut: 65 000 Kone- ja laitehankinnat: 333 000 Kustannukset yhteensä: 398 000
Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: 278 600 Kuntien rahoitus: 88 200 Muu julkinen rahoitus: 31 200 Rahoitus yhteensä: 398 000 Maakuntahallitus hyväksyy otsikossa mainitun hankkeen jakamisen kahdeksi erilliseksi hankkeeksi ja hyväksyy molemmat hankkeet rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hyväksyttiin maakuntajohtajan esityksen mukaisesti.