Ohjaus- ja ennakointiosasto 20.1.2017 Lausunto HAK-17545 1 (2) 00.02.04 HAK-2016-1039 Sisäministeriön lausuntopyyntö SMDno-2016-1908 HAK; Hätäkeskuslaitoksen lausunto nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista selvittävän työryhmän muistioon Valtion virkoihin nimittäminen on tarkasti virkamieslaissa säädelty varsinkin rekrytointimenettelyn sekä nimittämisperusteiden osalta. Valtionhallintoa on kehitetty ja pyritään kehittämään entistä joustavampaan työvoiman käyttöön. Nykyisen virkamieslainsäädännön mukainen rekrytointi ei ole yhtenevä valtionhallinnon kehityssuunnan kanssa, sillä lainsäädäntö ei tue joustavia tapoja työvoiman käyttöön. Hätäkeskuslaitoksessa työskentelee noin 600 virkamiestä. Vuoden aikana rekrytointeja tehdään noin 200, joista suurin osa on määräaikaisia nimityksiä pääasiassa sijaisuuksiin ja projektitehtäviin. Mikäli valitusoikeus ulotetaan koskemaan virkanimityksiä, tulee se työllistämään lisää virastojen hallintohenkilöstöä, jota on jatkuvasti pyritty vähentämään. Turvallisuusalan virastojen operatiivisiin virkoihin on määritelty niitä koskevassa laissa tai asetuksessa erityiset pätevyysvaatimukset. Tämän vuoksi päteviä hakijoita on vain vähän suhteessa avoimiin virkoihin tai määräaikaisiin virkasuhteisiin. Turvallisuusalan virastoissa erityisesti operatiivinen toiminta tulee jatkossakin hoitaa virkatyönä eikä työsopimusten laajentaminen ole juuri mahdollista. Tästä syystä valitusoikeuden laajentaminen nimityksiin kuormittaisi eniten virastoja, joissa työsopimussuhteista henkilöstöä ei juuri voida käyttää. Hätäkeskuslaitos katsoo, että valituskiellon poistaminen vaikeuttaa henkilöstövoimavarojen joustavaa käyttöä sekä lisää merkittävästi rekrytointiin ja mahdollisiin valituksiin sitoutuvaa hallinnollista työtä. Mikäli valituskielto tullaan poistamaan, tulisi joka tapauksessa määräaikaisiin virkasuhteisiin nimittäminen jättää pois valitusoikeuden piiristä. Johtaja, ohjaus ja ennakointi Teemu Lehti Henkilöstöpäällikkö Timo Jauhiainen Osoite Address Puhelin Telefon E-mail Hätäkeskuslaitos +358 (0)295 480 112 hatakeskuslaitos@112.fi PL 112, FI-28131 PORI Nödcentralsverket Faksi Telefax etunimi.sukunimi@112.fi PB 112, FI-28131 BJÖRNEBORG +358 (0)295 411 800 forstnamn.efternamn@112.fi www.112.fi
Ohjaus- ja ennakointiosasto 20.1.2017 Lausunto HAK-17545 2 (2) 00.02.04 HAK-2016-1039 Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Hätäkeskuslaitos 20.01.2017 klo 08:38. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Liitteet Jakelu Sisäministeriön kirjaamo Hanne Huvila Tiedoksi Osoite Address Puhelin Telefon E-mail Hätäkeskuslaitos +358 (0)295 480 112 hatakeskuslaitos@112.fi PL 112, FI-28131 PORI Nödcentralsverket Faksi Telefax etunimi.sukunimi@112.fi PB 112, FI-28131 BJÖRNEBORG +358 (0)295 411 800 forstnamn.efternamn@112.fi www.112.fi
LAUSUNTO 19.01.2017 MIG-17542 00.03.01 MIGDno-2016-1427 Sisäministeriö Hallinto- ja kehittämisosasto kirjaamo@intermin.fi Lausuntopyyntönne SMDno-2016-1908 nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista selvittäneen työryhmän muistiosta MAAHANMUUTTOVIRASTON LAUSUNTO Maahanmuuttovirasto kiittää mahdollisuudesta lausua esityksestä avata viran tai virkasuhteen hakijoille valitusoikeus valtion virkaan ja virkasuhteeseen nimittämisestä. Maahanmuuttoviraston näkemyksen mukaan valituskiellon poistaminen virkaan tai virkasuhteeseen nimittämistä koskevista päätöksistä lisäisi Maahanmuuttoviraston henkilöstöhallinnon ja viraston muidenkin yksiköiden työmäärää nimitysasioiden valmistelussa. Valitusten käsittely lisäisi sekä nimityspäätöksen tehneen yksikön, henkilöstöhallinnon että viraston oikeuspalveluiden työmäärää ja voisi edellyttää henkilöstöhallinnon resurssien kasvattamista. Mahdollisuus valitukseen toisi rekrytointimenettelyyn kankeutta ja rekrytointeihin viivettä. Valitusaika ja valitusprosessin kesto aiheuttaisivat väliaikaisvaiheen, jonka kuluessa haettavana olevan viran tehtävien hoitaminen olisi toteutettava väliaikaisjärjestelyin. Valitusprosessi, sen lopputulos ja määräaikaiset tilapäisjärjestelyt voisivat vaikuttaa heikentävästi tehtävien hoidon jatkuvuuteen ja toiminnan tuloksellisuuteen sekä viraston tehokkaaseen toimintaan. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan tilanteita, joissa viraston nimitysmenettely olisi ehdotuksessa esitetyn kaltaisella tavalla virheellinen tai lainvastainen ja päätös kumoutuisi hallinto-oikeudessa, olisi todennäköisesti erittäin vähän. Valitustilanteissa nimityspäätöksen lainvoiman saavuttaminen voisi kuitenkin kestää valitusvaiheen kestosta johtuen jopa pari vuotta. Ylijohtaja Jaana Vuorio Ylitarkastaja Sanna Ubani Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Maahanmuuttovirasto 19.01.2017 klo 17:20. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta.
LAUSUNTO 2 (2) Jakelu Tiedoksi SM/ Hallinto- ja kehittämisosasto Maahanmuuttovirastossa - apulaispäällikkö - oikeus- ja maatietoyksikön johtaja - turvapaikkayksikön johtaja - maahanmuuttoyksikön johtaja - kansalaisuusyksikön johtaja - vastaanottoyksikön johtaja - asiakkuus ja viestintäyksikön johtaja - sähköiset palvelut -yksikön johtaja - henkilöstöpäällikkö - kehittämispäällikkö
24.1.2017 PeO17180 1 (1) 00.02.01 PeODno-2016-682 SMDno-2016-1908 VM/2109/03.01.00/2016 Pelastusopiston lausunto nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista selvittäneen työryhmän muistiosta Pelastusopisto pitää valituskiellon kumoamista selvittäneen työryhmän ehdotuksia valituskiellon kumoamisesta kannatettavina. Hyvänä pidetään myös sitä, että valitusoikeutta ei kuitenkaan ehdoteta avattavaksi enintään kahden vuoden määräajaksi nimitettäessä. Lisäksi hyvänä pidetään sitä, että nimityspäätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Näillä menettelytavoilla toisaalta parannetaan hakijoiden oikeusturvaa, mutta huomioidaan samalla työnantajan näkökulmasta tarkoituksenmukaisuuden näkökulma. Riski nimittämispäätöksien monimutkaistumisesta on olemassa, mutta toisaalta Pelastusopisto katsoo, että riittävän hyvin perusteltu nimitysmuistio sekä hakijoiden aktiivinen informointi hakuprosessin eri vaiheista sekä päätöksenteon perusteista minimoi riskin konkretisoitumista. Hallintojohtaja Pia Viklund Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Pelastusopisto 24.01.2017 klo 11:14. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Jakelu Kirjaamo SM Hanne Huvila SM Pelastusopisto Puhelin (vaihde) www.pelastusopisto.fi PL 1122 (Hulkontie 83) 0295 450 201 70821 Kuopio
Lausunto ID-178320 1 (5) 19.01.2017 POL-2016-18273 Sisäministeriö SMDno-2016 1908 Lausunto; nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoaminen Sisäministeriö on pyytänyt Poliisihallitukselta lausuntoa nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista selvittäneen työryhmän muistiosta. Poliisihallitus on pyytänyt asiassa lausuntoa poliisiyksiköiltä. Saadut lausunnot on huomioitu tässä lausunnossa. Poliisihallitus lausuu asiasta seuraavaa: Työryhmän muistiossa, joka sisältää hallituksen esityksen muotoon laaditun ehdotuksen valtion virkamieslain muuttamisesta, ehdotetaan valtion virkamieslain muuttamista siten, että avattaisiin oikeus hakea valittamalla muutosta virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämistä koskevaan päätökseen. Nimityspäätöksistä ei voisi kuitenkaan valittaa, jos nimittämistoimivalta kuuluu tasavallan presidentille tai valtioneuvoston yleisistunnolle, jos päätös koskee nimittämistä enintään kahden vuoden määräajaksi taikka jos virka tai virkasuhde täytetään lain nojalla haettavaksi julistamatta. Tuomioistuin voisi kumota nimityspäätöksen vain sellaisen menettelyvirheen tai muun lainvastaisuuden perusteella, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa valittajan mahdollisuuksiin tulla nimitetyksi. Nimityspäätös voitaisiin panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Valtion virassa olevan virkamiehen virkasuhde ei katkea ennen kuin uutta nimitystä koskeva päätös saa lainvoiman, jos virkamies alkaa hoitaa uutta virkaa ennen tätä ajankohtaa. Virkamiehellä on oikeus saada virkavapautta aikaisemmasta virasta kunnes nimityspäätös saa lainvoiman. Poliisihallitus ei puolla nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista. Valitusoikeuden avaaminen ei Poliisihallituksen näkemyksen mukaan käytännössä juurikaan lisäisi viranhakijoiden oikeusturvaa eikä valitusoikeuden laajentaminen nimityksiin ei ole siten tarkoituksenmukaista. Valitusoikeuden avaamista puoltavia ja vastaan puhuvia seikkoja on nostettu muistiossa esille useita. Valituskiellon avaamista puoltavia konkreettisia seikkoja ovat muistion mukaan lähinnä valtiota ja kuntia koskevien säännösten yhdenmukaistaminen sekä muutoksen seurauksena mahdollisesti odotettavissa oleva nimitysmuistioiden laadun paraneminen. Vastaan puhuvat seikat ovat Poliisihallituksen näkemyksen mukaan merkittävästi painavampia, kun sen puolesta puhuvat. Kenties tärkeimpänä tällaisena seikkana olisi muutoksesta odotettavissa oleva merkittävä haitta virastojen tulokselliselle toiminnalle ja toimintojen järjestämiselle. Työryhmän muistiossa todetaan, että nimitetyksi tuleminen ei ole subjektiivinen oikeus. Virkaan valituksi tuleminen ei ole sellainen yksilöä koskeva POLIISIHALLITUS Asemapäällikönkatu 14, PL 22, 00521 HELSINKI kirjaamo.poliisihallitus@poliisi.fi Puh. +358 295 480 181, Faksi +358 295 411 780 poliisi.fi
Lausunto ID-178320 2 (5) oikeus, että henkilöllä tulisi olla perustuslain 21 :n mukainen mahdollisuus hakea muutosta virkanimitystä koskevaan päätökseen. Tulkinta on vakiintunut eikä sitä ole tarpeen arvioida uudelleen. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artikla ei muistion mukaan myöskään edellytä valitusoikeuden avaamista. Nimityksiin liittyviä oikeussuojakeinoja on jo tällä hetkellä olemassa, mm. ylempien lainvalvojien laillisuusvalvonta ja kantelumahdollisuus sekä tasaarvolain ja yhdenvertaisuuslain mukaiset menettelyt. Lisäksi muistiossakin todetaan, että valtionhallinnon nimityspäätösten valmistelu on ammattimaista ja päätöksentekoprosessi selkeä, ja asiavirheiden määrä nimityspäätöksissä on vähäinen. Lisäksi poliisin laillisuusvalvonnassa on yhtenä tarkastuskohteena viime vuosien aikana ollut nimitysmenettely. Laillisuusvalvontaa on suoritettu sekä ennakoivasti että jälkikäteisesti. Tarkastuksissa on kyse laadun ja yhdenmukaisten menettelyiden varmistamisesta. Poliisihallituksen näkemyksen mukaan valitusoikeus heikentäisi valtion mahdollisuuksia rekrytoida parasta mahdollista henkilöstöä ja olla kilpailukykyinen työnantaja, sillä valitusoikeus toisi mukanaan monia epävarmuustekijöitä. Yleinen käsitys on, että valtion virkasuhteiden yksityistä sektoria turvatumpi työsuhteen pysyvyys on merkittävä kilpailuetu. On ennustettu, että Suomi tulee tulevina vuosina kärsimään työvoimapulasta. Tällaisessa tilanteessa on lyhytnäköistä, jos valtio heikentää kilpailukykyään osaavasta työvoimasta. Viranhoidon epävarmuus ja lisääntyvät määräaikaisuudet vaikeuttaisivat merkittävästi valtion viranomaistoimintojen hoitamista. Jo nyt poliisihallinnossa on vaikeuksia saada virkamiehiä määräaikaisiin virkasuhteisiin ja joihinkin määräaikaisiin tehtäviin ei käytännössä saada pätevimpiä hakijoita. Muutoksenhaku ja sen aiheuttama epävarmuus veisi helposti 1-3 vuotta ja kuitenkin tällöinkin viranomaistoiminnot tulee järjestää tehokkaasti ja tuloksellisesti. Valituskiellon poistaminen saattaisi myös lisätä työsopimussuhteiden käyttöä valtiolla. Kuitenkin virkamieslain mukaan virkasuhde on pääpalvelussuhde. Poliisitoiminnassa työsopimussuhde ei tule edes kyseeseen, sillä julkista valtaa käyttävät tehtävät tulee hoitaa virkasuhteessa ja virkavastuulla. Esitetyllä tavalla toteutuessaan valituskiellon kumoaminen tulisi lisäämään määräaikaisia virkasuhteita huomattavasti, sillä virkaan nimitetyllä on oikeus ottaa virka vastaan vasta silloin, kun nimitys on saanut lainvoiman, ja tämä saattaa viedä useita vuosia. Kuitenkin näissäkin tilanteissa on viranomaistehtävien hoitaminen turvattava ja nimitettävä joku hoitamaan tehtävää määräajaksi. Poliisissa valitusoikeuden myöntäminen saattaa joissakin tapauksissa vaikuttaa poliisin toiminnan tehokkuuteen, jos samassa yksikössä jouduttaisiin hoitamaan useita tehtäviä samanaikaisesti erilaisin tehtäväjärjestelyin. Muistiosta ei käy ilmi, kuinka pitkäksi aikaa tällainen edellä mainittu nimitys tulisi tehdä, kun ei ole tiedossa, milloin päätös saa lainvoiman. Mikäli nimitys tehdään yli vuodeksi, tuleeko viraston VM:n määräaikaisia virkasuhteita koskevan ohjeen perusteella hakea julkisen haun kautta toista henkilöä
Lausunto ID-178320 3 (5) hoitamaan valituksen johdosta avoimeksi jäävää virkaa? Esityksen mukaan valitusoikeutta ei olisi alle kahden vuoden määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämisestä. Muistiosta ei käy selkeästi ilmi, voisiko myös edellä mainitusta nimityspäätöksestä (henkilö nimitetty hoitamaan tehtävää, kunnes nimityspäätös saa lainvoiman) valittaa, mikäli nimityspäätös tehdään yli 2 vuotta kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen. Lisäksi valtion virassa jo oleva, nimitetyksi tullut henkilö voisi olla valitusajan virkavapaana aiemmasta virastaan, jolloin senkin viran tehtävien hoitaminen tulee järjestää määräaikaisella nimityksellä. Virasto hakee julkisen haun kautta sijaista ja jos sijaisuuden kesto on yli kaksi vuotta, päätös on jälleen valituskelpoinen. Vakinaisesti virasto voi paikan täyttää vasta, kun päätös on saanut lainvoiman. Valitusoikeuden myöntäminen saattaa aiheuttaa edellä kuvatulla tavoin epävakautta ja epävarmuutta viranhoitoon sekä viraston tulokselliselle toiminnalle ja toimintojen järjestämiselle. Lyhyiden, alle 2 vuoden määräaikaisuuksien rajaaminen valitusoikeuden ulkopuolelle saattaa myös johtaa siihen, että valitusoikeuden kiertämiseksi määräaikaisia virkasuhteita tullaan tekemään alle kahdeksi vuodeksi niissäkin tapauksissa, joissa lainmukaista perustetta määräaikaisuuden pätkimiselle ei olisi. Kuten jo edellä on todettu, on määräaikaisiin virkasuhteisiin jo nyt suuria vaikeuksia saada parhaita henkilöitä, ja uudistus todennäköisesti tarkoittaisi sitä, että vaikeudet vain lisääntyisivät. Jo nykyinen koeajan lakiperusteinen virkavapaus aiheuttaa hankaluuksia tehtävien hoitamiselle. Huomattavaa on myös se, että yksityisellä sektorilla ei tunneta virkavapausmenettelyä, joten esitetty muutos todennäköisesti heikentäisi valtion kilpailukykyä osaavasta työvoimasta. Edellä mainituilla perusteilla ainakin kaikki määräaikaiset virkasuhteet tulisi jättää valitusoikeuden ulkopuolelle. Valitusprosessin keston aikana valittu henkilö saattaa myös ilmoittaa päätöksen saadessa lainvoiman, ettei ota lainkaan virkaa vastaan. Tällöin joudutaan käynnistämään uusi hakukierros. Muistiossa myös todetaan, että jos päätös kumotaan, valintaprosessi käynnistyy alusta. Muistiossa ei ole kuitenkaan ole otettu kantaa siihen, järjestetäänkö tällöin uusi julkinen haku vai arvioidaanko virkaa aikaisemmin hakeneita uudelleen? Muistiosta ei myöskään ilmene, voiko sama henkilö olla nimitettynä useampaan tehtävään samanaikaisesti, jos päätökset eivät ole saaneet lainvoimaa? Esimerkiksi, jos virastossa A vakituisessa virassa oleva hakee ja tulee nimitetyksi ensin virastoon B ja tuomiosta valitetaan, eikä päätös ole lainvoimainen, voiko hän samalla hakea virastoon C ja tulla valituksi siihen virkaan? Miten toimitaan tilanteissa, jos molemmissa virastoissa päätöksestä valitetaan (kaksi nimityspäätöstä odottaisi lainvoimaisuutta yhtä aikaa) tai vaihtoehtoisesti, jos henkilö valitaan lainvoimaisella päätöksellä virastoon C, mutta hän haluaakin myöhemmin aloittaa virastossa B, mikäli alkuperäinen nimityspäätös tulee lainvoimaiseksi? Esim. 1: Henkilö nimitetään virastoon B 1.1.2014 lukien. Päätöksestä valitetaan ja se jää odottamaan lainvoimaisuutta. Henkilö hakee, tulee valituksi ja nimitetään virastoon C 1.10.2014 lähtien. Kun tuomio saa lainvoimaisuuden esim. 30.6.2016, tuleeko alkuperäinen nimityspäätös
Lausunto ID-178320 4 (5) virastoon B voimaan 1.7.2016 lukien ja katsotaanko henkilö irtisanoutuneeksi virastosta C vastaavasta ajankohdasta lukien? Esim. 2: Oletetaan, että myös viraston C päätöksestä olisi valitettu (epätodennäköistä, mutta teoriassa mahdollista). Jos henkilö saisi valita, hän työskentelisi mieluummin virastossa C kuin B. Henkilö on aloittanut virastossa B 1.1.2014 odottaen päätöksen lainvoimaisuutta (hän on siis edelleen virkavapaalla virastosta A). Toisen haun perusteella hän siirtyisi 1.10.2014 lukien virastoon C nimityspäätöksellä, joka ei ole myöskään lainvoimainen. Onko henkilö tällöin virkavapaalla virastoista A ja B? Mikäli ensimmäinen nimityspäätös (virasto B) tulisi lainvoimaiseksi esim. 1.1.2015, henkilö ilmeisesti siirtyy tällöin takaisin virastoon B työskentelemään virkaan ja on virkavapaalla virastosta C. Kun viraston C päätös tulee lainvoimaiseksi, hän siirtyisi takaisin virastoon C vakituiseen virkaan. Poliisin hallinnosta annetun lain 15j :n mukaan vanhemman konstaapelin, vanhemman rikoskonstaapelin ja nuoremman konstaapelin virka voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta. Tällöin virkaan nimittämisestä ei ole valitusoikeutta. Jotta myös kyseisiin virkoihin saataisiin paras mahdollinen henkilö ja erityisesti jollei poliisiyksikössä ole määräaikaista henkilöä vastaavissa tehtävissä, julistetaan myös ko. virat tai määräaikaiset virkasuhteet usein haettavaksi. Poliisihallituksen käsityksen mukaan tällöin myös kyseiset nimitykset tulisivat valitusoikeuden piiriin. Tämä tarkoittaisi sitä, että käytännössä ko. virkasuhteita ei enää julkisen haun kautta täytettäisi, joka on puolestaan poliisihallinnon henkilöstön liikkuvuuden ja osaamisen kehittämisen sekä myös avoimuuden näkökulmasta selkeä heikennys nykytilaan. Poliisihallitus pitää perusteltuna, että poliisihallinnon virat ja määräaikaiset virkasuhteet jätettäisiin valitusoikeuden ulkopuolelle. Myös suurin osa puolustusvoimien viroista on jäämässä edelleen sen ulkopuolelle. Poliisitoiminnan kannalta on tärkeää, että nimitykset voidaan hoitaa nopeasti ja tuloksellinen tehtävien hoito heti nimityksen jälkeen on mahdollista. Suuressa osassa poliisihallinnon tehtäviä käytetään merkittävää julkista valtaa ja näiden tehtävien tehokas ja tuloksellinen hoitaminen kaikissa tilanteissa on kansalaisten turvallisuuden kannalta keskeistä. Poliisihallinnon henkilöstöstä vain n. 20 % työskentelee siviilitehtävissä ja näistäkin merkittävä osa valvonta- ja hälytystoimintaan tai rikostorjuntaan liittyvissä asiantuntijatehtävissä. Tämä puoltaa kaikkien poliisihallinnon virkojen ja virkasuhteiden jättämistä valitusoikeuden ulkopuolelle. Mikäli tämä on mahdotonta, tulisi ainakin poliisivirat jättää valitusoikeuden ulkopuolelle. Muistion mukaan valittajan tulee ensisijaisesti osoittaa, että nimittävä tai nimitystä valmisteleva viranomainen on tehnyt sellaisen virheen haku- tai nimitysmenettelyssä, joka on vaikuttanut valittajan mahdollisuuksiin tulla nimitetyksi virkaan tai virkasuhteeseen. Nimityksen tehnyt viranomainen pystyisi kuitenkin osoittamaan, että valittajaa ei olisi nimitetty, jolloin päätöstä ei kumota. Tämä kuitenkin aiheuttaa viranomaiselle merkittävän määrän lisätyötä ja -järjestelyitä, jos asiaa joudutaan puimaan eri oikeusasteissa. Virastolla on kuitenkin oikeus käyttää harkintavaltaa ja tehdä erilaisia painotuksia valintaa tehdessään, jolloin useasta potentiaalisesta ehdokkaasta valitaan yksi viraston päättämien painotusten perusteella eikä tuomioistuin oikein pysty asiaa muuttamaan. Valituskiellon avaaminen tuskin
Lausunto ID-178320 5 (5) tulisi siten muuttamaan kovinkaan montaa nimityspäätöstä, mutta valitusten vuoksi valtion rekrytointiprosessi vaikeutuu huomattavasti ja lainvoimaisten nimitysten voimaantulo pitkittyy, joka hankaloittaa merkittävästi pätevien henkilöiden rekrytointia. Myös asioiden määrä nousee hallintooikeudessa, joka vaikuttaa varmasti osaltaan käsittelyaikoihin ja tuo valtiolle lisäkustannuksia. Valtion nimityksissä tulisi pyrkiä pikemminkin ketteryyteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Byrokratiaa lisäävää sääntelyä ylipäätään tulisi karttaa. Mikäli kuitenkin päädyttäisiin valituskiellon kumoamiseen, Poliisihallitus pitää perusteltuna harkita valitusoikeuden maksullisuutta perusteettomien valitusten välttämiseksi. Oikeusministeriö on todennut, että asioinnin tuomioistuimissa tulisi olla pääsääntöisesti maksullista ottaen kuitenkin huomioon, että vähävarainen vapautuu tuomioistuinmaksusta. Perusteettomat valitukset tulisivat todennäköisesti ainakin aluksi kuormittamaan hallinto-oikeuksia ja hidastamaan oikeusprosessia, ja tämä tuo merkittävää haittaa niin nimitetylle henkilölle kuin viranomaistoiminnallekin. Poliisihallituksen näkemyksen mukaan valituskiellon kumoamisella on enemmän riskejä kuin mahdollisuuksia eli todennäköisyys viranomaisen toiminnan häiriintymiseen on suuri, mutta todennäköisyys virheellisen nimityksen korjaamiseen on pieni. Poliisiylijohtajan sijainen, poliisijohtaja Timo Saarinen Ylitarkastaja Miia Lehmus-Niemi Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Poliisi 19.01.2017 klo 08:56. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Jakelu Tiedoksi Sisäministeriö; kirjaamo Poliisihallitus; esikunta, poliisiylitarkastaja Niina Uskali
Rajavartiolaitoksen esikunta Lausunto RVL169863 1 (3) 00.01.00 RVLDno-2016-2567 22.12.2016 Sisäministeriö Hallinto- ja kehittämisosasto Viite: SMDno-2016-1908 VM työryhmämuistio nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamisesta Rajavartiolaitoksen esikunta toimii samalla sisäministeriön rajavartio-osastona ja se lausuu työryhmän muistion osalta seuraavaa: Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 6 :n mukaan Rajavartiolaitoksen sisäinen järjestys on sotilaallinen. Muistiossa valitusoikeuden perusteeksi esitetyt seikat eivät edellytä valitusoikeuden avaamista sotilaallisesti järjestetyissä organisaatioissa. Rajavartiolaitoksen noin 400 siviiliviran jättämisellä valitusoikeuden ulkopuolelle ei myöskään ole haitallista vaikutusta arvioitaessa perustuslakivaliokunnan esittämien yleiseen oikeusvarmuuteen ja hallinnon avoimuuteen liittyvien yleisen tason tavoitteiden toteuttamista. Rajavartiolaitoksen lakisääteiset tehtävät huomioon ottaen, myöskään kuntasektorilla olemassa oleva valitusmahdollisuus ei edellytä valitusoikeuden avaamista Rajavartiolaitoksen kaltaisessa organisaatiossa. Rajavartiolaitoksessa siviilivirkoja koskee normaali virkamiesoikeudellinen täyttämismenettely avoimeksi julistamisineen. Valitusoikeus heikentäisi työryhmämuistiossa esitetyllä tavalla Rajavartiolaitoksen työnantajakilpailukykyä ja mahdollisuuksia rekrytoida parasta mahdollista siviilihenkilöstöä. Siviilivirkamiesten saaminen sotilasorganisaation palvelukseen ja pysyttäminen palveluksessa on jo nykyiselläänkin ajoittain vaikeaa johtuen organisaation sotilasvirkakeskeisyydestä. Rajavartiolaitos kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että toisin kuin puolustusvoimissa, Rajavartiolaitoksessa on katsottu, että avoin hakumenettely siviiliviroissa kuitenkin edistää Rajavartiolaitoksen tavoitteita parhaan aineksen saamiseksi palvelukseen. Rajavartiolaitos pitääkin kestämättömänä sitä, että kyseiset siviilivirat työryhmämuistiossa esitetyn perusteella tulisivat nyt lisäksi kattavan valitusoikeuden piiriin samalla, kun puolustusvoimissa vain osa siviiliviroista olisi valitusoikeuden kohteena. Ottaen huomioon Rajavartiolaitoksen sodan ajan tehtävät, Rajavartiolaitoksella on sotilaallisesti järjestettynä organisaationa puolus- Sisäministeriö Inrikesministeriet Ministry of the Interior Rajavartiolaitoksen esikunta Staben för gränsbevakningsväsendet Headquarters of the Finnish Border Guard PL 3 (Vilhonvuorenkatu 6), 00131 HELSINKI PB 3 (Vilhelmsbergsgatan 6), 00131 HELSINGFORS PO Box 3 (Vilhonvuorenkatu 6), FI-00131 HELSINKI Puhelin 0295 421 000, Faksi 0295 411 500 Telefon 0295 421 000, Fax 0295 411 500 Phone +358 (0)295 421 000, Fax +358 (0)295 411 500 www.raja.fi www.raja.fi www.raja.fi
RVL169863 2 (3) tusvoimia vastaavat identtiset tarpeet siviilivirkoja koskevien nimityspäätösten valituskiellolle. Pelkästään jo se seikka, että Rajavartiolaitoksen siviilivirat julistetaan haettaviksi, asettaa Rajavartiolaitoksen tällä hetkellä epäedulliseen asemaan kilpailussa sotilaallisesti järjestetyn organisaation siviiliviroista. Menettely rasittaa myös rekrytointiprosessia ja lisää hakijoiden epävarmuutta. Jos nykytilannetta vielä vaikeutetaan työryhmän muistiossa esitetyin tavoin oikeuttamalla valittaminen Rajavartiolaitoksen siviilivirkoja koskevista nimityspäätöksistä, se olisi Rajavartiolaitoksen siviilivirkamiesten saatavuuden kannalta haitallista. Tässä kohdin tulee myös ottaa huomioon vallitseva rajaturvallisuustilanne ja kansallisen turvallisuuden näkökohdat. Edellä mainittuun viitaten Rajavartiolaitos toteaa, että nykyisin jo käytössä olevat oikeussuojakeinot ovat riittävät turvaamaan hakijoiden aseman. Näin erityisesti kun otetaan huomioon, että virkamiehet toimivat virkavastuulla myös nimityspäätöksiä valmistellessaan ja tehdessään. Jos kuitenkin valitusoikeus joltain osin toteutetaan, Rajavartiolaitos pitää välttämättömänä, että virkamieslakiin sisällytetään säännös siitä, että virkaan nimitetyn katsotaan tällöin tulleen lain nojalla nimitetyksi määräaikaiseen virkasuhteeseen päätöksen lainvoimaiseksi tuloon saakka. Tällä varmistetaan asianmukaisen resurssin saatavuus ilman, että nimitettyä kuitenkaan kohtuuttomasti sidotaan epävarmaan palvelussuhteeseen. Työryhmän esittämä mahdollisuus koko päätöksen täytäntöönpanon lykkäämisestä valituksen käsittelyn ajaksi ei ole hallinnollisesti eikä virkamiesoikeudellisesti tarkoituksenmukaista. Kun otetaan kokonaisuudessaan huomioon työryhmän valitusoikeuden puolesta ja vastaan esittämät seikat, muistiossa esitetyt vaikutukset viranomaisten toimintaan ja se, ettei Euroopan unionin sääntely tai kansainvälinen oikeus muutoinkaan edellytä valitusoikeudesta säätämistä, työryhmän loppupäätelmiä ei voida pitää riittävän perusteltuina valituskiellon kumoamiseen. Valitusoikeuden työllistävät ja kustannuksia aiheuttavat seikat eri viranomaisten hallinnossa on tuotu toiminnallisesti esille jo itse muistiossa. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön sijainen Kenraalimajuri Pasi Kostamovaara Rajavartioylitarkastaja Pertti Normia Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Rajavartiolaitos 22.12.2016 klo 09:15. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta.
RVL169863 3 (3)
9J Suojelupoliisi Skyddspol isen LAUSUNTO 1 (3) FD 20.1.2017 Dnro 489/2016 Sisäministeriö Hallinto- ja kehittämisosasto Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 7.12.2016 (VM/2109/03.01.00/2016), sisäministeriön lausuntopyyntö 16.12.2016 (SMDno-2016-1908) SUOJELUPOLIISIN LAUSUNTO NIMllYSPÄÄTÖKSIÄ KOSKEVAN VALITUSKIELLON KUMOAMISEEN LIITTYEN Asia VASTAUS Sisäministeriön hall into- ja kehittämisosasto on pyytänyt Suojelu poliisilta lausuntoa nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista selvittäneen työryhmän muistiosta. Suojelupoliisi lausuu asiassa seuraavaa: Nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamista selvittäneen työryhmän ehdotuksen mukaan muun muassa valtion virkamieslaissa avattaisiin oikeus tietyin rajoituksin hakea valittamalla muutosta virkaan ja virkasuhteeseen nimittämisestä. Suojelupoliisi lausuu asiaan liittyen ensisijaisesti valtion virkamieslain muuttamisehdotuksen osalta. Suojelupoliisi pitää yleisellä tasolla hyvänä viranomaisten toimintaan liittyvien oikeusturvatakeiden vahvistamista ja näiltä osin työryhmän muistiossa esitettyjä näkökohtia pidetään perusteltuina. Nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon kumoamiseen liittyy Suojelupoliisin näkemyksen mukaan kuitenkin merkittävässä määrin myös nykytilan säilyttämistä puoltavia tekijöitä, joita on tuotu esille myös työryhmän ehdotuksessa. Ehdotuksen nykytilan arvioinnissa on valtion virkamieslain osalta todettu muun muassa, että valituskiellon poistamista harkittaessa on otettava huomioon myös vaatimukset, joita viranomaisen toiminta ja toiminnan häiriöttömän jatkuvuuden vaatimukset asettavat. Lisäksi muistiossa on nostettu esille myös tehtävään nimitetyn virkamiehen oikeusturvan tarve. Suojelupoliisin näkemyksen mukaan virkamieslain valituskiellon kumoamisella tulisi olemaan merkittävä vaikutus viranomaisen toimintaan erityisesti seuraavien seikkojen kautta: - valitusoikeuden aiheuttama epävarmuus nimityspäätöksen pysyvyydestä olisi omiaan heikentämään edellytyksiä uuden henkilöstön rekrytoimiseen erityisesti valtionhallinnon ulkopuolelta konkretisoituvat valitusprosessit olisivat omiaan heikentämään viranomaisen edellytyksiä toteuttaa rekrytoinnit viraston toiminnallisten tarpeiden edellyttämällä tavalla ja aikataululla konkretisoituvien valitusprosessien aiheuttama työmäärä edellyttäisi viranomaisen lisäresursointia SUOJELUPOLIISI Ratakatu 12. PL 151, 00121 HELSINKI Puh. 029 548 0131
9J Suojelupoliisi Skyddspolisen FO 2 (3) Tilanteessa, jossa esimerkiksi yksityisen työnantajan palveluksesta pois siirtyneen henkilön nimitys myöhemmin kumotaan, voi kyseinen henkilö menettää sekä virkansa että myös aikaisemman työpaikkansa yksityisellä työnantajalla. Tähän voi johtaa esimerkiksi se, ettei yksityisen työnantaja välttämättä hyväksy järjestelyä, jossa henkilö työskentelee kyseisen työantajan palveluksessa ennalta määräämättömän pituisen valitusprosessin ajan virkanimityspäätöksen lainvoimaistumiseen saakka, koska järjestely voi haitata yksityisen työnantajan toimintaa. Siinä tapauksessa, että virkaan nimitetty henkilö ei ennen valitusasian ratkaisua siirry viranomaisen palvelukseen, viranomainen joutuu puolestaan väliaikaisin toimenpitein järjestelemään virkaan kuuluvien tehtävien hoitamisen, mikä ei kaikissa tilanteissa ole välttämättä edes mahdollista huomioiden muun muassa tehtäviin perehtymisen vaatima aika, perehdyttämisen vaatimat resurssit ja väliaikaisten henkilöiden heikko saatavuus. Käytännössä nimitysasiaan liittyvä valitusprosessi saattaisi siis joiltakin osin jopa estää viranomaisen normaalin toiminnan valitusprosessin vireilläoloaikana. Lisäksi tulee huomioida se, että valitusprosessi ja sen negatiiviset vaikutukset viranomaisen toimintaan voidaan saattaa voimaan ilman minkäänlaista konkreettista näyttöä viranomaisen virheellisestä menettelystä, mikä teoriassa mahdollistaa myös kyseisen oikeuden tehokkaan shikaaninomaisen käytön viranomaista kohtaan. Edellä kuvatut esimerkit osoittavat, että nimityspäätöksen pysyvyyteen liittyvä epävarmuus on omiaan johtamaan työryhmän muistiossa esille nostettuihin työnantajaan ja nimitettyyn henkilöön kohdistuviin negatiivisiin seurauksiin. Muistion kohdassa 2.2 on selostettu valitusoikeuden puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja. Vaikka työryhmä on työskentelynsä lopputuloksena päätynyt esittämään valituskiellon kumoamista, muistiosta ei kuitenkaan kovinkaan laajasti käy ilmi se, miten asian puolesta ja sitä vastaan puhuvia näkökohtia on punnittu keskenään suhteessa muistion lopputulokseen. Työryhmän muistiossa on otettu esille seikkoja, jotka perustelevat sitä lähtökohtaa, että jo nykyinen virkamieslakiin perustuva nimittämismenettely ilman valitusoikeutta takaa riittävät oikeusturvan takeet viranhakijoille. Näiltä osin on viitattu muun muassa valtionhallinnon nimityspäätösten valmistelun ammattimaisuuteen, vakiintuneisiin päätöksentekomekanismeihin, virkavastuulla tapahtuvaan valmisteluun, nimitysprosessin läpinäkyvyyteen ja julkisuuteen, nimitysmuistion laatimisvelvoitteeseen ja viranomaisiin kohdistuvaan valvontaan. Muistiossa on käsitelty myös muutoksenhaun seurauksia ja niiden vaikutusta. Hallintolainkäyttölain mukaisen muutoksenhaun seurauksena nimityspäätös voisi jäädä voimaan tai se voitaisiin kumota. Työryhmän muistion pohjalta jää jossain määrin avoimeksi, mitä käytännön seurauksia ja vaikutuksia nimityspäätöksen kumoavalla päätöksellä tulisi olemaan esimerkiksi siinä tilanteessa, että nimityspäätös kumottaisiin yksittäisen hakijan tekemän valituksen perusteella. Päätöksen kumoamisen vaihtoehtona muistiossa on viitattu hyvitysseuraamukseen, jonka etuna olisi se, että valituksenalainen nimitys jäisi pysyväksi ilman uutta nimitysmenettelyä eikä hyvitykseen liittyvä prosessi vaikuttaisi viran tehtävien hoitoon eikä edellyttäisi väliaikaisjärjestelyjä.
9J Suojelupoliisi..., Skyddspolisen FO 3 (3) Suojelupoliisin näkemyksen mukaan olisi perusteltua arvioida sitä, voitaisiinko nimitysmenettelyssä ottaa valituskelpoisuuden sijasta sovellettavaksi Jonkinlainen hyvitysseuraamus, joka olisi toisaalta omiaan vahvistamaan hakijoiden oikeusturvaa, mutta toisaalta sen soveltaminen ei tulisi johtamaan nimityspäätöksen pysyvyyttä koskevan epävarmuuden aiheuttamiin seurauksiin. Suöjelupollisin päällikkö Poliisineuvos Osastopäällikkö Pirkka Kuusela