TAMPEREEN KIRJASTOT ENNEN JA NYT Tietoja Tampereen kaupungin kirjastoista

TAMPEREEN KIRJASTOT ENNEN JA NYT Tietoja Tampereen kaupungin kirjastoista Tampereen kaupunginkirjasto Pirkanmaan maakuntakirjasto 2010 1

SISÄLLYS TAMPEREEN KAUPUNKI, KIRJASTOPALVELUT............. 1 Palvelujen tilaaminen.................................... 1 Palvelujen tuottaminen................................... 1 PÄÄKIRJASTO......................................... 4 Maakuntakirjastotoiminta................................. 7 KIRJASTOAUTOT....................................... 8 KOILLINEN ALUE...................................... 10 Messukylän kirjasto..................................... 10 Kämmenniemen kirjasto.................................. 12 Pellervon kirjasto........................................ 13 Terälahden kirjasto...................................... 15 KAAKKOINEN ALUE.................................... 17 Hervannan kirjasto...................................... 17 Kaukajärven kirjasto..................................... 19 ETELÄINEN ALUE...................................... 20 Sampolan kirjasto....................................... 20 Härmälän kirjasto....................................... 22 Koivistonkylän kirjasto.................................... 24 Nekalan kirjasto......................................... 26 Peltolammin kirjasto...................................... 28 LÄNTINEN ALUE........................................ 29 Tesoman kirjasto........................................ 29 Lamminpään kirjasto..................................... 31 Lentävänniemen kirjasto.................................. 33 KIRJASTON KOTI JA LAITOSPALVELUT................... 35 KIRJASTON TIETOYHTEISKUNTAPALVELUT................ 38 Sampolan tietotori....................................... 38 Hervannan tietotori...................................... 40 Netti Nysse............................................ 41 KIRJASTOJEN TOIMIPAIKAT, ALUEIDEN VÄKILUKU 31.12.2009 JA VÄESTÖENNUSTEET................................. 42 LAKKAUTETUT SIVUKIRJASTOT.......................... 43 LAKKAUTETUT LAITOSKIRJASTOT........................ 45 2

TAMPEREEN KAUPUNKI, KIRJASTOPALVELUT Palvelujen tilaaminen Tampereen kaupungin tilaaja tuottaja mallissa tilaajalautakunnat vastaavat palveluiden järjestämisestä: arvioivat palvelutarpeet ja valitsevat palvelujen tuottajat. Pääosan kirjastopalveluista tilaa sivistys ja elämänlaatupalvelujen lautakunta. SIVISTYS JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNTA 2009 2010 Varajäsen Pj. apulaispormestari Perttu Pesä Vesa Eskola Vpj. Saara Saarteinen Piippa Jumppanen Jäsenet Tomi Erola Ilpo Sirniö Lasse Heikkilä Marco Roth Anna Kaisa Heinämäki Emilia Olkanen Antti Hervonen Matti Heinivaho Matti Joki Lasse Oksanen Johanna Loukaskorpi Anne Tervo Pirjo Rauhala Minna Talonen Pertti Virtanen Tiina Elovaara Sirkkaliisa Virtanen Jukka Lamminsivu Sivistys ja elämänlaatupalvelujen tilaajapäällikkönä toimii Tuula Martikainen. Palvelujen tuottaminen Hyvinvointipalvelujen tuotanto organisaatio koostuu sosiaali ja terveyspalveluista ja sivistyspalveluista. Sivistyspalvelujen yksi osa on kulttuuri ja vapaa aikapalvelut, joita johtaa tuotantojohtaja Toimi Jaatinen. Kulttuuri ja vapaa aikapalveluilla on yhteinen johtokunta. KULTTUURI JA VAPAA AIKAPALVELUJEN JOHTOKUNTA 2009 2010 Varajäsen Pj. Seppo Kovala Petri Linna Vpj. Eero Huhtakallio Kirsi Nurminen Jäsenet Seija Alatalo Erik Reinikka Iida Kalmanlehto Mari Palviainen Kirsi Nurmio Päivi Pyymäki Tommi Sirviö Antti Hoivala Miia Hannele Vuori Marja Civill 1

Kirjastotoimenjohtaja Kirjaston johtoryhmä YTM, kirjastonhoitaja Tuula Haavisto 2006 kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto, pj. kokoelmapäällikkö Maarit Helén kirjastovirkailija Liisa Lintunen (henkilökunnan edustaja) aluekirjastonjohtaja Marjut Pohjalainen (alueellisten palvelujen edustaja) kirjastotoimen apulaisjohtaja Paula Rautaharkko osastonjohtaja Niina Salmenkangas (pääkirjaston edustaja) verkkopäällikkö Petri Tonteri viestintäsuunnittelija Outi Viitasalo kirjastotoimen apulaisjohtaja Tuula Ylisalmi Aikaisemmat kirjastonhoitajat ja johtajat Kirjaston kehitysvaiheita Enbom, Israel 1863 1867 Lindroos, Ananias 1870 1873 Kärkönen, Tapani 1873 1906 Kärkönen, Suoma 1906 1920 Kemiläinen, Juho Arvi 1920 1927 Keravuori, Armo 1927 1937 Saarnio, Uuno 1938 1940 Palmgren, Raoul 1940 1941 Mäkelä, Mikko 1942 1973 Elonheimo, Elna 1973 1986 Martikainen, Tuula 1986 2006 Tampereen ensimmäinen kaikille kaupunkilaisille tarkoitettu lainakirjasto (Sällskapet för Låne Bibliothek i Tammerfors stad) perustettiin jo 7.3.1837. Huhtikuun 5. päivänä 1861 perustettiin seura, jonka tarkoituksena oli lainakirjaston ylläpitäminen. Kirjaston ensimmäinen lainauspäivä oli 20.5.1861. 1870 kirjasto sijoitettiin Kauppakadun varrella olevan alkeiskoulun kaksikerroksiseen rakennukseen. 1875 kirjasto pääsi muuttamaan Hämeenpuiston varteen kansakoulun rakennukseen, mutta jo vuonna 1879 kirjasto muutti Hammarenin taloon Kuninkaankatu 22:een. 1891 siirrettiin kirjaston toiminta tehtailija Salmisen taloon osoitteeseen Puutarhakatu 23. Kirjastotalohanke oli vireillä pitkään, jo vuonna 1893 herätettiin kirjaston johtokunnassa ajatus oman talon rakentamisesta kirjastolle ja lukusalille. Monien vaiheiden jälkeen vanha kirjastotalo valmistui 1925 ja vihkiäiset pidettiin Aleksis Kiven päivänä 10.10.1925. Nykyisen pääkirjaston arkkitehtikilpailu pidettiin vuonna 1978. Perinteitä noudattaen myös Metson vihkiäiset pidettiin Aleksis Kiven päivänä 10.10.1986. 1920 luvulla alettiin suunnitella sivukirjastojen perustamista. Ensimmäisenä avattiin 1922 Tammelan lainausasema ja 1923 Rantaperkiön siirtokirjastoasema. Tällä hetkellä lähikirjastoja on yhteensä 14. 2

Kaupungin toimintamallin uudistuksen osana myös kirjastossa on koulujen ja päiväkotien tapaan siirrytty alueelliseen toimintamalliin 1.9.2005 alkaen. Lähikirjastoverkko on jaettu neljään alueeseen seuraavasti: Koillinen alue: Messukylän, Kämmenniemen, Pellervon ja Terälahden kirjastot Kaakkoinen alue: Hervannan ja Kaukajärven kirjastot Eteläinen alue: Sampolan, Härmälän, Koivistonkylän, Nekalan ja Peltolammin kirjastot Läntinen alue: Tesoman, Lamminpään ja Lentävänniemen kirjastot Kesäkuun 27. päivänä 1966 aloitti kaupunginkirjaston ensimmäinen kirjastoauto toimintansa. Toinen kirjastoauto aloitti liikennöinnin 10.11.1969 ja Teiskon kuntaliitoksen myötä 1972 saatiin käyttöön kolmas kirjastoauto. Kirjastoauto Muumipeikko otettiin käyttöön 9.12.1991. Vuoden 1993 alusta kaupungin säästötoimien johdosta autojen lukumäärä vähennettiin kahteen. Kirjastoauto Roosa otettiin vanhemman kirjastoauton tilalle käyttöön 7.1.2003. Kirjastoauto Kustaa otettiin käyttöön 1.12.2009 Muumipeikon tilalle. Internet bussi Netti Nysse rakennettiin liikennelaitokselta poistettuun vanhaan linja autoon ja otettiin käyttöön 6.6.2001. Uusi Netti Nysse rakennettiin ja varustettiin pääosin etampere hankkeen varoin ja otettiin käyttöön 1.9.2005. Pispan palvelutaloon perustettiin 1982 lainausasema, jota palvelutalon asiakkaat käyttävät pääosin itsepalveluperiaatteella. Tammelan palvelukeskuksen kirjasto perustettiin heti palvelukeskuksen valmistuttua vuonna 1995. Saukonpuiston koulussa oli kirjakokoelma oppilaiden käytössä 1.10.1960 alkaen. Kokoelma lopetettiin vuonna 1989 ja Saukonpuiston koulua on siitä lähtien palveltu vaihtuvan kokoelman avulla. Kirjasto lähettää lisäksi vaihtuvia kokoelmia laitoksiin, vanhainkoteihin, päivätoimintakeskuksiin ja päiväkoteihin sekä palvelee kotiin niitä tamperelaisia, jotka eivät sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi voi käyttää tavallisia kirjastoja. 3

PÄÄKIRJASTO Käyntiosoite: Pirkankatu 2 Postiosoite: PL 152 33101 TAMPERE puh. (03) 565 611 tampereen.kaupunginkirjasto@tampere.fi www.tampere.fi/kirjasto/ Avoinna kevätkautena 2009 2010 ma pe 10.00 20.00 la 10.00 16.00 56 t/viikko Lehtilukusali, Puutarhakatu 1 ma pe 9.00 20.00 la 10.00 16.00 61 t/viikko Kesällä lyhyemmät aukioloajat. Perustaminen ja kehitys: Pääkirjasto toimi vanhassa kirjastotalossa osoitteessa Keskustori 4 vuosina 1925 1986. Vuonna 1925 pääkerroksessa oli yleinen lainausosasto, tieteellinen lukusali, yleinen lukusali, luettelointi, johtajan huone, johtokunnan huone sekä kerhohuone. Pohjakerroksessa sijaitsivat lasten ja nuorten lainausosasto, lasten lukusali, satusali ja sanomalehtilukusali sekä varastotilaa. Kolmanteen kerrokseen sijoitettiin valtuuston istuntosali ja kahvilasali, kirjaston varastotilaa sekä kirjastonjohtajan asunto. Neljännessä kerroksessa oli taidenäyttelysali ja työväenopiston huoneisto. 1940 luvulla jouduttiin varastotiloja järjestämään uudelleen. 1952 kirjasto sai käyttöönsä kaupunginvaltuuston kahvilasalin. Vuosina 1953 1954 tehtiin kirjastotalon kaikissa osastoissa perusteellisia korjauksia. Työväenopiston päästyä muuttamaan omaan rakennukseen 1960 luvulla sai kirjasto käyttöönsä suuresti tarvitsemaansa lisätilaa. Kaupunginkirjaston saatua maakuntakirjasto oikeudet 1972 se sai koko kirjastotalon omaan käyttöönsä. Kirjastossa jouduttiin suorittamaan eräitä muutoksia, mm. taidenäyttelysali otettiin kirjaston käyttöön. Vanhan pääkirjaston hyötypinta ala oli 3 200 m 2. Vanha pääkirjasto suljettiin 1.4.1986, jolloin muutto uuteen taloon alkoi. Entisessä Frenckellin kattilahuoneessa suoritettujen muutos ja korjaustöiden jälkeen otettiin tämä tila kirjaston käyttöön 1973. Rakennukseen sijoitettiin lehtilukusali sekä kirjaston varasto. Kirjavarasto siirrettiin uuteen kirjastotaloon sen käyttöönoton yhteydessä. Väinölänkadun varasto oli kirjaston käytössä 1977 1986. Nykyisen pääkirjaston arkkitehtikilpailun voitti arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän suunnitelma "Soidinkuvat". Uusi pääkirjasto on rakennettu tämän suunnitelman pohjalta vuosina 1983 1986. Kirjasto avattiin yleisölle 21.8.1986. Arkkitehtisuunnittelun lisäksi Raili ja Reima Pietilä ovat tehneet rakennuksen sisustussuunnittelun. Rakentaja on Tampereen kaupungin talonrakennusvirasto. 4

Pääkirjastorakennuksen kustannukset olivat noin 70 miljoonaa markkaa, minkä lisäksi kalusteiden ja laitteiden kustannukset noin 7 miljoonaa markkaa. Koko rakennuksen pinta ala on 11 225 m 2, josta kirjaston hyötypinta ala on 6 770 m 2. Rakennuksen tilavuus on 46 000 m 3. Rakennus nimettiin vuoden 1985 betonirakenteeksi. Kirvesmiesryhmä sai Rakevan palkinnon betonilaudoitustyöstä ja vastaava rakennusmestari nimettiin vuoden 1986 rakennusmestariksi. Invalidiliitto ry myönsi kaupungille vuoden 1986 yhdyskuntasuunnittelupalkinnon pääkirjastorakennuksen valmistuttua. Rakennushankkeen vaiheet rakennustyöt alkoivat 2.5.1983 peruskiven muuraus 30.9.1983 harjannostajaiset 19.4.1985 rakennuksen luovutus kirjastolle 7.3.1986 kirjaston avaaminen yleisölle 21.8.1986 vihkiäiset 10.10.1986. Toiminta alue: Pääkirjaston palveluita käyttävät asuinpaikasta riippumatta kaikki tamperelaiset ja myös monet lähikuntien asukkaat. Kiinteän kirjaston välittömään vaikutusalueeseen luetaan n. 2 km:n alue kirjaston ympärillä. Näin laskien pääkirjaston lähialueet ovat Amuri, Finlayson, Tammerkoski, Nalkala, Kaakinmaa, Pyynikinrinne, Särkänniemi, Tampella, Jussinkylä, Kyttälä, Ratina, Pyynikki sekä osat Tahmelasta ja Ylä Pispalasta, yhteensä 27 175 asukasta. Lisäksi pääkirjasto on lähin kiinteä kirjasto myös Ala Pispalan, Hyhkyn, Santalahden sekä Tahmelan ja Ylä Pispalan osien 6 139 asukkaalle. Pääkirjaston välittömällä toiminta alueella oli 31.12.2009 yhteensä 33 314 asukasta. Pääkirjaston henkilökunta 1.1.2010: kirjastotoimenjohtaja, 2 kirjastotoimen apulaisjohtajaa, kokoelmapäällikkö, verkkopäällikkö, viestintäsuunnittelija, suunnittelija, tietopalvelupäällikkö, 3 osastonjohtajaa, pedagoginen informaatikko, erikoiskirjastonhoitaja, 20 kirjastonhoitajaa, 3 tietopalvelusihteeriä, lainauspalvelupäällikkö, tietotekniikkasihteeri, 32 kirjastovirkailijaa, 2 toimistoesimiestä, hallintosihteeri, taloussihteeri, viestintäsihteeri, 2 toimistosihteeriä, palveluesimies, 3 vahtimestaria, 3 lukusalinhoitajaa, 22 kirjastoavustajaa Pääkirjaston hyötypinta ala: 7 274 m 2. Metson kirjastotilat 6 770 m 2 lehtilukusali 504 m 2 5

Pääkirjaston käyttö ja kokoelmat Vuosi Kokoelmat Käynnit Kokonaislainaus 1880 1 707 16 711 1890 2 321 21 733 1900 3 455 25 329 1910 6 666 32 889 1920 14 550 48 313 1925 26 475 122 229 1930 57 758 238 927 1940 115 762 327 665 1950 164 930 413 296 1960 182 025 482 366 1970 319 335 859 219 1980 518 282 1 328 103 1990 619 006 1 478 574 1 624 809 2000 627 419 1 534 562 2 354 661 2005 680 838 1 316 259 2 432 090 2006 683 156 1 252 063 2 374 351 2007 671 645 1 194 854 2 430 491 2008 664 195 1 135 340 2 437 846 2009 655 655 1 114 832 2 494 646 6

MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA puh. (03) 5656 4023 kaukopalvelu@tampere.fi www.tampere.fi/kirjasto/maakunta Tampereen kaupunginkirjasto sai maakuntakirjasto oikeudet vuoden 1972 alusta. Tuolloin toiminta alueeseen kuuluivat Tampereen lisäksi Eräjärvi, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Kuorevesi, Kuru, Kylmäkoski, Lempäälä, Luopioinen, Längelmäki, Mänttä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pohjaslahti, Pälkäne, Ruovesi, Sahalahti, Sääksmäki, Toijala, Tottijärvi, Valkeakoski, Vesilahti, Viiala, Vilppula, Virrat ja Ylöjärvi, yhteensä 27 kuntaa Tampereen lisäksi. Vuonna 2010 toiminta alueeseen kuuluu Tampereen lisäksi 23 kuntaa: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Kuhmalahti, Kylmäkoski, Lempäälä, Mänttä Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi. Toiminta alueen väkiluku 31.12.2009 oli yhteensä 484 436. Kirjastoasetuksen (1078/1998) mukaan maakuntakirjaston tehtävänä on mm. tukea alueensa yleisten kirjastojen tieto ja kaukopalvelua, kehittää toiminta aluetta koskevaa tietopalvelua sekä perehdyttää toiminta alueen kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamalleihin ja kehittämishankkeisiin. Tämä tarkoittaa käytännössä kaukopalvelua, tiedottamista, Pirkanmaa kokoelman keruuta, Pirkitta aluetietokannan ylläpitoa ja koulutustilaisuuksien järjestämistä. Maakuntakirjastotoiminta sijoittuu pääosin kirjaston hankinta ja tietokantaosastolle, josta vastaa kokoelmapäällikkö Maarit Helén. Alueellisesta täydennyskoulutuksesta vastaa suunnittelija Susanna Lampola Autio. Lähes koko Pirkanmaan kattavasta kirjastojen PIKIyhteisjärjestelmästä vastaa koordinaattori Pirjo Järvinen. Entiset maakuntakirjastonhoitajat: Ester Seppälä 1972 1974, Maija Karhunmaa 1975 1980, Tuula Martikainen 1980 1986, kirjastotoimen apulaisjohtaja Maija Kanerva 1987 2008. Henkilökunta: kaukopalvelu 1 kirjastovirkailija. Vakanssi sisältyy pääkirjaston kohdalla mainittuun henkilökuntamäärään. Kaukopalvelu (tulleet ja lähteneet tilaukset yhteensä) 1972 1980 1990 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2 797 7 671 15 719 22 918 22 244 22 832 20 638 18 480 16 700 Lisäksi on välitetty seutulainoja muihin PIKI yhteisjärjestelmän kunnankirjastoihin (Tampereelle tulleet ja lähteneet yhteensä) 2005 2006 2007 2008 2009 11 873 32 205 43 449 57 738 47 349 Pirkanmaa kokoelma 1972 1980 1990 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2 747 10 278 15 040 17 208 28 845 29 443 29 913 30 599 31 110 KIRJASTOAUTOT 7

Kirjastoautokeskus Käyntiosoite: Pirkankatu 2 Postiosoite: PL 152 33101 TAMPERE puh. (03) 5656 4046 kirjastoautot@tampere.fi www.tampere.fi/kirjasto/autot Kirjastoauton pysäkkejä talvikautena on 2009 2010 yhteensä 153, joista 26 kouluilla ja 23 päiväkodeilla, kokonaispysähdysaikaa n. 53 tuntia/viikko Osastonjohtaja Pirjo Mansikkamäki 2007 Entiset kirjastonhoitajat/osastonhoitajat: Kirsti Laari 1966, Irma Arnala 1967, Sirkka Liisa Janakka 1968 73, Antero Kyöstiö 1973 2003, Maaret Lehtovirta 2003 2005 Henkilökunta: osastonjohtaja, 2 kirjastonhoitajaa, 4 kirjastovirkailijaa, 1 kirjastovirkailijakuljettaja, 2 kirjastoautonkuljettajaa Toiminta alue: koulut, päiväkodit, vanhustentalot ja alueet jotka ovat kiinteiden kirjastojen vaikutusalueiden ulkopuolella. Perustaminen ja kehitys: Kesäkuun 27. päivänä 1966 aloitti kaupunginkirjaston ensimmäinen kirjastoauto toimintansa ja pysäkkipaikkoja oli kesäaikana 21 ja talviaikana 24. Toinen kirjastoauto aloitti reittiajon marraskuussa 1969 ja Teiskon kuntaliitoksen myötä 1972 saatiin kolmas kirjastoauto. Saman vuoden alusta perustettiin kirjastoauto osasto, nykyinen kirjastoautokeskus. Kirjastoauto 1 uusittiin tammikuussa 1976, kirjastoauto 3 tammikuussa 1984, kirjastoauto 2 kesäkuussa 1986, kirjastoauto 1:n tilalle tuli uusi auto (Muumipeikko) joulukuussa 1991. Kaupungin säästötoimien johdosta vuoden 1993 alusta autojen lukumäärää vähennettiin kahteen lakkauttamalla kirjastoauto 3:n toiminta. Uusi kirjastoauto Roosa korvasi vanhemman kirjastoauton tammikuussa 2003. Muumipeikon korvasi uusi kirjastoauto Kustaa, joka otettiin käyttöön 1.12.2009. Ylöjärveltä ostettiin kirjastoautopalveluita luoteiselle alueelle vuosina 1993 2005. 8

Kirjastoauton käyttö ja kokoelmat Vuosi Kokoelmat Käynnit Kokonaislainaus 1966 48 276 1967 15 419 107 964 1970 29 548 267 119 1980 66 041 298 492 1990 73 639 86 493 210 128 2000 63 422 85 537 276 964 2005 57 205 123 572 259 596 2006 56 253 124 382 254 051 2007 55 807 125 629 258 411 2008 57 204 118 753 239 906 2009 59 941 110 924 235 210 9

KOILLINEN ALUE Messukylän kirjasto, Kämmenniemen kirjasto, Pellervon kirjasto ja Terälahden kirjasto Aluekirjastonjohtaja Taina Petrell (2006 ) MESSUKYLÄN KIRJASTO Hintsankatu 1 33560 TAMPERE puh. 040 800 7839 kirjasto.messukyla@tampere.fi www.tampere.fi/kirjasto/messu Avoinna talvikautena 2009 2010: ma ti 11 20, ke to 11 19, pe 9 17, la 11 15 46 t/viikko (kesällä lyhyemmät aukiolot) Kirjastonjohtaja Taina Petrell (Saarikko) 1981 Entiset sivukirjastonhoitajat (sivutoimi): 1865 1881 ei arkistotietoa, Heikki Hermonen 1882 1884, J.G.Helenius 1885 1895, Fanny Nyman (Halme) 1896 1898, G.A.Wilenius 1899 1903, Serafia Lehtinen 1903 1914, K.A.Vaarasalo 1914 1916, Elli Vaarasalo 1917 1919, Kaarina Halme (Heinivaho) 1920, Lauri Halme 1921, Fanny Halme 1922 1929, Laura Lönnroth 1930 1931, Jaakko Sydänheimo 1932 1940, Saimi Hakanen 1941, Aili Björkqvist 1942 1977, Anneli Salonen (päätoiminen kirjastonjohtaja) 1978 1980 Henkilökunta: kirjastonjohtaja, 3 kirjastonhoitajaa, 3 kirjastovirkailijaa, 1 alueen yhteinen kirjastovirkailija. Huoneiston hyötypinta ala: 653 m 2 Toiminta alue: Messukylän kirjaston vaikutusalueeseen kuuluvat Huikas, Takahuhti, Hakametsä, Ristinarkku, Messukylä, Pappila, Ruotula, Aakkula, Turtola ja osa Linnainmaasta, 15 953 asukasta. Lisäksi Messukylä on lähin kiinteä kirjasto Niihaman, Atalan, Ojalan, Kumpulan, Tasanteen, Olkahisten, Leinolan, Holvastin, Vehmaisten, Linnainmaan osan, Aitoniemen, Sorilan ja Nurmin alueiden 18 577 asukkaalle. Messukylän kirjaston toiminta alueella oli 31.12.2009 yhteensä 34 530 asukasta. Perustaminen ja kehitys: Messukylän kirjasto perustettiin jo vuonna 1865, kun orivesiläinen lastenopettaja Karoliina Bergman lahjoitti 72 kirjaa silloiseen Messukylän pitäjään. Alkuaikoina kirjasto toimi seurakunnan hoivissa, yksityiskodeissa ja Messukylän koululla. Vuonna 1914 kunnan kirjastolaitos järjestettiin uudelleen kantakirjastoksi ja piirikirjastoksi kuuteen koulupiiriin. Vuonna 1939 kantakirjasto muutti Messukylän työväentalon yläkertaan. Kuntaliitoksen myötä vuonna 1947 siitä tuli Tampereen kaupungin vanhin lähikirjasto. Vuonna 1989 kirjasto siirtyi väliaikaisiin vuokratiloihin Takahuhdintielle. Uudisrakennus valmistui Ristinarkun koulun yhteyteen 13.9.1999. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Mikko Uotila Arkkitehtitoimisto Aarne Heino Ky:stä. Julkaisu: Alajoki & Saarikko, Messukylän kirjaston historia 1865 1995: lahjakirjoista kirjastoksi. Tampereen kaupunginkirjasto 1997, 99 s. 10

Kirjaston käyttö ja kokoelmat Vuosi Kokoelmat Käynnit Kokonaislainaus 1914*) 1 629 2 102 1946**) 5 402 12 890 1960 6 445 18 722 1970 9 409 25 551 1980 12 034 42 755 1990 22 197 21 168 61 528 2000 30 116 144 530 171 810 2005 37 433 101 429 240 450 2006 36 157 97 833 240 814 2007 39 473 98 170 267 216 2008 38 868 92 521 260 680 2009 39 351 91 564 263 209 *) kantakirjasto + 6 piirikirjastoa **) kantakirjasto + Koivisto, Uusikylä, Vehmainen yhteensä, viimeinen toimintavuosi Messukylän kunnankirjastona 11

Koillinen alue KÄMMENNIEMEN KIRJASTO Paavolantie 4 34240 KÄMMENNIEMI puh. 040 800 7843 kirjasto.kammenniemi@tampere.fi www.tampere.fi/kirjasto/kniemi Avoinna talvikautena 2009 2010: ma, to 14 19, ti 9 15, ke, pe 11 15 (kesällä lyhyemmät aukiolot) 24 t/viikko Kirjastosihteeri Maija Juvén Mikkola 1988 Henkilökunta: kirjastosihteeri Huoneiston hyötypinta ala: 203,5m 2 Toiminta alue: Kirjaston vaikutusalue on Kämmenniemi, 1 873 asukasta. Lisäksi Kämmenniemi on lähin kiinteä kirjasto Viitapohjan 233 asukkaalle. Kämmenniemen kirjaston toiminta alueella oli 31.12.2009 yhteensä 2 106 asukasta. Perustaminen ja kehitys: Kämmenniemen kirjasto saatiin kuntasuunnitelmaan 1984 1989 vuodelle 1987. Hanke eteni varsin ripeästi: rakentaminen aloitettiin 4.1.1988 ja tilat avattiin yleisölle 22.11.1988. Kirjasto sijaitsi Kämmenniemen koulun lisärakennuksessa 73,5 m 2 :n tiloissa. Lisärakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Pekka Ilveskoski Ky ja kirjaston sisustussuunnitelmat on laatinut sisustusarkkitehti Reijo Ojanen talonrakennusvirastosta. Tilat osoittautuivat alun alkaen käyttöön nähden pieniksi. Taloussuunnitelmassa 1998 2000 Teiskon koulun toiminta päätettiin siirtää Kämmenniemen koulun yhteyteen rakennettavaan lisärakennukseen. Kirjastolle päätettiin myös rakentaa uudet, isommat ja sekä koulua että asukkaita paremmin palvelevat tilat. Lisärakennuksen suunnitteli arkkitehti Pekka Timola arkkitehtitoimisto Stenvall Timola Varhi Oy:stä. Kirjaston uudet tilat valmistuivat kesällä 2001 ja kirjasto avattiin yleisölle 7.8.2001. Kirjaston käyttö ja kokoelmat Vuosi Kokoelmat Käynnit Kokonaislainaus 1988 1 380 891 1 645 1989 2 857 11 186 17 755 1990 5 801 13 137 18 026 2000 10 465 19 582 27 432 2005 12 994 49 670 34 768 2006 13 876 36 819 34 781 2007 13 768 35 121 33 742 2008 13 157 27 333 32 371 2009 13 217 24 756 28 939 12

Koillinen alue PELLERVON KIRJASTO Uimalankatu 5, Sammon keskuslukio 33540 TAMPERE puh. 040 800 7820 kirjasto.pellervo@tampere.fi www.tampere.fi/kirjasto/pellervo Avoinna talvikautena 2009 2010: ma ke 12 19, to pe 10 15 (kesällä lyhyemmät aukiolot) 31 t/viikko Kirjastonjohtaja Maaret Lehtovirta 2009 Entiset sivukirjastonhoitajat ja kirjastonjohtajat: Tarja Sarapisto 1965 1966, Ritva Nevantausta 1966 1972, Anna Maria Halonen 1972 1992, Päivi Laakkonen 1992 2008. Henkilökunta: kirjastonjohtaja, kirjastonhoitaja, 2 kirjastovirkailijaa, 1 kirjastovirkailija 20% työajasta Huoneiston hyötypinta ala: 512 m 2 Toiminta alue: Kalevanrinne, Kaleva, Kissanmaa, Uusikylä ja Kauppi, 9 487 asukasta (31.12.2009). Perustaminen ja kehitys: Pellervon sivukirjasto avattiin 6.9.1965 Pellervon uudessa kansakoulurakennuksessa. Kirjakokoelmansa se sai pääasiassa vuonna 1965 toimintansa lopettaneesta Uudenkylän sivukirjastosta. Tämä entinen Messukylän piirikirjasto oli perustettu vuonna 1928. Se jatkoi Messukylän kaupunkiin liittämisen jälkeen vuonna 1947 toimintaansa Uudenkylän työväentalossa, jossa kirjasto oli lainaustoiminnan lopettamiseen asti. Pellervon sivukirjasto peruskorjattiin ja laajennettiin 1983. Kirjasto sai lisätilaa koululta 88 hm 2. Korjaustyöt teki Tampereen kaupungin rakennusvirasto, sisustussuunnittelijoina sisustusarkkitehti Reijo Ojanen ja arkkit.yo Ritva Tiihonen Anttila. Pellervon kirjaston uudet toimitilat valmistuivat kesällä 2005 uuden Sammon keskuslukion yhteyteen. Rakennuksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Olli Pekka Jokela Oy ja kirjaston sisustuksen arkkitehti Karola Sahi samasta toimistosta. Kirjaston ikkunoissa on akateemikko Outi Heiskasen figuureja. Uusi kirjasto avattiin asiakkaille 15.8.2005. Rakennuksen vihkiäisiä juhlittiin 7.10.2005. 13

Kirjaston käyttö ja kokoelmat Vuosi Kokoelmat Käynnit Kokonaislainaus 1965 7 160 25 805 1970 12 718 79 005 1980 21 826 96 882 1990 29 394 32 718 80 977 2000 31 110 53 006 107 265 2005 34 352 86 543 91 020 2006 36 732 76 387 132 820 2007 36 105 74 503 132 626 2008 36 139 60 009 125 457 2009 34 836 48 453 108 113 14

Koillinen alue TERÄLAHDEN KIRJASTO Niemikyläntie 14 34260 TERÄLAHTI puh. 040 800 7813 kirjasto.teralahti@tampere.fi www.tampere.fi/kirjasto/tlahti Avoinna talvikautena 2009 2010: ma, to 15 20, pe 9 12 13 t/viikko (kesällä lyhyemmät aukiolot) Kirjastosihteeri Ulpu Ketvel 1969 Henkilökunta: kirjastosihteeri (67,6 % täydestä työajasta) Huoneiston hyötypinta ala 102 m 2 Toiminta alue: Kirjaston vaikutusalue on Terälahti, 465 asukasta. Lisäksi Terälahti on lähin kiinteä kirjasto Velaatan ja Polson 592 asukkaalle. Terälahden kirjaston toiminta alueella oli 31.12.2009 yhteensä 1 057 asukasta. Perustaminen ja kehitys: Teisko kuului niihin harvoihin pitäjiin, joissa on ollut kirkollista kiertokoulua tasokkaampaa kansanopetusta ennen varsinaisen kansakoulun perustamista. Myös kirjaston toiminnan tiedetään alkaneen jo vuonna 1864 kirkon sakastissa hoidetusta pienestä kirjavarastosta, joka 1870 siirrettiin pitäjän ensimmäiselle kansakoululle Padustaipaleelle. Vuodesta 1917 kirjasto toimi yksityiskodeissa, sai säännöt ja valtionapua. Kirjastosta kehittyi pitäjän kantakirjasto, jonka oheen perustettiin useita piirikirjastoja ja lainausasemia. Vuonna 1960 kirjasto palasi Padustaipaleen koululle. Sijainti huomattiin kuitenkin syrjäiseksi ja Terälahti tuntui paremmalta paikalta. Sopivat tilat saatiin entisestä Teiskon Kauppa Oy:n huoneistosta, jossa kirjasto toimi 36 vuotta (1966 2002). Kirjastoauto hankittiin 1971. Teiskon kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin 1972, jolloin Teiskon pääkirjastosta tuli Terälahden sivukirjasto. Kirjaston kokoelmissa oli viimeisenä vuonna ennen liitosta 7631 kirjaa ja lainoja 33 097. Vuonna 2002 tälle Tampereen vanhimmalle lähikirjastolle rakennettiin 102 m²:n tilat Terälahden koulukiinteistön yhteyteen. Samassa pihapiirissä toimii kirjaston lisäksi päiväkoti, peruskoulu (1 6 luokat) ja Tampereen luontokoulu Korento. Kirjasto avattiin uusissa tiloissa 1.10.2002. Tilat suunnitteli arkkitehti Mikko Uotila. 15

Kirjaston käyttö ja kokoelmat Vuosi Kokoelmat Käynnit Kokonaislainaus 1971 * 7 631 33 097 1980 5 640 6 587 1990 6 230 1 010 4 723 2000 6 817 2 502 8 607 2005 8 871 8 254 17 396 2006 9 276 8 416 16 335 2007 9 090 8 624 15 743 2008 8 110 6 758 13 255 2009 7 611 5 876 10 908 Vuoden 1971 tilastot sisältävät Teiskon kirjastoauton luvut. 16

KAAKKOINEN ALUE Hervannan kirjasto, Kaukajärven kirjasto Aluekirjastonjohtaja Marjut Pohjalainen (2008 ) Entinen aluekirjastonjohtaja Liisa Hakanen 2006 2007 HERVANNAN KIRJASTO Käyntiosoite: Insinöörinkatu 38 Postiosoite: PL 132 33721 TAMPERE puh. (03) 5657 2430 kirjasto.hervanta@tampere.fi www.tampere.fi/kirjasto/hervanta Avoinna talvikautena 2009 2010: ma 10 20, ti pe 10 19, la 10 16 51 t/viikko (kesällä lyhyemmät aukiolot) Kirjastonjohtaja Marjut Pohjalainen 2008 Entiset sivukirjastonhoitajat/kirjastonjohtajat: Aulikki Plihtari 1975 1977, Liisa Hakanen 1977 2007 Henkilökunta: kirjastonjohtaja, osastonjohtaja, 3 kirjastonhoitajaa, toimistoesimies, 8 kirjastovirkailijaa, 2 vahtimestaria, kirjastoavustaja, alueen yhteinen kirjastovirkailija. Tietotori lehtilukusalin henkilökunta ei sisälly tähän. Huoneiston hyötypinta ala: 1 737 m 2 (ilman tietotori lehtilukusalia) Toiminta alue: Kirjaston vaikutusalue on Hervanta, Rusko, Hervantajärvi sekä osa Hallilasta ja Lukonmäestä, 25 761 asukasta. Lisäksi Hervannan kirjasto on lähin kiinteä kirjasto Vuoreksen 18 asukkaalle. Hervannan kirjaston toiminta alueella oli 31.12.2009 yhteensä 25 779 asukasta. Perustaminen ja kehitys: Hervannan kirjasto perustettiin 1975. Kirjasto sijaitsi 2.9.1975 11.2.1989 Ahvenisjärven koulun tiloissa, jotka suunnitteli Arkkitehtitoimisto Harry W. Schreck & kumpp. Sisustuksen suunnittelusta vastasi sisustusarkkitehti Reijo Ojanen talonrakennusvirastosta. Kirjaston hyötypinta ala oli 301 m 2. Uusi kirjasto valmistui arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän suunnittelemaan Hervannan Toimintakeskukseen. Toimintakeskus sijaitsee Hervannan keskusakselilla, johon arkkitehdit ovat lisäksi suunnitelleet vapaa aikakeskuksen ja liikekeskuksen. Kohteelle myönnettiin rakennuslupa 14.9.1984 ja muutosten vuoksi uusi rakennuslupa 23.1.1986. Maanrakennustyöt käynnistyivät syksyllä 1984, mutta varsinainen rakentaminen aloitettiin toukokuussa 1985. Harjannostajaiset pidettiin 22.10.1987, ja uusi kirjasto avattiin yleisölle 7.3.1989. Toimintakeskuksen vihkiäiset olivat 26.5.1989. Kirjastotilojen alapuolelle katutasoon toteutettiin keväällä 2004 laajennus, johon sijoitettiin lehtilukusali ja tietotori. Tietotorin ja lehtilukusalin tiedot ovat jäljempänä kirjaston tietoyhteiskuntapalveluiden yhteydessä. 17

Kirjaston käyttö ja kokoelmat Vuosi Kokoelmat Käynnit Kokonaislainaus 1975 6 979 31 355 1980 30 421 216 233 1990 89 288 304 740 396 362 2000 120 852 364 219 669 322 2005 131 095 419 253 677 787 2006 134 900 322 641* 672 721 2007 130 959 395 630* 711 232 2008 131 564 282 541* 658 671 2009 129 286 286 752* 659 329 * Luvuissa ei ole mukana tietotorin kävijöitä 18

Kaakkoinen alue KAUKAJÄRVEN KIRJASTO Käätykatu 6 33710 TAMPERE puh. 040 800 7837 kirjasto.kaukajarvi@tampere.fi www.tampere.fi/kirjasto/kauka Avoinna talvikautena 2009 2010: (kesällä lyhyemmät aukiolot) ma to 12 19, pe 11 18, la 11 15 39 t/viikko Kirjastonjohtaja Ulla Mustila 2006 Entiset sivukirjastonhoitajat/kirjastonjohtajat: Teuvo Halme 1977 1980, Anneli Salonen 1981 2006. Henkilökunta: kirjastonjohtaja, 2 kirjastonhoitajaa, 2 kirjastovirkailijaa. Huoneiston hyötypinta ala: 752 m 2 Toiminta alue: Kaukajärvi, Haihara, Viiala, Hankkio ja osa Lukonmäestä, 14 253 asukasta (31.12.2009). Perustaminen ja kehitys: Kaukajärven sivukirjasto avattiin 1.4.1978. Kirjasto sijaitsee kiinteistössä, jossa toimii myös Juvan päiväkoti. Kaikki kirjaston tilat ovat samassa tasossa ensimmäisessä kerroksessa. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Knuuti & Schreck. Sisustuksen on suunnitellut sisustusarkkitehti Reijo Ojanen Tampereen kaupungin talonrakennusvirastosta. Kirjastotilat peruskorjattiin ja laajennettiin 2006 07. Laajennuksessa kirjasto sai 318 m 2 lisää hyötypinta alaa. Tilojen ja sisustuksen suunnittelija on Arkkitehtuuritoimisto Seppo Kangasniemi Oy / rakennusarkkitehti Mika Suihko. Kirjaston käyttö ja kokoelmat Vuosi Kokoelmat Käynnit Kokonaislainaus 1978 17 419 106 334 1980 22 961 138 606 1990 44 271 64 862 140 610 2000 42 829 118 792 192 345 2005 47 017 115 992 183 753 2006 39 970 78 783* 149 847* 2007 42 797 17 984* 20 475* 2008 43 790 96 850 194 515 2009 43 364 93 237 189 266 *Kaukajärven kirjasto oli suljettuna laajennuksen ja peruskorjauksen vuoksi 16.10.2006 20.11.2007. 19

ETELÄINEN ALUE Sampolan kirjasto, Härmälän kirjasto, Koivistonkylän kirjasto, Nekalan kirjasto, Peltolammin kirjasto Aluekirjastonjohtaja Ritva Järvelin (2006 ) SAMPOLAN KIRJASTO Käyntiosoite: Sammonkatu 2, Sampola Postiosoite: PL 59, 33541 TAMPERE puh. 040 800 7815, 040 800 7814 kirjasto.sampola@tampere.fi www.tampere.fi/kirjasto/sampola Avoinna talvikautena 2009 2010: ma pe 11 20, la 11 16 50 t/viikko (kesällä lyhyemmät aukiolot) Kirjastonjohtaja Ritva Järvelin 1995 Entiset sivukirjastonhoitajat/kirjastonjohtajat: Suoma Kärkönen 1922 1932, Kaarlo Sahramäki 1932 1953, Ester Seppälä 1953 1955, Vappu Pölkkynen 1956 1961, Ritva Piispanen 1961 1962, Eeva Puro 1962 1966, Inkeri Saarni 1967 1995 Henkilökunta: kirjastonjohtaja, 3 kirjastonhoitajaa, 5 kirjastovirkailijaa, kirjastoavustaja, alueen yhteinen kirjastovirkailija. Tietotorin henkilökunta ei sisälly tähän. Huoneiston hyötypinta ala: 1026,5 m 2 (ilman tietotoria) Toiminta alue: Kirjaston vaikutusalue on Osmonmäki, Tammela, Tulli, Kalevanharju, Liisankallio, Lappi, Lapinniemi, Petsamo ja osa Järvensivusta, 19 692 asukasta. Lisäksi Sampolan kirjasto on lähin kiinteä kirjasto Vuohenojan 640 asukkaalle. Sampolan kirjaston toiminta alueella oli 31.12.2009 yhteensä 20 332 asukasta. Perustaminen ja kehitys: Tammelan lainausasema avattiin 10.10.1922 osuusliike Voiman talossa, Tammelanpuistokatu 27:ssä. Samassa tilassa oli toiminut jo vuodesta 1907 kaupungin 3. sanomalehtilukusali. Vuonna 1929 kirjasto ja lukusali siirrettiin osoitteeseen Ilmarinkatu 12. Jo seuraavana vuonna muutettiin jälleen, Ilmarinkatu 6:een. Näissä Ilmarinkadun tiloissa lainausasema toimi pienin muutoksin vuoteen 1957 saakka. Tammelan koulun lisärakennus valmistui 1957, ja kirjasto sai siitä uudet tilat, osoitteesta Ilmarinkatu 17. Tilaa oli 440 m 2. Ensimmäisessä kerroksessa oli lasten osasto ja toisessa kerroksessa aikuisten osasto ja kaupunginkirjaston musiikkiosasto, joka aloitti toimintansa Tammelassa lokakuussa 1958. Vuonna 1965 musiikkiosasto siirtyi pääkirjastoon. Käsikirjastoksi muutetun musiikkiosaston yläpuolelle rakennettiin parvi helpottamaan tilan ahtautta. Vuosina 1980 81 kirjaston tilat remontoitiin. Lehtiosasto siirrettiin alakertaan. Parvi purettiin. Vuonna 1990 Tammelan kirjastolle suunniteltiin uusia tiloja entisestä Teknillisen museon rakennuksesta. Hanke peruuntui laman myötä. Kirjastolle valmistuivat uudet tilat Sampolan sisäpihalle rakennettuun uudisrakennukseen. Tilat suunnitteli Arkkitehtuuritoimisto Matti Silvennoinen Oy. Kirjasto avattiin uusissa tiloissa 19.3.2003. Muuton yhteydessä kirjaston nimi muuttui kulttuuri ja vapaa aikalautakunnan päätöksellä Tammelan kirjastosta Sampolan kirjastoksi. Kirjastoon tuli myös Tampereen ensimmäinen tietotori. Rakennuksen vihkiäiset olivat 25.9.2003. Tietotorin tiedot ovat jäljempänä kirjaston tietoyhteiskuntapalveluiden yhteydessä. 20

Kirjaston käyttö ja kokoelmat Vuosi Kokoelmat Käynnit Kokonaislainaus 1925 500 1950 3 543 21 406 1960 17 302 135 998 1970 32 881 172 682 1980 49 318 199 928 1990 50 206 106 118 149 840 2000 42 010 161 864 243 458 2005 51 172 366 023 377 389 2006 54 956 249 117* 379 939 2007 55 693 238 289* 408 651 2008 55 091 227 460* 405 682 2009 56 896 224 561* 415 311 * Luvuissa ei ole mukana tietotorin kävijöitä 21

Eteläinen alue HÄRMÄLÄN KIRJASTO Nuolialantie 47 33900 TAMPERE puh. 040 800 7812 kirjasto.harmala@tampere.fi www.tampere.fi/kirjasto/harmala Avoinna talvikautena 2009 2010: ma, ti, to 13 19, ke 9 15, pe, la 11 15 32 t/viikko (kesällä lyhyemmät aukiolot) Kirjastonjohtaja Tuulia Kappas 2007 Entiset sivukirjastonhoitajat/kirjastonjohtajat: Lauri Lax 1923, Hilja Stolt 1923 1931, Heikki Salminen 1931 1941, Sanni Mäkinen 1942 1943, Varma Huhtinen 1944 1952, Seija Salomaa 1952 1954, Vappu Pölkkynen 1954 1955, Eeva Puro 1955 1962, Torsti Laurikainen 1962 1997, Tauno Pirtola 1997 2006. Henkilökunta: kirjastonjohtaja, kirjastovirkailija Huoneiston hyötypinta ala: 252 m 2. Toiminta alue: Härmälä, Rantaperkiö ja Hatanpää, 9 473 asukasta (31.12.2009). Perustaminen ja kehitys: Härmälän sivukirjasto aloitti toimintansa Rantaperkiön siirtokirjastoasemana 1923. Huoneisto sijaitsi aluksi Rantaperkiön työväentalossa käsittäen näyttämöllä olevan pienen maskeeraushuoneen ja oli avoinna vain kerran viikossa. Vuonna 1928 kirjasto sijoitettiin alakerran sanomalehtilukusalin yhteyteen ja sai lisätiloikseen myöhemmin työväentalon tupakkahuoneen. Vuonna 1953 kirjasto muutti Härmälän uuteen kansakoulurakennukseen, jolloin sen nimi muutettiin Härmälän sivukirjastoksi. Härmälän sivukirjasto peruskorjattiin ja kalustettiin uudelleen 1981 1982. Henkilökunnan ruokailu ja työtila maalattiin sekä keittiövarustus ja valaistus uusittiin 2004. 22

Kirjaston käyttö ja kokoelmat Vuosi Kokoelmat Käynnit Kokonaislainaus 1925 200 1940 649 1 056 1950 2 111 13 366 1960 11 614 61 040 1970 15 217 46 551 1980 19 890 61 481 1990 23 429 28 413 53 352 2000 23 702 42 650 67 711 2005 25 576 46 336 77 926 2006 25 916 45 654 84 435 2007 24 113 48 838 82 259 2008 21 998 54 637 85 653 2009 21 731 57475 95 442 23

Eteläinen alue KOIVISTONKYLÄN KIRJASTO Lehvänkatu 9 33820 TAMPERE puh. 040 800 7841 kirjasto.koivistonkyla@tampere.fi www.tampere.fi/kirjasto/koivisto Avoinna talvikautena 2009 2010: ma, to 13 19, ti 11 19, ke, pe, la 11 15 (kesällä lyhyemmät aukiolot) 32 t/viikko Kirjastonjohtaja Riitta Uusimaa 1996 Entiset sivukirjastonhoitajat/kirjastonjohtajat: Hilja Sormas 1947, Kaisa Salonen 1947 1954, vuosina 1955 1959 hoidettiin pääkirjastosta, Terttu Rautiainen 1959 1967, Anneli Jylhäsaari 19671968, Ritva Rieppo 1969, Marja Makkonen 1969 1971, Maija Liisa Tsokkinen 1972 1995. Henkilökunta: kirjastonjohtaja, kirjastovirkailija Huoneiston hyötypinta ala: 237m 2 Toiminta alue: Koivistonkylä, Nirva, Taatala, Veisu, Korkinmäki, Vihioja, Rautaharkko, Lahdesjärvi ja osa Hallilasta, 7 950 asukasta (31.12.2009). Perustaminen ja kehitys: Koivistonkylän kirjaston edelläkävijä oli Messukylän kantakirjastoon kuulunut 1913 perustettu Hatanpään piirikirjasto. Hatanpään Tampereeseen liittämisen jälkeen 1920 Hatanpään piirikirjastosta muodostettiin Koiviston piirikirjasto ja Messukylän Tampereeseen yhdistämisen jälkeen 1947 piirikirjastosta Koivistonkylän sivukirjasto. Kirjasto toimi ensin Koivistonkylän kansakoulun opettajainhuoneessa ja myöhemmin koulun alakerran saunakamarissa. Vuonna 1958 kirjasto muutti Viljapellontie 10:een vuokratiloihin, joihin 1962 saatiin lisätilaa. Vuonna 1986 kirjasto pääsi muuttamaan uusiin tiloihin Koiviston koulun lisärakennukseen osoitteeseen Lehvänkatu 9. Lisärakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Olavi Suvitie Ky ja kirjaston sisustussuunnitelman on laatinut sisustusarkkitehti Reijo Ojanen talonrakennusvirastosta. Lisärakennuksessa on kirjaston ja koulun tilojen lisäksi nuorisotilat ja hammashoitola sekä päiväkodin tiloja. Vuonna 2006 kirjaston palvelutiski uusittiin ja henkilökunnan työtila kalustettiin uudelleen. 24

Kirjaston käyttö ja kokoelmat Vuosi Kokoelmat Käynnit Kokonaislainaus 1950 2 146 4 701 1960 5 495 26 411 1970 11 199 37 515 1980 15 723 51 662 1990 21 631 21 525 55 076 2000 20 878 42 488 70 401 2005 21 828 44 893 77 230 2006 21 005 41 921 75 104 2007 20 027 43 841 78 408 2008 19 406 41 700 76 989 2009 19 351 37 165 74 172 25

Eteläinen alue NEKALAN KIRJASTO Lounaantie 2 33800 TAMPERE puh. 040 800 7811 kirjasto.nekala@tampere.fi www.tampere.fi/kirjasto/nekala Avoinna talvikautena 2009 2010: ma, ti, to 13 19, ke 9 15, pe 11 15 28 t/viikko (kesällä lyhyemmät aukiolot) Kirjastonjohtaja Marketta Könönen 1977 Entiset sivukirjastonhoitajat: Soile Kaukovalta 1950 1965, Pirkko Pennanen 1966 1977. Henkilökunta: kirjastonjohtaja, kirjastovirkailija (50 % työajasta) Huoneiston hyötypinta ala: 264 m 2 Toiminta alue: Nekala, Viinikka, Jokipohja, Muotiala ja osa Järvensivusta, 6 046 asukasta (31.12.2009). Perustaminen ja kehitys: Nekalan sivukirjasto perustettiin vuonna 1951 Nekalan kansakoulun uuteen lisärakennukseen, jonka pohjakerroksesta se sai yhden huoneen. Kirjasto oli tarkoitettu lasten kirjastoksi. Kirjastolle saneerattiin Nekalan koulun 2. kerrokseen uudet tilat 1984 1985. Kirjasto sai käyttöönsä 224 hm 2 luokka ja käytävätilaa. Sisustussuunnittelijat olivat sisustusarkkitehti Reijo Ojanen ja arkkit.yo. Ritva Tiihonen Anttila Tampereen kaupungin talonrakennusvirastosta. Nekalan koulun peruskorjauksen yhteydessä vuosina 2007 2008 kirjasto pääsi siirtymään pihatasoon entisten kirjastotilojen alapuolelle. Kirjasto avattiin uusissa tiloissa 15.4.2008. Tilat suunnitteli arkkitehti Esa Niva, Arkkitehdit A3 Oy, ja kirjaston sisustuksen suunnitteli sisustusarkkitehti Kristiina Mäkelä, KM Interiors Oy. 26

Kirjaston käyttö ja kokoelmat Vuosi Kokoelmat Käynnit Kokonaislainaus 1955 3 969 21 074 1960 4 851 39 832 1970 7 761 39 496 1980 10 915 42 220 1990 21 046 31 570 52 048 2000 24 004 42 597 65 222 2005 24 712 38 141 60 473 2006 23 909 34 763 53 422 2007 18 628 14 681* 22 499* 2008 19 536 26 623* 34 139* 2009 18 243 35 482 52 698 * Nekalan kirjasto oli suljettuna 28.5.2007 14.4.2008 rakennuksen peruskorjauksen takia. 27

Eteläinen alue PELTOLAMMIN KIRJASTO Säästäjänkatu 16 33840 TAMPERE puh. 040 800 7840 kirjasto.peltolammi@tampere.fi www.tampere.fi/kirjasto/peltola Avoinna talvikautena 2009 2010: ma, ti, to, 13 19, ke 11 15, pe 9 15 (kesällä lyhyemmät aukiolot) 28 t/viikko Kirjastonjohtaja Ritva Kauppinen 2005 Entinen kirjastonjohtaja: Irene Niemelä 1986 2004 Henkilökunta: kirjastonjohtaja, kirjastovirkailija (50 % työajasta) Huoneiston hyötypinta ala: 211 m 2 Toiminta alue: Peltolammi, Multisilta, Lakalaiva ja Sarankulma, 6 029 asukasta (31.12.2009). Perustaminen ja kehitys: Peltolammin kirjaston perustaminen oli vireillä pitkään. Hanke oli tarkoitus toteuttaa Peltolammin kansakoulun toisen rakennusvaiheen yhteydessä ja myöhemmin Peltolammin yläasteen rakentamisen yhteydessä. Kun yläasteen rakentamisesta luovuttiin, alettiin tutkia muita vaihtoehtoja kirjaston saamiseksi Peltolammin ja Multisillan alueelle. Kun Peltolammin koulun oppilasmäärä väheni, koulu luovutti kirjaston käyttöön kolme luokkahuonetta ja käytävätilaa ensimmäisestä kerroksesta rakennuksen eteläpuolelta. Tilojen saneeraus aloitettiin vuonna 1986 ja Peltolammin kirjasto avattiin yleisölle 20.3.1987. Rakennustyöt teki Tampereen Rakennus ja Maalaus Oy. Sisustussuunnitelman laati sisustusarkkitehti Reijo Ojanen Tampereen kaupungin talonrakennusvirastosta. Kirjaston käyttö ja kokoelmat Vuosi Kokoelmat Käynnit Kokonaislainaus 1986 8 651 1987 13 660 41 969 1990 18 999 31 283 52 949 2000 19 984 47 270 63 191 2005 20 133 40 908 56 019 2006 20 191 44 512 58 448 2007 18 176 39 798 58 310 2008 18 106 36 881 59 060 2009 17 074 32 656 56 509 28

LÄNTINEN ALUE Tesoman kirjasto, Lamminpään kirjasto, Lentävänniemen kirjasto Aluekirjastonjohtaja Tarja Ylipää 2008 (sij. 2006 07) TESOMAN KIRJASTO Kohmankaari 9 33310 TAMPERE puh. 040 800 7819 kirjasto.tesoma@tampere.fi www.tampere.fi/kirjasto/tesoma Avoinna talvikautena 2009 2010: ma ti 11 20, ke to 11 19, pe 9 17, la 11 15 46 t/viikko (kesällä lyhyemmät aukiolot) Kirjastonjohtaja Tarja Ylipää 2008 (sij. 2002 2007) Entiset sivukirjastonhoitajat/kirjastonjohtajat: Irma Salmi 1967 1969, Antero Kyöstiö 1969 1970, Sirkka Vuori 1970 1973, Leena Neva 1974 1976, Taina Saarikko 1976 1980, Kalervo Koivu 1979 1987, Terttu Rautiainen 1988 1996, Paula Rautaharkko 1996 2007. Henkilökunta: kirjastonjohtaja, 3 kirjastonhoitajaa, 3 kirjastovirkailijaa, alueen yhteinen kirjastovirkailija Huoneiston hyötypinta ala: 599m 2 Toiminta alue: Kirjaston vaikutusalue on Tesomajärvi, Ristimäki, Tohloppi, Rahola, Epilänharju sekä osat Epilästä, Ikurista ja Kaarilasta, 13 412 asukasta. Lisäksi Tesoman kirjasto on lähin kiinteä kirjasto Villilän, Kalkun ja Myllypuron sekä Epilän, Ikurin ja Kaarilan osien 7 630 asukkaalle. Tesoman kirjaston toiminta alueella oli 31.12.2009 yhteensä 21 042 asukasta. Perustaminen ja kehitys: Tesoman kirjasto muodostettiin 1979 yhdistämällä Raholan koululla toiminut Raholan sivukirjasto ja Tesomajärven koululla toiminut Tesoman sivukirjasto. Molempien kirjastojen kirjakokoelmat ja henkilökunta siirrettiin uuteen Tesoman sivukirjastoon. Tesoman koululla toiminut sivukirjasto oli avattu 15.11.1967. Kirjastona oli 40 m 2 :n luokkahuone, joka oli myös koulun käytössä. Toiminta päättyi 28.2.1979. Vuosina 1979 1989 Tesoman kirjasto toimi vuokrakiinteistössä, joka oli kirjastokäyttöön kunnostettu entinen liikehuoneisto, hyötypinta alaltaan 517 m 2. Näistä tiloista jouduttiin luopumaan tammikuussa 1989 kiinteistön vaihdettua omistajaa. Koska uuden kirjaston rakentamisen aloitus lykkääntyi, jouduttiin kirjasto sijoittamaan väliaikaisiin vuokratiloihin samaan kiinteistöön, jossa aikaisemmatkin vuokratilat olivat. Kirjastolle rakennettiin 1989 1990 omat tilat kiinteistöön, jossa toimii myös Tesoman nuorisokeskus. Kiinteistön suunnitteli ja sisustussuunnitelman laati kaupunginarkkitehti Jukka Hagman Tampereen kaupungin talonrakennusvirastosta. Kirjasto avattiin uusissa tiloissa 3.1.1991. 29

Kirjaston käyttö ja kokoelmat Vuosi Kokoelmat Käynnit Kokonaislainaus 1979 23 767 121 917 1980 26 801 167 802 1990 44 266 64 769 158 171 2000 44 455 167 726 283 708 2005 49 178 166 752 306 996 2006 50 303 151 975 303 305 2007 49 273 145 741 316 166 2008 49 422 141 930 315 576 2009 48 606 139 246 322 192 30

Läntinen alue LAMMINPÄÄN KIRJASTO Ylöjärventie 55 33420 TAMPERE puh. 040 800 7810 kirjasto.lamminpaa@tampere.fi www.tampere.fi/kirjasto/lammi Avoinna talvikautena 2009 2010: ma, ti 13 19 12 t/viikko (kesällä lyhyemmät aukiolot, suljettuna kirjastonjohtajan lomien aikana) Kirjastonjohtaja Päivi Torkkeli 2005 Entiset sivukirjastonhoitajat/kirjastojohtajat: Maija Sarvela 1938 1981, Kari Aronpuro 1981 2003. Henkilökunta: kirjastonjohtaja (40 % työajasta), sivutoiminen talonmies. Huoneiston hyötypinta ala: 93 m 2 Toiminta alue: Lamminpää ja Haukiluoma, 4 666 asukasta (31.12.2009). Perustaminen ja kehitys: Lamminpään sivukirjasto aloitti toimintansa Pohjois Pirkkalassa 19.1.1930 Lamminpään piirikirjastona. Vuonna 1934 se sai suuren kirjalisäyksen, kun Nokian piirikirjasto lakkautettiin ja sen kirjavarat siirrettiin Lamminpäähän. Kirjasto toimi kansakoulun luokkahuoneessa ollen auki kerran viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Lamminpään sivukirjasto avattiin nykyisessä rakennuksessa 19.10.1938. Vuonna 1950 kirjasto sai koko alakerran haltuunsa. Vuonna 1999 kirjaston peruskorjauksen yhteydessä uusittiin kalusteet sekä rakennettiin erillinen sosiaalitila. 31

Kirjaston käyttö ja kokoelmat Vuosi Kokoelmat Käynnit Kokonaislainaus 1940 1 971 14 382 1950 4 074 15 324 1960 7 899 29 315 1970 9 870 36 694 1980 11 846 39 603 1990 15 823 11 480 26 489 2000 14 873 9 213 27 574 2005 14 547 11 898 51 190 2006 13 185 9 607 28 709 2007 10 196 9 059 25 114 2008 9 183 8 685 23 487 2009 8 827 7 172 23 048 32

Läntinen alue LENTÄVÄNNIEMEN KIRJASTO Vähäniemenkatu 42 33410 TAMPERE puh. 040 800 7842 kirjasto.lentavannniemi@tampere.fi www.tampere.fi/kirjasto/lniemi Avoinna talvikautena 2009 2010: ma, ti, to 13 19, ke, pe, la 11 15 (kesällä lyhyemmät aukiolot) 30 t/viikko Kirjastonjohtaja Päivi Laakkonen 2009 (1988 1992 Pispala, 1992 2008 Pellervo) Entiset kirjastonjohtajat: Kirsti Vuorinen 1980 1986, Mirjam Kalpio 1987 2008. Henkilökunta: kirjastonjohtaja, Lamminpään kirjastonjohtaja (60 % työajasta), kirjastonhoitaja, 2 kirjastovirkailijaa. Huoneiston hyötypinta ala: 320 m 2 Lisäksi kirjaston käytössä on koulun kanssa yhteinen käsikirjasto 107 m 2 Toiminta alue: Kirjaston vaikutusalue on Lentävänniemi, Niemi, Lielahti, Pohtola ja Lintulampi, 9 422 asukasta. Lisäksi Lentävänniemen kirjasto on lähin kiinteä kirjasto Ryydynpohjan 1 474 asukkaalle. Lentävänniemen kirjaston toiminta alueella oli 31.12.2009 yhteensä 10 896 asukasta. Perustaminen ja kehitys: Lentävänniemen sivukirjasto avattiin nykyisissä tiloissaan Lentävänniemen koulun yhteydessä 9.4.1980. Tällöin Lielahden sivukirjaston toiminta lakkautettiin ja kirjavarat siirrettiin Lentävänniemeen. Koulun tiloihin kuuluva käsikirjastotila on koulun ja kirjaston yhteiskäytössä. Aamupäivisin ennen kirjaston avaamista käsikirjasto toimii oppilaiden ryhmätyöskentelytilana. Kirjaston aukioloaikoina se palvelee yleisen kirjaston käyttäjiä käsikirjastona ja lehtienlukupaikkana. Lentävänniemen sivukirjaston on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Olavi Suvitie ja Taito Uusitalo. Sisustussuunnittelija on sisustusarkkitehti Reijo Ojanen Tampereen kaupungin talonrakennusvirastosta. 33

Kirjaston käyttö ja kokoelmat Vuosi Kokoelmat Käynnit Kokonaislainaus 1980 15 183 95 446 1990 31 749 47 642 107 090 2000 31 251 80 059 111 025 2005 30 658 68 285 108 801 2006 30 852 62 204 105 760 2007 28 705 58 246 100 578 2008 26 832 53 418 100 070 2009 25 770 50 464 97 813 34

KIRJASTON KOTI JA LAITOSPALVELUT Pirkankatu 2 E (käynti Puutarhakadun puolelta) 33101 Tampere puh. 040 764 8165 tai (03) 5656 4040 kotijalaitos@tampere.fi www.tampere.fi/kirjasto/kotijalaitos Kirjaston koti ja laitospalvelun toiminta on kohderyhmäpalvelua, jolla huolehditaan niiden tamperelaisten kirjastopalveluista, jotka eivät sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi voi itse asioida kirjastossa. Kirjastoaineistoa toimitetaan asiakkaiden toiveiden mukaisesti kotiin yksityisasiakkaille, erilaisille laitoksille ja yhteisöille, palvelutalojen ja vanhainkotien asukkaille sekä sairaaloiden potilaille. Viidessä laitoskirjastossa on lisäksi kirjastotilat ja pääosin itsepalvelulainaukseen perustuvat kokoelmat. Osastonjohtaja Riitta Liisa Kivi 2000 Entiset osastonjohtajat: Leena Salo 1976 1994, Pirkko Pennanen 1994 2000 Henkilökunta: osastonjohtaja, erikoiskirjastonhoitaja, kirjastonhoitaja, 5 kirjastovirkailijaa Henkilökunnan työaika jakaantuu koti ja yhteisöpalveluiden ja viiden laitoskirjaston kesken. Kukin on vuorollaan vastuussa yhdestä laitoskirjastosta 3 kk:n ajan. Aineisto: Koti ja laitospalvelun aineistokokoelma on ns. kelluva. Suurin osa aineistosta hankitaan Koti ja laitospalveluosastolle (60), mutta myös viiteen laitoskirjastoon hankitaan omia kokoelmia (62 66). Kokoelmat koostuvat kirjoista, nuoteista, lehdistä, äänikirjoista, musiikki ja kuvatallenteista. Laitoskirjastoissa lainataan myös c kasettinauhureita äänikirjojen kuuntelijoille. Näkövammaisten ja lukemisesteisten Celia kirjaston kanssa tehdään yhteistyötä. Palvelut tuottaa kuusi eri toimipistettä: Kirjaston koti ja yhteisöpalvelut (60) Pirkankatu 2 33101 Tampere puh. 040 764 8165 Kirjaston koti ja yhteisöpalvelut takaavat tasa arvoiset kirjastopalvelut niille kuntalaisille, joiden terveydentila estää tavallisen kirjaston käyttämisen. Henkilökunta pitää yhteyttä kotipalvelu ja yhteisöasiakkaisiinsa puhelimitse. Aineiston kuljetuksista huolehtii kuljetusliike. Vuonna 2009 kotipalvelun piirissä oli 119 henkilöä ja 44 erilaista yhteisöä ja laitosta: vanhainkoteja, palvelukoteja, päiväkeskuksia, ryhmäkoteja ym. Yksikkö toteuttaa myös erilaisia ohjelmapalveluita omille kohderyhmilleen. Lainoja (2009): 68 480 Huoneiston pinta ala: 299 m 2 Perustaminen ja kehitys: Kirjaston yhteisöpalvelut siirrettiin kaupunginkirjaston muista toimipisteistä laitoskirjastolle vuonna 1971, toimintaa oli sitä ennen ollut jo n. 10 vuotta. Kirjaston kotipalvelu aloitettiin kokeiluna vuonna 1973. Hatanpään sairaalan kahvilakirjasto (62) 35

Hatanpäänkatu 24 (1. krs, pääaula) 33100 Tampere puh. (03) 5657 3442 Kirjasto on avoinna ma klo 13 17, ti ja to klo 12 15. Osastopalveluita annetaan sekä Hatanpään kantasairaalalle että puistosairaalalle. Lainoja (2009): 16 048 Huoneiston pinta ala: 55 m2 Perustaminen ja kehitys: Kirjasto perustettiin vuonna 1965 ja se sijaitsi Hatanpään psykiatrisen osastoryhmän tiloissa. Vuonna 1984 kirjasto muutti Hatanpään kantasairaalan A portaan 6. kerrokseen. Vuodesta 1990 lähtien psykiatrisen yksikön kirjastopalvelut on hoidettu kantasairaalasta käsin, samoin kuin vuonna 2003 perustetun geriatrisen yksikön kirjastopalvelut. Geriatristen ja psykogeriatristen yksiköiden yhteisnimi on Hatanpään puistosairaala. Kesäkuussa 2008 potilaskirjasto sai uudet tilat kantasairaalan 1. kerroksesta kahvion vierestä. Uudeksi nimeksi tuli Hatanpään sairaalan kahvilakirjasto. Kirjasto on avoin kaikille. Koukkuniemen vanhainkodin kirjasto (63) Rauhaniementie 19 33180 Tampere Koukkuniemi, Koivula, K kerros puh. (03) 5657 6855 Kirjasto on aina avoinna (itsepalvelu extra). Päivystys ti ja pe klo 12 15. Osastokokoelmia ja kotipalvelua asukkaille. Lainoja (2009): 15 044 Huoneiston pinta ala: 157,5 m2. Perustaminen ja kehitys: Laitoskirjastotyö alkoi Tampereella vuonna 1959, jolloin Koukkuniemen kunnalliskodin ja Kaupin keuhkotautisairaalan kirjastot siirtyivät kaupunginkirjastolle. Koukkuniemen pieni kirjastotila sijaitsi Jukolassa. Vuonna 1989 kirjasto sai uudet tilat Koivulan pohjakerroksesta. Kirjaston nimi on muuttunut Koukkuniemen kunnalliskodin kirjastosta Koukkuniemen vanhainkodin kirjastoksi. Kaupin sairaalan potilaskirjasto (64) Parantolankatu 6 33500 Tampere (sairaalan 1. kerros) puh. (03) 5657 3642 Kirjasto on aina avoinna (itsepalvelu). Päivystys to klo 14 15, juhannuksen jälkeen 8 viikon ajan pe klo 10 11. Osastokiertoja ja kokoelmia. Lainausoikeus on myös sairaalan ympärillä olevien palvelutalojen ja Veljeskodin asukkailla. Lainoja (2009): 6 110 Huoneiston pinta ala: 26,5m2 Perustaminen ja kehitys: Kaupin keuhkotautisairaalan kirjasto siirtyi kaupunginkirjastolle vuonna 1959. Tuberkuloosin vähitellen vähennyttyä Kaupin parantolan toiminta asteittain päättyi ja laitos muutettiin vanhustensairaalaksi nimeltään Marjatan osastoryhmän Kaupin osasto ja myöhemmin Kaupin sairaalaksi ja kirjasto vastaavasti Kaupin sairaalan potilaskirjastoksi. Kirjastotila sairaalan pohjakerrokseen saatiin vuonna 1965. Uusiin tiloihin sairaalan 1. kerrokseen muutettiin vuonna 1999. 36