Vetelin Ylipään Osuuspankin LOPPUTILITYS 30.6.2017
LOPPUTILITYS 30.6.2017 Osuuspankin nimi VETELIN YLIPÄÄN OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1 Toimintakertomus 17 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 19 Osuuspankin rahoituslaskelma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 21 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 33 Liitetiedot 54 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 63 Hallituksen allekirjoitus 63 Hallintoneuvoston lausunto 63 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Vetelin Ylipään Osuuspankin liikevoitto oli suurempi kuin edellisvuonna. Korkokate heikkeni. Tilikaudella kirjattiin vertailukautta vähemmän arvonalentumistappioita luotoista ja muista sitoumuksista. Arvonalentumisten määrä suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyi alhaisella tasolla. Luottokanta kääntyi kasvuun ja talletuskanta jatkoi kasvuaan. CET 1 vakavaraisuussuhde oli edellisvuotta hieman heikompi. Avainlukuja Avainlukuja 6/2017 2016 Liikevoitto, 1000 euroa 34-213 Kulujen suhde tuottoihin, % 61,1 79 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,1-2,4 Ydinpääoman (CET1) 55,1 57,8 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 4 4 Jäsenet 950 941 OP Ryhmä Vetelin Ylipään Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat yhteenliittymän, josta säädetään laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalouden kasvu jatkui toisella neljänneksenä hyvänä ja laaja-alaisena. Euroalueen talous kehittyi edelleen myönteisesti, ja inflaatio säilyi maltillisena. Euroalueen keskuspankki (EKP) laski kuukausittaiset arvopaperiostonsa 60 miljardiin euroon huhtikuussa. Ostot jatkuvat nykypäätöksin ainakin kuluvan vuoden loppuun. EKP:n mukaan ohjauskorot säilyvät nykytasolla vielä osto-ohjelman päättymisen jälkeenkin. Kesäkuussa EKP ei kuitenkaan enää viitannut mahdollisuuteen laskea korkoja lisää. Euribor-korot pysyivät vakaina, mutta pidemmät koronvaihtosopimusten korot nousivat hieman. Luottamus Suomen talouden näkymiin vahvistui edelleen. Vuoden alkukuukausina Suomen talous kasvoi vahvasti ja ennakkotietojen mukaisesti talouden suotuisa kehitys jatkui myös keväällä. Työllisyysaste nousi selvästi, ja yritysten liikevaihto kasvoi hyvää vauhtia.
2 Myönteinen vire on laaja-alaista, niin vienti kuin kotimarkkinat elpyvät. Asuntomarkkinat ovat piristyneet edelleen uusien asuntojen myynnin vetäminä. Vanhojen asuntojen hinnat ovat nousseet hieman. Loppuvuonna maailman talouden kehityksen arvioidaan jatkuvan laajalti suotuisana. Inflaatio säilyy maltillisena, ja lyhyet markkinakorot säilyvät vakaina. Suomen talous elpyy edelleen hyvää vauhtia. Suurimmat riskit liittyvät poliittiseen vakauteen. Kotitalousluottojen kasvu jatkui noin 2,5 prosentissa vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli kesäkuussa noin 1,1 %. Kulutusluottojen kasvu piristyi alkuvuonna vuodentakaiseen verrattuna. Puhtaiden yritysluottojen (ilman asuntoyhteisölainoja) vuosikasvu osoitti selkeitä piristymisen merkkejä. Uusimmassa pankkibarometrissä yrityslainojen tulevaa kysyntää kuvaava pisteluku nousi korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 1997. Talletuskannan kasvu vaihteli vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana. Kehitykseen vaikutti etenkin julkisyhteisötalletusten kasvun voimakas heilunta. Kotitaloustalletusten kasvu oli vakaampaa noin 4 prosentissa, lisäksi varojen siirtyminen määräaikaistileiltä yön-yli talletuksiin jatkui. Vetelin kunta Viime vuosina Vetelin kunnan väkiluku on ollut laskusuunnassa. Vuoden 2016 lopulla kunnan väkiluku oli 3 261 (2015: 3 303) eli laskua 42 henkeä (Tilastokeskus). Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella oli kesäkuun lopussa työttömiä työnhakijoita 10 634 henkilöä (6/2016: 12 034), mikä on 1 400 vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana (Työllisyyskatsaus 6/2017). Työttömyys vähentyi edellisestä vuodesta 11,6 prosenttia. Koko maassa työttömyys väheni 12,6 prosenttia. Työttömien osuus työvoimasta oli 9,1 prosenttia. Se on koko maan toiseksi alhaisin. Työttömien työnhakijoiden määrä vähentyi kaikissa alueen seutukunnissa. Määrä väheni suhteellisesti eniten Suupohjan rannikkoseudun ja Pietarsaaren seutukunnissa. Vetelin kunnan työvoiman määrä on reilu 1 400. Työllisyyden taso on kohtuullisen hyvä. Työttömiä on 9,2 prosenttia, mikä vastaa suunnilleen seutukunnan ja alueen keskiarvotasoa. Vetelissä työttömien määrä (134) on vähentynyt -4 %. Työttömistä on miehiä 46 ja naisia 54. Alle 25- vuotiaita työttömiä on 20 ja yli 50-vuotiaita 53. Yli 50-vuotiaiden osuus työttömistä on 40 prosenttia (57,3) ja alle 25-vuotiaiden osuus 15 prosenttia. Rakennuslupia myönnettiin vuonna 2016 yhteensä 50 kpl (2015: 90), joista toimenpidelupia oli 20 kpl ja maisematyölupia 6 kpl. Uusille asuinrakennuksille myönnettiin 1 kpl ja asuinrakennusten laajennuksiin / korjauksiin 3 kpl. Rivitalon peruskorjauksiin ja vapaa-ajan rakennuksiin myönnettiin kumpaankin yksi lupa. Loput luvat myönnettiin mm. erilaisiin pihasauna- ja varastorakennuksiin, teollisuushallin laajennukseen ja maisematyölupiin. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Marraskuussa 2016 Halsuan Osuuspankin ja Vetelin Ylipään Osuuspankin ylimääräiset osuuskunnan kokoukset hyväksyivät pankkien sulautumissuunnitelman. Sulautumisen täytäntöönpanon rekisteröimisajankohta oli 30.6.2017, jonka jälkeen uusi Halsua-Ylipään Osuuspankki aloitti toimintansa. Vetelin Ylipään Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Vetelin Ylipään Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen.
3 Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 1-6/2017 2016 2015 Tuotot Korkokate 190 424 452 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 169 150 226 Palkkiotuotot, netto 45 99 109 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan 0 0 1 nettotuotot Myytävissä olevien rahoitusvarojen - 1 42 nettotuotot Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 3 3 5 Liiketoiminnan muut tuotot 10 3 1 Yhteensä 227 256 386 Tuotot yhteensä 417 680 837 Kulut Henkilöstökulut 94 242 276 Muut hallintokulut 104 183 180 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 7 15 16 Liiketoiminnan muut kulut 50 97 92 Kulut yhteensä 255 537 564 Arvonalentumiset luotoista ja muista 128 356 186 sitoumuksista Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 34-213 88 Liikevoitto kasvoi vertailukaudesta. Korkokate oli laskusuunnassa. Henkilöstökulut supistuivat johtuen toiminnan tehostamisesta. Arvonalentumiset saamisista laskivat vertailukaudesta ja suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyivät matalalla tasolla. Osuuspankin palkkiotuotot laskivat vertailuvuoden tasosta. Palkkiot luotonannosta, maksuliikkeestä ja omaisuudenhoidosta kasvoivat. Sen sijaan maksuliikkeestä, omaisuuden hoidosta sekä arvopapereiden ja vakuutusten välityksestä palkkioita kertyi edellisvuotta vähemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 1-6/2017 2016 Talletuksista 1 2 Luotonannosta 31 45 Maksuliikkeestä 38 76 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen 9 21 laskusta Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista -6 16 tehtävistä Takauksista 1 1 Vakuutusten välityksestä 20 45 Muut 13 20 Yhteensä 107 226 OP-bonukset -47-96 Palkkiotuotot yhteensä 60 131
4 Palkkiokulut 14 32 Palkkiotuotot, netto 45 99 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot supistuivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 1-6/2017 2016 Arvonalentumisten bruttomäärä 241 453 Vähennykset -113-97 Arvonalentumisten nettomäärä 128 356 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 1,1 1,5 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 30.6.2017 31.12.2016 Muutos, % 31.12.2015 Tase 32 884 32 098 2,4 32 098 Luotot 23 819 23 783 0,2 24 076 Saamistodistukset - 302-100 973 Osakkeet ja osuudet 3 903 3 903 0 3 778 Talletukset 26 810 25 946 3,3 24 685 Oma pääoma 5 730 5 749-0,3 5 923 Taseen ulkopuoliset 1 883 1 497 25,8 1 031 sitoumukset Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin puolen vuoden aikana 3 124 tuhatta euroa eli 647 tuhatta euroa vähemmän kuin koko edellisenä vuonna yhteensä. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 23 819 tuhatta euroa (23 783 1 ). Luottokanta kasvoi hieman ja asuntoluottojen kasvuvauhti voimistui viime vuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP Ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Osuuspankki ei siirtänyt myöntämiään asuntoluottoja OPAlle tilikauden aikana. Ongelmasaamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Ongelmasaamiset 1000 euroa 30.6.2017 31.12.2016 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 1 145 969 18,2 Yli 90 päivää erääntyneet saamiset 566 325 74,3 Järjestämättömät 387 267 44,9 lainanhoitojoustosaamiset Todennäköisesti maksamatta jäävät 192 377-49,1 saamiset Terveet lainanhoitojoustosaamiset 576 528 9,1 Ongelmasaamiset yhteensä 1 721 1 497 15,0 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2016.
5 Taukukossa esitetyt järjestämättömät saamiset sisältävät saamiskohtaiset arvonalentumiset. Yli 90 pv erääntyneenä saamisena esitetään jäljellä oleva pääoma sellaisesta saamisesta, jonka korko tai pääoma on ollut erääntyneenä ja maksamatta yli kolme kuukautta. Lainahoitojoustosaamisena esitetään saamiset, joiden ehtoja on neuvoteltu uudelleen asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä johtuen. Lainanhoitojoustosaamisten määrään on vaikuttanut Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) tarkentunut ohjeistus. Todennäköisesti maksamatta jäävinä saamisina esitetään heikompien luottoluokkien omaavat saamiset. Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 30.6.2017 31.12.2016 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 87 94 Prosenttia taseesta 0,3 0,3 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 164 164 Prosenttia taseesta 0,5 0,5 Käypä arvo 162 162 Nettotuotto, % 3,3 2,0 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 251 258 Prosenttia taseesta 0,8 0,8 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sijoituskiinteistöt Omassa käytössä olevia kiinteistöjä on taseessa 87 tuhatta euroa, josta ei kirjattu arvonalennuksia tilikauden aikana. Arvonkorotuksia ei ollut tilikauden lopussa, eikä niitä myöskään peruutettu tilikauden aikana. Tilikauden aikana ei tehty oman käytön kiinteistöhankintoja. Pankki ei ole sijoittanut kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeisiin. Sijoituskiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia tilikauden aikana. Sijoituskiinteistöihin ei sisältynyt tilikauden päättyessä arvonkorotuksia, eikä niitä myöskään peruutettu tilikauden aikana. Tilikauden aikana ei tehty sijoituskiinteistöhankintoja. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset OP Yrityspankki Oyj:ltä, olivat 4 493 tuhatta euroa (3 459). Tilikauden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 3 885 tuhatta euroa (3 885). Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista.
6 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 30.6.2017 31.12.2016 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 12 864 12 369 4 Säästämistilit 5 170 5 046 2,5 Sijoittamistilit 8 776 8 496 3,3 Valuuttatalletukset 0 36-100 Yhteensä 26 810 25 946 3,3 Muut velat 96 119-20 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 26 906 26 066 3,2 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Osuuspankilla ei ollut velkoja luottolaitoksille, jotka muodostuisivat veloista OP Yrityspankki Oyj:lle ja ns. väliluotosta OP-Asuntoluottopankki Oyj:lle. Osuuspankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja, eikä pääomalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Vetelin Ylipään Osuuspankin koko oman pääoman määrä laski -0,3 prosenttia 5 730 tuhanteen euroon (5 749). Osuuspääoma väheni -0,2 prosenttia 2 392 tuhanteen euroon (2 396). Omistajajäsenillä oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 98 tuhatta euroa (97) ja Tuotto-osuuksiin 2 294 tuhatta euroa (2 299). Irtisanottuja tuotto-osuuksia oli tilikauden lopussa 203 tuhatta euroa (186). Osuuspankki maksoi Tuotto-osuuksille vuodelta 2016 korkoa 3,25 prosenttia ja Lisäosuuksille 0,50 prosenttia eli yhteensä 74.877,13 euroa. Osuuspankin osuuskunnan kokouksessa on päätetty lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan. Lisäosuudet palautetaan asiakkaille heinäkuussa 2017. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 975 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 22 944 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja Tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä
7 Veroperusteiset varaukset mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Osuuspankki on päättänyt lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan. Kaikki lisäosuudet palautetaan omistaja-asiakkaille normaalin irtisanomisajan puitteissa heinäkuussa 2017. Jos irtisanottua lisäosuusosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Poistoeroa ei kasvatettu tekemällä suunnitelman mukaisia poistoja suuremmat elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Luottotappiovarauksiin ei tehty muutoksia. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 30.6.2017 31.12.2016 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 5 723 5 743 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä - 58 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla - - Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu -61 - Suunniteltu voitonjako - - Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta - - Aineettomat hyödykkeet - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -59-52 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 5 609 5 749 Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 5 609 5 749 Omat varat yhteensä 5 609 5 749 * pl. 2.1. takaisinmaksettavat osuuspääomat ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka
8 Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 50 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Tilikauden tulosta ei ole luettu omiin varoihin. Kokonaisriski 1000 euroa 30.6.2017 31.12.2016 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 26 52 Vähittäisvastuut - - Kiinteistövakuudelliset vastuut - - Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut - - Muut vastuut 367 300 Sisäisten luottoluokitusten menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 1 598 1 866 Yritysvastuut pk-yritykset 1 598 1 659 Yritysvastuut - Muut - 207 Vähittäisvastuut 2) 3 008 2 602 Kiinteistövakuudelliset 2 510 2 258 Muut vähittäisvastuut 499 344 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 3 802 3 802 Muut erät 255 262 Luottoriski yhteensä 9 056 8 885 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 1 119 1 061 Yhteensä 10 174 9 946 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 30.6.2017 31.12.2016 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 55,1 57,8 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 55,1 57,8 Vakavaraisuussuhde 55,1 57,8 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) 18,8 * 20,1 *31.3.2017 Pääomavaateet 1000 euroa 30.6.2017 31.12.2016 Omat varat 5 609 5 749 Minimipääomavaade + puskurivaateet * 1 068 1 044 Omien varojen ylijäämä 4 541 4 705 Omat varat 5 609 5 712 Basel I lattian pääomavaatimus 1 391 1 291 Omien varojen ylijäämä 4 218 4 421 * Minimivaade 8 %, kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä mahdollinen maakohtainen muuttuva lisäpääomavaatimus.
9 Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki OP Yrityspankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa noin 170 osuuspankkia sekä OP Yrityspankki Oyj, Helsingin Seudun Osuuspankki, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP-Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit ja OP Yrityspankki Oyj. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20
10 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Kriisinratkaisusääntelyn mukaan kriisinratkaisuviranomaisella on oikeus puuttua pankin velkojen ehtoihin velkojan asemaan vaikuttavalla tavalla. OP Ryhmän kriisinratkaisuviranomainen on Brysselissä toimiva EU:n kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board). Kriisinratkaisuviranomainen on määrittämässä kriisinratkaisulain mukaisten velkojen minimimäärää OP Ryhmän tasolla. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 6/2017 2016 2015 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,1-2,4 2,1 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,4-0,4 0,4 Omavaraisuusaste, % 17,4 17,9 18,6 Kulu-tuotto-suhde, % 61,1 79 67,3 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinottokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinottokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta ja likviditeetistä.
11 Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Osuuspankin hallintoneuvosto valvoo keskusyhteisön antamien ryhmätasoisten sisäisen valvonnan sekä riskinotto ja riskitoleranssijärjestelmän periaatteiden toteuttamista pankissa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet, vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinottokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinottokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinottokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuusja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinottokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskien hallinta perustuu asiakkaan hyvään tuntemiseen, asiakassuhteen aktiiviseen hoitoon, vahvaan ammattitaitoon, kattavaan dokumentointiin ja vakuuksiin. Keskeisessä asemassa luottoriskien hallinnassa on päivittäinen luottoprosessi ja sen laatu. Asiakkaan riittävä velanhoitokyky on kaiken luotonmyönnön edellytys. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, voimassa olevaan ja ajantasaiseen luottoluokitukseen ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Henkilöasiakkaiden maksukyvyn riittävyys varmistetaan myös koronnousun varalta. Asiakkaat voivat suojautua koronnousulta käyttämällä luotoissaan kiinteää korkoa tai korkokattoa. Luotonmyönnössä vältetään korkeita luototussuhteita. Asiakkaille tarjotaan takaisinmaksun turvaavia vakuutuksia sairauden ja työttömyyden varalle. Pankin arvio yritysasiakkaan velanhoitokyvystä ja luottoriskistä muodostuu luottoluokittelusta ja maksukäyttäytymistiedoista, ja tarpeen mukaan tilinpäätösanalyysistä ja ennusteista, yritystutkimuksen laatimista dokumenteista, asiakasvastaavan tekemästä tarvekartoituksesta, luottokelpoisuusarvioista sekä mahdollisista muista dokumenteista. Ennakoitavissa oleviin ongelmiin reagoidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asiakkaat, joiden taloudellisen tilan kehitystä, luottoriskin määrää ja maksukäyttäytymistä halutaan tarkastella tavallista tiiviimmin, otetaan erityisseurantaan. Uusluotonannolle ja luottokannalle on asetettu luottoluokittaisia tavoitearvoja, jotta luottosalkun laatu säilyy hyvänä. Luottoriskien kehitystä seurataan säännöllisesti suhteessa asetettuihin limiitteihin, valvontarajoihin ja tavoitteisiin. Lisäksi seurataan luottosalkun laatua ja rakennetta, vakuuksien kattavuutta sekä ongelmasaamisia. Luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa.
12 Likviditeettiriski Markkinariskit Suurella asiakasriskillä tarkoitetaan sellaisia vastuita samalta asiakkaalta tai asiakaskokonaisuudelta, joiden yhteismäärä vähennyserien jälkeen on vähintään 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Säännösten mukaan yksittäisen asiakasriskin enimmäismäärä saa olla enintään 25 prosenttia omista varoista, keskusyhteisön luvalla enintään 40 prosenttia. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat maaliskuussa 2017 yhteensä 5 609 tuhatta euroa. Pankin suurten asiakasriskien yhteismäärä vähennyserien jälkeen oli 74,0 prosenttia omista varoista. Yhdenkään yksittäisen asiakaskokonaisuuden asiakasriski ei ylittänyt 25 prosenttia. Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan OP Yrityspankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. OP Osuuskunta osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä on antanut jäsenluottolaitoksilleen talletuspankkien yhteenliittymälain mukaisen poikkeusluvan, jonka mukaan jäsenluottolaitoksiin ei sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen kuudennessa osassa mainittuja luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Asetuksen mukaista maksuvalmiutta valvotaan ja raportoidaan osuuspankkien yhteenliittymän tasolla. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotuloriski eli korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, jolloin korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja ehdoilla sekä OP Ryhmässä käytössä olevien korkoriskin johdannaissuojausmallien mukaisesti, joista keskeisin on euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtojen suojaus koronvaihtosopimuksilla. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään OP Yrityspankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja
13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2017 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa OP Vakuutuksen vakuutuspalveluita asiamiehen kautta. OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti mobiilipalveluiden merkitys kasvaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi tilikauden aikana 9 jäsenellä ja oli tilikauden lopussa 950. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedoissa.
14 Henkilöstö Tilikauden lopussa henkilökuntaan kuului toimitusjohtajan lisäksi 3 henkilöä. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Hallintoneuvosto Vetelin Ylipään Osuuspankin omistaja-asiakkaat käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 29.3.2017. Kokoukseen osallistui 8 osuuspankin jäsentä. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 9 ja enintään 15 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 13. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 68 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2017 yhteensä 1 kerran. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 2 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunta auttaa hallintoneuvostoa varmistumaan. että pankkia ja sen konsernia hoidetaan asiantuntevasti ja tavalla, joka edistää pankin kilpailukykyä ja menestystä. Valiokunnan jäsenillä tulee olla pankin toiminnan laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus laskentatoimesta, kirjanpidosta, taloudellisesta raportoinnista, tilinpäätöskäytännöistä ja sisäisestä tarkastuksesta sekä riittävä sisäisen valvonnan periaatteiden tuntemus ja pankin toimialan ja ansaintalogiikan ymmärrys. Kaikkien valiokunnan jäsenien on oltava pankista riippumattomia. Valiokunta laatii vuosittain toimintasuunnitelman ja kokoontuu
15 Nimitysvaliokunta Hallitus Toimitusjohtaja puheenjohtajan kutsusta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Valiokunta voi kuulla esittelijä- ja asiantuntijaroolissa myös valiokunnan ulkopuolisia henkilöitä. Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva nimitysvaliokunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Valiokunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Valiokunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valiokunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4 6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 6. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 6. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Muut jäsenet Jouko Pilvilampi* (1999-2019), maanviljelijä, Veteli Markku Leppävuori (1992-2018), maanviljelijä, Veteli Sami Finnilä (2013-2019), maanviljelijä, Veteli Timo Haukilahti (2007-2019), maanviljelijä, Veteli
16 Monika Klemola (2004 2019), maanviljelijä, Veteli Kauko Koskela (2004-2019), maanviljelijä, Veteli Sirpa Koskimäki (1994-2017), maatalouslomittaja, Veteli Vesa Lassila (1990-2017), yrittäjä, Veteli Kimmo Niemelä (2009-2018), yrittäjä, Veteli Esko Ojala* (2004-2017), maanviljelijä, Veteli Hannu Pulkkinen (1992-2017), yrittäjä, Veteli Ulla Sillanpää (2009-2019), maanviljelijä, Veteli Jouko Tyynelä (2006-2018), maanviljelijä, Veteli *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja: Muut jäsenet Jukka Leivo, s. 1966, yrittäjä, Veteli Helena Oravasaari, s. 1964, maanviljelijä, Veteli Eija Kellokoski-Kari, s. 1972, tilaajajohtaja, Veteli Lasse Pulkkinen, s. 1951, hitsaaja, Veteli Risto Siponkoski, s. 1957, insinööri, Veteli Sari Tuohimaa, s. 1979, yksikön johtaja, Veteli Toimitusjohtaja Heidi Pöyhönen, KTM, 35 vuotta Pankin palvelukseen, toimitusjohtajaksi 1.1.2016 Tilintarkastaja Tilintarkastusyhteisö BDO Oy, vastuutarkastajana Taneli Mustonen (KHT). Muu tarkastustoiminta OP Osuuskunnan sisäinen tarkastus suoritti osuuspankin tarkastuksen 15.11.2016.
17 VETELIN YLIPÄÄN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 30.6.2017 1.1. - 31.12.2016 Korkotuotot 213 722,22 478 439,90 Korkokulut 23 907,68 54 728,80 KORKOKATE 189 814,54 423 711,10 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 168 838,40 150 318,18 Muista yrityksistä 168 838,40 150 318,18 Palkkiotuotot 59 683,02 130 811,83 Palkkiokulut 14 395,57 31 757,14 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -151,68 361,67 Valuuttatoiminnan nettotuotot -151,68 361,67 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 0,00 518,39 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 2 725,24 3 308,20 Liiketoiminnan muut tuotot 10 077,38 2 808,53 Hallintokulut 197 272,90 424 997,42 Henkilöstökulut 93 548,27 242 194,40 Palkat ja palkkiot 79 062,43 204 725,44 Henkilösivukulut 14 485,84 37 468,96 Eläkekulut 10 248,44 24 229,49 Muut henkilösivukulut 4 237,40 13 239,47 Muut hallintokulut 103 724,63 182 803,02 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 7 246,00 14 921,00 Liiketoiminnan muut kulut 50 031,41 97 479,74 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 127 799,57 355 667,28 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 34 241,45 - -212 984,68 2 Tilinpäätössiirrot 0,00-40 000,00 Tuloverot -27 008,61-64 583,57 Tilikauden verot 0,00 0,00 Laskennallinen vero -27 008,61-64 583,57 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 61 250,06-1 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 61 250,06-1 -108 401,11-108 401,11
18 VETELIN YLIPÄÄN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE 30.6.2017 31.12.2016 VASTAAVAA Käteiset varat 208 396,98 155 556,73 Saamiset luottolaitoksilta 4 492 890,97 3 458 825,05 Vaadittaessa maksettavat 2 934 182,78 1 910 008,70 Muut 1 558 708,19 1 548 816,35 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 23 818 621,79 23 782 572,28 Muut 23 818 621,79 23 782 572,28 Saamistodistukset 0,00 302 250,00 Muilta 0,00 302 250,00 Osakkeet ja osuudet 3 903 206,27 3 903 119,29 Aineelliset hyödykkeet 254 807,22 262 053,22 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 164 046,10 164 046,10 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 87 431,53 94 012,53 Muut aineelliset hyödykkeet 3 329,59 3 994,59 Muut varat 16 701,34 31 153,92 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 46 360,40 87 151,99 Laskennalliset verosaamiset 143 207,17 115 792,87 VASTAAVAA YHTEENSÄ 32 884 192,14 32 098 475,35 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 26 905 683,12 26 065 908,85 Talletukset 26 810 041,25 25 946 414,49 Vaadittaessa maksettavat 24 604 487,36 23 285 785,71 Muut 2 205 553,89 2 660 628,78 Muut velat 95 641,87 119 494,36 Muut 95 641,87 119 494,36 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 1 073,83 Muut velat 92 339,04 100 299,10 Muut velat 81 918,04 89 509,10 Pakolliset varaukset 10 421,00 10 790,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 155 391,05 183 207,89 Laskennalliset verovelat 0,00 0,00 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 27 154 487,04 26 349 415,84 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 2 391 900,00 2 396 000,00 Jäsenosuudet 97 500,00 96 900,00 Tuotto-osuudet 2 294 400,00 2 299 100,00 Muut sidotut rahastot 695 134,51 696 757,29 Vararahasto 695 134,51 695 134,51 Käyvän arvon rahasto 0,00 1 622,78 Vapaat rahastot 2 058 784,71 2 058 784,71 Muut rahastot 2 058 784,71 2 058 784,71 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 522 635,82 705 918,62 Tilikauden voitto (tappio) 61 250,06-108 401,11 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 5 729 705,10 5 749 059,51 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 32 884 192,14 32 098 475,35 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 85 085,00 80 541,00 Takaukset ja pantit 85 085,00 80 541,00 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 1 798 036,80 1 416 292,90 Muut 1 798 036,80 1 416 292,90 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 1 883 121,80 1 496 833,90
19 VETELIN YLIPÄÄN OSUUSPANKKI Rahoituslaskelma 2017 2016 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Kauden voitto 61 250,06-108 401,11 Kauden voittoon tehdyt oikaisut -62 013,43 131 140,65 LIIKETOIMINNAN VAROJEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) 179 793,77 549 154,99 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 0,00 0,00 Saamiset luottolaitoksilta -9 891,84-3 898,08 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä -165 471,58-73 173,76 Leasingkohteet 0,00 0,00 Saamistodistukset 300 000,00 650 000,00 Osakkeet ja osuudet -86,98-125 150,89 Johdannaissopimukset 0,00 0,00 Sijoituskiinteistöt 0,00 0,00 Muut varat 55 244,17 101 377,72 LIIKETOIMINNAN VELKOJEN LISÄYS (+) TAI VÄHENNYS (-) 808 127,23 213 812,96 Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 0,00-1 000 000,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 839 774,27 1 213 864,81 Johdannnaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 0,00 0,00 Muut velat -31 647,04-51,85 Maksetut tuloverot 0,00 21 860,51 Saadut osingot 168 838,40 150 318,18 A. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA YHTEENSÄ 1 155 996,03 957 886,18 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Eräpäivään asti pidettävien rahavarojen lisäykset 0,00 0,00 Eräpäivään asti pidettävien rahavarojen vähennykset 0,00 0,00 Tytär- ja osakkuusyritysten hankinnat 0,00 0,00 Tytär- ja osakkuusyritysten myynnit 0,00 0,00 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 0,00 0,00 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset 0,00 0,00 B. INVESTOINTIEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ 0,00 0,00 RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset 0,00 0,00 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, vähennykset 0,00 0,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset 0,00 0,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus, vähennykset 0,00 0,00 Osuus- ja osakepääoma, lisäykset 1 900,00 57 700,00 Osuus- ja osakepääoma, vähennykset -6 000,00-59 588,00 Maksetut osingot ja osuuspääoman korot -74 881,69 0,00 Maksetut bonukset omistajajäsenille 0,00 0,00 Muut oman pääoman erien rahamääräiset lisäykset 0,00 0,00 Muut oman pääoman erien rahamääräiset vähennykset 0,00 0,00 C. RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ -78 981,69-1 888,00 D. VALUUTTAKURSSIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS RAHAVAROIHIN -0,01 0,01 RAHAVAROJEN NETTOMUUTOS (A+B+C+D) 1 077 014,33 955 998,19 RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA 2 065 565,43 1 159 213,99 RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA 3 142 579,76 2 065 565,43 RAHAVAROJEN MUUTOS 1 077 014,33 906 351,44 Saadut korot 243 385,94 488 576,69 Maksetut korot 28 772,43 71 648,78