Häme Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristöyksikkö PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/129/07.00/2014 Annettu julkipanon jälkeen 15.9.2016 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen ilmoituksen johdosta ILMOITTAJA Asiamies Marjo ja Teuvo Koskela Vesijaonraitti 240 17630 VESIJAKO Öljyalan Palvelukeskus Oy JASKA-hanke JASKA-kohdenumero: 17630-11-81111 c/o Asiamies Sanna Pyysing, Pöyry Finland Oy Valtakatu 25, 53100 Lappeenranta Y-tunnus: 0215443-3 PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖN OMISTAJAT VIREILLETULOPERUSTE VIREILLETULO 4.9.2016 MAKSU 1 210 Entinen polttoaineiden jakelupiste Vesijaonraitti 240 Vesijako Kunta: Padasjoki Kiinteistörekisteritunnus: 576-415-6-45 Marjo ja Teuvo Koskela Ympäristönsuojelulaki 136 HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Käyntiosoitteet: Kirjaamo: Kirkkokatu 12, Lahti PL 29, 15141 Lahti Birger Jaarlin katu 15, Hämeenlinna kirjaamo.hame@ely-keskus.fi
YMPÄRISTÖSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ Puhdistettava alue sijaitsee Padasjoella Vesijaon kylässä osoitteessa Vesijaonraitti 240. Kiinteistö on asumiskäytössä ja tulee olemaan tulevaisuudessa vapaa-ajan asuntona. Kiinteistöllä on asuinrakennus ja varasto. Kiinteistö ei sijaitse kaavoitetulla alueella. Pohjoispuolella kiinteistö rajautuu Vesijaonraittiin. Ympäristössä on peltoa, metsää ja asuinrakennuksia. Kohde sijaitsee Vesijaon IIluokan pohjavesialueella, joka on poikittaisharju ja vedensaannin kannalta hyvä. Kiinteistön talousvesi otetaan kiinteistöllä olevasta rengaskaivosta. Tiedot kohteen naapurikiinteistöistä on esitetty ilmoituksessa. PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET TUTKIMUSTULOKSET Kohteessa on harjoitettu vuodesta 1952 lähtien 1970-luvulle asti polttoaineen jakelutoimintaa kyläkaupan yhteydessä, minkä seurauksena maaperä on pilaantunut polttoaineperäisillä hiilivedyillä. Kiinteistöllä on myyty bensiiniä yhdestä maanpäällisestä säiliöstä. Rakennuksen lämmitykseen on käytetty öljyä. Maaperä on pilaantunut öljyhiilivetyjen keskitisleillä. Pilaantunutta maata on arviolta 40 m 3 (ktr) noin 25 m 2 :n alueella. Tehdyt maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimukset ja niiden tulokset on esitetty ilmoituksen liitteenä raportissa Öljyalan Palvelukeskus Oy, JASKA-hanke, 17630-11-81111, Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden kunnostussuunnitelma, Toimintansa lopettanut polttoaineiden jakelupiste, Vesijaonraitti 240, Padasjoki, Pöyry, 2.9.2016. Maaperätutkimusten mukaan maaperä on pilaantunut entisellä säiliö- ja jakelualueella noin 1,5 3 m:n syvyydessä öljyhiilivetyjen keskitisleillä. Lisäksi maaperästä todettiin pieniä pitoisuuksia raskaita öljyjakeita. Bensiinihiilivetyjä, MTBE:ä, TAME:a ja BTEX-yhdisteitä ei maaperästä löytynyt. Laboratoriotutkimusten mukaan maaperän öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 -C 21 ) pitoisuus maaperässä on enimmillään 640 mg/kg, mikä ylittää maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon. Raskaiden öljyhiilivetyjen (>C 21 -C 40 ) pitoisuus maaperässä oli tutkimusten havainnoissa enimmillään 93 mg/kg, mikä alittaa valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon. Alueen maaperä on kiinteistöllä soraisen ja hiekkaisen pintamaakerroksen alla hienoa hiekkaa ja hiekkamoreenia. Pohjavesi on noin 18 m:n syvyydellä maanpinnasta. Kiinteistön kaivosta otetusta pohjavesinäytteestä ei löytynyt bensiiniä, öljyä eikä BTEX-yhdisteitä. RISKINARVIO JA ARVIO PUHDISTUSTARPEESTA Ilmoitukseen sisältyy kvalitatiivinen riskinarvio, jossa on otettu huomioon haitallisten aineiden pitoisuudet, kokonaismäärät, ominaisuudet ja sijainti maaperässä, alueen nykyinen ja suunniteltu käyttö, kulkeutuminen, altistuminen ja 2
epävarmuustekijät. Arvioinnissa on käytetty apuna asetuksen 214/2007 mukaisia ohjearvoja. Tehdyn arvion mukaan öljyhiilivetyjä voi jossain määrin kulkeutua vajoveden mukana laajemmalle alueelle. Haitta-aineita ei kuitenkaan ole kulkeutunut syvällä olevaan pohjaveteen, eikä pohjaveden kunnostustarvetta ole. Altistuminen suoran ihokosketuksen, ruuansulatuselimistön tai hengitysilman kautta on mahdollista vain maata kaivettaessa. Puhdistustarpeen arvioinnin mukaan maaperä on tarpeen puhdistaa, jotta estetään öljyhiilivetyjen leviäminen laajemmalle alueelle ja pohjaveteen. Lisäksi puhdistuksella varmistetaan, ettei pintamaahan jää kiinteistön normaalia käyttöä, kuten kaivamista koskevia rajoituksia. Kvantitatiivista riskinarviota ei ole katsottu aiheelliseksi tehdä, vaan on sovellettu ohjearvoja, koska pilaantuma on pienialainen, kunnostuskustannukset ovat kohtuulliset, kohde on asumiskäytössä, pilaantuneella alueella ei viljellä ravintokasveja, vaaraa öljyhiilivetyjen kulkeutumisesta sisäilmaan ei ole ja ohjearvojen käytön katsotaan olevan turvallista myös pohjaveden käytön kannalta. PUHDISTUKSEN TAVOITETASO PUHDISTUSSUUNNITELMA Puhdistusmenetelmä Maaperän puhdistuksen tavoitetasoksi esitetään valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaista alempaa ohjearvoa raskaille öljyhiilivedyille (>C 21 -C 40 ), keskitisleille (>C 10 -C 21 ), bensiinijakeille (C 5 -C 10 ), BTEX-yhdisteille sekä bensiinin komponenteille (MTBE+TAME). Maaperän puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä raportissa Öljyalan Palvelukeskus Oy, JASKA-hanke, 17630-11-81111, Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden kunnostussuunnitelma, Toimintansa lopettanut polttoaineiden jakelupiste, Vesijaonraitti 240, Padasjoki, Pöyry, 2.9.2016. Maaperä puhdistetaan massanvaihdolla. Pilaantunut maa-aines kaivetaan, lastataan ja kuljetetaan kuorma-autolla asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan pitoisuuksien mukaisesti. Puhdistamisen jälkeen kaivannot täytetään pilaantumattomilla maa-aineksilla ja kunnostustavoitteen alittavilla kaivumailla. Kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella Puhdistusaikataulu Kaivutyön yhteydessä poistettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuus alittaa tavoitepitoisuudet, hyödynnetään kaivannon alustäytössä, jos massat ovat rakentamiskelpoisia. Maaperä on suunniteltu puhdistettavaksi loppusyksyllä 2016. Kunnostustyöt kestävät arviolta 2 päivää. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta Työn valvojaksi nimetään ennen kunnostustöiden aloittamista ympäristöasiantuntija. Valvojan ja urakoitsijan yhteystiedot ja kunnostuksen aikataulu ilmoitetaan vähintään viikkoa ennen töiden aloittamista työmaan aloitusilmoituksessa. 3
Valvoja määrittää massanpoiston yhteydessä pilaantuneiden maa-ainesten öljyhiilivetypitoisuudet kenttätesteillä ja kaivun riittävyys varmennetaan laboratorioanalyyseillä. Kaivutyön aikana pilaantuneen alueen rajaamiseksi käytetään pikatestilaitteita (PID ja PetroFlag) sekä laboratoriomäärityksiä. Valvoja kalibroi pikatestilaitteet. Laboratoriossa näytteistä määritetään haihtuvat hiilivedyt TVOC (C 5 -C 10 ), BTEXyhdisteet, keskitisleet (>C 10 -C 21 ) ja raskaat öljyhiilivedyt (>C 22 -C 40 ). Maaperän kunnostus päätetään, kun kaivannosta otettujen kenttätestien ja laboratoriossa analysoitujen kontrollinäytteiden öljyhiilivetypitoisuudet alittavat kunnostuksen tavoitepitoisuudet. Jos tavoitepitoisuuksia ei jostain kaivua rajoittavasta tekijästä johtuen saavuteta, laaditaan riskinarvio saavutetusta tilanteesta. Valvoja seuraa ja ohjaa kunnostustyön etenemistä ja kirjaa suoritetut toimenpiteet työmaapöytäkirjaan. Kontrollinäytteistä (määrä ja sijainti) pidetään kirjaa ja ne raportoidaan. Alueelta poistettavat maa-aineskuormat varustetaan pilaantuneen maan siirtoasiakirjoilla. Kunnostuksen jälkeen työstä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään alueella tehdyt toimenpiteet saavutettuine tuloksineen. Raporttiin liitetään kunnostuksen kokousmuistiot, työmaapäiväkirja, siirtoasiakirjat ja muut asiakirjat. Loppuraportti toimitetaan ympäristöviranomaisille. Ympäristövaikutukset ja haittojen ehkäisy ILMOITUKSEN KÄSITTELY Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt tehdään niin, ettei toimenpiteillä aiheuteta terveyshaittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat haitat eivät ilmoituksen mukaan poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Kunnostuskohteessa ei varastoida pilaantuneita maamassoja lukuun ottamatta lyhytaikaista kasalle laittoa massojen lajittelemiseksi. Kunnostuskohde eristetään suojapuomein ja merkein. Poiskuljetettavat maa-aineskuormat peitetään maa-aineksen pölyämisen ja varisemisen estämiseksi. Pilaantuneen maan kulkeutuminen auton- ja työkoneiden renkaiden mukana estetään. Ilmoitus on lähetetty tiedoksi Padasjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 1. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muutoin määrätä. 4
2. Pilaantuneen maaperän puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Padasjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan ja urakoitsijan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. Kiinteistön 576-415-6-45 maaperä on puhdistettava siten, että puhdistuksen jälkeen haitta-aineiden suurimmat sallitut pitoisuudet maaperässä ovat seuraavat: mg/kg Bensiinijakeet (C 5 -C 10 ) 100 Keskitisleet (>C 10 -C 21 ) 300 Raskaat öljyjakeet (>C 21 -C 40 ) 600 MTBE-TAME 5 Bentseeni 0,2 Tolueeni 5 Etyylibentseeni 10 Ksyleenit 10 3. 4. 5. Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maiden haittaainepitoisuudet (öljy- ja bensiinijakeet, MTBE-TAME ja BTEX-yhdisteet) on varmistettava hyvin kyseistä aluetta ja sen maaperää edustavalla näytteenotolla ja luotettavalla analysoinnilla. Mittaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla. Poistettu maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, jäteasetus) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haittaainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden määristä haittaainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maa-aineksen vastaanotto ja käsittely. Jos alueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja määräyksen 2 mukaisten puhdistustavoitteiden välissä, hyödynnetään kaivantojen täytöissä, maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat tulee esittää työn loppuraportissa. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty 5
6. 7. Määräysten perustelut vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle eikä kohtuutonta rasitusta naapurustossa. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuormauksessa varisseet maa-ainekset poistaa ja kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella ja rankkasateella. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Padasjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen, alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maiden määrä, maiden haitta-ainepitoisuudet (öljy- ja bensiinijakeet, MTBE-TAME ja BTEX-yhdisteet), poistettujen maiden ja muiden jätteiden käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä näytteenotto- ja laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti ja syvyys kartalla, tiedot kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisestä ja sijoituspaikoista kaivualueella, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio puhdistustavoitteiden toteutumisesta. Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 :n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista (öljy- ja bensiinijakeet, MTBE-TAME ja BTEX-yhdisteet) ja niiden sijainnista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto- ja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. 6
Sovelletut säännökset Päätöksen voimassaolo Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-6) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-6) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 7) kannalta. Alueen maaperä on edellytetty puhdistettavaksi (määräys 2) ilmoituksessa esitettyyn perustuen valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon. Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaiset vaarallisen jätteen ominaisuudet. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen rajaarvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisesti, kriteereinä mm. jätteen koostumus, jätteen orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus sekä jätteen haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusominaisuudet (määräys 5). Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion viranomaiselle (Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän kaivaminen pois ja toimittaminen muualla käsiteltäväksi ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, ei aiheuta vesistön eikä sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista, eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristössä. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 17, 20, 27, 84, 85, 133, 135, 136, 190, 191, 205, 209, 237 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki 5, 12, 13, 15, 17, 29, 94, 118, 119, 121 Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012, muutos 86/2015) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2016 (1731/2015) Päätös on voimassa toistaiseksi. 7
Maksun määräytyminen Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen (1731/2015) perusteella 1210. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 22 tuntia. Suoritemaksua koskeva lasku lähetetään valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös saantitodistuksella Öljyalan Palvelukeskus Oy JASKA-hanke c/o Asiamies Sanna Pyysing Pöyry Finland Oy Valtakatu 25 53100 Lappeenranta ja sähköpostilla sanna.pyysing@poyry.com Jäljennös päätöksestä tiedoksi Ilmoittaminen kunnassa Teuvo Koskela, Vesijaonraitti 240, 17630 Vesijako seppo.nikunen@poyry.com (sähköpostilla) maria.virtanen@padasjoki.fi (sähköpostilla) kirjaamo.syke@ymparisto.fi (sähköpostilla) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Padasjoen kunnan ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja antaa diplomi-insinööri Olli Valo, puh. 0295025240. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Marja Hiitiö Diplomi-insinööri Olli Valo Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. 8
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallintooikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava -valittajan nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa -päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle -asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. 9
Vaasan hallinto-oikeus käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42611; faksi 029 56 42760; aukioloaika: ma-pe 8.00 16.15 e-mail: vaasa.hao@oikeus.fi 10
Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Ratkaisija Hiitiö Marja 15.09.2016 09:01 Esittelijä Valo Olli 15.09.2016 09:42