LOPPUTILITYS 30.09.2015 528106 MYRSKYLÄN OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1 Toimintakertomus 19 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 21 Osuuspankin rahoituslaskelma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 23 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 33 Liitetiedot 55 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 66 Hallituksen allekirjoitus 66 Hallintoneuvoston lausunto 66 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1(18) 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Myrskylän Osuuspankin varsinainen osuuskuntakokous on 10.3.2015 hyväksynyt yksimielisesti hallituksen esityksen Myrskylän Osuuspankin sulautumisesta Orimattilan Osuuspankkiin. Sulautumisen tarkoituksena on turvata nyt samalla talousalueella toimivien pankkien kilpailukyky, kasvu ja tehokkuus, vahvistaa ja varmistaa paikallisen pankkipalvelun monipuolisuus, joustavuus ja henkilökohtaisuus kustannustehokkaasti yhä vaativammaksi muuttuvassa kilpailu- ja markkinatilanteessa. Sulautuminen merkitään kaupparekisteriin 30.9.2015, jolloin Myrskylän Osuuspankin toiminta itsenäisenä osuuspankkina päättyy. Uusi yhdistynyt Osuuspankki aloittaa toimintansa 1.10.2015. Pankin pääkonttorina toimii Orimattilan konttori. Myrskylän Osuuspankin pääkonttorista muodostuu yhtyneen pankin sivukonttori. Myrskylän Osuuspankin jäsenet ovat ilman eri hakemusta Orimattilan Osuuspankin jäseniä ja säilyttävät heille kuuluvat oikeutensa. Fuusiotilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu 1.1.- 30.9.2015 väliseltä ajanjaksolta. Myrskylän Osuuspankin liikevoitto pysyi samantasoisena verrattuna edelliseen vuoteen. Korkokate laski hieman. Myös kulut laskivat edellisvuoteen verrattuna. Sekä luotto- että talletuskanta pienenivät hieman. Avainlukuja Avainlukuja 1.1. 30.9.2015 1.1. 31.12.2014 Liikevoitto, 1000 euroa 48 62 Kulujen suhde tuottoihin, % 84 86,2 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,3 2,2 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 66,3 74,9 Henkilöstö keskimäärin 5 5 Jäsenet 675 664 OP Ryhmä Myrskylän Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta (aik. OP-Pohjola osk) tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP- Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin.
2 2 Toimintaympäristö Maailmantalouden kasvu on ollut keskimääräistä hitaampaa kuluvana vuonna. Maailmantalouden kasvu jatkuu verkkaisena. Näköpiirissä ei ole olennaista maailmantalouden elpymistä. Öljyn hinnan aleneminen on tukenut monissa maissa kulutusta, mutta kokonaisuutena sen myönteinen vaikutus maailmantalouden kehitykseen on jäänyt vähäiseksi. Euroalueella talous kasvoi aiempaan kehitykseen nähden kohtuullisesti. Yhdysvalloissa talouskasvu vahvistui heikon alkuvuoden jälkeen. Kehittyvillä markkinoilla vauhti on sen sijaan vaimentunut pysyvämmin. Monissa kehittyneissä talouksissa inflaatio oli vaimeata raakaöljyn halpenemisen vuoksi. Euroopan keskuspankki on ostanut joukkolainoja maaliskuusta lähtien. Laajennetun osto-ohjelman puitteissa EKP ostaa arvopapereita 60 miljardilla eurolla kuukaudessa vähintään syyskuuhun 2016 asti. Euribor-korot ovat laskeneet keskuspankin toimien seurauksena. Lyhyimmät euribor-korot ovat painuneet miinuksen puolelle. Suomen talous on polkenut paikallaan tänä vuonna. Kansantuotteen vuosikasvu on ollut nollan paikkeilla ja sama linja on pohjimmiltaan jatkunut vuoden 2012 lopulta saakka. Työttömyys on lisääntynyt. Myönteistä on ollut kulutuksen pieni kasvu, rakennusmarkkinoiden kohentuneet odotukset ja investointihankkeiden kasvu. Pankkien kotitalousluottokanta on kasvanut kuluvana vuonna kahden prosentin vuosivauhtia. Uusien nostettujen asuntoluottojen määrä nousi kevään aikana, ja lyhennysvapaiden käyttö pysyi korkeana. Yritysluottokannan kasvu jatkui kotitalouksia nopeampana. Sijoitusmarkkinoilla epävarmuus on kasvanut kehittyvien talouksien heikentyneiden näkymien seurauksena. Paikallisesti pankin toimintaympäristössä ei tapahtunut suuria muutoksia. Myrskylän kunnan kuntaliitosselvitys yhdessä Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Pornaisen, Porvoon ja Sipoon kanssa valmistui keväällä. Selvitys ei johtanut jatkotoimenpiteisiin. Myrskylä on aloittanut selvityksen kuntaliitoksesta myös Orimattilan ja Pukkilan kanssa, mutta sekään ei ole edennyt. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tammikuussa 2015 julkistettiin Myrskylän Osuuspankin ja Orimattilan Osuuspankin hallitusten allekirjoittama sulautumissuunnitelma, jonka mukaan Myrskylän Osuuspankki sulautuu Orimattilan Osuuspankkiin. Maaliskuussa Myrskylän Osuuspankin osuuskuntakokous ja Orimattilan Osuuspankin edustajiston kokous hyväksyivät yksimielisesti sulautumissuunnitelman. Sulautuminen toteutui suunnitelmien mukaan 30.9.2015. OP-Pohjola-ryhmä otti 1.1.2015 alkaen käyttöön uuden nimen OP Ryhmä. Ryhmän pankki-, vahinkovakuutus ja varallisuudenhoitotoiminnat ovat jatkossa kaikki OP-brändin alla. Myrskylän Osuuspankki oli jo aikaisemmin ottanut käyttöön markkinointinimen OP Myrskylä. Myrskylän Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella.
3 3 Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä tilikaudelta on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 1.1. 30.9.2015 1.1. - 31.12.2014 1.1-31.12.2013 Tuotot Korkokate 203 288 243 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 131 25 20 Palkkiotuotot, netto 60 77 67 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 0 0-1 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot - 133 75 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot - - - Liiketoiminnan muut tuotot 1 1 25 Yhteensä 192 236 187 Tuotot yhteensä 395 525 430 Kulut Henkilöstökulut 150 197 170 Muut hallintokulut 113 140 139 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja 9 12 12 aineettomista hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut 59 104 90 Kulut yhteensä 332 452 411 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 15 10-4 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 48 62 23 Korkokate heikkeni edellisvuoden tasosta, mutta muut tuotot kasvoivat selkeästi oman pääoman ehtoisten tuottojen kasvun johdosta. Hallintokulut kasvoivat hieman. Arvonalentumiset luotoista kasvoivat. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvoi pääosin Ryhmän sisäisistä osingoista. Luottokannan pienentyminen heijastui luotonannon palkkioihin. Sen sijaan palkkiot vakuutusten välityksestä kasvoivat hieman. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset. Henkilöasiakkaalle kertyneiden OP-bonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP Ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista.
4 4 Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 1.1. 30.9.2015 1.1. - 31.12.2014 Talletuksista 1 1 Luotonannosta 23 38 Maksuliikkeestä 46 58 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 4 4 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 5 9 Takauksista 0 0 Vakuutusten välityksestä 33 40 Muut 14 19 Yhteensä 127 169 OP-bonukset -52-71 Palkkiotuotot yhteensä 75 98 Palkkiokulut 15 21 Palkkiotuotot, netto 60 77 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 1.1. 30.9.2015 1.1. - 31.12.2014 Arvonalentumisten bruttomäärä 19 11 Vähennykset -3 0 Arvonalentumisten nettomäärä 15 10 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,1 0,1 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimmät tase- ja sitoumuserät kolmelta tilikaudelta on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 30.9.2015 31.12.2014 31.12.2013 Tase 20 607 20 643 20 615 Luotot 17 654 17 808 17 120 Saamistodistukset 210 215 211 Osakkeet ja osuudet 1 407 1 294 612 Talletukset 16 167 16 467 17 978 Oma pääoma 2 192 2 124 1 856 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 294 803 1 294 Talletuskanta pieneni edelliseen vuoteen verrattuna. Talletuksia siirtyi pääasiassa parempituottoisiin rahasto- ja vakuutussijoituksiin. Osakkeet ja osuudet ovat pääasiassa sijoituksia OP Osuuskunnan osuuksiin ja lisäosuuksin.
5 5 Yli 90 pv erääntyneet ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Yli 90 pv erääntyneet ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 30.9.2015 31.12.2014 Järjestämättömät saamiset 15 22 Nollakorkoiset saamiset 0 1 Yhteensä 15 23 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,1 0,1 Yli 90 päivää erääntyneisiin saamisiin on luettu kaikki sellaiset antolainaussaamiset, joiden pääoma tai korko on ollut kokonaan tai osittain erääntyneenä ja maksamattomana yli 90 päivää. Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 30.9.2015 31.12.2014 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 205 211 Prosenttia taseesta 1,0 1,0 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma - - Prosenttia taseesta - - Käypä arvo - - Nettotuotto, % - - Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 205 211 Prosenttia taseesta 1,0 1,0 Osakehuoneistojen sitoutunut pääoma muodostuu huoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina Omassa käytössä olevien kiinteistöjen tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin.. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä olivat 877 tuhatta euroa (871). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia. Vuoden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 1392 tuhatta euroa (1257). Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 17 tuhatta euroa oli 3 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Pieneneminen johtui suunnitelman mukaisista poistoista.
6 6 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 30.9.2015 31.12.2014 Talletukset Maksuliiketilit 7 806 7 781 Säästämistilit 2 409 2 867 Sijoittamistilit 5 945 5 812 Valuuttatalletukset 7 7 Yhteensä 16 167 16 467 Muut velat 19 24 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 16 186 16 491 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat kokonaan veloista Pohjola Pankki Oyj:lle, kasvoivat 1500 tuhanteen euroon (1283). Osuuspankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Myrskylän Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 3,2 prosenttia 2 192 tuhanteen euroon (2 124). Osuuspääoma kasvoi 13,7 prosenttia 477 tuhanteen euroon (420). Omistajajäsenillä oli syyskuun lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 69 tuhatta euroa (34), lisäosuuksiin 12 tuhatta euroa (20) ja Tuotto-osuuksiin 400 tuhatta euroa (380). Tuotto-osuuksien liikkeeseen laskuista uusien merkintöjen osuus oli 20 tuhatta euroa. Vanhoja lisäosuuksia ei muunnettu Tuotto-osuuksiksi. Irtisanotut lisäosuudet 8 tuhatta euroa (6) esitetään taseessa velkana. Osuuspankki maksoi korkoja jäsen- ja lisäosuuspääomalle vuodelta 2014 yhteensä 932 euroa. Jäsenosuusmaksun määrä korotettiin osuuskunnan kokouksen 10.3.2015 tekemän päätöksen mukaisesti 50 eurosta 100 euroon. Korotus suoritettiin rahastokorotuksena, jonka määrä oli 33.450 euroa. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 677 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 3998 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja Tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Osuuspankin osuuspääomassa on lisäosuuksia 1357 kpl. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Olemassa olevat lisäosuudet voidaan omistajan hakemuksesta muuntaa Tuottoosuuksiksi.
7 7 Muut oman pääoman erät Vapaaehtoiset varaukset Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Lisäosuusmaksut palautetaan kuuden kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Jos irtisanottua lisäosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Lisäosuudelle maksetaan korkoa siihen asti, kun se on osuuskuntalain mukaan nostettavissa. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Arvonkorotusrahasto pysyi entisellään. Luottotappiovaraus pysyi entisellään. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa.
8 8 Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 30.9.2015 31.12.2014 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 2180 2 103 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 20 26 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 439 439 Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu -64 - Suunniteltu voitonjako & ed. kaudelta maksamaton voitonjako - -7 Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta - - Aineettomat hyödykkeet - - Laskennalliset verosaamiset, jotka ylittävät 10 % ydinpääomasta - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös - -4 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -28-31 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 2546 2 525 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Pääomalainoista omiin varoihin luettava määrä - - Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 2546 2 525 Toissijainen pääoma (T2) Perpetuaalilainat - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen ylijäämä - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös - 4 Omat varat yhteensä 2546 2 530 * pl. lisäosuuspääoma ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 70 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Realisoitumattomat arvostukset on luettu ydinpääomaan. Vertailuvuonna negatiiviset realisoitumattomat arvostukset luettiin ydinpääomaan (CET1) ja positiiviset toissijaiseen pääomaan (T2). Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä vähennetään kokonaisuudessaan ydinpääomasta (CET1).
9 9 Riskipainotetut erät 1000 euroa 30.9.2015 31.12.2014 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 24 24 Vähittäisvastuut - - Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut - - Muut vastuut 51 9 Yritysvastuut 1) 155 209 Yritysvastuut pk-yritykset 155 209 Yritysvastuut - Muut - - Vähittäisvastuut 2) 1473 1 089 Kiinteistövakuudelliset 1382 841 Muut vähittäisvastuut 192 249 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 1347 1 213 Muut erät 235 267 Luottoriski yhteensä 3286 2 812 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 556 559 Yhteensä 3842 3 370 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 30.9.2015 31.12.2014 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 66,3 74,9 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 66,3 74,9 Vakavaraisuussuhde 66,6 75,1 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) 18,6 15,1 Omien varojen vähimmäismäärä yhteensä oli 307 tuhatta euroa (270). Omien varojen vähimmäismäärä on 8 prosenttia riskipainotetuista eristä. Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia ja ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 4,5 prosenttia. Luottolaitoslain mukainen 2,5 prosentin kiinteä lisäpääomavaatimus nostaa käytännössä alarajan vakavaraisuussuhteelle 10,5 prosenttiin ja ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 7 prosenttiin. Pankin vakavaraisuussuhde laski edellisvuodesta. Suurimpana tekijänä tähän vaikutti pankin luottoriskin kasvaminen ja omien varojen pysyminen edellisen tilikauden tasolla.
10 10 Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa 186 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Korttiyhtiö Oyj. Talletussuojarahaston kannatusmaksua ei peritä OP Ryhmältä vuonna 2015 Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia
11 11 sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 30.9.2015 31.12.2014 31.12.2013 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,3 2,2 0,9 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,4 0,3 0,1 Omavaraisuusaste, % 12,8 12,4 11 Kulujen suhde tuottoihin, % 84 86,2 95,6 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja
12 12 vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallitus vastaa sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyydestä. Pankki noudattaa OP Osuuskunnan hallintoneuvoston vahvistamia ryhmätasoisia sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteita. OP Osuuskunnan johtokunta on asettanut osuuspankkien riskiperusteiselle vakavaraisuudelle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat. Valvontarajojen pohjalta osuuspankin hallitus on vahvistanut omat limiittinsä. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus seuraa, arvioi ja valvoo säännöllisesti riskinkantokykyä ja riskiasemaa sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista OP Osuuskunnan ja pankin hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistajajäsenille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Osuuspankin luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Pankin luottokanta on ollut vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY) osana tätä järjestelmää. OP Ryhmän riskienhallinnan kehittämiseen liittyen osuuspankkien luottokantojen vakuuttamismenettely on päättynyt 31.12.2014. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat syyskuussa 2015 yhteensä 2546 tuhatta euroa. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi EU:n vakavaraisuusasetuksessa säädetyn 25 prosentin rajan asiakasriskejä kattavista omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 57,4 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä ylitti 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista, oli yhteensä 48,6 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista.
13 13 Likviditeettiriski Markkinariskit Vuonna 2015 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,1 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Yli 90 pv erääntyneet ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,1 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP Ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä.
14 14 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2015 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Syyskuun lopussa Myrskylän Osuuspankilla oli pääkonttori Myrskylässä, jonka yhteydessä on rahan nostoon tarkoitettu Otto. - käteisautomaatti. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa Pohjola Vakuutuksen vakuutuspalveluita oman vakuutusmyyjän ja asiamiehen kautta. OP Ryhmä on panostanut merkittävästi mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen. Finanssipalveluiden käyttö on siirtymässä yhä enenevässä määrin mobiililaitteisiin. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi tilikauden aikana 11 jäsenellä ja oli syyskuun lopussa 675. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP Ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein.
15 15 Osuuspankissa ei ole käytössä OP Ryhmän yhteistä johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmää, vaan myös toimitusjohtaja kuuluu OP-Henkilöstörahastoon. Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on ollut kuusi ja kolme kuukautta ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin pankkityötä tekevän henkilöstön. Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty luottolaitoslaissa sekä Finanssivalvonnan kannanotossa ja sen päivityksessä. Laissa määritellään henkilöt, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä valvottavalle ts. riskipositioon kuuluvat henkilöt. Palkkion lykkäys, maksu muuna kuin rahana sekä maksamatta jättäminen tulee sovellettavaksi, jos lain tarkoittamassa riskipositioasemassa olevan henkilön muuttuvan palkkion määrä ylittää säännöksissä asetetun rajan. Viivästetyt osuudet maksetaan kunakin vuonna niin, että maksuerien välillä on vähintään vuosi väliä. Ennen kunkin viivästetyn erän maksamista pankissa tehdään erikseen päätös siitä, onko aiemmin määriteltyä palkkiota pienennettävä toteutuneiden riskien, yrityksen palkitsemisjärjestelmään liittyvien maksamista koskevien ehtojen tai taloudellisen aseman heikkenemisen vuoksi. Viivästetty palkkio voidaan näiden rajoitusehtojen toteutuessa jättää kokonaan maksamatta tai maksaa määriteltyä pienempänä. Henkilöstö Pankin palveluksessa oli toimitusjohtajan lisäksi kolme pankkitoimihenkilöä sekä talonmiessiivooja. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Myrskylän Osuuspankin omistajajäsenet käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 10.3.2015. Kokoukseen osallistui 24 osuuspankin jäsentä. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet.
16 16 Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 9 ja enintään 13 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 13. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2015 yhteensä 1 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 2- jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3 5 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 4. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 10.
17 17 Toimitusjohtaja Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Veli-Matti Kauppinen (2014 2016), varaosapäällikkö, Myrskylä Varapuheenjohtaja Tarmo Heikkilä, (2015 2018), maanviljelijä, Myrskylä Muut jäsenet Veikko Alaranta (2013 2016), maanviljelijä, Myrskylä Jukka Anttila, maanviljelijä (2014 2017), Myrskylä Maarit Ersala-Sgouveakos* (2015 2018), kanslisti, Myrskylä Marjut Helske (2014 2016), opettaja, Myrskylä Ulla Hänninen, esiluokanopettaja (2014 2016), Myrskylä Marja Lindqvist (2014 2017), yrittäjä, Askola Reijo Lyijynen (2014 2017), maanviljelijä, Myrskylä Soili Mynttinen-Peisala* (2015 2018), isännöitsijä, Myrskylä Joni Vilo (2014 2017), yrittäjä, Lapinjärvi Matti Virén (2014 2017), yrittäjä, Myrskylä Henna-Riikka Wirman (2015 2018), sairaanhoitaja, Myrskylä * hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Markku Fabritius, s. 1958, Myrskylä, maa- ja metsätalousyrittäjä, hallituksen jäsen vuodesta 1992 Samanaikaiset luottamustoimet: Myrskylän seurakunta kirkkovaltuuston varapj, Myrskylän kunnan teknisen lautakunnan varapj, tarkastuslautakunnan jäsen ja vanhus- ja vammaisneuvoston pj, Uudenmaan reserviläispiirin piirihallituksen jäsen, Myrskylän reserviläiset ry:n pj, Myrskylä - Artjärvi riistanhoitoyhdistyksen pj, Myrskylän pohjoinen metsästysseura pj, MTK Myrskylä varapj Varapuheenjohtaja Ismo Pärnänen, s. 1956, Lapinjärvi, maatalousyrittäjä, hallituksen jäsen vuodesta 1992 Samanaikaiset luottamustoimet: MTK Lapinjärvi, johtokunnan jäsen Muut jäsenet Mikko Purmonen, s. 1980, Lahti, AMK tradenomi, toimitusjohtaja, hallituksen jäsen vuodesta 2013, keskeinen työkokemus: Uukuniemen Osuuspankki, toimitusjohtaja v. 2011-2013, Orimattilan Osuuspankki, eri tehtävissä v. 2004-2011 Samanaikaiset luottamustoimet: Orimattilan OP-Kiinteistökeskus Oy:n hallituksen jäsen, Lasse Virén -säätiön hallituksen sihteeri.
18 18 Marja Tolkki, s. 1950, Myrskylä, eläkeläinen, hallituksen jäsen vuodesta 2000, keskeinen työkokemus: yksityisyrittäjä (autoilija) Toimitusjohtaja Mikko Purmonen, tradenomi, s. 1980, pankin palvelukseen ja toimitusjohtajaksi v. 2013 Tilintarkastajat KHT Tapani Huopainen tilintarkastusyhteisö KPMG:stä ja varatilintarkastaja KPMG tilintarkastusyhteisö Muu tarkastustoiminta Vuoden 2015 aikana ei osuuspankkiin ole suoritettu tarkastusta OP Osuuskunnan toimesta.
19 MYRSKYLÄN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 30.9.2015 Korkotuotot 246 149,45 Korkokulut 43 203,73 KORKOKATE 202 945,72 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 131 053,89 Muista yrityksistä 131 053,89 Palkkiotuotot 74 947,02 Palkkiokulut 14 682,82 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 116,05 Valuuttatoiminnan nettotuotot 116,05 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot 824,89 Hallintokulut 263 544,95 Henkilöstökulut 150 345,17 Palkat ja palkkiot 125 443,54 Henkilösivukulut 24 901,63 Eläkekulut 19 553,01 Muut henkilösivukulut 5 348,62 Muut hallintokulut 113 199,78 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 9 246,00 Liiketoiminnan muut kulut 58 967,85 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 15 491,41 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 47 954,54 1.1. - 31.12.2014 360 962,13 72 595,80 288 366,33 24 917,90 24 917,90 97 992,93 20 876,20 329,13 329,13 132 835,70 987,65 336 628,70 196 594,28 164 057,18 32 537,10 27 434,03 5 103,07 140 034,42 11 552,72 103 699,97 10 427,35 62 244,70 Tilinpäätössiirrot 1 987,00 Tuloverot -16 449,15 8 094,18 Tilikauden verot Laskennallinen vero -16 449,15 7 941,05 153,13 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 64 403,69 52 163,52 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 64 403,69 52 163,52
20 MYRSKYLÄN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE 30.9.2015 31.12.2014 VASTAAVAA Käteiset varat 157 690,81 171 970,35 Saamiset luottolaitoksilta 877 124,10 870 533,10 Vaadittaessa maksettavat 18 131,71 6 873,72 Muut 858 992,39 863 659,38 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 17 654 487,84 17 808 224,86 Muut 17 654 487,84 17 808 224,86 Saamistodistukset 210 379,53 214 599,77 Muilta 210 379,53 214 599,77 Osakkeet ja osuudet 1 407 415,32 1 293 964,35 Johdannaissopimukset 3 272,78 3 873,71 Aineelliset hyödykkeet 221 343,04 230 589,04 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 204 574,57 210 664,57 Muut aineelliset hyödykkeet 16 768,47 19 924,47 Muut varat 19 730,49 24 267,09 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 37 714,90 24 710,25 Laskennalliset verosaamiset 17 403,03 611,07 VASTAAVAA YHTEENSÄ 20 606 561,84 20 643 343,59 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 1 500 000,00 1 283 453,88 Luottolaitoksille 1 500 000,00 1 283 453,88 Vaadittaessa maksettavat 0,00 483 453,88 Muut 1 500 000,00 800 000,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 16 185 656,52 16 491 374,23 Talletukset 16 166 603,33 16 466 963,05 Vaadittaessa maksettavat 14 648 793,85 13 684 844,79 Muut 1 517 809,48 2 782 118,26 Muut velat 19 053,19 24 411,18 Muut 19 053,19 24 411,18 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 3 272,78 3 873,71 Muut velat 31 146,00 36 691,84 Muut velat 28 565,00 33 659,84 Pakolliset varaukset 2 581,00 3 032,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 146 342,62 156 034,17 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 17 866 417,92 17 971 427,83 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 548 293,99 548 293,99 Poistoero 30 206,00 30 206,00 Vapaaehtoiset varaukset 518 087,99 518 087,99 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 480 115,00 434 310,00 Jäsenosuudet 68 700,00 34 450,00 Lisäosuudet 11 915,00 20 360,00 Tuotto-osuudet 399 500,00 379 500,00 Muut sidotut rahastot 229 795,31 231 166,54 Vararahasto 226 792,16 226 792,16 Käyvän arvon rahasto 3 003,15 4 374,38 Vapaat rahastot 644 213,83 644 213,83 Muut rahastot 644 213,83 644 213,83 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 773 322,10 761 767,88 Tilikauden voitto (tappio) 64 403,69 52 163,52 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 2 191 849,93 2 123 621,77 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 20 606 561,84 20 643 343,59 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 1 940,00 9 700,00 Takaukset ja pantit 1 940,00 9 700,00 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 292 140,13 792 874,96 Muut 292 140,13 792 874,96 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 294 080,13 802 574,96