Liikenne ja matkailu 01 Suomalaisten matkailu 01, kevät (1.1.-0..01) Suomalaisten matkustus vuodentakaista vilkkaampaa keväällä 01 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan suomalaiset matkustivat alkuvuonna kotimaassa viime vuoden kevättä vilkkaammin. Maksullisen majoituksen sisältäneitä matkoja tehtiin 1 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Pohjoisen Suomen kohteista Pohjois-Pohjanmaa kasvatti ja Lappi menetti suosiotansa. Ulkomaille matkustettaessa Italia ja Iso-Britannia kiinnostivat viime vuotta enemmän. Vapaa-ajanmatkailu ulkomaille kasvoi vain hienoisesti edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vapaa-ajanmatkat tammi-huhtikuussa 00-01* Vuoden 01 ensimmäisellä kolmanneksella 1 -vuotiaat suomalaiset tekivät 11, miljoonaa matkaa, kun mukaan lasketaan kaikki kotimaan ja ulkomaan vapaa-ajanmatkat sekä työ- ja kokousmatkat. Yöpymisen sisältäneiden matkojen lisäksi matkamäärässä ovat mukana myös ulkomaan päivämatkat. Helsinki..01 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Kotimaassa yöpymisen sisältäneitä vapaa-ajanmatkoja tehtiin tammi-huhtikuussa 7, miljoonaa. Näistä oli ilmaismajoitusmatkoja, miljoonaa. Matkoja, joiden aikana yövyttiin maksullisessa majoituksessa, tehtiin 1, miljoonaa ja suosituimmat matkakohteet sijaitsivat Uudellamaalla, Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Maksullisen majoituksen sisältäneitä matkoja tilastoitiin 1 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden tammi-huhtikuussa. Matkojen määrä Uudellemaalle lisääntyi 1 prosenttia, Pohjois-Pohjanmaalle prosenttia ja Pirkanmaalle prosenttia. Matkojen määrä Lappiin väheni 1 prosenttia. Helmikuu oli alkuvuoden suosituin matkustuskuukausi, sillä silloin tehtiin 71 000 kotimaassa maksullisen majoituksen sisältänyttä matkaa. Näistä helmikuun matkoista 1 prosenttia suuntautui Pohjois-Pohjanmaalle ja prosenttia Lappiin. Ulkomaille tehtiin tammi-huhtikuussa, miljoonaa vapaa-ajanmatkaa, sisältäen yöpymisen kohdemaassa sisältäneet matkat, risteilyt ja päivämatkat. Matkojen määrä lisääntyi runsaat prosenttia edellisvuoden tammi-huhtikuusta. Ulkomaan vapaa-ajanmatkoista kohdemaassa yöpymisen sisältäneitä matkoja oli 1 000. Risteilyjä, joiden aikana yövyttiin ainoastaan laivalla, tehtiin tammi-huhtikuussa 7 000. Päivämatkoja ulkomaille tehtiin tammi-huhtikuussa 000. Näistä matkoista kaksi kolmesta oli Viron päiväristeilyjä. Vapaa-ajanmatkailu Viroon ja Ruotsiin kasvoi edellisvuoden keväästä. Alkuvuonna vapaa-ajanmatkoja Viroon suuntautui 70 000 ja Ruotsiin 000. Venäjälle suuntautuva matkailu jatkoi supistumistaan, sillä yöpymisen kohdemaassa sisältäneet matkat Venäjälle vähenivät prosenttia. Espanjaan matkoja suuntautui alkuvuodesta 000, näistä prosenttia Kanariansaarille. Thaimaan lämpöön tehtiin 7 000 matkaa. Kanariansaarten matkojen määrä väheni 1 prosenttia ja Thaimaan matkojen määrä prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Italianmatkat kiinnostavat suomalaisia entistä enemmän. Viime vuonna Italiaan tehtyjen matkojen määrä lisääntyi prosenttia ja alkuvuodesta 01 matkojen määrä lisääntyi taas prosenttia. Iso-Britanniaan tehtyjen matkojen määrä lisääntyi alkuvuonna 0 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kun tarkastellaan vain yöpymisen kohdemaassa sisältäneitä matkoja, tehtiin niitä vajaat prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammi-huhtikuussa. Huhtikuu oli näiden matkojen osalta alkuvuoden suosituin matkustuskuukausi, sillä silloin tehtiin 0 000 ulkomaan matkaa, joiden aikana yövyttiin kohdemaassa. Yöpymisen kohdemaassa sisältäneiden vapaa-ajanmatkojen määränpäänä oli Viro lähes neljäsosalla matkoista, Välimeren pohjoispuolen rannikko 1 prosentilla matkoista ja Kanariansaaret prosentilla matkoista. Vapaa-ajanmatkojen lisäksi kotimaassa tehtiin 1,1 miljoonaa työ- ja kokousmatkaa. Ulkomaille suuntautui 0, miljoonaa työ- ja kokousmatkaa (ml. kohdemaassa yöpymisen sisältäneet matkat, risteilyt ja päivämatkat). Kotimaan työmatkat vähenivät 10 prosenttia ja ulkomaan työmatkat yhden prosentin viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu -tutkimuksesta, jota varten haastateltiin helmi-, maalis-, huhti- ja toukokuussa yhteensä iältään 1 -vuotiasta suomalaista. Vuoteen 011 saakka tiedot kerättiin 1 7-vuotiailta.
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaisten matkat ja niiden muutos tammi-huhtikuussa 01*. Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnittain, tammi-huhtikuussa 01* Liitetaulukko. Kotimaanmatkoilla käytetyt kulkuvälineet tammi-huhtikuussa 01*. Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) kohteittain tammi-huhtikuussa 01* ja 01. Liitetaulukko. Ulkomaanmatkat syyn ja kohteen mukaan tammi-huhtikuussa 01*.7 Liitetaulukko. Matkat Viroon ja Ruotsiin tammi-huhtikuussa 01* ja 01.7 Laatuseloste: Suomalaisten matkailu 01
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaisten matkat ja niiden muutos tammi-huhtikuussa 01* Matkatyyppi Matkoja yhteensä Vapaa-aika Työ Kotimaa Maksullinen majoitus Ilmaismajoitus Ulkomaa 1) Kotimaa Yöpyminen kohdemaassa Risteily Päivämatka (ml. päiväristeily) Ulkomaa 1) Tammikuu 1 1 1 71 10 Helmikuu 0 07 71 1 0 1 1 17 Maaliskuu 1 17 0 1 7 0 Huhtikuu 0 1 1 1 0 1 1 Tammi-huhtikuu yhteensä 11 7 1 1 0 1 7 1 0 Vuosimuutos, % 1-/01* - 1-/01 Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen 1) Sisältää päivämatkat, risteilyt ja matkat joissa yövyttiin kohdemaassa 1 1 1 1 1 1-10 -1
Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnittain, tammi-huhtikuussa 01* Kohdemaakunta Matkoja yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa - Åland Matkat maksullisessa majoituksessa Matkat 1-/01* 1 1 0 101 7 1 1 1 Osuus, % 1 1 7 1 1 Matkat ilmaismajoituksessa Matkat 1-/01* Osuus, % 0 1 10 1 1 1 1 1 1 0 1 17 1 11 1 Kotimaan vapaa-ajanmatkat yhteensä Matkat 1-/01* 7 1 0 17 0 1 1 1 7 0 1 7 1 Osuus, % Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen 1 0 7 1 1 1 1 Liitetaulukko. Kotimaanmatkoilla käytetyt kulkuvälineet tammi-huhtikuussa 01* Kotimaanmatkan kulkuväline Vapaa-aika Matkoja yhteensä Auto Bussi Juna Lentokone Muu Matkat 1-/01* Työ Matkat 1-/01* Osuus, % Osuus, % 7 7 0 10 7 11 Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen 1 0 7 77 10 7 1
Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) kohteittain tammi-huhtikuussa 01* ja 01 Kohde Matkoja yhteensä Pohjoismaat Venäjä ja Baltia Itä- ja Länsi-Eurooppa Etelä-Eurooppa ja Itäisen Välimeren maat Amerikka Afrikka Aasia ja Oseania Ruotsi Venäjä Viro Britannia Saksa Espanja (ilman Kanariansaaria) Espanjan Kanariansaaret Italia Portugali Yhdysvallat (USA) Thaimaa Tammi-huhtikuu 01* 01 Osuus, % Osuus, % 1 1 17 1 7 71 17 7 7 1 1 Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen 7 1 1 11 1 7 17 1 1 0 7 110 1 10 7 1 7 10 0 1 7 11 11
Liitetaulukko. Ulkomaanmatkat syyn ja kohteen mukaan tammi-huhtikuussa 01* 1) Kohde Matkoja yhteensä Pohjoismaat Venäjä ja Baltia Itä- ja Länsi-Eurooppa Etelä-Eurooppa ja Itäisen Välimeren maat Amerikka Afrikka Aasia ja Oseania Ruotsi Venäjä Viro Britannia Saksa Espanja (ilman Kanariansaaria) Espanjan Kanariansaaret Italia Portugali Yhdysvallat (USA) Thaimaa Ulkomaanmatkan syy Vapaa-aika Sukulaisten ja ystävien tapaaminen 1 77 7 Loma 1 1 1 7 7 0 7 1 Muu henkilökohtainen syy 11 Vapaa-ajanmatkat yhteensä 1 10 70 71 17 7 Työ Työmatkat yhteensä Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen 1) Sisältää päivämatkat, risteilyt ja matkat joissa yövyttiin kohdemaassa 10 7 7 1 1 7 1 1 1 1 Liitetaulukko. Matkat Viroon ja Ruotsiin tammi-huhtikuussa 01* ja 01 Matkatyyppi Matkoja yhteensä 1) Vapaa-aika Työ 1) Yöpyminen kohdemaassa Risteily Päivämatka (ml. päiväristeily) 1) Viro Matkat 1-/01* 7 70 7 11 1 Matkat 1-/01 77 1 1 1 Muutos, % 1-/01* - 1-/01 1 - Ruotsi Matkat 1-/01* 7 17 1 Matkat 1-/01 70 17 1 1 1 Muutos, % 1-/01* - 1-/01 Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen 1) Sisältää päivämatkat, risteilyt ja matkat joissa yövyttiin kohdemaassa -1 1 1 1 10-1 7
Laatuseloste: Suomalaisten matkailu 01 Tilastotietojen relevanssi Suomalaisten matkailu -tutkimus sisältää tietoa suomalaisten tekemistä matkoista ja vuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määristä. Tutkimuksen kohteena ovat yöpymisen sisältäneet matkat kotimaassa ja ulkomaille sekä päivämatkat ulkomaille. Tutkimuksen tietoja käytetään suomalaisten kotimaanmatkailun ja ulkomaille suuntautuvan matkailun seuraamisessa. Tiedot on tarkoitettu erityisesti valtionhallinnon, matkailualan yritysten ja järjestöjen sekä tutkijoiden käyttöön. Valtionhallinnon osalta tietoja käytetään lähinnä maksutaselaskelmissa. Tutkimuksen tietoja raportoidaan myös Eurostatille eli Euroopan yhteisön tilastovirastolle matkailutilastoasetuksen (EU) N:o /011 mukaan. Tilastokeskus kerää tilaston tiedot otospohjaisella puhelinhaastattelututkimuksella. Otoshenkilöt edustavat Suomessa vakituisesti asuvaa 1 -vuotiasta väestöä. Tiedot kerätään vapaaehtoisuuteen perustuen. Yksilökohtaiset tutkimustiedot ovat tilastolain (0/00, 1 ) mukaan luottamuksellisia. Matkailun määritelmään liittyy olennaisesti tavanomaisen elinpiirin käsite. Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organisation, UNWTO) mukaan matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä korkeintaan yhden vuoden. Matkakohteiden luokituksessa käytetään Tilastokeskuksen kunta- ja valtioluokitusta tilastovuodelta. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Suomalaisten matkailu -tutkimus koostuu kahdesta osasta. Kuukausitutkimuksessa kerätään tietoa suomalaisten tekemistä matkoista, niiden lukumääristä ja ominaisuuksista. Kerran vuodessa tehdään ns. vuositutkimus, jonka avulla selvitetään tutkimusvuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määriä. Tutkimus on otospohjainen puhelinhaastattelututkimus, jossa käytetään tietokoneavusteista haastattelulomaketta. Matkatutkimuksen haastattelut tehdään keskitetysti Tilastokeskuksen puhelinhaastattelu- eli CATI-keskuksesta. Tiedot kerätään tutkimusvuoden helmikuun ja tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammikuun välisenä aikana. Haastattelut käydään heti kuukauden päätyttyä viikon aikana. Matkustaneita henkilöitä selvittävän vuositutkimuksen tiedot kerätään tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Aiemmin Tilastokeskuksen kenttähaastattelijat tekivät vuositutkimuksen haastattelut puhelimitse eri puolilla Suomea. Tilastovuodesta 01 lähtien tutkimuksen vuosiosa liitettiin osaksi CATI-keskuksessa käytävää kuukausihaastattelua. Kummassakin osatutkimuksessa perusjoukkona on väestötietojärjestelmän 1 -vuotias Suomessa vakituisesti asuva väestö. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät kuitenkin pysyvästi laitoksessa olevat henkilöt. Otokset poimitaan systemaattisella otannalla, ja ne edustavat perusjoukkoa kattavasti iän, sukupuolen, asuinalueen ja äidinkielen suhteen. Matkatutkimuksen otoskoko on vuodesta 01 lähtien yhteensä noin 00 henkilöä vuodessa. Tilastovuotta koskevat tiedot saadaan 1 erillisellä otoksella. Kuukausittainen otoskoko on vuodesta 01 lähtien 0 henkilöä, kun se sitä ennen oli 00 henkilöä. Samaa otosta käytetään myös kuukausittaisen kuluttajabarometrin tiedonkeruussa. Haastatteluissa kohdehenkilöiltä kysytään tietoja haastattelukuukautta edeltävän kuukauden aikana päättyneistä matkoista. Tammikuun haastattelujen yhteydessä kysytään lisäksi edeltävän vuoden matkailusta. Vuositutkimuksessa vastaukset esitettyihin kysymyksiin ovat kyllä/ei-muotoa. Haastatteluissa käydään läpi erilaisia matkaryhmiä, ja kohdehenkilöiltä kysytään, oliko hän tehnyt tämän matkaryhmän matkoja viitevuoden aikana. Vastaustiedot korotetaan painokertoimilla perusjoukon tasolle. Vuodesta 01 lähtien kunkin kuukauden painokerroin korotetaan kuukauden väestömäärälle (väestörakenteen ennakkotiedot). Ositteena ovat
vastaajan ikäluokka, sukupuoli ja asuinalue (suuralue). Ennen vuotta 01 ositteena käytettiin vain sukupuolta. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Matkatutkimuksen tietosisältöä laajennettiin erityisesti vuosina 1 17 vastaamaan EY:n matkailutilastodirektiivin (/7/EY) vaatimuksia. Vuonna 1 tutkimuksen piiriin sisällytettiin yöpymisen sisältävien matkojen lisäksi ulkomaille tehdyt päivämatkat, joten nykyisessä laajuudessaan tutkimus antaa varsin kattavan kuvan suomalaisten matkailusta. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät enää ainoastaan kotimaan päivämatkat. Vuoden 01 lomakeuudistuksen jälkeen vastaaja ei enää itse päätä matkan tyyppiä, vaan se päätellään annetuista vastauksista. Matkoilta kysytään kaikki käytetyt yöpymismuodot, joten maksullisen majoituksen matkat saadaan lajiteltua automaattisesti oikein. Tämä vähentää virheitä ja mahdollistaa tarkemman tilastoinnin. Matkatutkimuksen vastauskato vuositasolla on keskimäärin 0 prosenttia. Kato on yksi merkittävämpiä virhelähteitä, sillä kadon suuruus vaikuttaa välittömästi painokertoimien suuruuteen. Mitä suurempi kato on, sitä suuremmiksi painokertoimet muodostuvat. Otannasta aiheutuvaa satunnaisvaihtelua kuvataan matkojen ja matkoja tehneiden henkilöiden vuosiestimaateille laskettujen prosentin luottamusvälien avulla. Taulukko 1. Matkamäärien luottamusvälit matkatyypeittäin vuonna 01 Matkatyyppi N Summa Keskihajonta % luottamusväli alaraja yläraja Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa 1 7 1 0 1 Kotimaan vapaa-ajanmatkat ilmaismajoituksessa 1 1 1 1 7 1 Työ- ja kokousmatkat kotimaassa 1 01 7 10 Ulkomaan vapaa-ajan päivämatkat (ml. päiväristeilyt) 1 7 1 00 Ulkomaan vapaa-ajanristeilyt 1 10 1 07 1 7 Ulkomaan vapaa-ajanmatkat, yöpyminen kohdemaassa 1 1 0 1 Ulkomaan työ- ja kokousmatkat 10 1 7 1 010 Tulokset esitetään tuhannen tarkkuudella. Ennen vuotta 01 alle 10 000 olevia lukumääriä ei julkistettu, vaan ne merkittiin epävarmaksi tiedoksi. Vuodesta 01 lähtien alle 0 000 merkitään epävarmaksi tiedoksi. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Ennakkotietoja matkojen määristä julkaistiin vuoteen 011 asti kuukausittain viikon kuluttua tilastokuukauden päättymisestä. Vuodesta 01 lähtien ennakkotietoja julkaistaan neljän kuukauden välein 7 viikon sisällä jakson päättymisestä. Vuositiedot julkaistaan Suomalaisten matkailu -tutkimuksen kotisivuilla kuukauden kuluttua vuoden päättymisestä. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tiedot julkaistaan vain Tilastokeskuksen Internet-sivuilla. Suomalaisten matkailu -vuosijulkaisua tuotettiin painettuna tilastovuoteen 00 asti. Vuositietoja matkoista on saatavilla matkaryhmittäin ja kohdealueittain Internet-sivujen tietokantapalvelussa. Matkaryhmittäiset aikasarjat alkavat vuodesta 11 ja kohdealueittaiset vuodesta 000.
Tilastojen vertailukelpoisuus Säännöllisesti matkatutkimusta on tehty vuodesta 11 alkaen. Vuosina 11 1 Tilastokeskus tuotti matkatutkimusta Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) toimeksiannosta. Nämä vuodet ovat keskenään vertailukelpoisia, sillä käytössä olivat yhdenmukaiset menetelmät. Vuonna 1 tutkimus siirtyi kokonaan Tilastokeskukselle. Samana vuonna aloitetut sisältö- ja menetelmämuutokset ovat vaikuttaneet tietojen vertailukelpoisuuteen vuosien 1 1 välillä. Matkatutkimuksen tietosisältö sekä laskenta- ja tiedonkeruumenetelmät pysyivät ennallaan vuosina 000 00. Vuosina 010 ja 01 tapahtuneiden tiedonkeruun muutosten takia luvut eivät ole täysin vertailukelpoiset edellisiin vuosiin. Vuoden 000 alussa tutkimusta alettiin tehdä joka kuukausi yhdessä Kuluttajabarometrin kanssa keskitetysti. Tätä ennen tutkimuksen tiedot kerättiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä, neljännesvuosittain vuosina 1 1 ja sitä ennen kolmannesvuosittain. Vuonna 000 matkan enimmäispituus muuttui 0 päivästä päivään Maailman matkailujärjestön (UNWTO) ohjeiden mukaisesti. Tietojen vertailtavuutta heikentää jonkin verran myös se, että alkaneiden matkojen sijaan tilastovuodesta 000 alkaen kohdehenkilöiltä on kysytty tietoja tutkimusjaksolla päättyneistä matkoista. Tiedonkeruuta muutettiin vuonna 010 siten, että haastattelukuukauden tutkimusjaksoa on lyhennetty kahdesta kuukaudesta yhteen kuukauteen, eli tiedustelu koskee vain haastattelukuukautta välittömästi edeltäneen kuukauden aikana päättyneitä matkoja aiemman kahden edellisen kuukauden sijaan. Aikaisemmin lopulliset tiedot kunkin kuukauden matkojen määristä saatiin kahden eri otoksen keskiarvona, muutoksen jälkeen luvut perustuvat yhteen otokseen. Vuodesta 01 lähtien matkailutilastot laaditaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o /011 mukaan. Samalla kohdejoukko laajeni 1 7-vuotiaista 1 -vuotiaisiin, otettiin käyttöön tarkemmat painokertoimet ja haastattelulomakkeelle tehtiin merkittäviä muutoksia. Uudistuksen takia tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa. Ikäryhmän laajentaminen kasvatti matkaryhmittäisiä summia prosenttia. Painokertoimen tarkentaminen kasvatti matkaryhmittäisiä summia prosenttia. Muuttuneiden kysymysten vaikutusta saatuihin tuloksiin on vaikea määritellä. Matkatyypin päättely annetuista vastauksista (vastaajan oman luokittelun sijaan) on siirtänyt osan matkoista toiseen ryhmään. Tarkentuneella ohjeistuksella on pyritty vähentämään tavanomaiseen elinpiiriin kuuluvan liikkumisen määrää tilastossa. Tiedot matkustaneista henkilöistä ovat vertailukelpoisia eri vuosien välillä. Vuositutkimusta matkustaneista henkilöistä tehtiin 11 011 työvoimatutkimuksen yhteydessä ja sen jälkeen matkatutkimuksen liitteenä. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Suomalaisten matkailu -tutkimus tilastoi matkailun kysyntää. Matkailun tarjontaa Suomessa kuvataan kuukausittain ja vuosittain julkaistavassa Tilastokeskuksen Majoitustilastossa. Se sisältää tietoja mm. hotellien majoituskapasiteetista ja sen käytöstä sekä yöpymisistä majoitusliikkeissä matkailijan asuinmaan mukaan eriteltyinä. Matkailun satelliittitilinpito (Tourism Satellite Account, TSA) on tilastojärjestelmä, jossa matkailun taloudellisia vaikutuksia kuvataan monipuolisesti ja kattavasti. Matkailun tilinpidon luvut julkaistaan Visit Finlandin tilastopalvelu Rudolfin nettisivuilla. Suomen ja ulkomaiden välistä matkustajaliikennettä tilastoivat meriliikenteen osalta Liikennevirasto ja lentoliikenteen osalta Finavia. Näistä tilastoista ei kuitenkaan käy ilmi matkailijoiden kotimaa. Suomen matkatoimistoalan liitto (SMAL) julkaisee vuosittain nettisivuillaan tilaston Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat ja markkinaosuudet, josta selviää matkatoimistojen kautta ostettujen matkojen määrä kohdemaittain. 10
Liikenne ja matkailu 01 Lisätietoja Taru Tamminen Mervi Härkönen Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala 0 1 0 1 liikenne.matkailu@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Suomalaisten matkailu, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 0 1 0 www.tilastokeskus.fi ISSN 17-07 = Suomen virallinen tilasto ISSN 17 7 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 00 0 0 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi