Liikenne ja matkailu 01 Suomalaisten matkailu Kesä 01 (1.5. 1.8.01) Suomalaisten matkailu kotimaassa lisääntyi touko elokuussa 01 Korjattu.10.01 klo 10.0. Tämä julkaisu korvaa.10.01 klo 9.00 julkaistun Suomalaisten matkailu -julkaisun, jonka liitetaulukoissa oli virheellisiä tietoja. Maksullisen matkailun kasvavassa suosiossa ei näy laantumisen merkkejä, sillä suomalaiset matkustivat touko elokuussa 01 runsaasti sekä kotimaassa että ulkomaille. Kotimaassa maksullisen majoituksen sisältäneitä matkoja tehtiin 8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Ulkomaille matkailu oli vieläkin vilkkaampaa kasvaen 1 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Suomalaisten vapaa-ajanmatkat, kumulatiivinen kertymä kuukausittain 009 01 Helsinki.10.01 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Vuoden 01 toisella kolmanneksella 15 8-vuotiaat suomalaiset tekivät yhteensä 1 miljoonaa matkaa, kun mukaan lasketaan kaikki kotimaan ja ulkomaan vapaa-ajanmatkat sekä työ- ja kokousmatkat. Yöpymisen sisältäneiden matkojen lisäksi matkamäärässä ovat mukana myös ulkomaan päivämatkat. Kotimaan yöpymisen sisältäneitä vapaa-ajanmatkoja tehtiin touko elokuussa 11, miljoonaa. Näistä oli mökki- ja vierailumatkoja 8,9 miljoonaa. Matkoja, joiden aikana yövyttiin maksullisessa majoituksessa, tehtiin,9 miljoonaa ja suosituimmat matkakohteet sijaitsivat Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Maksullisen majoituksen sisältäneitä matkoja tilastoitiin 8 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden touko elokuussa. Ulkomaille tehtiin touko elokuussa,1 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa, sisältäen kohdemaassa yöpymisen sisältäneet matkat, risteilyt ja päivämatkat. Ulkomaan vapaa-ajanmatkoista kohdemaassa yöpymisen sisältäneitä matkoja oli 8 000 ja risteilyjä, joiden aikana yövytään ainoastaan laivalla, 0 000. Risteilyt suuntautuivat pääosin Ruotsiin ja Viroon. Ulkomaan päivämatkoja tehtiin touko elokuussa 000. Naapurimaamme Viro ja Ruotsi houkuttavat suomalaismatkailijoita vuodenajasta riippumatta. Touko elokuussa kohdemaassa yöpymisen sisältäneitä matkoja suuntautui Viroon 000 ja Ruotsiin 8 000. Myös Välimeren pohjoispuolen valtiot pysyivät suomalaisten kesäsuosikkeina. Välimerelle matkoja suuntautui touko elokuussa 9 000, näistä Kreikkaan ja Espanjaan. Kohdemaassa yöpymisen sisältäneitä matkoja tilastoitiin prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Vapaa-ajanmatkojen lisäksi kotimaassa tehtiin 1,5 miljoonaa työ- ja kokousmatkaa. Ulkomaille suuntautui 919 000 työ- ja kokousmatkaa (ml. kohdemaassa yöpymisen sisältäneet matkat, risteilyt ja päivämatkat). Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu -tutkimuksesta, jota varten haastateltiin helmi-, maalis-, huhti- ja toukokuussa yhteensä 5 908 iältään 15 8-vuotiasta suomalaista. Aiempina vuosina tiedot on kerätty 15 -vuotiailta. Tutkimuksen tiedonkeruussa tehtiin merkittävä muutos vuoden 01 alussa, joten tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa. Huomautuksia liitetaulukoihin Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen vuoksi. [] Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarmaa esitettäväksi. [ ] Tutkimuksessa ei ollut yhtään havaintoa. Pyöristysten takia taulukoiden summat eivät aina täsmää.
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaisten matkat ja niiden muutos, touko-elokuu 01. Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnittain, touko-elokuu 015 Liitetaulukko. Kotimaanmatkoilla käytetyt kulkuvälineet touko-elokuu 015 Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) kohteittain, touko-elokuu 01 Liitetaulukko 5. Ulkomaanmatkat kohteen ja syyn mukaan, touko-elokuu 01. Liitetaulukko. Matkat Viroon ja Ruotsiin, touko-elokuu 01 ja 011 Laatuseloste: Suomalaisten matkailu 018
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaisten matkat ja niiden muutos, touko-elokuu 01 1) Kaikki matkat yhteensä Vapaa-aika Työ Kotimaa Yhteensä Maksullinen majoitus Ilmaismajoitus Ulkomaat Yhteensä ) Kotimaa Yöpyminen kohdemaassa Risteily Päivämatka Yhteensä Ulkomaat Yhteensä ) matkaa Toukokuu 98 05 99 1 5 558 118 1 8 Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Touko-elokuu yhteensä 09 95 00 5 10 5 9 80 9 1 099 5 1 00 85 10 5 1 098 518 88 1 9 11 8 81 8 8 101 8 0 Vuosimuutos, 5-8/01-5-8/011 1) Tiedonkeruumenetelmän muutoksen vuoksi vuoden 01 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa ) Sisältää päivämatkat, risteilyt ja matkat joissa yövyttiin kohdemaassa 89 1 98 90 19 1 0 55-11 -1 8-1 -1-9 -15
Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnittain, touko-elokuu 01 Kohdemaakunta Matkat maksullisessa majoituksessa Matkat ilmaismajoituksessa Kotimaan vapaa-ajanmatkat yhteensä Matkat 5-8/01 Osuus Matkat 5-8/01 Osuus Matkat 5-8/01 Osuus Matkat yhteensä 81 8 8 11 8 Uusimaa 55 19 1 1 1 9 1 Varsinais-Suomi 8 10 89 9 1 11 9 Satakunta 111 Kanta-Häme 5 89 Pirkanmaa 1 9 11 1 5 11 Päijät-Häme 5 81 Kymenlaakso 0 1 Etelä-Karjala 10 1 15 Etelä-Savo 10 50 90 Pohjois-Savo 199 99 98 Pohjois-Karjala 91 59 50 Keski-Suomi 1 5 08 5 Etelä-Pohjanmaa 88 5 Pohjanmaa 9 9 99 Keski-Pohjanmaa 11 1 1 1 Pohjois-Pohjanmaa 19 58 8 Kainuu 85 1 5 Lappi 181 8 5 5 Ahvenanmaa - Åland 5 1 85 1 Liitetaulukko. Kotimaanmatkoilla käytetyt kulkuvälineet touko-elokuu 01 Vapaa-aika Työ Matkat 5-8/01 Osuus Matkat 5-8/01 Osuus Matkat yhteensä 11 8 1 0 Auto 9 55 81 5 0 Bussi 51 9 Juna 1 1 10 1 1 Lentokone 10 1 81 8 Muu 8 5
Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) kohteittain, touko-elokuu 01 Kohde Matkat yhteensä Pohjoismaat Ruotsi Tanska Norja Venäjä ja Baltia Viro Venäjä Itä- ja Länsi-Eurooppa Britannia Ranska Saksa Puola Etelä-Eurooppa ja Itäisen Välimeren maat Espanja (ilman Kanariansaaria) Italia Kreikka Turkki Afrikka, Aasia ja Oseania Amerikka Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) Matkat 5-8/01 osuus 8 8 8 8 91 10 8 1 89 55 1 10 1 1 59 18 1 0 5 1 5
Liitetaulukko 5. Ulkomaanmatkat kohteen ja syyn mukaan, touko-elokuu 01 1) Kohde Matkat yhteensä Pohjoismaat Ruotsi Tanska Norja Venäjä ja Baltia Viro Venäjä Itä- ja Länsi-Eurooppa Britannia Ranska Saksa Puola Etelä-Eurooppa ja Itäisen Välimeren maat Espanja (ilman Kanariansaaria) Italia Kreikka Turkki Afrikka, Aasia ja Oseania Amerikka matkaa Ulkomaanmatkan syy Vapaa-aika Sukulaisten ja ystävien tapaaminen 105 8 90 5 98 Loma 590 509 59 1 0 9 91 91 50 500 11 101 1 1) Sisältää päivämatkat, risteilyt ja matkat joissa yövyttiin kohdemaassa 1 Muu henkilökohtainen syy 15 8 50 Vapaa-ajanmatkat yhteensä 101 9 05 9 1 8 1 0 15 8 1 89 55 1 10 1 1 59 Työ Työmatkat yhteensä 55 18 9 9 18 59 Liitetaulukko. Matkat Viroon ja Ruotsiin, touko-elokuu 01 ja 011 1) Matkat yhteensä ) Vapaa-aika Työ Yhteensä ) Yöpyminen kohdemaassa Risteily Päivämatka Yhteensä ) matkaa Viro Matkat touko-elokuussa 01 1 10 1 0 1 18 9 Matkat touko-elokuussa 011 98 888 50 1 50 Ruotsi Matkat touko-elokuussa 01 8 05 8 58 0 Matkat touko-elokuussa 011 1) Tiedonkeruumenetelmän muutoksen vuoksi vuoden 01 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa ) Sisältää päivämatkat, risteilyt ja matkat joissa yövyttiin kohdemaassa 90 1 9 59 0 9
Laatuseloste: Suomalaisten matkailu 01 Tilastotietojen relevanssi Suomalaisten matkailu -tutkimus sisältää tietoa suomalaisten tekemistä matkoista ja vuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määristä. Tutkimuksen kohteena ovat yöpymisen sisältäneet matkat kotimaassa ja ulkomaille sekä päivämatkat ulkomaille. Tutkimuksen tietoja käytetään suomalaisten kotimaanmatkailun ja ulkomaille suuntautuvan matkailun seuraamisessa. Tiedot on tarkoitettu erityisesti valtionhallinnon, matkailualan yritysten ja järjestöjen sekä tutkijoiden käyttöön. Valtionhallinnon osalta tietoja käytetään lähinnä Suomen Pankin maksutaselaskelmissa. Tutkimuksen tietoja raportoidaan myös Eurostatille eli Euroopan yhteisön tilastovirastolle matkailutilastoasetuksen (EU) N:o 9/011 mukaan. Tilastokeskus kerää tilaston tiedot otospohjaisella puhelinhaastattelututkimuksella. Otoshenkilöt edustavat Suomessa vakituisesti asuvaa 15 8-vuotiasta väestöä. Tiedot kerätään vapaaehtoisuuteen perustuen. Yksilökohtaiset tutkimustiedot ovat tilastolain (80/00, 1 ) mukaan luottamuksellisia. Matkailun määritelmään liittyy olennaisesti tavanomaisen elinpiirin käsite. Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organisation, WTO) mukaan matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä korkeintaan yhden vuoden. Matkakohteiden luokituksessa käytetään Tilastokeskuksen kunta- ja valtioluokitusta tilastovuodelta. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Suomalaisten matkailu -tutkimus koostuu kahdesta tutkimuksesta. Toinen on kuukausittain tehtävä matkatutkimus, jossa tiedustellaan koti- ja ulkomaanmatkojen lukumääriä ja matkojen ominaisuuksia kuvaavia tietoja, ja toinen on kerran vuodessa tehtävä ns. vuositutkimus, jonka avulla selvitetään vuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määriä. Tutkimukset ovat otospohjaisia puhelinhaastattelututkimuksia, joissa käytetään tietokoneavusteisia haastattelulomakkeita. Matkatutkimuksen haastattelut tehdään keskitetysti Tilastokeskuksen puhelinhaastattelu- eli CATI-keskuksesta. Tiedot kerätään tutkimusvuoden helmikuun ja tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammikuun välisenä aikana. Haastattelut käydään heti kuukauden päätyttyä viikon aikana. Matkustaneita henkilöitä selvittävän vuositutkimuksen tiedot kerätään tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Aiemmin Tilastokeskuksen kenttähaastattelijat tekivät vuositutkimuksen haastattelut puhelimitse eri puolilla Suomea. Tilastovuodesta 01 lähtien tutkimuksen vuosiosa liitetään osaksi CATI-keskuksessa käytävää kuukausihaastattelua. Kummassakin osatutkimuksessa perusjoukkona on väestötietojärjestelmän 15 8-vuotias Suomessa vakituisesti asuva väestö. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät kuitenkin pysyvästi laitoksessa olevat henkilöt. Otokset poimitaan systemaattisella otannalla, ja ne edustavat perusjoukkoa kattavasti iän, sukupuolen, asuinalueen ja äidinkielen suhteen. Matkatutkimuksen otoskoko on vuodesta 01 lähtien noin 8 00 henkilöä. Tilastovuotta koskevat tiedot saadaan 1 erillisellä otoksella. Otoskoko on vuodesta 01 lähtien 50 henkilöä kuukaudessa, kun se sitä ennen oli 00 henkilöä. Samaa otosta käytetään myös kuukausittaisen kuluttajabarometrin tiedonkeruussa. Haastatteluissa kohdehenkilöiltä kysytään tietoja haastattelukuukautta edeltävän kuukauden aikana päättyneistä matkoista. Tammikuun haastattelujen yhteydessä kysytään lisäksi edeltävän vuoden matkailusta. Vuositutkimuksessa vastaukset esitettyihin kysymyksiin ovat kyllä/ei-muotoa. Haastatteluissa käydään läpi erilaisia matkaryhmiä, ja kohdehenkilöiltä kysytään, oliko hän tehnyt tämän matkaryhmän matkoja viitevuoden aikana. Vastaustiedot korotetaan painokertoimilla perusjoukon tasolle. Vuodesta 01 lähtien kunkin kuukauden painokerroin korotetaan kuukauden väestömäärälle (väestörakenteen ennakkotiedot). Ositteena ovat 8
vastaajan ikäluokka, sukupuoli ja asuinalue (suuralue). Ennen vuotta 01 ositteena käytettiin vain sukupuolta. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Matkatutkimuksen tietosisältöä laajennettiin erityisesti vuosina 1995 199 vastaamaan EY:n matkailutilastodirektiivin (95/5/EY) vaatimuksia. Vuonna 199 tutkimuksen piiriin sisällytettiin yöpymisen sisältävien matkojen lisäksi ulkomaille tehdyt päivämatkat, joten nykyisessä laajuudessaan tutkimus antaa varsin kattavan kuvan suomalaisten matkailusta. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät enää ainoastaan kotimaan päivämatkat. Vuoden 01 uudistuksessa vastaaja ei enää itse päätä matkan tyyppiä, vaan se päätellään annetuista vastauksista. Matkoilta kysytään kaikki käytetyt yöpymismuodot, joten maksullisen majoituksen matkat saadaan lajiteltua automaattisesti oikein. Tämä vähentää virheitä ja mahdollistaa tarkemman tilastoinnin. Matkatutkimuksen vastauskato vuositasolla on keskimäärin 5 prosenttia ja matkustaneita henkilöitä koskevan vuositutkimuksen keskimäärin prosenttia. Kato on yksi merkittävämpiä virhelähteitä, sillä kadon suuruus vaikuttaa välittömästi painokertoimien suuruuteen. Mitä suurempi kato on, sitä suuremmiksi painokertoimet muodostuvat. Otannasta aiheutuvaa satunnaisvaihtelua kuvataan matkojen ja matkoja tehneiden henkilöiden vuosiestimaateille laskettujen 95 prosentin luottamusvälien avulla. Tulokset esitetään tuhannen tarkkuudella. Ennen vuotta 01 alle 10 000 olevat lukumäärät merkittiin epävarmaksi tiedoksi. Vuodesta 01 lähtien alle 50 000 merkitään epävarmaksi tiedoksi. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tietoja matkojen määristä julkaistiin vuoteen 011 asti kuukausittain 5 viikon kuluttua tilastokuukauden päättymisestä. Vuodesta 01 lähtien tietoja julkaistaan neljän kuukauden välein viikon sisällä jakson päättymisestä. Vuositiedot julkaistaan Suomalaisten matkailu -tutkimuksen kotisivuilla 1 kuukauden kuluttua vuoden päättymisestä. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tiedot julkaistaan vain Tilastokeskuksen Internet-sivuilla. Suomalaisten matkailu -vuosijulkaisua tuotettiin painettuna tilastovuoteen 008 asti. Vuositietoja matkoista on saatavilla matkaryhmittäin ja kohdealueittain Internet-sivujen tietokantapalvelussa. Matkaryhmittäiset aikasarjat alkavat vuodesta 1991 ja kohdealueittaiset vuodesta 000. Tilastojen vertailukelpoisuus Säännöllisesti matkatutkimusta on tehty vuodesta 1991 alkaen. Vuosina 1991 199 Tilastokeskus tuotti matkatutkimusta Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) toimeksiannosta. Nämä vuodet ovat keskenään vertailukelpoisia, sillä käytössä olivat yhdenmukaiset menetelmät. Vuonna 1995 tutkimus siirtyi kokonaan Tilastokeskukselle. Samana vuonna aloitetut sisältö- ja menetelmämuutokset ovat vaikuttaneet tietojen vertailukelpoisuuteen vuosien 1995 1999 välillä. Matkatutkimuksen tietosisältö sekä laskenta- ja tiedonkeruumenetelmät pysyivät ennallaan vuosina 000 009. Vuosina 010 ja 01 tapahtuneiden tiedonkeruun muutosten takia luvut lähtien eivät ole täysin vertailukelpoiset edellisiin vuosiin. Vuoden 000 alussa tutkimusta alettiin tehdä joka kuukausi yhdessä Kuluttajabarometrin kanssa keskitetysti. Tätä ennen tutkimuksen tiedot kerättiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä, neljännesvuosittain vuosina 199 1999 ja sitä ennen kolmannesvuosittain. 9
Vuonna 000 matkan enimmäispituus muuttui 90 päivästä 5 päivään Maailman matkailujärjestön (WTO) ohjeiden mukaisesti. Tietojen vertailtavuutta heikentää jonkin verran myös se, että alkaneiden matkojen sijaan tilastovuodesta 000 alkaen kohdehenkilöiltä on kysytty tietoja tutkimusjaksolla päättyneistä matkoista. Tiedonkeruuta muutettiin vuonna 010 siten, että haastattelukuukauden tutkimusjaksoa on lyhennetty kahdesta kuukaudesta yhteen kuukauteen, eli tiedustelu koskee vain haastattelukuukautta välittömästi edeltäneen kuukauden aikana päättyneitä matkoja aiemman kahden edellisen kuukauden sijaan. Aikaisemmin lopulliset tiedot kunkin kuukauden matkojen määristä saatiin kahden eri otoksen keskiarvona, muutoksen jälkeen luvut perustuvat yhteen otokseen. Vuodesta 01 lähtien matkailutilastot laaditaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 9/011 mukaan. Samalla kohdejoukko laajeni 15 -vuotiaista 15 8-vuotiaisiin, otettiin käyttöön tarkemmat painokertoimet ja haastattelulomakkeelle tehtiin merkittäviä muutoksia. Uudistuksen takia tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa. Ikäryhmän laajentaminen kasvatti matkojen määriä 1 prosenttia päätasolla. Painokertoimen tarkentaminen kasvatti matkojen määriä päätasolla toiset 1 prosenttia. Muuttuneiden kysymysten vaikutusta saatuihin tuloksiin on vaikea määritellä. Matkatyypin päättely annetuista vastauksista (vastaajan oman luokittelun sijaan) on siirtänyt osan matkoista toiseen ryhmään. Tarkentuneella ohjeistuksella on pyritty vähentämään tavanomaiseen elinpiiriin kuuluvan liikkumisen määrää tilastossa. Tiedot matkustaneista henkilöistä ovat hyvinkin vertailukelpoisia eri vuosien välillä. Vuositutkimusta matkustaneista henkilöistä tehtiin 1991 011 työvoimatutkimuksen yhteydessä ja sen jälkeen matkatutkimuksen liitteenä. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Suomalaisten matkailu -tutkimus tilastoi matkailun kysyntää. Matkailun tarjontaa Suomessa kuvataan kuukausittain ja vuosittain julkaistavassa Tilastokeskuksen Majoitustilastossa. Se sisältää tietoja mm. hotellien majoituskapasiteetista ja sen käytöstä sekä yöpymisistä majoitusliikkeissä matkailijan asuinmaan mukaan eriteltyinä. Rajahaastattelututkimus selvittää puolestaan Suomessa käyvien ulkomaisten matkailijoiden määrää, ulkomaisten matkailijoiden motiiveja tulla Suomeen ja heidän rahankäyttöään Suomessa oleskelun aikana. Rajahaastattelututkimuksen raportit ovat luettavissa Matkailun edistämiskeskuksen Internet-sivuilla. Rajahaastattelututkimus on Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) ja Tilastokeskuksen yhteistyöhanke. Suomen ja ulkomaiden välistä matkustajaliikennettä tilastoivat meriliikenteen osalta Liikennevirasto ja lentoliikenteen osalta Finavia. Näistä tilastoista ei kuitenkaan käy ilmi matkailijoiden kotimaa. Suomen matkatoimistoalan liitto (SMAL) julkaisee vuosittain nettisivuillaan tilaston Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat ja markkinaosuudet, josta selviää matkatoimistojen kautta ostettujen matkojen määrä kohdemaittain. 10
Liikenne ja matkailu 01 Lisätietoja Taru Tamminen 09 1 Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala liikenne.matkailu@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Suomalaisten matkailu, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu, Tilastokeskus puh. 09 1 0 www.tilastokeskus.fi ISSN 19-09 = Suomen virallinen tilasto ISSN 198 88 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 00 50 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi