Kruunuvuorenselkä Katajanokka väylän väyläalueen laajennus sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki

Etelä-Suomi Päätös Nro 94/2010/4 Dnro ESAVI/119/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2010 ASIA HAKIJA MERKINTÄ HAKEMUS Kruunuvuorenselkä Katajanokka väylän väyläalueen laajennus sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki Helsingin Satama Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu 31.12.2009. Tämän asian käsittelyä on jatkanut 1.1.2010 alkaen Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Helsingin Satama on 13.3.2009 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella, jota on täydennetty 19.10.2009, pyytänyt lupaa Kruunuvuorenselkä Katajanokka väylän väyläalueen laajennukseen liittyvään ruoppaukseen Helsingin kaupungissa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Johdanto Eteläsatama, joka sijaitsee noin kilometrin Helsingin ydinkeskustan itäpuolella, on Suomen suurin matkustajaliikenteen satama. Eteläsatama käsittää Eteläsataman sekä Katajanokan puoleisen laiturialueen satamatoiminnat. Satamasta on säännölliset yhteydet muun muassa Ruotsiin ja Viroon. Kesäisin Eteläsatamassa vierailee myös kansainvälisiä risteilyaluksia. Matkustajaliikenteen lisäksi aluksilla kulkee myös tavaraliikennettä. Nykyisellään Eteläsatamaan liikennöivien risteilyalusten suurempi koko hankaloittaa navigointia risteilylaiturin edustalla. Tämän vuoksi Katajanokanluodon länsipuolella sijaitsevaa Kruunuvuorenselkä Katajanokka 9,3 m väylän väyläaluetta laajennetaan, jolloin aluetta voidaan käyttää Eteläsatamaan liikennöivien alusten kääntöalueena. Väyläalueen laajennus edellyttää matalan vesialueen ruoppausta Kruunuvuorenselkä Katajanokka 9,3 m väylän ja Vasikkasaari Eteläsatama 9,3 m väylän välillä. Hanke on tarpeen nykyisen risteilylaiturin ja Kruunuvuorenselkä Katajanokka 9,3 m väylän käytettävyyden parantamiseksi. Väyläalueen laajentamisella alusten navigoitavuus paranee ja merenkulun turvallisuus alueella lisääntyy. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, 00231 Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

Merialueen yleiskuvaus Eteläsataman edustan merialue kuuluu itäisen Suomenlahden rannikkoalueeseen. Alue on pääosin suhteellisen matalaa saaristoa, jossa vesisyvyys vaihtelee 10 20 metrin välillä. Yli 20 metrin syvyysvyöhyke alkaa varsinaisesti vasta ulkosaaristoalueella. Eteläsataman edustalla sijaitseva Kruunuvuorenselkä on etelään avautuva Helsingin sisäsaariston suurin selkä, jonka keskisyvyys on yli 10 m. Kruunuvuorenselältä on yhteys Suomenlinnan kautta ulkomerelle. Kruunuvuorenselkää kuormittavat etenkin Vantaanjoen mukanaan tuoma jätevesi, rankkasateiden aiheuttamat Helsingin kantakaupungin viemäristön ylivuodot sekä vesiliikenteen satunnaispäästöt. Vedenkorkeudet Merivedenkorkeus on vaihdellut Helsingin mareografilla vuosien 1904 2006 havaintojen perusteella seuraavasti: 2 HW (ylivedenkorkeus) MHW (keskiylivedenkorkeus) MW (keskivedenkorkeus) MNW (keskialivedenkorkeus) NW (alivedenkorkeus) MW 2006 +1,51 m MW 2006 +0,89 m MW 2006 +0,00 m MW 2006-0,63 m MW 2006-0,92 m Helsingissä merivedenkorkeus on yleensä alimmillaan keväällä huhtitoukokuussa ja korkeimmillaan marras-joulukuussa. Vedenkorkeuden vaihtelu on vähäisintä kesäkuukausina ja voimakkainta loka-maaliskuussa, ja siihen vaikuttavat mm. ilmanpaineen muutokset, pitkäkestoiset yhdensuuntaiset tuulet sekä Suomenlahden vesirungon ominaisheilahtelut. Jääolot Merentutkimuslaitoksen laatimien pitkän ajan keskiarvojen (vuosien 1961 1990 jäätilastot) perusteella Eteläsataman edustan merialue jäätyy Suomenlinnan havaintopaikan tietojen mukaan keskimäärin tammikuun alkupuolella, jolloin myös pysyvä jääpeite alkaa muodostua. Pysyvä jääpeite kestää alueella noin kolme kuukautta. Pysyvä jääpeite sulaa yleensä huhtikuun alussa, ja lopullisesti jäät häviävät huhtikuun puolivälin tienoilla. Veden laatu Pohjaeläimistö Helsingin ja Espoon edustan merialueen veden laatu on vedenlaatuluokituksen mukaan pääosin tyydyttävä (luokka III, kun luokkia on I IV eli erinomainen heikko). Eteläsataman edustalla Kruunuvuorenselän vesialueella veden laatu on tyydyttävä. Helsingin ja Espoon merialueiden tilaa on seurattu 1960-luvulta lähtien. Kruunuvuorenselällä (näyteasemat 18 ja 22; syvyydet 16 ja 13 m) pohjaeläinten tiheydet ovat olleet korkeimmillaan 1980-luvulla, jolloin yhteisöjä hallitsivat selvästi harvasukamadot (Oligochaeta). Tämän jälkeen näyteaseman 18 harvasukamatojen, liejusimpukan ja surviaissääsken toukkien hallitsema yhteisö on tasaisesti pienentynyt. Näyteasemalla 22 on havaittu uutta runsastumista, kun liejusimpukoiden määrä on lisääntynyt. Harvalukuisista lajeista merisukasjalkainen (Hediste diversicolor) näyttäisi taantuneen, mutta viherlimamatoa (Prostoma obscurum) on havaittu runsaammin viime vuosina. Alueelle on asettunut myös Marenzelleria viridis -monisukamato vuonna 1993.

3 Kalasto Merialueen käyttö Helsingin merialueen kalalajisto on monipuolinen käsittäen lähes kaikki murtovesialueella normaalisti esiintyvät kalalajit. Yleisimmin tavattavia lajeja ovat mm. silakka, kilohaili, kuore, hauki, kiiski, kuha, ahven, kivinilkka, lahna, salakka, pasuri, särki, säyne, kampela, ankerias, kolmi- ja kymmenpiikki sekä härkäsimppu. Ruoppausalue sijaitsee Katajanokan ja Katajanokanluodon välisellä vilkkaasti liikennöidyllä vesialueella. Ruoppausalueen välittömässä läheisyydessä kulkevat Kruunuvuorenselkä Katajanokka 9,3 m väylä sekä Eteläsatamaan johtava Vasikkasaari Eteläsatama 9,3 m väylä. Ruoppausalueen lounaispuolella kulkee myös Särkän 9,6 m / 7,9 m väylä. Luotsit tuovat Helsinkiin saapuvista risteilyaluksista vain alle 230 m alukset Kustaanmiekan salmen läpi Eteläsatamaan. Suojelualueet ja arvokkaat luontokohteet Hankkeen vaikutusalueella sijaitsevat rakenteet Alueen omistus ja kaavoitustilanne Eteläsataman välittömässä läheisyydessä ei harjoiteta kotitarvekalastusta, virkistyskalastusta eikä ammattikalastusta. Eteläsataman lähialue kuuluu Helsingin kaupungin kalavesien alueeseen. Ruoppausalueen kautta kulkee Vantaanjoen kalaväylä, jonka alueella kalastus on kielletty seisovilla kalanpyydyksillä. Lähin luonnoltaan arvokas alue ruoppauskohteen läheisyydessä on Puolimatkansaari ja Pormestarinhepo, joka on rauhoitettu luonnonsuojelualue. Sen etäisyys ruoppauskohteesta on noin 400 m. Harakan saaren luonnonsuojelualueet sijaitsevat noin 1,5 km:n päässä ruoppausalueesta. Lähin Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue, Vanhankaupunginlahden lintuvesi, sijaitsee noin 4,5 km:n etäisyydellä ruoppauskohteesta pohjoiseen. Hakemuksen kohteena oleva alue sijaitsee hakijan hallinnoimalla vesialueella, jonka länsi- ja pohjoispuolella sijaitsee Eteläsatamaan kuuluvia laitureita. Katajanokan eteläpuolella noin 0,5 km:n etäisyydellä sijaitsee Valkosaaren venesatama, jossa on Nyländska Jaktklubben rf:n venepaikkoja. Kauempana etelässä, noin 1,2 km:n etäisyydellä Särkässä sijaitsee Helsingin Merenkävijät ry:n kotisatama. Lisäksi Katajanokan pohjoisrannalla sijaitsee muun muassa Katajanokan venesatama. Hankkeen vaikutusalueella ei sijaitse muita rakenteita, joille hankkeesta saattaisi aiheutua haittaa. Eteläsataman edustan vesialue, jolla ruoppaustyö tehdään, kuuluu Helsingin kaupungin Töölön kylän tilaan Töölön vesi RN:o 5:2. Hankealue on kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin omistuksessa.

Eteläsataman edustan vesialueella on voimassa Helsingin yleiskaava 2002, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.11.2003. Yleiskaava on tullut voimaan 19.1.2007. Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt kaikki yleiskaavaa koskevat valitukset ja ne on hylätty lukuun ottamatta Malmin lentokentän aluetta. Yleiskaavassa hakemuksen kohteena oleva alue sijoittuu Helsinkipuistona kehitettävälle vesialueelle. 4 Meriarkeologia Sedimentin laatu Lähimpänä ruoppauskohdetta sijaitsevat tunnetut hylyt ovat Särkän ja Hylkysaaren kupeessa, yli 1 km:n päässä ruoppauskohteesta sijaitsevat Särkän hylyt sekä höyrylaiva Europan hylky. Katajanokanluodon edustan ruoppausalueen sedimenttien ruoppaus- ja läjityskelpoisuutta on selvitetty toukokuussa 2008 otetuista sedimenttinäytteistä (havaintopisteet A ja B). Lisäksi ruoppausalueelta on aiemmin, joulukuussa 2006, otettu sedimenttinäyte (havaintopiste KL4). Havaintopisteistä A ja B otettujen sedimenttinäytteiden profiilit vaihtelivat 80 ja 100 cm:n välillä pohjamateriaalin ollessa pääosin tummaa saviliejua. Löysän pintakerroksen alla noin 20 cm:n syvyydessä oli osittainen tiivis hiesu/hiekkakerros (savea seassa), jonka jälkeen savi/savilieju jatkui. Sedimenttinäytteen KL4 ympäristö oli kalliota. Kallion juurelta saatiin 20 cm:n savinen profiili, jonka seassa oli myös hiekkaa. Ruoppauskohteen sedimentistä määritetyt tributyylitinan (TBT) pitoisuudet olivat seuraavat: Havaintopiste Syvyys cm TBT μg/kg k.a. TBT μg/kg* k.a. A 0 10 230,0 404 10 20 120,0 211 20 50 2,2 4 50 80 <1 <1 B 0 10 150,0 82 10 20 230,0 418 20 50 40,0 56 50 100 <1 <1 KL4 0 10 76,8 148 10 20 <1 <1 * = normalisoitu pitoisuus TBT:n normalisoitu tason 2 pitoisuus (200 μg/kg k.a.) ylittyi havaintopisteen A profiileissa 0 10 cm ja 10 20 cm sekä havaintopisteen B profiilissa 10 20 cm. Tason 1 pitoisuus (3 μg/kg k.a.) ylittyi havaintopisteissä A ja B sy-

vyydelle 50 cm asti, mutta havaintopisteessä KL4 vain sedimentin pintakerroksessa (0 10 cm). TBT:n ja trifenyylitinan (TPT) normalisoitu summapitoisuus ylitti tason 2 pitoisuuden havaintopisteen A profiileissa 0 10 cm ja 10 20 cm sekä havaintopisteen B profiileissa 10 20 cm ja 20 50 cm. Alueelta löytyi tason 2 ylittäviä pitoisuuksia elohopeaa ja PAH-yhdisteitä sekä tason 1 ylittäviä pitoisuuksia kadmiumia, kuparia, lyijyä, sinkkiä sekä PCB-yhdisteitä. Hankesuunnitelma Katajanokanluodon länsipuolella sijaitsevaa Kruunuvuorenselkä Katajanokka 9,3 m väylän väyläaluetta laajennetaan siten, että aluetta voidaan käyttää Eteläsatamaan liikennöivien risteilyalusten kääntämiseen. Kääntöalueen tilavarauksen mitoituksen lähtökohtana on Eteläsatamaan johtavan väylän mitoitusalus, jonka pituus on noin 220 m ja leveys noin 32 m. Väyläalueen laajennus edellyttää matalan vesialueen ruoppausta Kruunuvuorenselkä Katajanokka 9,3 m väylän ja Vasikkasaari Eteläsatama 9,3 m väylän välillä. Vesialue ruopataan Kruunuvuorenselkä Katajanokka 9,3 m väylän kulkusyvyyttä vastaavaan haraustasoon -10,3 m. Väyläalueen laajennus ja ruoppausalue on esitetty hakemukseen liitetyssä suunnitelmakartassa VRT 3136-D1780 piirustus nro 221. Ruoppausalueen pinta-ala on noin 1,5 ha. Ruopattavien massojen määrä on noin 25 000 m 3 ktr, josta haitta-ainepitoisuudeltaan tason 1 ylittäviä sedimenttejä on noin 6 000 m 3 ktr. Ruopattava vesialue on pohjamateriaaliltaan pääosin pehmeää savea tai saviliejua. Ruoppausalueelta on tarkoitus poistaa kaikki tason 1 ylittävät pilaantuneet sedimentit. Koko ruoppausalue käydään läpi, ja pilaantunut sedimenttikerros, jonka paksuus on arviolta noin 0,5 m, kuoritaan ennen muuta ruoppausta. Kuorinta toteutetaan mahdollisimman vähän sedimenttiä pöllyttävällä ja työtarkkuudeltaan mahdollisimman luotettavalla menetelmällä. Vesisyvyys kuorittavalla alueella vaihtelee noin 7 10 m:n välillä. Kuoritut pintasedimentit sijoitetaan maa-alueelle Jätkäsaareen. Pilaantuneiden massojen käsittelylle Jätkäsaaressa on erillinen ympäristölupa. Lopullisesti massat sijoitetaan loppusijoituspaikkaan, jolla on lupa massojen sijoittamiseen. Puhtaat pehmeät savimassat ruopataan pilaantuneiden pintasedimenttien kuorinnan jälkeen ja siirretään proomukuljetuksena läjitettäväksi Taulukarin meriläjitysalueelle, joka sijaitsee noin 3 km:n etäisyydellä ruoppauskohteesta. Proomuista ei sallita vuotoja lastauksen tai kuljetuksen yhteydessä. Läjitysalueelle kuljetettavien ruoppausmassojen määrä on noin 19 000 m 3 ktr. Ruoppausmassojen läjittäminen Taulukarin läjitysalueelle tapahtuu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen 13.11.2008 nro 103/2008/3 mukaisesti. Lupa on voimassa vuoden 2013 loppuun asti. 5

Eteläsatamaan johtavalle laivaliikenteelle aiheutuvat työnaikaiset häiriöt pyritään työsuunnittelulla saamaan mahdollisimman vähäisiksi. Hakija sopii liikenteenharjoittajien kanssa tarvittavista liikennejärjestelyistä etukäteen sekä ilmoittaa niistä merenkulkijoille asianmukaisella tavalla liikenteenohjauksesta vastaavien viranomaisten välityksellä. 6 Arvio vaikutuksista Hanke ei aiheuta haitallisia muutoksia vallitsevaan merialueen tai sen ranta-alueiden tilaan. Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia alueen rakennettuun ympäristöön eikä vesiympäristöön ja sen käyttöön. Hankkeen toteuttaminen ei haittaa kaavoitusta eikä muutakaan maankäytön järjestämistä. Hakijan näkemyksen mukaan hankkeesta ei aiheudu vahinkoa kenellekään. Hankkeen vaikutukset veden laatuun, vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Ruoppaustöiden aiheuttamaa veden samentumista mitattiin kesällä 2007 Länsisataman väylään liittyneiden ruoppausten yhteydessä. Sameusmittausten tulosten perusteella ruoppaustyöstä ei aiheutunut selvästi muusta satamatoiminnasta erottuvaa sameutta. Alueen voimakas alusliikenne oli mittausten perusteella pääasiallinen sameuden aiheuttaja. Ruoppaustöistä aiheutuva veden samentuminen on tilapäinen ja rakennustöiden osalta kertaluonteinen ilmiö, jolla ei ole merkitystä Eteläsataman edustan vesialueen tilaan. Hankkeesta ei aiheudu pysyviä muutoksia alueen veden laatuun. Hankkeesta ei myöskään aiheudu muutoksia vedenkorkeuksiin tai virtaamiin. Hankkeen vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Hankkeen vaikutukset kalastoon ja kalastukseen ovat vähäisiä ja väliaikaisia. Ruoppaustöistä aiheutuva veden samentuminen ja työkoneiden melu saattavat karkottaa kaloja ruoppauskohteen välittömästä läheisyydestä kauemmaksi. Satama-alue ei kuitenkaan ole merkittävä kalojen esiintymisalue, eikä alueella tai sen välittömässä läheisyydessä kalasteta. Ruoppausalueen kautta kulkee Vantaanjoen kalaväylä, jonka alueella on kiellettyä kalastaa seisovilla kalanpyydyksillä. Hanke ei huononna vesialueen kalantuottoa eikä kalastusoloja nykytilaan verrattuna muuten kuin tilapäisesti. Hankkeen vaikutukset merialueen käyttökelpoisuuteen ja virkistyskäyttöön Väyläalueen muutokset ja niihin liittyvät ruoppaukset ovat tärkeitä, jotta liikennöinti Eteläsatamaan on mahdollista myös tulevaisuudessa. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan mitään haittaa tai vahinkoa vesiliikenteelle Katajanokan edustan vesialueella eikä sen ulkopuolella. Väyläalueen muutokset sijaitsevat hakijan hallinnoimalla vesialueella eikä kyseistä aluetta käytetä virkistykseen. Lähin virkistykseen käytettävä alue on Harakan saari noin 1,5 km:n etäisyydellä ruoppausalueesta. Lähin ui-

Arvio hankkeen hyödyistä ja haitoista maranta sijaitsee Pohjoisella Uunisaarella, joka sijaitsee yli 1,5 km:n päässä ruoppausalueesta. Väyläalueen laajennuksella parannetaan suurempien risteilyalusten navigoitavuutta Eteläsataman laitureihin ja siten myös meriturvallisuutta alueella. Laajennusaluetta kääntymispaikkanaan käyttävät alukset säästävät aikaa sekä polttoainetta ja aiheuttavat näin ollen vähemmän päästöjä. Nykyisellään alukset peruuttavat Kruunuvuorenselän kääntöalueelle ja kääntyvät Eteläsataman satama-altaassa. Uudessa tilanteessa kääntöpaikka sijaitsee selvästi lähempänä alusten laituripaikkaa. Pilaantuneet pintasedimentit läjitetään maa-alueelle, mikä pienentää Eteläsataman edustan vesialueen pohjassa nykyisin laajalla alueella vapaana esiintyvien haitta-aineiden määrää. Eteläsatamalla ja satamaan tukeutuvalla matkustajaliikenteellä on tärkeä merkitys Helsingin kaupungille, sillä Eteläsatamaan saapuvat risteilyalukset matkustajineen tuovat kaupungille merkittävästi lisätuloja. Rakennustöistä aiheutuu samentumista, joka heikentää veden laatua ja karkottaa kaloja rakennuspaikan läheisyydestä. Samentuminen on kuitenkin lievää ja ohimenevää. Toteuttamisajankohdasta sekä vallitsevista tuulensuunnista riippuen samentuminen saattaa haitata myös virkistyskäyttöä kuten uimista läheisillä rannoilla (Pohjoinen Uunisaari, Mustikkamaa). 7 Tarkkailu Ruopattavat ja läjitettävät massamäärät selvitetään työn aikana. Sameutta ja haitallisten aineiden pitoisuuksia voidaan arvioida ainemäärien, työmenetelmien ja aikaisemmin muualla tutkittujen liukenevuustulosten perusteella. Jos työaikana todetaan ennalta-arvaamattomia vaikutuksia vesistön tilaan, kalakantoihin tai kalastukseen, ne pyritään selvittämään vesi- tai kalatalousviranomaisen kanssa erikseen sovitun ohjelman mukaisesti. Ruoppaus- ja läjitystöistä aiheutuvan sameuden leviämisen seuranta toteutetaan Uudenmaan ympäristökeskuksessa hyväksytettävän tarkkailuohjelman avulla. Töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Helsingin Satama on hakenut vesilain 2 luvun 26 :n mukaista töidenaloittamislupaa hankkeen kiireellisyyden vuoksi. Tarkoituksena on ollut käynnistää työt vuoden 2009 aikana ja saada väyläalueen laajennus laivaliikenteen käyttöön vuonna 2010. Väyläalueen muutoksen edellyttämiä ruoppauksia ja massojen läjitystä ei voi tehdä avovesikauden ulkopuolella.

8 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Helsingin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 6.11. 7.12.2009. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan ympäristökeskus on todennut, että sedimenttitutkimukset on tehty kolmesta pisteestä, joista pisteeltä KL4 on saatu näyte vain 0 20 cm:n kerroksesta. Sedimenttitutkimuksen mukaan pisteen ympäristö on kalliota, ja näyte on otettu kallion juurelta. Hakemuksen mukaan ruoppaus on tarkoitus suorittaa haraussyvyyteen -10,3 m. Liitteenä olevan suunnitelmakartan mukaan pisteen KL4 paikkeilla syvyys on noin -8 m. Hakemuksessa ei ole esitetty louhintatarpeita. Ympäristökeskus on katsonut, että hakemusta tulee täydentää siten, että siitä käy ilmi kallion sijainti ruopattavalla alueella. Täydennykseen tulee liittää selvitys siitä, onko alueella massat tarkoitus ruopata kovaan pohjaan vai onko siellä tarkoitus suorittaa myös louhintaa. Hakemuksessa on osin ristiriitaisesti esitetty se, mitä on tarkoitus tehdä niille massoille, joiden haitta-ainepitoisuudet jäävät tasojen 1 ja 2 väliin. Ympäristökeskus on katsonut, että koska ns. harmaiden massojen käsittelyä ei hakemuksessa ole esitetty, tulee kaikki tason 1 ylittävät massat kuoria ja kuljettaa luvan mukaiseen käsittelypaikkaan. Ennen töiden aloittamista hakijan tulee lisänäyttein varmistaa likaantumisen syvyys niiden aineiden osalta, joissa on ollut selvästi kohonneita pitoisuuksia. Erityisesti varmistus tulee tehdä pisteen KL4 ympäristössä, josta ei ole saatu näytteitä 20 cm:ä syvemmältä. Hakemuksessa on epäselvyyttä myös tarkkailun osalta. Toisaalla todetaan, että ruoppaus- ja läjitystöistä aiheutuvan sameuden leviämisen seuranta toteutetaan Uudenmaan ympäristökeskuksessa hyväksytettävän tarkkailuohjelman avulla. Toisaalla taas todetaan, että sameutta ja haittaainepitoisuuksia voidaan arvioida ainemäärien, työmenetelmien ja aikaisemmin muualla tutkittujen liukenevuustulosten perusteella. Ympäristökeskus on katsonut, että hankkeen vaikutuksia tulee tarkkailla ja tarkkailuohjelma tulee toimittaa Uudenmaan ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. 2) Merenkulkulaitos on todennut, että muutokset väyläalueella on vahvistettava väyläpäätöksellä. Ruoppaustöiden valmistuttua Helsingin Satama laatii Merenkulkulaitoksen Suomenlahden väyläyksikölle väyläalueen muutoksista väyläesityksen, jonka pohjalta Merenkulkulaitos laatii väyläpäätöksen.

Mikäli rakennustyö aiheuttaa ongelmia lähialueen väylien normaalille käytölle, hakijan on tiedotettava asiasta ja oltava etukäteen yhteydessä Merenkulkulaitoksen Suomenlahden väyläyksikköön. 9 HAKIJAN SELITYS Hakija on todennut Uudenmaan ympäristökeskuksen muistutuksesta, että ruoppausalueella on tehty matalataajuusluotaus, jonka perusteella on arvioitu pehmeän sedimentin ja saven paksuutta. Luotauksella ei pystytä määrittelemään kallion pinnan syvyyttä, vaan ainoastaan kovan tiiviin maakerroksen yläpinta. Pisteen KL4 ympäristössä on luotauksen perusteella kova tiivis maakerros ohuen sedimenttikerroksen peittämänä. Sedimenttitutkimuksen mukaan 0,5 m:n alapuolinen sedimentti on mereen läjityskelpoista tutkimuspisteissä A ja B. Sedimenttitutkimuksessa ei pisteestä KL4 saatu näytettä kuin 0,2 m:n syvyydestä. Tämän alapuolella on kovaa maata tai kalliota. Tämä maakerros ei ole sedimenttiä eikä se ole pilaantunut. Ruoppausalueelta kuoritaan pilaantunut sedimentti 0,5 m:n syvyydeltä tai kovan maakerroksen yläpintaan pisteen KL4 ympäristössä. Puhdas savi ja kova maa-aines ruopataan väylän suunnittelualueelta haraussyvyyteen -10,3 m. Kalliota ei ole tarkoitus louhia. Reunalinjaa lähinnä olevassa pohjatutkimuspisteessä P23 päästiin kairauksella syvyyteen -12,45 m. Mikäli kalliopinta on ylempänä väylän reunalinjan kohdalla, ruoppaussuunnitelmaa tarkistetaan ja väyläaluetta kavennetaan siten, ettei kalliota tarvitse louhia. Ruoppausalueelta poistetaan kaikki tason 1 ylittävät pilaantuneet sedimentit. Koko ruoppausalue käydään läpi, ja pilaantunut sedimenttikerros kuoritaan. Ruoppauskohteesta poistetaan 0,5 m:n pilaantunut kerros, jossa ylittyy tason 1 mukaiset arvot. Kovan maakerroksen, josta ei ole saatu sedimenttinäytettä, voidaan katsoa olevan pilaantumatonta meriläjityskelpoista maata. Pilaantuneet maamassat sijoitetaan maa-alueelle Jätkäsaareen. Pilaantuneiden massojen käsittelylle Jätkäsaaressa on erillinen ympäristölupa. Lopullisesti massat sijoitetaan loppusijoituspaikkaan, jolla on lupa massojen sijoittamiseen. Ruoppauksen tarkkailusuunnitelma hyväksytetään Uudenmaan ympäristökeskuksessa ennen töiden aloittamista. Hankkeen vaikutuksia tarkkaillaan hyväksytyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Merenkulkulaitoksen muistutuksen osalta hakija on todennut, että se laatii väyläalueen muutoksesta väyläsuunnitelman, joka toimitetaan Merenkulkulaitoksen Suomenlahden väyläyksikölle hyväksyttäväksi. Hakija tiedottaa rakennustöistä väylän käyttäjille sekä Merenkulkulaitoksen Suomenlahden väyläyksikölle.

10 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Helsingin Satamalle luvan Kruunuvuorenselkä Katajanokka väylän väyläalueen laajennukseen liittyvään ruoppaukseen Helsingin kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti suunnitelmakartassa VRT 3136-D1780 piirustus 221 esitetyssä paikassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Ruoppausalueen sedimentin pintakerros, jossa haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (19.5.2004) tason 1 pitoisuudet, on kuorittava ennen varsinaista ruoppausta. Kuorittavan kerroksen paksuus on noin 50 cm. Kuorinta on tehtävä siten, että veden samentuminen on mahdollisimman vähäistä. Kuorittavan pintakerroksen massamäärä on yhteensä noin 6 000 m 3 ktr ja sen alta ruopattava, meriläjityskelpoinen massamäärä on yhteensä noin 19 000 m 3 ktr. 2) Kuoritut ruoppausmassat on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan kyseisiä massoja. 3) Jokainen työvaihe on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti, ja kussakin työvaiheessa on käytettävä sellaisia työmenetelmiä, että työstä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesiluonnolle sekä merialueelle ja sen käytölle. 4) Kuljetusproomuja on käytettävä siten, ettei ruoppausmassoja valu mereen kuljetuksen aikana. 5) Luvan saajan on ennen töiden aloittamista selvitettävä työalueella mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit. Työt on toteutettava niitä vaurioittamatta. 6) Esteistä merenkululle ja vesiliikenteelle on ilmoitettava Liikenneviraston Suomenlahden väyläyksikölle sekä paikallisesti kuulutuksin. Työalueet on tarvittaessa merkittävä. 7) Luvan saajan on tarkkailtava ruoppaustöiden vaikutuksia merialueella Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. 8) Töistä mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle.

9) Työt on aloitettava kahden ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kolmen vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 10) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä selvitys tehdyistä toimenpiteistä sekä tarvittavat piirustukset. 11 Perustelut Kruunuvuorenselkä Katajanokka väylän väyläalueen laajennus on tarpeen väylän käytettävyyden parantamiseksi. Ruoppaaminen on tarpeen laajennusalueen matalan vesialueen syventämiseksi, jolloin aluetta voidaan käyttää Eteläsatamaan liikennöivien alusten kääntöpaikkana. Väyläalueen laajentamisella parannetaan alusten navigoitavuutta sekä lisätään merenkulun turvallisuutta alueella. Ruoppauksesta voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Vesilain 1 luvun 19 :n perusteella asia on käsitelty vesilain mukaisena ottaen vesilain 2 luvun 1 a :n perusteella soveltuvin osin huomioon ympäristönsuojelulain säännökset. Haitta-aineita sisältävät pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet massat kuoritaan ensin ja ne läjitetään maalle. Määräyksessä 1) on otettu huomioon hakemukseen liitetyt sedimenttitutkimukset. Kuorittavien sedimenttien alapuoliset ruopattavat massat ovat mereen läjityskelpoisia, ja ne voidaan läjittää Taulukarin meriläjitysalueelle. Läjitysalueelle saadaan Länsi- Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 103/2008/3 mukaan läjittää Helsingin kaupungin alueen satamien ja niihin liittyvien väylien ja Länsisataman alueen laajennuksen sekä ranta-alueiden läjityskelpoisia pehmeitä ruoppausmassoja. Ruoppauksen aiheuttama merialueen samentuminen on paikallista ja ohimenevää. Ruoppauksen vaikutuksia merialueella tarkkaillaan ruoppauksen aikana. Hankkeesta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Hyötynä on otettu huomioon se, että väyläalueen laajennuksella ja siihen liittyvällä ruoppauksella parannetaan väylän käytettävyyttä ja lisätään meriturvallisuutta alueella. Haittana on ruoppaustöiden aiheuttama veden tilapäinen samentuminen ja töistä aiheutuva häiriö merialueen ja lähirantojen käytölle. Luvan myöntämisen edellytykset ovat vesilain mukaan olemassa.

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan vuoteen 2015 liittyvässä Uudenmaan ympäristökeskuksen alueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa ei ole esitetty merialueen ruoppaustoiminnalle mitään erityisiä vesienhoidon toimenpiteitä. Hanke ei vaikuta haitallisesti vesienhoitosuunnitelman tavoitteisiin. Ottaen huomioon asiassa tehdyt selvitykset ja tässä päätöksessä annetut lupamääräykset ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Luvan mukainen toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä eikä kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Hanke ei ole luonnonsuojelulain eikä jätelain vastainen. 12 Sovelletut lainkohdat Vesilain 2 luvun 1 a, 6 :n 2 momentti, 11 ja 11 a sekä 16 luvun 23 a Ympäristönsuojelulain 41, 42 ja 43 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Merenkulkulaitoksen muistutukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Töidenaloittamislupa Perustelut Aluehallintovirasto myöntää Helsingin Satamalle luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi luvan saajalle huomattavaa vahinkoa ja aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan. Työt ja toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Sovellettu lainkohta Vesilain 2 luvun 26 KÄSITTELYMAKSU 3 070 euroa Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2010, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) mukaan vesilain 2 luvun mukaisen ruoppausta tai vesialueen täyttöä (20 000

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 200 000 m 3 ktr) koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 3 070 euroa. 13 Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Helsingin Satama Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus / Ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listan dpoesavi-119-04-09-2010 mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Helsingin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

14 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tapio Kovanen Hannu Kokko Anna Vaalasranta Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Tapio Kovanen (puheenjohtaja) ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt esittelijä Anna Vaalasranta. AMV/tr

Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 15.7.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.