Ahlaisten kyläsuunnitelma
Sisällysluettelo Johdanto 3 Kylänkuvaus 4 Ahlaisten historia kyläkunnittain 5 Hanketoiminta Ahlaisissa 8 Ahlainen tänään 8 Erityispiirteitä Kellahdelta ja Lampista 13-14 Kyläkyselyn tulokset 15 Yrittäjyys ja yrittäminen 19 Perustan luominen toivotulle kehitykselle 20 Toimenpide-ehdotukset 21 Ahlaisten alueen visio vuonna 2016 23 Ahlaisten yhdistykset 24 Ahlaisten yritykset 25
Johdanto Ahlaisten kyläsuunnitelma kertoo asukkaiden ja yrittäjien toiveista, siitä millainen Ahlainen on vuonna 2016 ja keinoista, joilla tavoite saavutetaan. Ahlaisten kyläsuunnitelma jakautuu kolmeen pääkohtaan; Ahlaisten historiaan, nykypäivään ja toiveisiin ja tulevaisuuteen. Kyläsuunnitelma on rakennettu eri työryhmien, kyläkyselyiden ja keskustelutilaisuuksien avulla. Suunnitelman tekemiseen on osallistunut runsaslukuinen ja monia eri tahoja edustava joukko ahlaislaisia. Mukana ovat olleet lähes kaikkien Ahlaisten kaupunginosan, entisen Ahlaisten pitäjän yhdistykset ja niissä toimivat aktiiviset ihmiset. Yhteisessä ja yleisessä kokouksessa päätettiin tehdä yksi, yhteinen kyläsuunnitelma, joka kattaa koko alueen; Lampin, Kellahden, Alakylän ja Ylikylän alueet. Näin on myös tapahtunut. Ahlaisten alueella on kunniakas historia niin taloudellisesti kuin kulttuurihistoriallisestikin. Ahlaisten perinnemaisema on valtakunnallisesti ainutlaatuinen. Kaunis ympäristö tarjoaa viihtyisän elinympäristön. Parasta Ahlaisissa ovat kuitenkin osaavat, ahkerat ja monipuolisesti lahjakkaat asukkaat. Kunniakas menneisyys on arvokas, mutta tällä suunnitelmalla tähdätään tulevaisuuteen. Toiveena on, että Ahlaisten alue kehittyy oman kulttuuriympäristönsä tuntevaksi maaseutumaiseksi nykyajan vaatimuksia vastaavaksi Porin kaupunginosaksi, joka kykenee tarjoamaan eri-ikäisille asukkailleen miellyttävän asuinympäristön peruspalveluineen. Palvelut voivat keskittyä kirkonkylälle ja Lamppia ja Kellahtea voidaan kehittää asuinalueina. Kylien asukkaiden asiointia kirkonkylällä tuetaan kimppakyydein, joita kyläläiset järjestävät keskenään, ja kaupungin tukemalla asiointiliikennejärjestelmällä. Vanhusten ja lapsiperheiden asumista tukevat kunkin yksilöllisten tarpeiden mukaan julkisten palveluiden lisäksi yksityiset palvelut. Haluamme säilyttää ne asiat, jotka koemme tärkeiksi. Näitä ovat puhdas ja kaunis luonto ja turvallinen asuinympäristö rakennuksineen ja maisemineen. Haluamme, että Ahlainen on elävä, kehittyvä maaseutumiljöö, jossa eri-ikäisten ihmisten on hyvä asua, elää ja tehdä työtä. Haluamme säilyttää ja parantaa palveluita, luoda yrittämisen edellytyksiä, hankkia uusia asukkaita ja pitää jo olemassa olevat asukkaat. Haluamme myös, että harrastusmahdollisuudet pysyvät ja paranevat entisestään. 3
KYLÄN KUVAUS Ahlainen on Porin pohjoisin kaupunginosa, johon kuuluu Ahlaisten Alakylä, Kellahti, Lamppi ja Ylikylä. Ahlaisten väiluku oli suurimmillaan n 4.400 asukasta v 1910. Kunnan liittyessä Porin kaupunkiin 1.1.1972 oli väkiluku 2454, nykyään asukkaita on n. 1300.
AHLAISTEN HISTORIA KYLÄKUNNITTAIN Alakylä ja Ylikylä Alakylä ja Ylikylä muodostivat entisen Ahlaisten keskustan. Ahlaisten keskusta on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö, jossa on alkuperäisenä säilynyt 1900-luvun alun kirkonkylämiljöö. Ahlaisissa on myös 1800-luvulla syntynyt asuinyhteisö joen rannalla (Vaaksholma-Rantakaupunki) sekä Porin vanhin kirkko vuodelta 1796. ja C. L. Engelin suunnittelema kellotapuli vuodelta 1832. Ahlainen on ollut todennäköisesti vanhimpina aikoina kokonaan meren peitossa. Pronssikaudella itäisimmät osat ovat paljastuneet vedestä. Keskiajalla Ahlainen on ollut Huittisten kalastuksen ja metsästyksen erämaata, jonne on kuljettu vesireittejä pitkin. Ahlaisten alkuperäinen nimi Hvittisbofjärd, Huittisen selkä, on peräisin tuolta ajalta. Ahlainen nimen varmaa alkuperää ei tiedetä. Rannikolle asettui 1200- ja 1300- luvuilla ruotsinkielistä väestöä ja nimistö pysyi ruotsinkielisenä vielä 1700-luvullakin. Suomalaistuminen tapahtui vähitellen kun sisämaasta muutti suomenkielistä väestöä torppareiksi, palkollisiksi ja itsellisiksi ensin Kellahdelle ja Lamppiin sekä vähitellen Ylikylään. Saaristossa ruotsinkieli säilyi pitkään. Kuningas Kustaa Vaasan ja hänen poikiensa aikana kruunu jakoi palkkioina, eläkkeinä ja korvauksina läänityksiä, jolloin myös Ahlaisiin ilmestyivät aateliskartanot. Talonpojat joutuivat häädetyiksi tai saivat viljellä tilojaan aatelin lampuoteina. Vasta Kustaa III:n Yhdistys- ja vakuuskirja antoi talonpojille rajattoman omistusoikeuden ja etuoikeuden lunastaa tilansa perintötilaksi. Ahlaisissa maat kuuluivat 1700-luvun alkupuoliskolla etupäässä kolmelle suvulle. Pääelinkeinojen maanviljelyksen ja kalastuksen lisäksi on Ahlaisissa ollut myös merkittävää teollisuutta 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella. Laivan rakennus oli vilkasta 1800 luvulla ja 1900-luvun alkupuoliskolla. Ahlaisten kolmella telakalla rakennettiin suurehkoja valtameripurjehtijoita, lähinnä parkkeja. 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Ahlaisissa oli useita sahoja, joille puutavara uitettiin vesireittejä pitkin. Sahateollisuus oli siihen aikaan merkittävä työllistäjä. Ahlaislaisia työllistivät lisäksi mm. tiilitehdas, nahkurinliikkeet, suolaamot, myllyt ja kala-astiatehdas. Sahakoskella toimi öljynpuristamo, raaka-aineena pääasiassa pellava, ja vanuttamo, lisäksi siellä valmistettiin mm. vernissaa. Sandössä toiminut täyshoitola oli helsinkiläisvieraiden suosiossa 1930- ja 1960-luvuilla. 1900-luvun alkupuoli oli Ahlaisissa vilkasta yhdistystoiminnan aikaa, jonka keskuksena oli seuratalo Ahjola. Ahjolan rakensi vuonna 1905 VPK ja sen omistajina ovat myöhemmin olleet Ahlaisten Nuorisoseura, Suojeluskunta, Maamiesseura, Ahlaisten urheilijat ja Porin kaupunki. 5
Kellahti Ensimmäiset maininnat Kellahden kylästä, nimellä Kelefierd, löytyvät asiakirjoista jo vuodelta 1540. Suuret maa-alueet Satakunnan rannikkoseudulta, mm. Kellahden kylän alueet. kuuluivat siihen uskollisuuden osoitukseen, jonka ratsumestari Otto von Grothusen sai lahjoituksena v. 1614 Ruotsin kuninkaalta. Ensin Lyttylän kartanoa isännöinyt Grothusen siirtyi sittemmin Kellahden säterin isännäksi kokoamalla kylän tilat säterikseen. Myöhemmin tästä tilasta muodostettiin kaksi erillistä tilaa, Kellahden säteri ja ratsutila. Kellahden säteri on kuulunut Avellan suvulle 1700- luvulta alkaen, rustholli ostettiin nykyiselle omistajasuvulle huutokaupassa v. 1868. Kartanot rakennuksineen ja puistoineen antavat vielä tänä päivänäkin historiallisen leimansa kylän maisemaan. Kellahden koulu rakennettiin tilallisten pontevien toimien ansiosta v. 1882 Männistön mäelle. Koulu toimi vuodesta 1882 vuoteen 1972 kyläläisten opinahjona. Koulurakennus on vielä hyvässä kunnossa, nykyään Porin kaupungin omistama ja kaupungin vanhimpia koulurakennuksia. Kunnallisneuvos ja valtionpäivämies Edvin Avellanilla oli merkittävä rooli niin kansakoulun perustamisessa kotikyläänsä kuin yhden Suomen vanhimman kyläkirjaston syntyyn Ahlaisiin. Ylikylän ja Alakylän koulupiirit muodostettiin v. 1937 kylän suuren lapsimäärän vuoksi. Kellahden Alakylään rakennettiin koulu v.1953. Kellahden Ärholmassa oli merkittävä laivanrakennusveistämö 1800 luvulla. Kellahden varvilla rakennettiin mm. kauppahuone W. Rosenlew & Co:yn purjelaivoja, jotka seilasivat menestyksekkäästi maailman merillä. Runsas torppariväestö työskenteli ahkerasti Kellahden kartanoissa. Uuden maanvuokralain toteutumisen jälkeen he jatkoivat itsellisinä pienviljelijöinä maata viljellen ja karjaa pitäen. Sodan jälkeen, vuosina 1945 1946, Kellahdelle asutettiin 13 siirtolaisperhettä. Suurin osa perheistä tuli Hiitolan pitäjästä, Kilpolan saaresta. Kartanoilta lunastettiin karjalaisille tiloja, jotta he pääsivät normaaliin elämän alkuun. Talvi ja jatkosodan taistelut vaativat seitsemän kellahtelaisen nuoren miehen hengen. Pronssilaatta näiden sankarivainajien muistoksi hankittiin ja sijoitettiin Kellahden koulun seinään v. 2000. Kellahden kylässä oli parhaimpina aikoina lukuisia kauppoja ja oma postitoimistokin. Kylässä toimineet palvelut ovat kuitenkin loppuneet yksi toisensa jälkeen. Kylän viimeinen kauppa lopetti toimintansa 1990 luvun alussa. Kellahden kylän asukkaat ovat osallistuneet aktiivisesti kylän elämään, tästä ovat osoituksena useat yhdistykset. Urheilua, kuntoilua ja kilpailutoimintaa lukuisissa eri lajeissa ovat järjestäneet omat urheiluseurat, Kellahden Kunto ja Kellahden Nousu, jotka kummatkin ovat Ahlaisten urheilijoiden alaosastoja. Kellahden kyläyhdistys perustettiin 6
kylän asioita ajamaan v. 1993. Kellahden Martat on koonnut naisväkeä monipuoliseen toimintaan yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Kyläläisille ovat tarjonneet harrastusmahdollisuuksia kylän omat yhdistykset sekä esimerkiksi Porin Työväenopisto, Otsolan kansanopisto sekä 4H- yhdistys. Koulu on aina ollut kyläläisten yhteinen ja oma kokoontumis- ja harrastuspaikka, sillä on edelleen ehdottoman tärkeä merkitys kyläläisille, siitä on muodostunut kylän sydän. Kartanoiden ja torppien kylänä tunnettu Kellahden kylä elää, toimii ja sinnittelee tänä päivänä menneisyyden ja nykyisyyden keskellä, vanhojen vaahteroiden suojassa, kaatopaikkojen katveessa. Lamppi Lampin rajaaminen omaksi kyläksi kävi välttämättömäksi 1700-luvun jälkipuoliskolla, kun kylien rajat vaakiintuivat ja siihen asti Ylikylään luettu Lampin yksinäistila asutettiin uudelleen. Elinkeinoina olivat yleisesti maanviljelys sekä maanviljelystä täydentävä karjatalous. Useampia kotitarvemyllyjä rakennettiin jokien koskien rannoille. Järvistä, joita Lampissa on useampia, sai runsaasti kalaa sekä joista myös jokihelmisimpukoita. Pirttijärvellä toimi majatalo. Teollisuutta Lamppiin tuli jo 1700-luvun alussa, kun kapteeni Erik Inberg perusti Lampin ensimmäisen sahan. Myöhemmin sahan osti Antti Ahlström. 1800-luvun lopulla perustettiin Lampin tiilitehdas. Ensimmäisen kapupan Lamppiin perusti V:Vehmanen vuonna 1926. Ensimmäinen urheiluseura saatiin Lamppiin vuonna 1926, kun perustettiin TUL:n alainen Lampin Isku ja sitten myöhemmin Ahlaisten kunnan rahoittamana Lampin Leisku ja Pirttijärven Urheilijat. Lampin Nuorisoseura perustettiin 1935. Vuonna 1936 nuorisoseurassa oli 77 jäsentä. Sen virkeä alaosasto oli opettaja Aune Tuomiston johtama laulukuoro. Lampin nuorisoseuran toiminta päättyi sotavuoteen 1942. Ahlaisiin perustettiin 1903 työväenyhdistys ja vuonna 1908 saivat Lamppi ja Sahakoski omat työväenyhdistyksensä. Lamppiin rakennettu oma työväentalo vihittiin käyttöön helluntaina 1929. Merkittävä vaikuttaja Lampissa on ollut Lampin kartanon isäntä, varatuomari K. J. Lönegren, Lönnin patruuna. Lönegren perusti Lamppiin ensimmäisen kansakoulun, varusti aikuisväestölle tarkoitetun kirjaston ja kiinnitti erityistä huomiota maatalouden edistämiseen. 1950-luvulla kylä oli sähköistetty ja samalla vuosikymmenellä metsänhoitolautakunta perusti Kankaanrannan tapimitarhan. Kankaanranta oli siihen aikaan yksi kunnan huomattavista työllistöjistä, nykyisin taimitarhan omistaa Taimi-Tapio. 1960- ja 70-luvuilla kylässä oli kauppa, postitoimisto, kaksi pankkia, huoltoasema, jonka yhteydessä toimi baari sekä oma koulu, joka nykyään on kyläläisten monien toimintojen ja harrastusten kokoontumispaikka. 7
HANKETOIMINTA AHLAISISSA Pomokaudella Ahlaisissa oli kaksi hanketta. Vuosina 1997-1999 rakennettiin retkeilyreitistö Lamppi-Ahlainen-Kellahti ja Toimintapuisto Kellahdelle. Leader+kaudella vuosina 2000-2006 on toteutettu seuraavat hankkeet: Leikkipuisto, Lampin koulun katonkorjaus, yrittäjien Tullan tutuiksi-hanke, Kirkkovene, vesien kunnostukseen liittyvä investointi Keikveden niittokone ja traileri, Kellahden historia, Ahlaisten rantabulevardi ja matkailun edistämiseksi tehty Matkailijan Ahlainen-hanke. Porin kaupungin ja Noormarkun kunnan kanssa on yhdessä toteutettu Onnenkosken uimarannan kunnostus. Kaupungin ja ympäristötoimiston kanssa yhteistyössä on rakennettu n 50 km pitkä vesijohtoverkosto Sandöö-Fisköö-Pohjajoki alueelle ja Ylikylän-Lampin alueelle on rakennettu viemariverkosto vuoden 2009 aikana. Ahlaisiin on laadittu myös Ylikylän maisemanhoitosuunnitelma ja maatalousalueiden monimuotoisuuden yleissuunnitelma. Ahlaisten alueita kuuluu ympäristönsuojeluohjelmaan sekä laajalti Naturan suojeluohjelmaan Uudella ohjelmakaudella vuosina 2007-2013 on toteutettu Lainerannan uudistamishanke ja Uksjärven vedenkorkeuden sääntelysuunnitelma. Putajan rannassa olevaa vanhaa kauppakiinteistöä kehitetään talkoovoimin. Leaderrahoituksella, jota Ahlaisten nuorisoseuran hallinnoi, on rakennettu Ahlaisten kyläsauna. Sauna valmistuu huhtikuun 2010 aikana. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta on saatu Porin Ahlaisten vedet-hanke. Hanke on I-vaihe Ahlaisten vesitöjen kunnostuksessa, hanketta hallinnoi Porin kaupunki. Porin kaupunki, ympäristötoimisto ja asukkaat ovat yhteistyössä rakentaneet Ylikylä- Lamppi-alueelle viemäriverkostoa vuoden 2009-2010 aikana... Väestön kehitys AHLAINEN TÄNÄÄN 0-6 v 7-12 v 13-15 v 16-24 v 25-64 v 65- v yhteensä 2000 82 71 44 112 770 303 1382 2003 100 77 36 97 779 306 1395 2004 98 72 43 95 750 307 1365 2005 93 77 41 82 754 307 1354 2006 91 80 38 76 737 311 1333 2007 92 90 31 73 747 311 1344 2008 84 91 32 68 722 314 1311 muutos -16 14-4 -29-57 8-84 8
Ahlaisten ikäjakauma 2000-2008 800 720 640 560 480 400 320 240 160 80 0 0-6 v 7-12 v 13-15 v 16-24 v 25-64 v 65- v 2000 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Ahlaisten kylien väestönkehitys vuosina 2000-2008 2000 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Alakylä 435 445 428 426 411 412 402 Kellahti 271 277 273 274 277 276 270 Lamppi 160 159 160 158 160 160 159 Rankku 10 14 13 10 9 12 11 Ylikylä 506 500 491 486 476 484 469 yhteensä 1382 1395 1365 1354 1333 1344 1311 muutos 13-30 -11-21 11-33 Ahlaisten väestönkehitys kyläkunnittain 600 500 400 300 200 Alakylä Kellahti Lamppi Ylikylä 100 0 2000 2003 2004 2005 2006 2007 2008 9
Kaupungin tontit Kaupunki omistaa runsaasti tonttimaaksi soveltuvaa maata Ahlaisten alueella, mutta asuntotuotantoon niitä on tarjottu varsin niukasti. Kaupungin omistamia asuntoja on Ahlaisissa noin kolmekymmentä, pääasiassa vanhustenasuntoja. Viime aikoina kaupunki on hankkinut teollisuusmaata Peittoonkorven alueelta. Toivon mukaan alueelle saadaan syntymään pienteollisuutta, joka työllisää kylän asukkaita. Elinkeinotoiminta Ahlaisten alueen tärkein työllistäjä on perinteisesti ollut maa- ja metsätalous. Nykyään suurin osa työikäisestä väestöstä käy töissä muualla kuin Ahlaisten alueella, pääasiassa Porin keskustassa, Meri-Porin alueella ja naapurikunnissa. Ahlaisissa on muutama matkailua palveleva yritys ja joukko muita yrityksiä. (Liite 2) Kunnallistekniikka ja jätehuolto Ahlaisissa on tällä hetkellä jäteveden puhdistamo, vedenottamo ja kirkonkylässä, Lampissa ja Kellahdella on jonkin verran verkostoa. Runkoviemärin jatke on rakennettu vanhainkodille saakka ja Ylikylän-Lampin paineviemäri on liitetty Ahlaisten runkoverkkoon vuoden 2009 aikana. Ahlaisiin on perustettu vesiosuuskuntia, jotka huolehtivat verkoston rakentamisesta. Kaupunki avustaa osuuskuntia talousarvioon vuosittain otettavalla määrärahalla. Jätehuolto toimii yksityisten yrittäjien kautta. Tie ja joukkoliikenne, tietoliikenneyhteydet ja sähkönjakelu Porin saaristotien myötä on varsinkin kesäaikana pyöräilyliikenne lisääntynyt Ahlaisten kirkonkylän ja valtatie 8:n välillä. Kevyen liikenteenväylää on rakennettu välille Nahkurinkuja-Pullerontie. Kevytväylää tulee jatkaa aina VT8.lle asti, koska Ahlaistentie on mutkainen ja näkyvyydeltään monin paikoin heikko. Vanhukset joutuvat käyttämään esim. taksia asioidessaan palveluitaan tarjoavassa kauppakeskuksessa. Kauppakeskuksen kohdalle on kevytväylän rakentamisen yhteydessä syntynyt vaarallinen, ahdas mutka näkemäesteineen, joka tulee korjata välittömästi. Kevytväylää tulisi saada myös Ämttöntielle Ahlaistentien ja uimarannan välille. Tiestö on pääsääntöisesti sorapintaista ja vaativat peruskunnostusta. Teiden huolto ja talviaurauksissa on puutteita. Korkeakosken asukkaat toivovat Porin kaupungin ottavan Järvitien haltuunsa runsaan yleisen käytön vuoksi. Merikarvian rantatieltä puuttuu kokonaan kevyenliikenteelle tarvittava tila. Tie on vaarallinen esim. koululaisten kuljettavaksi. Peruskorjaus pitää saada välille Kaapola-Kellahti ja kaupungin tulisi ottaa Kellahdenrantatie kokonaan haltuunsa ja tehdä kyseiselle tielle peruskorjaus. Sandön paikallistielle tulee tehdä peruskunnostus. Teiden valaistuksessa on puutteita. Kipeimmin valaistusta tarvitaan Ahlaistentielle valaistuksen puuttuvalle loppuosalle, Lampintielle, Kellahdenrantatielle sekä Kellahden rantatie-ämttöön-saaristotien risteykseen. 10
Ahlaisten peruspalveluiden näkökulmasta on tärkeää turvata julkinen liikenne vähintään nykyisellä tasolla. Laajakaistayhteydet ovat joillakin Ahlaisten alueella vielä saavuttamattomissa, mm Kellahdella ja Lampissa sekä Fisköön alueella. Ahlaisiin koko alueelle, käsittäen myös Kellahden ja Lampin, tulee saada toimiva 3G-verkko. Sähköjakeluun on tullut parannuksia, mutta parantamisen varaa on edelleen. Ahlaisten palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu hoidetaan palokuntasopimuksella Ahlaisten VPK:n kanssa. Terveydenhoito, sosiaali- ja vanhustenhuolto Ahlaisissa on olemassa oman pienen terveyskeskuksen edut, mutta terveydenhuolto on työmäärään nähden aliresursoitu ja palvelun odotusajat ovat kohtuuttoman pitkiä. Lääkäripalvelut ovat riittämättömät ja terveystalo on auki rajoitetusti. Vanhustenhuollon valtakunnallinen suositus hoitohenkilökunnan suhteen on 0,55 hoitajaa/asukas ja Ahlaisissa se on 0,51. Päivähoidon osalta on tapahtunut parannuksia. Alueellinen Päiväkoti Kotola saatiin vihdoin Ahlaisiin ja nyt voidaankin todeta, että olemme saavuttaneet muun kaupunginosien tason päivä- ja esikoulupaikkojen osalta. Koulutus ja vapaa-aika Ahlaisten ala-aste toimii nykyisellään viisiopettajaisena ja siellä on kaksi koulu-avustajaa. Yläasteen Ahlaisten koululaiset käyvät ensisijaisesti Kuninkaanhaan koulussa ja lukion keskusta-alueen lukioissa. Ahlaisten ala-aste vaatii perus-korjausta. Oppilailla ei ole asianmukaista ruokailutilaa, vaan ruokailu tapahtuu luokissa. Koulun läheisyyteen on suunniteltu rakenettavaksi sisäliikunta- ja juhla-tilat. Tila avaa uusia harrastusmahdollisuuksia ja lisää koulun kerhotoimintaa. Tilojen osalta elämme toivossa, että ne vihdoin saataisiin vuoden 2010 loppuun mennessä valmiiksi. Suunnitteilla on myös koulun pihapiiriin uusi lähiliikuntapaikka. Talviliikuntapaikat säilynevät urheilukentän alueella. Iltapäiväkerho toimii koulun piha-alueella sijaitsevassa kaksi huoneistoa käsittävässä rakennuksessa. Toisessa huoneistossa toimii Porin työväenopiston kudontapiiri. Esikoulu toimii entisellä Alakylän koululla, samassa pihapiirissä on myös ryhmäperhepäivähoitopaikka Tupala. Rakennukset Ahlainen on valtakunnallisesti tunnustettu kulttuurihistoriallinen miljöö. Kaupungin omistamat kiinteistöt ovat pääsääntöisesti huonossa kunnossa Ahlaisten alueella. Kiireellisiä korjauskohteita ovat Ahlaisten koulu, kirjasto = entinen Alakylän koulu, myös vanhainkotiin tarvitaan korjausta mm paloturvallisuuden vuoksi. Vanhainkodin pihassa 1800.luvulta oleva kivinavetta vaatii korjausta. Korjaustoimet kohteissa ovat välttämättömiä, jotta mm. vuotavien kattojen vuoksi rakennusten turmeltuminen korjauskelvottomiksi saataisiin estetyksi. 11
Kulttuuri Ahlaisissa on aina ollut monipuolista harrastustoimintaa. Teatteri, kuorolaulu ja torvisoitto ovat olleet suosituimpia harrastusmuotoja liikunnan lisäksi. Nykyään toimivia yhdistyksiä on noin 30, jotka tarjoavat hyviä harrastusmahdollisuuksia. (Liite 1) Tämän päivän toimintaa kulttuurin saralla/opintopiirejä Piiri/ryhmä/tapahtuma toteuttaja Kellahti; Joogapiiri Otsola kudontapiiri Porin työväenopisto Miestenjumppa Kelladen kunto Lentopallo/sähly Kelladen Kunto yhteislaulutilaisuus heinäkuussa Kellahden kyläyhdistys Metsäkirkko Kellahden kyläyhdistys, Kellahden Martat, srk, Ahlaisten metsästysseura 4H-kerho Porin 4H-yhdistys Lamppi; Tanhut Porin työväenopisto tilkkupiiri, kädentaidot Lampin kyläyhdistys miestenjumppa Otsola naistenjumppa Otsola neuvonta/opintoryhmiä Lampin martat Ahlaisten kirkonkylä; Puukäsityökerho Porin työväenopisto Entisöinti Otsola Murrepiiri Porin työväenopisto Kudontapiiri Porin työväenopisto Laulunlyömät Porin työväenopisto Muskari-ja soitinryhmät Otsola Urheilu mm. Ahlaisten urheilijat Naisten jumpat, urheilukoulu, lentopallo, yleisurheilu, melonta, painonnosto Partio Ahlaisten Ankkurit Teatteri Ahlaisten nuorisoseura Sähly, satujumppa Ahlaisten nuorisoseura Elokuvat Ahlaisten nuorisoseura Ompeluillat Ahlaisten maatalousnaiset Massatapahtumina Kesäkauden korkkaus kirkkovenesoutuineen, kesäteatteri, Poikeljärven tanssit, Juhannuspotkupallo ottelu, Mustanlahden hölkkä, Pieni Yösoitto, Ahlaisten markkinat elokuussa, Sadonkorjuutapahtuma, Laskiasen Trullitapahtuma, kelkkakilpailut ja joulumarkkinat. 12
Erityispiirteitä Kellahden kylästä/kellahden kyläyhdistys Ry Kellahden kyläyhdistys katsoo, että on tärkeää saada pidettyä kylä asuttuna ja elinkelpoisena tulevaisuudessa ja uusien perheiden houkutteleminen kylään on siinä ratkaiseva seikka. Tärkeänä nähdään myös, että nykyiset toiminnot kylässä saadaan säilymään. Erityisen tärkeää on, että koulurakennus pysyy kaupungin omistuksessa ja kyläläisten käytössä. Koulu on kylän sydän, jonka ympärillä kylän elämä pyörii. Lisäksi pidetään ensiarvoisena, että yhteistyö kaupungin kanssa sujuu yhtä mainiosti, kuin se viime vuosina sujunut. Kyläyhdistyksen tavoitteisiin ja toimintaan kuuluu myös kylän kulttuurin ja historian taltioiminen. Kylän vahvuudet:sijainti lähellä kaupunkia, luonto, maisemat, aktiiviset, reippaat yritteliäät ihmiset, runsas historia, koulurakennus Kylän heikkoudet: periferia kaupungin silmissä, palveluiden puute, etäisyydet vanhojen ihmisten kannalta, uppiniskaisuus kehitysasioissa, teiden huono kunto, katuvalojen puute Uhat: syrjäytyminen kaupungin päättäjien suuntaan, kohta Suomen suurin kaatopaikka, kaupungin tonttipolitiikka Mahdollisuudet ja vahvuudet; Luonnon monimuotoisuuden hyödyntäminen, innostuneet taitavat ihmiset, Eteläjoen virkistys- ja kalastuskäyttö, retkeilyreitistö 13
Erityispiirteitä Lampista/Lampin kyläyhdistys ry Kylällä on oma toimitila, kaupungilta vuokrattu entinen koulu, jossa on monenlaista toimintaa. Kokoontumispaikka tarjoaa kyläläisille paikan kunnonkohottamiseen, mielenvirkistämiseen ja kädentaitojen ylläpitämiseen. Yhteistyöllä kirkon seudun väen kanssa järjestetään kesällä tansseja Poikeljärvellä ja osallistutaan kesäteatteritoimintaan. Heikkoutena on asukkaiden ikääntyminen, huonot kulkuyhteydet mm. kirkonseudulle (varsinkin joukkoliikenne). Uhkana on, että osallistuvat ihmiset eivät enää jaksa, välinpitämättömyys ja että vähätkin palvelut vielä vähenevät. Mahdollisuudet ja voimavarat Sijainti; hyvä yhteys kaupungin keskustaan omalla autolla liikuville, nuoret lapsiperheet, kaunis luonto ja mukavat ihmiset. Hyvät ulkoilumahdollisuudet, pururata ja talvella latu. Alueella vesi- ja viemäröinti, Taimi Tapion työpaikat ja yksityisyrittäjät 14
Kunnalliset palvelut Kyläkyselyn tulokset KOKO KYLÄ % % % % % % % Erittäin hyvin Kohtalaisen hyvin Hyvin Kohtalisen huonosi Huonosti Erittäin huonosti Ei mielipidettä Jätehuolto 17,8 35,6 40,0 2,2 0,0 2,2 2,2 Teiden kunto 0,0 15,6 13,3 33,3 20,0 15,6 2,2 Vesi 22,2 28,9 33,3 2,2 6,7 4,4 2,2 Jätevesi 2,2 6,7 15,6 13,3 20,0 33,3 8,9 Valaistus 2,2 8,9 22,2 13,3 22,2 28,9 2,2 Julkinen liikenne 0,0 13,3 6,7 17,8 24,4 35,6 2,2 Tietoliikenne 2,2 8,9 17,8 8,9 26,7 15,6 20,0 Terveydenhuolto 0,0 13,3 24,4 22,2 20,0 15,6 4,4 Päivähoito 8,9 13,4 20,0 6,7 4,4 2,2 44,4 Vanhustenhuolto 0,0 6,7 28,9 13,3 15,6 15,6 20,0 Muut palvelut/asiat Asuinympäristö: Ahlaislaiset ovat kohtalaisen tyytyväisiä asuinympäristöönsä ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ympäristö koetaan viihtyisäksi ja turvalliseksi. Suurin huolenaihe on liikenneturvallisuuden ja yhteyksien nykytila. Kyläteiden päällysteet ja valaistuksen riittämättömyys nousee esille useissa vastauksissa. Ahlainen- Lamppi välille vaaditaan kevyenliikenteen väylää. Kellahdentien Kaapolan ja valtatie 8:n risteykseen tulee tehdä tieliikenneturvallisuutta parantava kunnostus sekä Kellahdenrantatien perusparannus. Valaistuksen tarpeessa on koko Ahlaistentie sekä Lampin- ja Kellahdentiet, Kellahdenrantatie sekä Ämttööntien ja Porin saaristotien risteys teollisuuskaatopaikka-alueella. Nykyiset julkisen liikenteen palvelut koetaan huonoiksi. Yhteyksiä on liian vähän ja aikataulut sopimattomia. Myös julkisen liikenteen supistuksia pelätään. Tietoliikenneyhteyksiin (laajakaista) toivotaan parannuksia, 3G-verkko tulee saada koko Ahlaisten alueelle. Julkisen hallinnon palvelut saavat runsaasti kritiikkiä. Kaupungin suhtautumiseen Ahlaisten asioihin ollaan vieläkin tyytymättömiä, vaikka parannusta viime vuosien aikana on tapahtunut. Kaupungin pitää ymmärtää Ahlaisten erityispiirteet ja ottaa ne huomioon. Terveydenhuollon palvelut ovat riittämättömät tai huonosti organisoitu. Kaavoituspolitiikka ja tonttien markkinointi koetaan huonosti hoidetuksi ja riittämättömäksi. Jätehuolto ja vesiasiat ovat pääosin kunnossa. Uudet jätevesimäärykset huolestuttavat haja-asutusalueen asukkaita. 15
Kellahden osalta teollisuuskaatopaikka huolestuttaa monia vastaajia, ympäristön tila ja asukkaiden viihtyvyys nousevat voimakkaasti esille. Mökkiläisten jätehuoltoon toivotaan parannusta. Vesistöjen kunnostaminen, Ahlaisten ympäristönsuojeluohjelma ja maisemointiasiat koettiin tärkeiksi. Ahlaisten jokisuistoalueiden ja Mustalahden kunnostus vaatii toimenpiteitä heti. Palvelut ja harrastustoiminta: Palvelutarjontaan ollaan yleisesti ottaen tyytyväisiä. Lähinnä tyytymättömyyttä aiheuttavat julkiset palvelut. Niistä etusijalle nousee erityisesti terveyspalvelut ja joiltain osin vanhustenhoitopalvelut. Päivähoito- ja esikoulu saa kiitosta. Lääkäri- ja hammaslääkäripalveluiden saatavuutta kaivataan lisää. Esitettiin jopa mahdollisuutta käyttää Ahlaisissa olevia toimivia lääkäri- ja hammaslääkärin vastaanottotiloja yksityisille palveluntarjoajille, jotta ahlaislaiset saavuttaisivat ko palvelut omalla kylällään. Koulun nykyinen kunto huolestuttaa vastaajia. Aikuisväestö kokee, että harrastusmahdollisuuksia on riittävästi ja ne ovat monipuolisia. Uusia harrastusmahdollisuuksia silti kaivataan. Kylän omien osaajien taitoja voisi hyödyntää enemmän, tähän suuntaan esim. Otsola on kehittämässä toimintaansa. Nuorille ja lapsille olisi tarjontaa vastausten mukaan lisättävä, esim. tanssin ja musiikin osalta (koulussa toimii vuoden 2009 aikana alkanut bändikerhotoiminta, yhteistyössä Otsola, koulu ja nuorisoseura). Todellinen tarve tulee kartoittaa ja sitä kautta pyrkiä kehittämään tarjontaa. Kunnollisia tiloja tapahtumien järjestämiseen (uusi juhla-ja liikuntayila) Ahlaisissa toimii noin 30 yhdistystä. On olemassa tarve tiivistää yhdistysten välistä yhteistyötä Tällä voitaisiin entistä paremmin kytkeä hajallaan sijaitsevat osa-alueet toisiinsa. Esille onkin tuotu tarve yhdessä rakentaa yhteisesti kylälle vahvaa imagoa. Sen voimalla ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin ja päättäjiin luodaan vahva mielikuva kyläläisten tahtotilasta erilaissa hankkeissa. 16
Kehittämistarpeita pähkinänkuoressa - kevyen liikenteen väylä VT8:lle (liikenneturvattomuus) - vesistöjen kunnostus - katuvalaistus (alueellisia eroja, mutta yleensä toivotaan parannusta - teiden kunto (päällysteet, talvihoito, teiden peruskunto alueen perusteillä) - julkinen liikenne (liian vähäistä) - terveys- hammaslääkäri- ja labrapalveluissa toivomisen varaa - mökkiläisille parempaa jätehuoltoa, muut joko tyytyväisiä tai kohtalaisen tyytyväisiä - yhteishengen parantaminen - päivähoito (tilanne korjaantunut, taso riittävä) - pankkipalvelut (lähinnä maksuautomaattia kaivattiin) - tapahtumista tiedottaminen (www.ahlainen.fi sivusto hyvin käytössä, oma paikallislehti on hyvä asia) -kylätalo tarpeellinen (yhteiset kokoontumiset, kulttuuritarjonta, harrastustilat, yhteishengen luominen) - vanhuksille kaivataan lisää hoitopaikkoja, ateriapalvelu kaipaa kehittämistä, terveyspalveluiden saaminen hidasta - työpaikkoja asukkaille -koulun nykyinen kunto huono -kylämarkkinointi sekä kylän sisällä että ulospäin (ahlaislainen identiteetti kunniaan!) -yritystontteja Peittoonkorven alueelle - Ahlaisten imagon kohotusta, kaatopaikkamielikuvan vastapainoksi - asukashankinta 17
Kyläkyselyn nelikenttä-analyysi (SWOT) MAHDOLLISUUDET -viihtyisä, turvallinen elinympäristö -asukkaiden aktiivisuus (harr.toiminta) -kaupungin läheisyys -yrittäjyys -yrittäjien yhteistyö markkinoinnissa, koulutuksessa yms. -matkailulliset mahdollisuudet -kulttuuriympäristön hyödyntäminen -yhteishengen löytyminen -meri, joet ja järvet -kesäasukkaat -harrastusmahdollisuudet -vanhainkodin keittiötä kehittämällä voitaisiin ateriapalvelut monipuolistaa - virikkeinen vanhuus vähentää hoitopaikkojen tarvetta - koulun ja päivähoitopaikkojen turvaaminen - Peittoonkorven alue -jokien virkistyskäyttö, virkistyskalastus UHKAT -Porin kaupungin läheisyys -Peittoonkorven läjitysalue -tontti- ja kaavoituspolitiikka -julkisen liikenteen väheneminen -koulun huono kunto --teiden kunto -palveluiden väheneminen -virkamiesten kielteinen asenne -luonnon saastuminen, vesien rehevöitym. -väestön ikärakenteen vinoutuminen -kokoontumispaikkojen väheneminen - nuorison pois muutto -omatoimisen asioiden hoidon vaikeutuminen - nuorten muutto, vanhusten turvattomuus HEIKKOUDET -tonttien puute niin asunto- kuin yritystontit -julkinen liikenne -koulun kunto -tiestön kunto ja hoito -liikenneturvattomuus;kevyenliik.väylä puuttuu, valaistus -terveydenhoidon -jokisuistoalueet maatumassa, kohta ei veneily mahdollista kylälle VAHVUUDET -viihtyisä, turvallinen ympäristö -asukkaiden aktiivisuus -kaupungin läheisyys -meri, joet ja järvet -kesäasukkaat -matkailulliset mahdollisuudet, alueen virkistyskäyttö -koulu - toimiva päivähoito - monipuoliset harrastusmahdollisuudet - arvokas omaleimainen kulttuurihistoriallinen miljöö 18
Yrittäjyys ja yrittäminen Yrityshaastattelut (Paavo Kajander) Ahlaisissa on asukasmäärään suhteutettuna eniten yrityksiä ja yhdistyksiä Porissa. Ahlaisten ja sen eri kylien alueella toimii yli 70 yritystä. (Liite 2) Kehittämistoimenpiteitä: Palvelu- ja matkailuyritykset ovat Ahlaisten yrityselämässä vahvasti esillä. Yritysten kannattaa jatkossakin kytkeytyä kaupungin kattomarkkinointiin eli Yyteri-brandiin. Sen lisäksi on selkeää tarvetta yhteistyössä palkata asiantunteva markkinointihenkilö, joka valmistelee yrittäjien kanssa oman suoramarkkinointiohjelman ja toteuttaa sen kahden seuraavan vuoden aikana. Osarahoitusta TE-keskukselta ja Satakuntaliitolta. Osana kyläsuunnitelmaa laaditaan yrittäjien yhteinen palvelutuotannon liiketoimintasuunnitelma. Samalla kartoitetaan asiakkaat, markkinat, palvelupaketti ja etsitään markkinointikeinoja. Lisätään oman kylän palveluiden kysyntää. Lähialuemarkkinointi! Ahlaisissa asuu vanhempaa väkeä, joka haluaa asua tutussa ympäristössä mahdollisimman pitkään iästä ja kunnostaan rippumatta. Nämä henkilöt tarvitsevat enenevässä määrin ulkopuolista apua mm. lääkäri-, siivous-, talonhoito- ja ruokapalveluissa. Tällaisten tukipalvelujen tuottaminen kylän oman väen ja yritysten toimesta tulisi tarpeesta. Toimintasuunnitelma: Suunnitellaan ja toteutetaan yritysten yhteistä koulutusta, joka samalla toimii myös yhteisten liiketoimintojen kehittämisosiona Kehitetään entisestään Ahlaisten Joulunavausta ja tiivistetään yhteistyötä Porin kävelykatu yhdistyksen kanssa. Tähän on selkeä perustelu: kaupunki tukee rahoituksella Porin joulunavaustapahtumia. Juhla-ja liikuntatila tulee olla osa koulukeskusta, jolloin se voi palvella myös koulussa tapahtuvia vapaaehtois- ja iltatoimintoja. Aivan uutena mahdollisuutena ei pelkästään Ahlaisten alueen kannalta vaan myös lähikuntien /Merikarvia, Noormarkku, Pomarkku) on alueellinen elinkeinostrategia, josta uusi Karhukuntien elinkeinoyhtiö, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy, tulee vastaamaan. Alueelliselle toiminnalle luo hyvät lähtökohdat, kun pohjoisen satamatein varteen kaavoitetaan uusia yritystontteja esim. kierrätysmateriaalia jalostaville yrityksille. Nämä tarjoavat työpaikkoja paitsi Ahlaisten myös edellä mainittujen kuntien asukkaille. Samalla on valmisteltava pohjoisen saaristotien jatketta Jyväskylän suuntaan. Kartoitetaan uusien tonttien tarjonta ja pyritään saamaan uusia omakoti- ja rivitaloja mallemuuttajille. Viime vuosina muuttoliike on ollut myönteistä ja erityisen ilahduttavaa muutto Ahlaisiin. Uusien tonttien kaavoituksessa tulee huomioida, että sopivat kylän imagoon. Järjestetään yhteinen keskustelutilaisuus ja haetaan toimenpiteille kyläläisten hyväksyntä ja tuki. Osa toimenpiteistä sisällytetään Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy:n (POSEK) toimintaohjelmaan. POSEK osallistuu myös niiden rahoitusjärjestelyihin ja valvoo sovittujen projektien toteutumista. 19
Perustan luominen toivotuille kehitykselle 1. KYLIEN KOKOONTUMISTILAT - välttämätön kylän kehittämisen ja toiminnan kannalta - jo olemassa olevien kiinteistöjen hyväksikäyttö, kylien omat kokoontumistilat - tila harrastamiselle, kokouksille ym. toiminnalle ja kulttuuritilaisuuksille - mahdollisuus nettikahvilatoiminnalle ja muulle yritystoiminnalle esim. suoramyyntiä - lukusali, juttunurkka - yhteishengen parantaminen 2. YHTÄ KÖYTTÄ YHDISTYS - Yhteinen kattojärjestö kylän kehittämiseksi. - Tehtävänä yritysten ja koko alueen kehittämien, markkinointi, mainosmateriaalin ja nettisivujen kehittäminen ja ylläpito, matkailuvalttien tuotteistaminen, hankerahoituksen hakeminen ja hallinnointi, kehittämistyön koordinointi - Ahlaisten virallinen äänitorvi kaupungin päättäjien, tiehallinnon ym. viranomaisten suuntaan - kaikki kylän yhteisöt, yritykset ja yksityiset ihmiset voivat olla jäseniä 3. KOLMANNEN SEKTORIN PALVELUIDEN TUOTTAMINEN - yrittäjäpohjainen ratkaisu - vanhuspalvelut, kylätalkkaritoiminta - hyvä päivähoidon järjestyminen houkuttelee lapsiperheitä - vanhuksilla mahdollisuus asua pidempään kotona > kylä eläväksi, kaikkien ikäluokkien kyläksi > työllistämisvaikutukset 4.KYLÄMARKKINOINTI - myönteisen imagon luominen - osaamista, ympäristöä, kulttuurihistoriaa ja kulttuuria korostamalla kerrotaan miksi Ahlainen on ainutlaatuinen, paras ja turvallisin paikka asua, elää ja yrittää - pitkäjänteinen toiminta; suunnitelmallisuus, markkinointimateriaalissa yhteinen ilme, kylän oma tuote ja yhteiset nettisivut (www.ahlainen.fi on jo olemassa) 5.SIDOSRYHMÄTYÖ JA SITOUTTAMINEN Työskennellään sen hyväksi, että jokainen ahlaislainen ikään, sukupuoleen, poliittiseen tai muuhun katsantokantaan katsomatta, voi työskennellä yhteisen Ahlaisen tulevaisuuden puolesta. Vapaa-ajan asukkaat ovat myös tärkeä lenkki yhteisessä ketjussa. Huolehditaan siitä, että jokainen asukas kokee olevansa tärkeä ja tulleensa kuulluksi yhteisistä asioista päätettäessä ja on sen takia myös valmis tekemään oman osuutensa yhteisen hyvän eteen. 20