Päätös Nro 121/2017/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/6432/2016 Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2017 ASIA Maalämpökaivojen rakentaminen Maatialanharjun pohjavesialueelle, Nokia HAKIJA Asunto Oy Viikintorni HAKEMUKSEN VIREILLETULO Asunto Oy Viikintorni on 22.12.2016 aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa seitsemän energiakaivon ja yhden varakaivon rakentamiseen Maatialanharjun I luokan pohjavesialueelle (tunnus 0453601A) Nokian kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 2 2) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset Kaavoitustilanne Asiasta ei ole aiempia päätöksiä. Alueella on 19.10.2012 voimaan tullut Keskustan osayleiskaava 2030 (Y-14), jossa hankealue on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK) ja vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pohjavesialueeksi (pv-1). HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Suunnitellut energiakaivot sijaitsevat Nokian kaupungissa, hakijan omistamalla kiinteistöllä (kiinteistötunnus 536-1-30-15), osoitteessa Välimäenkatu 11. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka kirjaamo.lansi@avi.fi Wolffintie 35 www.avi.fi/lansi PL 200, 65101 Vaasa
LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ 2 (13) Kiinteistö sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä Maatialanharjun I luokan pohjavesialueella (nro 0453601A), osin sen varsinaisella muodostumisalueella. Nokian Vesi Oy:n Maatialan vedenottamo sijaitsee kiinteistöstä noin 1,8 km etäisyydellä itäkoilliseen. Noin 320 metrin etäisyydellä kiinteistöstä on Nokian kaupungin omistama tekopohjaveden imeyttämö. Pohjavesi virtaa Viikinharjun imeytysalueelta itään kohti Maatialan vedenottamoa. Veden viipymä imeytysalueelta vedenottamolle on noin neljä viikkoa. Alueella on vesijohtoverkosto. Sadan metrin säteellä kiinteistöstä ei ole muita energiakaivoja eikä vedenhankintaan käytettäviä kaivoja. Lähimmät vesistöt ovat Kokemäenjoen vesistön Pyhäjärven alueeseen (35.21) kuuluvat Nokianvirta noin 330 metrin etäisyydellä ja Vihnusjärvi noin 900 metrin etäisyydellä suunnitelluista energiakaivoista. Hakijana oleva taloyhtiö on 1970-luvulla rakennettu seitsenkerroksinen kerrostalo. Hankkeen tarkoituksena on vaihtaa nykyinen kaukolämpö maalämpöön ja siten säästää 2/3 lämmityskuluista eli noin 210 MWh/vuosi. Lämmityksen huipputehopiikit tuotettaisiin sähköllä. Poraussuunnitelman mukaan kiinteistölle porattaisiin seitsemän energiakaivoa, joiden kunkin tavoitesyvyys on 280 metriä. Tarvittava porausmetrien kokonaismäärä on 1960 metriä. Suunnitelmassa on lisäksi esitetty yksi varakaivo sen varalle, ettei tarvittavaa kokonaissyvyyttä saavuteta seitsemällä kaivolla esimerkiksi kallion rikkonaisuuden vuoksi. Kaikki kaivot sijaitsevat pohjavesialueella, kaivo 7 pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Kaivot on porattava riittävän etäälle toisistaan (tavoite noin 20 m), jotta kentällä, josta lämpöä kerätään, olisi riittävästi kalliomassaa. Kaivot 1, 6 ja varakaivo sijaitsevat noin viiden metrin etäisyydellä rakennuksesta. Suunniteltujen kaivojen etäisyydet naapurikiinteistöjen rajoista ovat poraussuunnitelman mukaan vähintään 7,5 metriä, lukuun ottamatta kadun viereisellä rajalla olevia kaivoja 5 ja 7, joiden etäisyys rajasta on noin 2 metriä. Nokialla kaivot voidaan tietyin ehdoin sijoittaa yhden metrin etäisyydelle tien vastaisesta rajasta. Kaivot 1, 5, 6, 7 ja varakaivo porataan vinoon ja niiden kallistuskulmat ovat 2-6 astetta. Porauksessa käytetään nykyaikaista porauskalustoa, jotta mahdolliset öljyvuodot voidaan estää ja riskit öljyvuodolle minimoidaan. Porarilla tulee olla mahdollista öljyvuotoa varten mukana öljynimeytyspurua tai muuta vastaavaa. Porauksessa käytetään porausjätekonttia ja porausjäte kuljetetaan pois. Porauksen aikana kaivoista tuleva pohjavesi imeytetään tontille. Porauksesta täytetään porausraportti. Energiakaivojen keruuputket (kollektorit) ovat muovisia PE-putkia (PE 45 x 2,7 mm PN10 Turbo) ja ne on varustettu pohjapainolla. Vaakaputket ovat valmiiksi eristettyjä PE-putkia (PE 90 x 2,4 /63 mm) ja runkoputket (PE 90 x 5,4 mm) eristetään 30 mm styroxilla. Kaikkien kaivojen päissä on painesuojahatut, joilla estetään pintavesien pääsy kaivoon.
3 (13) Maakerrokseen porattava teräksinen suojaputki on halkaisijaltaan 139,7 mm ja seinämävahvuudeltaan 5 mm. Suojaputki limitetään vähintään kuuden metrin syvyyteen ehjään ja kiinteään kallioon. Suojaputken ja kallion väli tiivistetään betonoimalla. Lämmönsiirtonesteenä käytetään 28 p-% vesi-etanoliseosta, joka ei sisällä korroosioinhibiittiä, esimerkiksi Altia Oy:n Naturet Geosafe tai Industol PE1. Keruunesteen määrä koko järjestelmässä on noin 5 300 litraa, josta denaturoidun etanolin osuus noin 1 600 litraa. Yhdessä putkipiirissä on noin 760 litraa keruunestettä, josta etanolin määrä noin 230 litraa. Lämmönkeruunesteen kiertonopeus kaivoissa on noin 0,6 l/s, joten kokonaisvirtaus on noin 4,2 l/s eli noin 15 m 3 /h. Kollektorielementit on muovihitsattu ja koeponnistettu valmiiksi tehtaalla ja kaikki liitokset tehdään muovihitsaamalla. Messinkiliitoksia ei käytetä. Kollektorit paineistetaan ennen kaivoon asennusta ja sen jälkeen. Keruuputken painekokeesta tehdään paineistuspöytäkirja. Kokoomakaivossa on kaivokohtaiset sulut ja linjasäätöventtiilit, joilla yksittäinen kaivopiiri saadaan tarvittaessa suljettua. Mahdollisessa vuototilanteessa paineen lasku keruupiirissä aiheuttaa vikatilan, jolloin keruupiirin pumppu pysähtyy ja häiriöstä lähtee tekstiviesti etävalvontaan. Mikäli vaakaputkistossa havaitaan käytön aikana vuoto, vuodon syy selvitetään ja vuoto korjataan esim. uusilla liitoksilla. Mikäli kaivoon tuleva kollektori vuotaa, se vaihdetaan uuteen. Taloyhtiön tontilla maaperä on todennäköisesti hiekkaa tai moreenia. Maakerrosten paksuudesta ei ole varmaa tietoa, mutta asukkaiden muistikuvien mukaan se on enintään muutaman metrin. Hakemuksessa oletetaan pohjaveden virtaussuunnan tontilla olevan tästä syystä lähes samansuuntainen kuin maanpinnan kaltevuus. Siten pohjaveden vir-
HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN LAUSUNNOT 4 (13) taussuunta olisi tontin länsiosassa koilliseen ja tontin itäosassa kohti itäpuolella olevaa painannetta. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Nokian kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 26.6.2017. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta (ELYkeskukselta), Nokian kaupungilta, Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Nokian kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta, Nokian kaupungin tekopohjaveden imeyttämöltä sekä Nokian Vesi Oy:ltä. 1) Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue lausuu asiasta seuraavaa: Kyseessä oleva kiinteistö sijaitsee Nokian Maatialanharjun länsipäässä pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella pohjavesialueen reunavyöhykkeellä. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Maatialanharjun länsipäässä sijaitsee pohjaveden virtausta jakava kalliokynnys. Kiinteistö sijoittuu kalliokynnyksen länsi-luoteispuolelle. Näin ollen kiinteistön alueelta ei todennäköisesti ole merkitsevää pohjaveden virtausyhteyttä pohjavesimuodostuman ydinalueelle, tekopohjaveden imeytysalueelle tai vedenottamolle. ELY-keskus katsoo, että hanke ei aiheuta ympäristönsuojelulain pohjavedenpilaamiskiellon vastaista vaikutusta eikä hanke vaaranna vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista. ELY-keskus katsoo, että estettä luvan myöntämiselle ei ole. Pirkanmaan ELY-keskus on täydentänyt lausuntoaan Maatialanharjun pohjavesialuekartalla, josta käy ilmi kalliokynnyksen sijainti, sekä otteella alueen suojelusuunnitelmasta. Tietojen mukaan noin 100 metriä suunnitelluista kaivoista etelään sijaitsevan pohjavesiputken HP7/96 kohdalla kallionpinta on tasolla noin +82 metriä ja pohjaveden pinnankorkeus on noin +82 +84,5 metriä. 2) Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen esittää lausuntonaan, että maalämpökaivojen sijoittaminen pohjavesialueelle synnyttää aina riskin pohjaveden pilaantumiselle. Ottaen huomioon hankealueen sijainti Maatialan pohjavesialueen länsireunalla, tiedot ja arviot pohjaveden ja kalliopinnan korkeuksista sekä hakemuksessa esitetyt tiedot lämpökaivojen asentamisesta ja käytön aikaisesta riskienhallinnasta voidaan pohjaveden pilaantumisriskin olettaa kuitenkin olevan pieni.
5 (13) MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET HAKIJAN SELITYS 3) Nokian kaupungin terveydensuojeluviranomainen on lausunnossaan todennut, että Maatialanharju on Nokian yhdyskunnan kannalta merkittävä pohjavesialue ja suunniteltujen kaivojen osalta kuusi sijoitettaisiin pohjaveden suojelualueelle ja yksi kaivo pohjavesialueelle. Maalämpöjärjestelmiin liittyy pohjaveden pilaantumisriski suoraan tai välillisesti maaperän kautta. Terveydensuojeluviranomainen ei puolla hakemusta seuraavien seikkojen vuoksi: Pohjavesialueelle asennettavista lämpökaivosta muodostuvia riskejä ja niiden seuraamuksia tarkastellessa voidaan todeta aiheutuvan terveyshaittariski yhdyskunnalle tärkeän pohjaveden osalta. Poraamiseen ja kaivojen käyttöönottoon liittyvät työvaiheet muodostavan oman riskinsä, josta voi aiheutua pohjaveden pilaantumiseen liittyvä terveyshaitta. Kaivojen rakennusalueen pohjaveden virtaussuunnasta ei ole tarkkaa tutkimustietoa. Hakemuksen yhteydessä toimitettu selvitys pohjaveden virtaussuunnasta perustuu olettamuksiin. Virtaussuunnan perustellaan olevan poispäin imeyttämöstä, koska asukkaiden muistin mukaan maakerros on tontilla ohut ja tämän vuoksi on oletettu pohjavesien virtaussuunnan olevan maaperän kaltevuuden mukainen. Hakemuksessa oletetaan kaivojen rakennusalueen pinta- ja pohjavesien virtaavan ainakin osittain alueesta idässä sijaitsevaan painanteeseen, joka sijaitsee suunniteltua kaivojen rakennuspaikkaa lähempänä pohjaveden imeyttämöä. Kaivoissa käytettävä vesi-etanoliseos voi virratessaan imeyttämön maaperään vaikuttaa siinä prosessin kannalta haitallisesti ja on mahdollista, että se aiheuttaa pohjaveteen terveyshaitan. Nokian kaupunki, Nokian kaupungin tekopohjaveden imeyttämö ja Nokian Vesi Oy eivät ole antaneet lausuntoa. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Aluehallintovirasto on varannut kirjeellä 19.7.2017 hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen lausuntojen johdosta. Hakija ei ole antanut selitystä.
6 (13) LÄNSI JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Työn suorittaminen Aluehallintovirasto myöntää Asunto Oy Viikintornille luvan seitsemän energiakaivon ja tarvittaessa yhden varakaivon rakentamiseen hakemuksen mukaisesti hakemuksen liitteenä olevan 20.12.2016 päivätyn asemapiirustuksen osoittamaan paikkaan. Lupa on voimassa toistaiseksi. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Lämpökaivot on porattava siten, että ne sijaitsevat hakijan omistamalla alueella. Viistoporaukset eivät saa ulottua kiinteistörajojen ulkopuolelle maanpinnan alapuolellakaan. 2) Kaivojen porauksessa on huolehdittava siitä, ettei maaperään tai pohjaveteen pääse valumaan öljyä tai muuta haitallista ainetta. Mahdollisen öljyvuodon varalta saatavilla tulee olla torjuntaan sopivaa materiaalia. 3) Porauskaluston on oltava tarkoitukseen sopiva ja porauksen suorittajalla tulee olla riittävästi kokemusta toiminnasta pohjavesialueilla. 4) Porausliete on kerättävä talteen porausjätekonttiin ja kuljetettava pois kiinteistöltä. Porauksen aikana kaivoista tuleva pohjavesi tulee johtaa siten, että imeytys maaperään tai mahdollinen johtaminen avo-ojiin tapahtuu hallitusti ja suuntautuu poispäin pohjavesialueesta. 5) Mikäli kaivon porauksen yhteydessä havaitaan pilaantunutta maaperää tai pohjavettä, on työ keskeytettävä ja havainnosta on ilmoitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Työtä ei saa jatkaa, ennen kuin pilaantumisen aiheuttaja ja laajuus on selvitetty ja pilaantunut maaperä ja/tai pohjavesi on puhdistettu. 6) Mikäli kaivon porauksen yhteydessä havaitaan orsivettä tai savikerroksia tai mikäli on olemassa vaara, että syvemmällä olevaa huonolaatuista pohjavettä pääsee sekoittumaan ylempiin pohjavesiin tai työn aikana ilmenee muita haitallisia pohjavesivaikutuksia, on ryhdyttävä haittojen ehkäisemiseen. Työt on keskeytettävä ja asiasta on ilmoitettava välittömästi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen
7 (13) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle lisäohjeita varten. 7) Luvan saajan on selvitettävä alueella mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit. Työt on toteutettava näitä vaurioittamatta. Rakenteet Käytettävät kemikaalit Tarkkailu ja raportointi 8) Kaivojen rakentaminen on tehtävä huolellisesti. Kaivorakenteiden tulee olla sellaiset, ettei niiden kautta pääse pintavesiä pohjaveteen kaivonporauksen tai käytön aikana. Putkistojen liitokset on tehtävä huolellisesti vuotojen ehkäisemiseksi. 9) Kaivoihin on asennettava vesitiiviit suojahatut. Kaivoihin on tehtävä asianmukainen vesieristys. Kaivoihin on asennettava teräksinen suojaputki, joka on upotettava vähintään kuuden metrin syvyydelle ehyeen kallioon. Kallion ja suojaputken väli on tiivistettävä. 10) Kaivojen lämmönkeruuputkisto on varustettava järjestelmällä, joka hälyttää mahdollisista vuodoista. Järjestelmän toimintaa tulee seurata säännöllisesti. 11) Ennen kuin keruuputkistot lasketaan kaivoihin, niiden kunto on tarkistettava ja tiiveys varmistettava koeponnistamalla ne nestetäytteisinä. Mikäli koeponnistus on suoritettu tehtaalla, on siitä oltava todistus. Lämmönkeruujärjestelmä on lisäksi kokonaisuudessaan koeponnistettava asennuksen jälkeen. Koeponnistuksesta on laadittava pöytäkirja. 12) Lämpöjärjestelmissä ei saa käyttää pohjaveden laatua vaarantavia aineita, kuten korroosioinhibiittejä, tai sellaisia aineita, jotka luokitellaan ihmiselle tai ympäristölle haitallisiksi. 13) Pohjaveden laatua on porauksen aikana seurattava aistinvaraisesti säännöllisesti, esimerkiksi tangon tai suojaputken jatkamisen yhteydessä tai 10-20 metrin välein. Porauksen jälkeen on kunkin kaivon kaivovedestä otettava vesinäyte. Pohjavedestä on mitattava ainakin kloridipitoisuus tai sähkönjohtavuus. 14) Porauksesta on laadittava raportti, jossa näkyvät porauksen aikaiset havainnot pohjaveden laadusta, maaperästä, kallioperän ruhjeista, pohjavedenpinnan tasosta sekä vesinäytteistä. Raportissa on kuvattava myös lämpökaivojen tekninen rakenne, kuten poraussyvyys, suojaputken syvyys, vesieristys, suojahatun rakenne sekä keruuputkiston koeponnistus (todistus tai pöytäkirja). 15) Mahdollisessa vuototilanteessa sekä kaivojen huollon tai käytön lopettamisen yhteydessä lämmönsiirtonesteet on poistettava järjestelmästä siten, ettei vuotoja pääse tapahtumaan. Vuodoista tulee välittömästi ilmoittaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympä-
8 (13) ristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut määräykset ja ilmoitukset 16) Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 17) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Luvan saaja on vastuussa hankkeesta aiheutuvasta edunmenetyksestä. 18) Hanke on toteutettava olennaisilta osin kolmen vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 19) Töiden aloittamisesta on vähintään 30 päivää etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä määräyksen 14 mukainen raportti. Perustelut Lupaa haetaan seitsemän 280 metriä syvän energiakaivon ja yhden varakaivon rakentamiseen Maatialanharjun vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle, sen länsireunalle. Nokian Vesi Oy:n Maatialan vedenottamo sijaitsee noin 1,8 km etäisyydellä hakijan kiinteistöstä länsikoilliseen. Noin 320 metrin etäisyydellä hakijan kiinteistöstä on Viikinharjun tekopohjaveden imeytysalue, josta pohjavesi virtaa itään kohti Maatialan vedenottamoa. Alueella on vesijohtoverkosto eikä hakijakiinteistön lähialueella ole talousvesikaivoja tai muita energiakaivoja. Hankkeen tarkoituksena on vaihtaa nykyinen kaukolämpö maalämpöön ja siten säästää taloyhtiön lämmityskuluissa. Energiakaivojen rakentaminen pohjavesialueille ei ole suositeltavaa, koska ne aiheuttavat riskejä pohjaveden laadulle. Energiakaivojen rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset kohdistuvat yleensä ensiksi kalliopohjaveteen ja leviävät sitä kautta maaperän pohjaveteen. Kallioperässä pohjaveden haittavaikutukset voivat levitä nopeammin ja kauemmaksi kuin maaperässä ja pilata pohjavesiesiintymää tai heikentää sen käyttökelpoisuutta laajallakin alueella. Energiakaivot porataan kallioperään yleensä noin 120 200 metrin syvyyteen, jolloin kalliopohjaveden laadultaan mahdollisesti erilaiset ker-
9 (13) rokset (esim. haitta-aineet, suolaisuus) voivat sekoittua. Tässä hankkeessa porataan seitsemän kaivoa 280 metrin syvyyteen, mikä lisää eri pohjavesikerrosten sekoittumismahdollisuutta. Energiakaivojen poraus ja porausreikien paineilmalla tapahtuva puhdistaminen voivat myös avata uusia kalliorakoja ja muuttaa pohjaveden virtausolosuhteita ja korkeutta. Kaivojen porauksen aikana porauskaluston mahdolliset öljy- tai voiteluainevuodot muodostavat riskin pohjavedelle. Pohjavedelle voi aiheutua haittaa pintavesien valumisesta porausreikään joko porauksen aikana tai puutteellisesti tiivistettyjen kaivorakenteiden kautta. Lämmönkeruunestevuotoja voi tapahtua suojatoimenpiteistä huolimatta. Lämmönsiirtoneste voi vuotaa putken rikkoutuessa, porausreikien sorruttua kallioruhjeissa, putkien ja niiden liitosten kuluessa, jäätymisen ja sulamisen rikkoessa suoja- ja putkirakenteen tai muiden syiden johdosta. Kallioperään vuotavat lämmönsiirtonesteet voivat levitä nopeasti kalliopohjavedessä kauaksi lämpökaivosta maaperän pohjaveteen. Energiakaivon vaikutusalueella pohjavesi jäähtyy pohjaveden virtaussuunnassa, mikä hidastaa lämmönsiirtoaineen hajoamista. Lämmönkeruujärjestelmissä käytettävät alkoholia ja denaturointiaineita sisältävät lämmönsiirtonesteet ovat pohjavedelle haitallisia. Luvan saaja on ilmoittanut, että hankkeessa käytettävä lämmönsiirtoneste ei sisällä korroosionestoaineita. Etanolia ei ole luokiteltu ihmiselle tai ympäristölle vaaralliseksi aineeksi, mutta pohjaveteen päästessään se aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaran ja vähintäänkin heikentää pohjaveden laatua. Vesilain 3 luvun 2 :n 1 momentin mukaan vesitaloushankkeelle on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää ja tämä muutos saman momentin kohdan 5) mukaan olennaisesti vähentää tärkeän tai muuhun vedenkäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavoin aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä. Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin mukaan lupa vesitaloushankkeelle myönnetään, jos 1) hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua tai 2) hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Pohjavesialueelle rakennettavista energiakaivoista voi aiheutua pohjavesiesiintymän käyttökelpoisuutta huonontavia vaikutuksia rakentamisen ja käytön aikana. Hankkeen haitallisia vaikutuksia rajoittaa tässä tapauksessa se, että hakemusasiakirjojen ja Pirkanmaan ELYkeskuksen lausunnon mukaan Maatialanharjun länsipäässä sijaitsee pohjaveden virtausta jakava kalliokynnys ja hakijakiinteistö sijoittuu tämän kalliokynnyksen länsi-luoteispuolelle. Näin ollen hakijakiinteistön alueelta ei todennäköisesti ole merkitsevää pohjaveden virtausyhteyttä
Sovelletut säännökset Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen KÄSITTELYMAKSU 10 (13) pohjavesimuodostuman ydinalueelle, tekopohjaveden imeytysalueelle tai vedenottamolle Aluehallintovirasto katsoo, että tästä syystä pohjaveden pilaantumisen vaara voidaan hakijakiinteistön maaperä- ja pohjavesiolosuhteissa riittävän tehokkaasti ehkäistä lupapäätöksessä annettavilla lupamääräyksillä. Hanke ei lupamääräysten mukaisesti toteutettuna sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua eikä se ole alueella voimassa olevien kaavamääräysten vastainen. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalle on annettu lupamääräys. Hankkeella ei ole pysyviä vaikutuksia vesistön tilaan, joten se ei heikennä vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Vesilain (587/2011) 3 luvun 2 ja 4 :n 1 momentin 1) kohta Aluehallintovirasto ottaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen, Nokian ympäristönsuojeluviranomaisen ja Nokian terveydensuojeluviranomaisen vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. 1 520 euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1524/2015) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 3 luvun mukaisen muun pohjavettä koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 1 520 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Asunto Oy Viikintorni Jäljennös päätöksestä Nokian kaupunki Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Nokian kaupungin terveydensuojeluviranomainen
Ilmoitus päätöksestä 11 (13) Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Suomen ympäristökeskus Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksesta muistutuksia, vaatimuksia tai mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Nokian kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
MUUTOKSENHAKU Liite 12 (13) Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Riitta Lähdemäki Satu Jaakkonen Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Riitta Lähdemäki. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Satu Jaakkonen.
13 (13) VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 3.11.2017. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35, Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.