Kuusiston kirkko
Astun kirkon kynnyskivelle. Siihen on hakattu vuosiluku 1792. Kuusiston saarta ovat pyyhkineet sen jälkeen monet myrskyt ja sodat. Silti pieni puukirkko seisoo yhä rauhallisesti mäellään kuin punamullattu saaristolaistorppa. Mitä minun ajastani on tallella kahden vuosisadan jälkeen? Pysyykö se, mitä rakennan? Antaako se yhä suojan kulkijoille? Saaristolaiskirkko Kuusiston kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1653. Talonpojat rakensivat sen jälkeen kirkonmäelle puisen kirkon. Sen muotoa ei tunneta, mutta sen tiedetään rappeutuneen 1700-luvun loppupuolella. Nykyinen saaristolaiskirkko on vuodelta 1792. Kirkko korjattiin uusgoottilaistyyliseksi 1899 1900. Rakennus entisöitiin 1973 1974 arkkitehti Pekka Pitkäsen johdolla Museoviraston valvonnassa.
Saari ajan pyörteissä Kuusiston saari on osallistunut suuren maailman sykkeeseen 1300-luvulta lähtien. Saaren itäpäähän rakennettu piispanlinna kartanoineen kuului keskiajalla maan hallintokeskuksiin. Uskonpuhdistuksen vuosina linna purettiin, mutta kartanosta tuli Turun linnan latokartano ja myöhemmin Suomen sotaväen päällikön virkatalo. 1700-luvulla isoviha iski myös Kuusistoon, ja saari koki kolmen sodan rasitukset ja kaksi venäläismiehitystä kuten muukin Suomi. Silti kuusisto laiset halusivat rakentaa oman uuden kirkon. Ajan aatevirtaukset vaikuttivat saaristokirkkoonkin: toisaalla näkyy koreileva kustavilaisuus, toisaalla antiikin yksinkertaisuus ja valistuksen järkevyys. Ylväät pylväät Kirkkosalin alttariseinällä kohoavat joonialaiset pylväät kuin temppelin portti. Veistettyjen pylväiden kehystämä alttaritaulu avaa näkymän Jeesuksen viimeisiin päiviin. Taulun alaosa kertoo ehtoollisen syntyhetkestä. Yläosassa Jeesus puhuu ristiltä äidilleen ja opetuslapselleen Johannekselle. Alttaritaulun on maalannut G. Sweidel vuonna 1795. Taulu välitti kuusistolaisille eurooppalaista kirkkotaidetta. Ehtoollisen asettaminen on jäljennös flaamilaisen Rubensin samanaiheisesta maa lauksesta. Yläosa lienee kopioitu saksalaisen Christoph Schwartzin taulusta. Alttarikehys on samalta ajalta kuin alttaritaulu. Pylväiden päihin on muotoiltu uurnat. Niiden keskellä lepää Jumalan Karitsa voitonviireineen. Taustalla säteilee suuri kultainen aurinko. Sen molemmin puolin enkelit puhaltavat pasuunoihin ja kantavat kädessään palmunoksia. Alttariseinää aikoinaan koristanut maalattu esirippu on kadonnut.
1900-luvulla alttaritauluna oli Alexandra Såltinin öljymaalaus Jeesuksen syntymä. 1912 maalattu taulu on nykyisin urkuparvella. Kirkkosalin seinillä korinttilaiset marmoripylväät ulottuvat lattiasta holvinrajaan. Kangastapettiin maalatut pylväät paljastuivat sisäseinien laudoituksen alta, kun kirkkoa entisöitiin 1973.
Apostolien seurassa Urkuparven rintamukseen on maalattu ylösnoussut Vapahtaja apostoleineen. Siinä he osallistuvat messuun seurakuntalaisten mukana: Juudas Jaakobin poika, Simon Kiivailija, Jaakob Alfeuksen poika, Matteus, Bartolomeus, Jeesus, Pietari, Jaakob, Johannes, Andreas, Filippus ja Tuomas. Kuvat kuten ilmeisesti tapettienkin koristeet maalasi turkulainen maalariammattikillan oltermanni Gustaf Lukander 1795 1796.
Voiton merkit Saarnatuolia koristavat nauhasolmuista riippuvat laakeripuun lehdistä koostuvat niput. Laakeripuu on voiton ja kuolemattomuuden vertauskuva. Saarnatuolin katos on kuin hallitsijan kruunu. Ylinnä, kullatun pallon päällä, kohoavat risti ja orjantappurakruunu sekä kärsimyksen että voiton merkit. Saarnatuoli ja katos ovat kirkkosalin vanhimpia kalusteita, peräisin Kuusiston ensimmäisestä kirkosta. Saarnatuolin runko on 1600-luvulta. Katos on lahjoitettu vuonna 1744. Saarnatuolin ja alttarin kirkkotekstiilit ovat Kaarina Lehmussaaren käsialaa.
1 I, J 2 Oma kirkko Seurakuntalaiset rahoittivat kirkkonsa rakentamisen, ylläpidon ja kaunistamisen. Heidän lahjoituksensa ovat yhä nähtävissä ja kuultavissa. H G 5 F Pohjapiirros Rakennus on hirsinen, lyhytnurkalle eli lohenpyrstönurkkaiseksi salvottu yksilaivainen, tynnyriholvinen pitkäkirkko. 1 Tapuli rakennettu 1763, korjattu 1793 2 Sakaristo 3 Alttari 4 Saarnatuoli 5 Urut Esteetön pääsy pyörätuolilla Rakennuksessa on induktiosilmukka E D 4 D C 3 A A Alttaritaulu: kruununvouti S.E. Gröning 1795 B Rippikello: Isonkylän Sipi 1825 C Kristallinen empire-kruunu: talollinen August Westerholm- Vuolahti 1885 D Puinen empire-tyylinen kruunu: valtioneuvos A.J. af Heurlin n. 1849 E Iso messinkinen kattokruunu: Simo Simonpoika ja hänen vaimonsa Valborg Henrikintytär Finbyn Itätalosta 1795 F Pieni messinkikruunu: talollinen Henrik Smeds 1806 G Urkujen uusgoottilainen julkisivu: Jullaksen kartanon omistajan leski Constance Montgomery 1900 H Vapahtaja Getsemanessa -maalaus: Henrik J:npoika, Antti H:npoika, Henrik J:H:npoika, isä ja kolme poikaa, joulukuun 25. p:nä 1824 I Kirkonkello tapulissa, valettu 1652 ja uudestaan valettu 1740 Turussa: vapaaherra Seved Båth J Kirkonkello tapulissa, valettu 1793 Turussa: kruununvouti Simo Eerikinpoika Gröning Kuusiston kirkko Linnanrauniontie 157, 21620 Kuusisto Lue lisää Kuusiston kirkosta: www.turunseurakunnat.fi Teksti: Tytti Issakainen Kuvat: Timo Jakonen Ulkoasu: Erkki Kiiski Paino: Jaakkoo-Taara Oy