1.1 Keski-Suomi 1.1.1 Ammatillinen koulutus Vuoden 21 lopussa Keski-Suomessa oli viisi ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää, joista kuntayhtymiä oli kaksi ja yksityisiä oli kolme. Yksityisistä kaksi oli yhdistyksiä ja yksi oli säätiö. Vuonna 21 opiskelijoita oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa oli yhteensä 8 332. Kevään 21 toisen asteen yhteishaussa ammatillisen koulutuksen ensisijaisia hakijoita suhteessa aloituspaikkoihin oli 1,26, mikä on pienempi kuin koko maan vastaava luku (1,39). Taulukko 93. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupien koulutusalat ja vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä (31.12.21) Koulutuksen järjestäjä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän kristillisen opiston säätiö Jyväskylän talouskouluyhdistys ry. Keski-Suomen kansanopiston kannatusyhdistys ry Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Koulutusalan järjestäjiä yhteensä ja maakunnan kokonaisopiskelijamäärä Koulutusalat *) h.k. k. y.l.h. l. t.l. l.y. s.t.l. m.r.t. 3 1 2 2 2 2 2 3 Opisk. määrä 6 3 11 16 84 1 48 8 134 *) h.k.= humanistinen ja kasvatusala, k.= kulttuuriala, y.l.h.= yhteiskuntatiet., liiketalouden ja hallinnon ala, l.= luonnontieteiden ala, t.l.= tekniikan ja liikenteen ala, l.y.= luonnonvara- ja ympäristöala, s.t.l.= sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, m.r.t.= matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Lähde: OKM/Koute-raportti. 21. Lisäksi maakunnassa toimii S. ja A. Bovalliuksen säätiön (Etelä-Savo) ylläpitämä ammatillinen erityisoppilaitos. Vuoden 29 alusta lähtien järjestäjäverkossa tapahtuneet muutokset Vuoden 29 alusta lukien maakunnassa toimii viisi ammatillisen koulutuksen järjestäjää, kun Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä yhdistyi Jyväskylän koulutuskuntayhtymään. Lisäksi valtion Kuhankosken erityisammattikoulu siirrettiin S. ja A. Bovalliuksen säätiön ylläpidettäväksi 1.1.29 lukien. Taulukko 94. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät ja järjestämisluvan opiskelijamäärät 1.1.211 lukien Järj.luvan vuotuinen kokonais- Koulutuksen järjestäjä opiskelijamäärä 1.1. 211 lukien Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 6 37 Jyväskylän kristillisen opiston säätiö 11 Jyväskylän talouskouluyhdistys ry. 16 Keski-Suomen kansanopiston kannatusyhdistys ry 84 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä 1 49 Yhteensä 8 214 Lähde: OKM/Koute-raportti. 21. Paras-hankkeen väestöpohjavaatimus/maakunnan ammatillisen koulutuksen järjestäjät - ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/27) mukaan kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään noin 5. Lain mukaan kuntien on ryhdyttävä toimenpi- 14
teisiin mainitun väestöpohjavaatimuksen toteuttamiseksi tekemällä kuntaliitoksia ja perustamalla kuntien yhteistoiminta-alueita. Maakunnassa toimivat kuntayhtymät täyttävät Paras-hankkeen puitelaissa esitetyn väestöpohjavaatimuksen. Yksittäinen kunta ei toimi koulutuksen järjestäjänä maakunnassa. Ammatillisen koulutuksen toteutuneet opiskelijamäärät vuonna 21 Taulukko 95. Maakunnan koulutuksen järjestäjien ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät (tutkintotavoitteinen koulutus) koulutusaloittain (järjestäjän kotipaikka on Keski-Suomi) Opiskelijamäärät koulutusaloittain, toteuma valtionosuustilastoissa (opetussuunnitelmaperusteinen ja näyttötutkintona suor. amm. perustutkintoon valmistava koulutus) vuonna 21 Hum. ja Yht.kunt.tiet, Luonnon Tekniik. ja Luonnonvara- Sos-., terv.- Matk.-, ravits.- Koulutusalojen kasvat. Kultt. liiket. ja hall. tiet. liiken. ja ymp. ja liikunta ja tal. k-a 263 471 867 327 3 281 586 1 458 988 8 241 Lähde: Tampereen yliopiston tietokonekeskus/valos -tiimi. 21. Tutkintotavoitteisen koulutuksen kokonaistoteuma maakunnassa oli 8 327 opiskelijaa, kun otetaan huomioon S. ja A. Bovalliuksen säätiön (Etelä-Savo) toteuma 86 opiskelijaa Keski-Suomessa. Lisäksi ei-tutkintotavoitteisessa koulutuksessa (vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus ja kotitalousopetus) oli yhteensä 183 opiskelijaa. Kun otetaan huomioon, Invalidiliitto ry:n (Uusimaa) 4 opiskelijaa ja S. ja A. Bovalliuksen säätiön (Etelä-Savo) 67 opiskelijaa, Keski-Suomen eitutkintotavoitteisen koulutuksen kokonaistoteuma oli 29 opiskelijaa. Keski-Suomen kokonaistoteuma (tutkintotavoitteinen ja ei-tutkintotavoitteinen) oli 8 617 opiskelijaa, kun otetaan huomioon maakunnan järjestäjien toteuma 8 424 ja muiden maakuntien järjestäjien toteuma 193 opiskelijaa. Taulukko 96. Tutkintotavoitteisen ja ei-tutkintotavoitteisen ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen toteutuneet opiskelijamäärät ja lisäkoulutuksen opiskelijatyövuodet (järjestäjän kotipaikka on Keski-Suomi) Amm. peruskoulutus Amm. lisäkoulutus oppilait.muot. 1) oppisop. 2) oppilait.muot. 3) oppisop. 2) Keski-Suomi opisk. opisk. opis.työ.vuosi opisk. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 6 514 364 474,6 985 Jyväskylän kristillisen opiston säätiö 119 74 64,4 Jyväskylän talouskouluyhdistys ry. 162 Karstulan evankelisen opiston kannatusyhdistys 33,4 K-Suomen kansanopiston kannatusyhdistys ry 89 11,6 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä 1 54 114 118,3 261 Yhteensä 8 424 552 72 1 246 1) Ammatillisen peruskoulutuksen toteutuneet opiskelijamäärät vuonna 21 (aritm, ka). 2) Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen toteutuneet oppisopimusopiskelijamäärät vuonna 21. 3) Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien määrä koostuu toteutumasta 1.1. 2.9.21 ja arviosta 21.9. 31.12.21 (vos). Lähde: VOS-raportit: OPH. Rahoitustiedot 29. 21. Ammatillinen erityisopetus vuonna 21 Keski-Suomessa ammatillisessa erityisopetuksessa oli yhteensä 95 opiskelijaa, joista ammatillisissa oppilaitoksissa 712 ja ammatillisissa erityisoppilaitoksissa 193 sen jälkeen kun on huomioitu toisen maakunnan järjestäjän toteuma. Erityisopiskelijoiden osuus kai- 15
kista maakunnan ammatillisen peruskoulutuksen oppilaitosmuotoisen koulutuksen opiskelijoista oli 1,5 %, joka on maan keskiarvon alapuolella (14 %). Taulukko 97. Ammatillisen koulutuksen erityisopiskelijat Ammatillisen peruskoulutuksen erityisopiskelijat (oppilaitosmuotoinen koulutus) Erityisopiskelijoiden määrä maakunnassa, yhteensä 95 Ammatillisten erityisoppilaitosten erityisopiskelijoiden määrä 193 Muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien erityisopiskelijoiden määrä 712 Erityisopiskelijoiden osuus maakunnan kokonaisopiskelijamäärästä 1,5 % Lähde: Tampereen yliopiston tietokonekeskus/valos -tiimi. 21. Kysely koulutuksen järjestäjille. OKM. 21. 211. Keski-Suomessa toimi kaksi maakunnan ulkopuolista koulutuksen järjestäjää, jotka tarjoavat erityisopetusta. S. ja A. Bovalliuksen säätiöllä (järjestäjän kotipaikka on Etelä-Savon maakunnassa) oli seuraavissa opetuspisteissä opiskelijoita: Laukaalla 94 Jyväskylässä 35, Äänekoskella 17 ja Viitasaarella 7. Invalidiliitto ry:llä (järjestäjän kotipaikka on Uudenmaan maakunnassa) oli Jyväskylässä opiskelijoita 4. Erityisopetus erityisenä koulutustehtävänä opiskelijoiden määrä maakunnassa oli 193. Maakunnan erityisopiskelijoiden osuutta kokonaisopiskelijamäärästä laskettaessa on käytetty kokonaistoteumaa 8 617 opiskelijaa. Taulukko 98. S. ja A. Bovalliuksen säätiön opetuspaikkakunnat ja toteutuneet opiskelijamäärät Opiskelijamäärä yht. Järjestämisluvan kunnat, joissa lupa järjestää koulutusta ja opiskelijamäärät Muut opetuspisteet ja opiskelijamäärät 151 Keski-Suomi Laukaa 93 Keski-Suomi Jyväskylä 34 Keski-Suomi Äänekoski 17 Keski-Suomi Viitasaari 7 Lähde: Kysely koulutuksen järjestäjille. OKM. 21. 16
1.1.2 Muu koulutus Lukiokoulutuksen järjestäjät Taulukko 99. Lukiokoulutuksen järjestäjät vuonna 21. Keski-Suomi Koulutuksen järjestäjä Omistaja Opiskelijamäärä Hankasalmen kunta Joutsan kunta Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän normaalikoulu Jämsän kaupunki yhtymä Yliopisto 117 95 2 519 35 353 Karstulan kunta Keuruun kaupunki Kinnulan kunta Konneveden kunta Kuhmoisten kunta 112 176 52 42 28 Laukaan kunta Muuramen kunta Petäjäveden kunta Pihtiputaan kunta Saarijärven kaupunki 172 199 62 1 169 Viitasaaren kaupunki Äänekosken kaupunki 17 292 Yhteensä 4 9 Lähde: VOS -raportit. OPH. 21. Korkeakoulut Maakunnassa toimii Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy:n ylläpitämä Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Suomen humanistinen ammattikorkeakoulu Oy:n ylläpitämällä Humanistisella ammattikorkeakoululla on maakunnassa kolme toimipistettä (taulukko 1). Taulukko 1. Ammattikorkeakoulujen toimipaikat ja koulutusalat vuonna 29 Keski-Suomi h.k. k. y.l.h. l. t.l. l.y. s.t.l. m.r.t. Jyväskylä, Jyväskylän amk Jyväskylä, Humanistinen amk Saarijärvi, Jyväskylän amk Äänekoski, Humanistinen amk h.k.= humanistinen ja kasvatusala, k.= kulttuuriala, y.l.h.= yhteiskuntatiet., liiketalouden ja hallinnon ala, l.= luonnontieteiden ala, t.l.= tekniikan ja liikenteen ala, l.y.= luonnonvara- ja ympäristöala, s.t.l.= sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, m.r.t.= matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Lähde: AMKOTA. 21. VOS -raportit. OPH. 21. 17
Kansanopistot ja taiteen perusopetuksen järjestäjät vuonna 21 Taulukko 11. Kansanopistot Kansanopisto Omistaja tyyppi Ylläpitäjä Alkio-opisto Iso Kirja Jyväskylän kr.opisto Jämsän kristill.kansanopisto Karstulan evankelinen opisto Keski-Suomen opisto yksityinen yksityinen yksityinen yksityinen yksityinen yksityinen Korpilahti Keuruu Jyväskylä Jämsä Karstula Äänekoski Alkio-opiston kannatusyhdistys ry Iso kirja Oy Jyväskylän kristillisen opiston säätiö Jämsän kristillinen kansanopistoyhdistys ry Karstulan ev. kristillisen opiston kannatusyhdistys ry Keski-Suomen kansanopiston kannatusyhdistys ry Lähde: OPH. Rahoitustiedot 21. 211. Keski-Suomessa toimii Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ylläpitämä Jyväskylän ammattiopiston konservatorio. Se on myös maakunnan yksi musiikin perusopetuksen järjestäjä. Taulukko 12. Opetustuntikohtaista valtionosuutta saavat taiteen (kuvataiteen, musiikin ja tanssin) perusopetuksen järjestäjät Koulutuksen järjestäjä Omistajatyyppi Musiikki Tanssi Kuvataide Jyväskylän kaupunki Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jämsän kaupunki K-Suomen konservatorion ky Jyväskylä Jyväskylä Jämsä Jyväskylä 3 4 yhtymä 3 4 yhtymä Keuruun kaupunki Saarijärven kaupunki Viitasaaren kaupunki Äänekosken kaupunki Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski 3 3 3 3 Lähde: Tampereen yliopiston tietokonekeskus/valos -tiimi.21. 1.1.3 Maakunnan koulutus- ja toimialarakenne ja väestöennuste Keski-Suomen maakunnan kehitys on ollut viime vuosina myönteistä, mutta varsin kaksijakoista siten että Jyväskylän seutukunta on kasvanut ja muut seutukunnat ovat kärsineet muuttotappioista ja korkeasta työttömyydestä. Myös työvoiman poistuma on maakunnassa nopeaa Jyväskylää lukuun ottamatta. Työttömyys on maakunnassa maan keskiarvoa korkeampi ja myös Jyväskylän seutukunnan työttömyysaste on noussut voimakkaasti 28 29. Vuonna 21 työttömyysaste ei ole laskenut kovinkaan voimakkaasti. (Maakuntien suhdannekehitys 28 21, TEM analyyseja 23/28). Keski-Suomen maakunnan nuorten 2 24-vuotiaiden ikäluokassa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittamattomien osuus on 16 %, mikä on matalampi kuin koko maan vastaava luku (19 %). Laajemmassa 2 59-vuotiaiden ikäluokassa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittamattomien osuus maakunnassa on myös 16 %, mikä on myös matalampi kuin koko maan vastaava luku (2 %). 18
Ammatillinen koulutus 38 % Korkea-aste yhteensä 5 % Perusaste 16 % Lukiokoulutus 41 % Opistoaste ja ammatillinen korkea-aste 14 % Korkea-aste 18 % Perusaste 16 % Lukiokoulutus 9 % Ammatillinen koulutus 43 % Kuvio 46. Keski-Suomen maakunnan Kuvio 47. Keski-Suomen maakunnan 2 24-vuotiaiden koulutusrakenne vuonna 28 2 59-vuotiaiden koulutusrakenne vuonna 28 Lähde: Tilastokeskus. 21. Lähde: Tilastokeskus. 21. Maakunnan toimialoista vuonna 29 työllisten määrän (116 4) mukaan suurimmat ovat teollisuus, sähkö-, lämpö, vesi- ja jätehuolto yms., terveys- ja sosiaalipalvelut ja tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus. Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus Koulutus 8 % Toimiala tuntematon 1 % Muu palvelutoiminta 6 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 17 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala 2 % Rakentaminen Tukku- ja 7 % vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 11 % 5 % Liike-elämän Kuljetus ja varastointi palvelut 5 % 8 % Informaatio ja viestintä 2 % Maatalous, metsätalous kalatalous; kaivostoiminta 6 % Teollisuus; sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto yms. 19 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 3 % Kuvio 48. Keski-Suomen maakunnan toimialarakenne vuonna 29 Lähde: Tilastokeskus. 21. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien painopistealueita ja työnjakoa on tarkasteltu vuosien 29 ja 21 koulutusvolyymia koskevien tietojen perusteella (ko. maakunnan taulukot edellä) sekä sen perusteella, miten ammatillisen koulutuksen käyttömenojen rahoitus on jakautunut eri koulutusmuotojen kesken (vuoden 29 kustannustiedot liite 3). Maakunnan koulutustarjonta kattaa kaikki koulutusalat. Opiskelijamäärältään suurimmat koulutusalat ovat tekniikan ja liikenteen ala sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Matkailu- ravitsemis- ja talousalan koulutuksen järjestäjiä maakunnassa on kolme. Yhtä koulutuksen järjestäjää lukuun ottamatta kaikki koulutuksen järjestäjät tarjoavat niin ammatillista peruskoulutusta kuin ammatillista lisäkoulusta. Maakunnassa toimii muutamia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, joilla on samoja koulutusaloja. Koulutuksen järjestäjien painopiste on erityisesti oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. 19
29 288 286 284 282 28 278 276 274 272 27 v. 21 v. 215 v. 22 v. 225 Koko väestö 273 819 279 53 283 951 288 371 Kuvio 49. Keski-Suomen maakunnan väestöennuste vuosille 21 225 Lähde: Tilastokeskus. 21. 22 2 18 16 14 12 1 8 6 v. 21 v. 215 v. 22 v. 225 16-21-vuotiaat 2 955 19 448 18 529 19 519 16-18-vuotiaat 1 212 9 31 9 116 9 658 Kuvio 5. Keski-Suomen maakunnan nuorten ikäluokkien väestöennuste vuosille 21 225 Lähde: Tilastokeskus. 21. Maakunnan väkiluku vuonna 21 oli 273 819. Vuonna 29 maakunnassa oli 4 22 ulkomaan kansalaista, mikä oli noin 1,5 % maakunnan koko väestöstä. Vuonna 29 ammatillisen peruskoulutuksen oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa (ml. kv-opiskelijavaihdon opiskelijat) oli 28 opiskelijaa, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Sellaisia opiskelijoita, jotka olivat vailla kotikuntaa Suomessa, oli maakunnassa 28 vuonna 29 ja 19 vuonna 21. Väestöennusteen mukaan maakunnan koko väestömäärä kasvaa (kuvio 49), mutta nuorten määrän ennustetaan vähenevän sekä 16 18-vuotiaiden että 16 21-vuotiaiden ikäluokissa (kuvio 5). 1.1.4 Maakunnan kehittämissuunnitelmat ja koulutuksen järjestäjien kannanotot ja suunnitelmat Keski-Suomessa järjestäjäverkon kehittäminen pohjautuu paljolti Keski-Suomen liiton johdolla laadittuihin maakuntasuunnitelmaan ja -ohjelmaan perustuviin kehittämisstrategioihin. Lisäksi Keski-Suomessa aluekehittäminen perustuu maakuntaohjelman ja uuden EU-ohjelmakauden toteuttamisen osalta klusteripohjaiseen kehittämistoimintaan, jossa yhtenä keskeisenä klusterina on koulutusklusteri. Maakuntatasolla tavoitteena on, että Keski-Suomeen luodaan yhtenäinen toinen aste sekä vahvistetaan ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen maakunnallista ohja- 11
usta ja koordinaatiota. Maakunnan koulutuksen kehittämisen kannalta aikuiskoulutuksen organisoimista tulee kehittää ja siten tämän osalta alueella selvitetään tämän vuoden aikana aikuiskoulutuksen maakunnallisen toiminnan kehittämismahdollisuudet. Keski-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjien välillä on ollut jo pidemmän ajan yhteistyötä, joka on kehittynyt Taitava Keski-Suomi strategiaksi. Strategiaa on tarkoitus toteuttaa edelleen Keski-Suomen maakuntaohjelmaan 27 21 valmistuneen Taitava Keski-Suomi 27 21 -hankkeen avulla. Keski-Suomen alueella koulutuksen järjestäjien keskinäinen yhteistyö ja työnjako on täsmentynyt ja siten koko maakunnan alueella järjestettävä koulutus tehostunut. Koulutuksen järjestäjät ovat toimittaneet vuoden 29 loppuun mennessä pyydetyt seuraavan vaiheen suunnitelmat. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lisäksi saanut informaatiota meneillään olevista suunnitelmista ja käynyt neuvotteluja koulutuksen järjestäjien kanssa. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Järjestäjä on sitoutunut toteuttamaan Keski-Suomen liiton johdolla laadittuja yhteisiä maakunnallisia kehittämisstrategioita. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on pyrkinyt käynnistämään OKM:n tavoitteiden mukaiset neuvottelut yhdistymisestä Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän kanssa. Jyväskylän kristillisen opiston säätiö Järjestäjän tavoitteena on toimia itsenäisenä koulutuksen järjestäjänä, joka tekee monipuolista yhteistyötä muiden alueen koulutuksen järjestäjien kanssa ja osallistuu aktiivisesti erilaisiin kehittämistoimiin. Säätiön ylläpitämä opisto kuuluu kansanopistojen verkostoon, joka on antanut lausunnon järjestäjäverkon vauhdittamisesta. Säätiön mukaan on tärkeätä vahvistaa kansanopistojärjestäjien verkostoyhteistyötä ja samalla toimia muiden alueen järjestäjien kanssa yhteistyössä. Opisto kuuluu myös kahdeksan herännäisopiston muodostamaan yhteistyöverkostoon. Opisto on ollut mukana erilaisissa Keski-Suomen ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeissa (mm. Taitava Keski-Suomi -projektin koordinoimissa hankkeissa). JKO ei näe osaltaan ylläpitäjä- ja/tai oppilaitosrakenteen muuttamisen parantavan sen ja/tai muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaedellytyksiä alueellisena ja valtakunnallisena koulutuksen järjestäjänä, vaan nykyisellä ylläpitäjärakenteella, selkeällä tehtävänjaolla ja tehokkaalla verkostoyhteistyöllä saavutetaan parhaiten maakunnan ammatilliselle koulutukselle asetetut tavoitteet. Jyväskylän Talouskouluyhdistys ry Järjestäjä esittää, että se tulee jatkamaan ja kehittämään toimintaansa pienenä yksityisenä oppilaitoksena yhteistyössä muiden saman alan oppilaitosten kanssa. Yhdistyksen ylläpitämä Jyväskylän kotitalousoppilaitos on vahva ja toiminnoissaan pitkälle erikoistunut oppilaitos, joka täydentää ja monipuolistaa omilla erityispiirteillään Keski-Suomen maakunnan koulutustarjontaa ja oppilaitosverkkoa. Koska koulutustehtävä on selkeästi erikoistunut, koulutuksen järjestäjä ei näe kilpailevansa samoilla koulutuksilla alueen muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Järjestäjän toiminnan profiili noudattaa ammattiopistostrategian mukaista toimintaa ja sen taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset yksityisenä koulutuksen järjestäjänä Keski-Suomen maakunnassa on vahvat. 111
Keski-Suomen Kansanopiston Kannatusyhdistys ry Järjestäjä korostaa, että tukee Keski-Suomen liiton johdolla laadittuja maakunnan osaamisen kehittämiseen liittyviä linjauksia. Kannatusyhdistyksen ylläpitämä Keski-Suomen Opisto tulee tekemään työtä edelleen yksityiseltä omistuspohjalta. Kannatusyhdistys ei mainitse suoraan vastustavansa fuusioita, vaan korostaa yhdistyksen monipuolisia yhteistyösuhteita ja sen järjestämän koulutuksen ylimaakunnallista merkitystä. Keski-Suomen Kansanopiston Kannatusyhdistys ry Järjestäjä on mukana selvittämässä mahdollisuutta perustaa säätiö, johon kuuluisi lisäksi Haapaveden opiston kannatusyhdistys ry, Korpisaaren säätiö ja Pohjois-Satakunnan kansanopiston kannatusyhdistys. Selvitys tehdään vuoden 211 aikana ja uusi koulutuksen järjestäjä voisi aloittaa toimintansa mahdollisesti vuonna 212. Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Järjestäjä ylläpitää Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskusta, joka järjestää ammatillista peruskoulutusta ja lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta, työvoimapoliittista aikuiskoulutusta sekä palvelutoimintaa. yhtymän mukaan pohjoisessa Keski-Suomessa ei ole tarvetta vauhdittamishankkeen mukaiseen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseen, koska kuntayhtymä on jo nyt riittävän suuri ja monialainen koulutuksen järjestäjä ja sen toiminta on sidoksissa alueen kehittämistoimintaan. Lisäksi kuntayhtymän toiminnan jatkamista nykyisen toiminnan pohjalta puoltaa se, että Keski-Suomen maakunnan alueella toimii kuntayhtymien välinen työnjako ja keskinäinen yhteistyö. Yhdistyminen Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa ei tuo kuntayhtymän näkemyksen mukaan mitään lisäarvoa toimintaan. Koko maakuntaa koskevissa kysymyksissä maakunnan kolme kuntayhtymää ovat jo vuosia tehneet yhteistyötä. Tätä yhteistyötä jatketaan edelleen. yhtymä toteaa kirjeessään, että se ei neuvottele koulutuksen kokoamisesta yhtenäiseen koulutuksenjärjestäjäorganisaatioon Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa. Sen sijaan Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä on edelleen valmis tiiviiseen yhteistyöhön Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa kaikilla ammatillisen koulutuksen alueilla. 1.1.5 Johtopäätöksiä Keski-Suomen maakunnan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen vaikuttaa maakunnan osalta melko selkeältä. Maakunnassa on selvä visio ja tahtotila ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkosta. Keski-Suomen maakuntaliitto yhteistyössä alueen ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa on ollut aktiivisesti tekemässä alueelle ammattiopistostrategiaa. Järjestäjillä on ollut pitkään vahva alueellinen yhteistyö, joka toteutetaan Taitava Keski-Suomi strategian tavoitteiden mukaisesti. Toimenpiteitä on tarkoitus edelleen jatkaa ja kehittää Keski-Suomen PARAS-hankkeen opetus- ja kulttuuritoimen linjausten mukaisesti, johon alueen koulutuksen järjestäjät ovat sitoutuneet. Alueella on edelleen melko pieniä koulutuksen järjestäjiä, joista monet ovat yksialaisia ja omistajatyypiltään yksityisiä. Väestökehityksen muutokset tulevat tulevina vuosina vaikuttamaan järjestäjäverkoston ylläpitämisratkaisuihin. Järjestäjäverkon kokoamista on tarpeen edelleen jatkaa. 112
1.11 Etelä-Pohjanmaa 1.11.1 Ammatillinen koulutus Vuonna 21 Etelä-Pohjanmaalla oli yhdeksän ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää. Näistä kuntayhtymiä on kolme, kuntia oli yksi ja yksityisiä oli viisi. Yksityisiä säätiöitä oli kaksi, osakeyhtiöitä oli kaksi ja yhdistyksiä oli yksi. Vuonna 21 opiskelijoita oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa oli 6 144. Ammatillisen koulutuksen vetovoima oli kevään 21 toisen asteen yhteishaussa hieman alle valtakunnallisen tason. Ensisijaisia hakijoita ammatilliseen koulutukseen suhteessa aloituspaikkoihin oli 1,8, mikä on alle koko maan vastaavaa lukua 1,39. Taulukko 13. Ammatillisen koulutuksen järjestämislupien koulutusalat ja vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä (31.12.21) Koulutusalat *) Koulutuksen järjestäjä h.k. k. y.l.h. l. t.l. l.y. s.t.l. m.r.t. Jalasjärven kunta Järviseudun koulutuskuntayhtymä Korpisaaren säätiö Kuortaneen urheiluopistosäätiö Lapuan kristillisen opiston kannatusyhdistys ry. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Suomen Yrittäjäopiston Kannatus Oy Suupohjan koulutuskuntayhtymä Teak Oy Koulutusalan järjestäjiä yhteensä ja maakunnan kokonaisopiskelijamäärä 2 2 4 4 5 3 3 3 Opisk. määrä 1 634 7 8 6 4 395 15 715 3 6 144 *) h.k.= humanistinen ja kasvatusala, k.= kulttuuriala, y.l.h.= yhteiskuntatiet., liiketalouden ja hallinnon ala, l.= luonnontieteiden ala, t.l.= tekniikan ja liikenteen ala, l.y.= luonnonvara- ja ympäristöala, s.t.l.= sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, m.r.t.= matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Lähde: OKM/Koute-raportti. 21. Maakunnassa toimii myös Hengitysliitto Heli ry (Uusimaa), jonka järjestämisluvan mukainen paikkakunta on myös Alavus. Vuoden 29 alusta lähtien tapahtuneet järjestäjäverkon muutokset Vuoden 29 alusta lukien Seinäjoen koulutuskuntayhtymään yhdistyivät Härmänmaan ammatti-instituutti, Kurikan ammattioppilaitos ja Suomenselän koulutuskuntayhtymä. Valtion ylläpitämä Alavuden erityisammattikoulu siirrettiin Hengitysliitto Heli ry:n ylläpidettäväksi 1.1.29 alkaen. Maakunnassa toimii tällä hetkellä yhdeksän ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää, joista kuntayhtymiä on kolme, kuntia yksi ja yksityisiä järjestäjiä viisi. Yksityisistä koulutuksen järjestäjistä säätiöitä on kaksi, osakeyhtiöitä myös kaksi ja yhdistyksiä yksi. 113
Taulukko 14. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät ja järjestämisluvan opiskelijamäärät 1.1.211 lukien Järj.luvan vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä 1.1.211 lukien Koulutuksen järjestäjä Jalasjärven kunta 1 Järviseudun koulutuskuntayhtymä 634 Korpisaaren Säätiö 7 Kuortaneen urheiluopistosäätiö 8 Lapuan kristillisen opiston kannatusyhdistys ry. 6 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä 4 395 Suomen yrittäjäopiston kannatus Oy 15 Suupohjan koulutuskuntayhtymä 715 Teak Oy 3 Yhteensä 6 144 Lähde: OKM/Koute-raportti. 21. Paras-hankkeen väestöpohjavaatimus/maakunnan ammatillisen koulutuksen järjestäjät - ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/27) mukaan kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään noin 5. Lain mukaan kuntien on ryhdyttävä toimenpiteisiin mainitun väestöpohjavaatimuksen toteuttamiseksi tekemällä kuntaliitoksia ja perustamalla kuntien yhteistoiminta-alueita. Vuoden 29 alusta lukien maakunnassa toimivista kolmesta kuntayhtymästä kaksi (Järviseudun koulutuskuntayhtymä ja Suupohjan koulutuskuntayhtymä) ei täytä väestöpohjavaatimusta (vuoden 21 väestötiedot). Koulutuksen järjestäjänä toimiva yksittäinen kunta (Jalasjärven kunta) ei myöskään täytä väestöpohjavaatimusta. Järviseudun koulutuskuntayhtymän väkiluku vuonna 21 oli 37 298 ja Suupohjan koulutuskuntayhtymän väkiluku oli 56 795. Suupohjan koulutuskuntayhtymän jäsenistä lähes kaikki ovat jäsenenä myös joko Svenska Österbottens Förbund för utbildning och kultur -nimisessä kuntayhtymässä tai Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä. Kuntien päällekkäisten kuntayhtymäjäsenyyksien vuoksi Suupohjan koulutuskuntayhtymän asukasmäärä jää alle puitelain 5 asukkaan. Maakunnan kuntayhtymistä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä ylittää ainoana 5 asukkaan rajan. Vuonna 28 koulutuskuntayhtymän asukasmäärä oli yli 15 asukasta. Vuoden 29 alusta tapahtuneiden koulutuksen järjestäjien yhdistymisten seurauksena kuntayhtymän asukasmäärä on 213 831 asukasta (31.12.21). Jalasjärven kunta on ainut maakunnan alueella oleva yksittäinen kunta, joka toimii ammatillisen koulutuksen järjestäjänä (1 opiskelijapaikkaa). Vuoden 21 lopussa kunnan väkiluku oli 8 22. 114
Ammatillisen koulutuksen toteutuneet opiskelijamäärät vuonna 21 Taulukko 15. Maakunnan koulutuksen järjestäjien ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät (tutkintotavoitteinen koulutus) koulutusaloittain (järjestäjän kotipaikka on Etelä-Pohjanmaa) Hum. ja kasvat. Opiskelijamäärät koulutusaloittain, toteuma valtionosuustilastoissa (opetussuunnitelmaperusteinen ja näyttötutkintona suor. amm. perustutkintoon valmistava koulutus) vuonna 21 Kultt. Yht.kunt.tiet, liiket. ja hall. Luonnon tiet. Tekniik. ja liiken. Luonnonvaraja ymp. Sos-., terv.- ja liikunta Matk.-, ravits.- ja tal. Koulutusalojen k-a 134 348 649 235 2 782 4 87 572 5 99 Lähde: Tampereen yliopiston tietokonekeskus/valos -tiimi. 21. Tutkintotavoitteisen koulutuksen kokonaistoteuma maakunnassa oli 6 52 opiskelijaa, kun otetaan huomioon Hengitysliitto Heli ry:n (Uusimaa) toteuma 62 opiskelijaa Etelä- Pohjanmaalla. Lisäksi ei-tutkintotavoitteisessa koulutuksessa (vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus ja kotitalousopetus) oli yhteensä 94 opiskelijaa. Kun otetaan huomioon, Hengitysliitto Heli ry:n (Uusimaa) 39 opiskelijaa, Etelä- Pohjanmaan ei-tutkintotavoitteisen koulutuksen kokonaistoteuma oli 123 opiskelijaa. Etelä-Pohjanmaan kokonaistoteuma (tutkintotavoitteinen ja ei-tutkintotavoitteinen) oli 6 185 opiskelijaa, kun otetaan huomioon maakunnan järjestäjien toteuma 6 84 ja muun maakunnan järjestäjän toteuma 11 opiskelijaa. Taulukko 16. Tutkintotavoitteisen ja ei-tutkintotavoitteisen ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen toteutuneet opiskelijamäärät ja lisäkoulutuksen opiskelijatyövuodet (järjestäjän kotipaikka on Etelä-Pohjanmaa) amm. peruskoulutus amm. lisäkoulutus oppilait.muot. 1) oppisop. 2) oppilait.muot. 3) oppisop. 2) Etelä-Pohjanmaa opisk. opisk. opisk.työ.vuosi opisk. Jalasjärven kunta 1 1 387 193,7 127 Järviseudun koulutuskuntayhtymä 664 95 15,1 246 Korpisaaren säätiö 72 32,6 Kuortaneen urheiluopistosäätiö 86 79,8 Lapuan kristillisen opiston kannatusyhdistys ry. 62 36,5 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä 4 29 184 367,8 513 Suomen yrittäjäopiston kannatus Oy 145 2 237,7 93 Suupohjan koulutuskuntayhtymä 721 77 8,1 132 Teak Oy 34 126,5 Yhteensä 6 84 1 745 1 98 1 111 1) Ammatillisen peruskoulutuksen toteutuneet opiskelijamäärät vuonna 21 (aritm, ka). 2) Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen toteutuneet oppisopimusopiskelijamäärät vuonna 21. 3) Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien määrä koostuu toteumasta 1.1. 2.9.21 ja arviosta 21.9. 31.12.21 (vos). Lähde: VOS-raportit: OPH. Rahoitustiedot 29. 21. Ammatillinen erityisopetus vuonna 21 Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ammatillisessa erityisopetuksessa oli yhteensä 83 opiskelijaa, joista ammatillisissa oppilaitoksissa 72 ja ammatillisissa erityisoppilaitoksissa 11 sen jälkeen kun on huomioitu toisen maakunnan järjestäjän toteuma. Näiden osuus kaikista maakunnan ammatillisen peruskoulutuksen oppilaitosmuotoisen koulutuksen opiskelijoista oli 12,9 %, joka on alle maan keskiarvon (14 %). Maakunnan erityisopiskelijoista opiskeli Hengitysliitto Heli ry:n toimipisteissä Alavudella 84 ja Seinäjoella 17 opiskelijaa, joka on 12,8 % alueen kaikista erityisopiskelijoista. 115
Taulukko 17. Ammatillisen koulutuksen erityisopiskelijat Ammatillisen peruskoulutuksen erityisopiskelijat (oppilaitosmuotoinen koulutus) Erityisopiskelijoiden määrä maakunnassa, yhteensä 83 Ammatillisten erityisoppilaitosten erityisopiskelijoiden määrä 11 Muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien erityisopiskelijoiden määrä 72 Erityisopiskelijoiden osuus maakunnan kokonaisopiskelijamäärästä 12,7 % Lähde: Tampereen yliopiston tietokonekeskus/valos -tiimi. 21. Kysely koulutuksen järjestäjille. OKM. 21. 211. Etelä-Pohjanmaalla toimi Hengitysliitto Heli ry:n ylläpitämä ammatillinen erityisoppilaitos. Opiskelijamäärä Alavudella oli 84 ja maakunnan toisessa opetuspisteessä Seinäjoella oli 17 opiskelijaa. Maakunnan erityisopiskelijoiden osuutta kokonaisopiskelijamäärästä laskettaessa on käytetty kokonaistoteumaa 6 185 opiskelijaa. Taulukko 18. Hengitysliitto Heli ry:n opetuspaikkakunnat ja toteutuneet opiskelijamäärät Etelä-Pohjanmaalla Opiskelijamäärä yht. Järjestämisluvan kunnat, joissa lupa järjestää koulutusta ja opiskelijamäärät Muut opetuspisteet ja opiskelijamäärät 1 475 E-Pohjanmaa Alavus 84 E-Pohjamaa Seinäjoki 17 Lähde: Kysely koulutuksen järjestäjille. OKM. 21. 1.11.2 Muu koulutus Lukiokoulutus Taulukko 19. Lukiokoulutuksen järjestäjät vuonna 21 Etelä-Pohjanmaa Koulutuksen järjestäjä Omistaja Opiskelijamäärä Alajärven kaupunki Alavuden kaupunki Evijärven kunta Ilmajoen kunta Jalasjärven kunta 312 214 68 197 138 Kauhajoen kaupunki Kauhavan kaupunki Kuortaneen kunta Kurikan kaupunki Lappajärven kunta 193 33 181 215 63 Lapuan kaupunki Seinäjoen kaupunki Teuvan kunta Ähtärin kaupunki 249 1 266 99 122 Yhteensä 3 62 Lähde: VOS -raportit. OPH. 21. Korkeakoulut Maakunnassa toimii Seinäjoen ammattikorkeakoulu, joka on Seinäjoen ammatillisen korkea kouluopetuksen kuntayhtymän ylläpitämä ja jolla on kuusi toimipaikkaa eri puolilla maakuntaa (taulukko 11). Maakunnassa ei toimi omaa yliopistoa. 116
Taulukko 11. Ammattikorkeakoulun toimipaikat ja koulutusalat vuonna 29 Etelä-Pohjanmaa Seinäjoen amk h.k. k. y.l.h. l. t.l. l.y. s.t.l. m.r.t. Ilmajoki Kauhajoki Kauhava Kurikka Seinäjoki Ähtäri h.k.= humanistinen ja kasvatusala, k.= kulttuuriala, y.l.h.= yhteiskuntatiet., liiketalouden ja hallinnon ala, l.= luonnontieteiden ala, t.l.= tekniikan ja liikenteen ala, l.y.= luonnonvara- ja ympäristöala, s.t.l.= sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, m.r.t.= matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Lähde: AMKOTA. 21. Kansanopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja taiteen perusopetuksen järjestäjät vuonna 21 Taulukko 111. Kansanopistot Kansanopisto Omistajatyyppi Ylläpitäjä Etelä-Pohjanmaan opisto yksityinen Ilmajoki Korpisaaren säätiö Kauhajoen ev.kansanopisto yksityinen Kauhajoki Kauhajoen evankelisen opiston kannatusyhdistys ry Lapuan kristillinen opisto yksityinen Lapua Lapua kristillisen opiston kannatusyhdistys ry Lehtimäen opisto yksityinen Alajärvi Erityiskansanopistojen kannatusyhdistys ry Lähde: OPH. Rahoitustiedot 21. 211. Taulukko 112. Liikunnan koulutuskeskus Liikunnan koulutuskeskus Omistaja tyyppi Kuortaneen urheiluopistosäätiö yksityinen Kuortane Lähde: OPH. Rahoitustiedot 21. 211. Taulukko 113. Opetustuntikohtaista valtionosuutta saavat taiteen (kuvataiteen, musiikin ja tanssin) perusopetuksen järjestäjät. Koulutuksen järjestäjä Omistajatyyppi Musiikki Tanssi Kuvataide Alajärven kaupunki Alajärvi 3 Et.-Pohjanmaan mus.op.kann.oy Seinäjoki 1 Yksityinen Kauhajoen kaupunki Kauhajoki 3 Kauhavan kaupunki Kauhava 3 Lapuan kaupunki Lapua 3 Lähde: Tampereen yliopiston tietokonekeskus/valos -tiimi.21. 1.11.3 Maakunnan koulutus- ja toimialarakenne ja väestöennuste Etelä-Pohjanmaan maakunnan työllisyyden ja talouden kehitys on ollut myönteistä, mutta nyt laskusuhdanteen myötä työttömyys maakunnan eri seutukunnissa on noussut nopeammin kuin keskimäärin koko maassa Vuoden 21 aikana työttömyysaste on kuitenkin laskenut alle maan keskiarvon. Maakunnan kehitys on kaksijakoista, sillä väestö ja työvoima kasvavat enää Seinäjoen seutukunnassa, jossa nettomuutto kasvoi vuonna 29 edelliseen vuoteen verrattuna. Muissa maakunnan seutukunnissa muuttoliike on tappiollista ja työikäinen väestö vähenee voimakkaasti. Työvoiman poistuma on maan keskiarvoa nopeampaa kaikissa seutukunnissa. (Maakuntien suhdannekehitys 28 21. TEM analyyseja. 23/21.) Etelä-Pohjanmaan maakunnan nuorten 2 24-vuotiaiden ikäluokassa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittamattomien osuus on 15 %, mikä on selvästi pienempi kuin 117
koko maan vastaava luku (19 %). Laajemmassa 2 59-vuotiaiden ikäluokassa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittamattomien osuus maakunnassa on 17 %, mikä on myös pienempi kuin koko maan vastaava luku (2 %). Ammatillinen koulutus 47 % Korkea-aste yhteensä 6 % Perusaste 15 % Lukiokoulutus 32 % Korkea-aste 13 % Opistoaste ja ammatillinen korkea-aste 15 % Perusaste 17 % Lukiokoulutus 6 % Ammatillinen koulutus 49 % Kuvio 51. Etelä-Pohjanmaan maakunnan Kuvio 52. Etelä-Pohjanmaan maakunnan 2 24-vuotiaiden koulutusrakenne vuonna 28 2 59-vuotiaiden koulutusrakenne vuonna 28 Lähde: Tilastokeskus. 21. Lähde: Tilastokeskus. 21. Vuonna 29 maakunnan toimialat työllisten määrän (84 7) mukaan laskettuna olivat suuruusjärjestyksessä: terveys- ja sosiaalipalvelut, teollisuus; sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto yms. sekä maatalous, metsätalous, kalatalous- ja kaivostoiminta. Viimeksi mainitun prosentuaalinen osuus on poikkeuksellisen suuri verrattuna muihin maakuntiin. Noin kolmasosa Suomen maa- ja metsätalouden työpaikoista on Etelä-Pohjanmaalla ja sen naapurimaakunnissa. Etelä-Pohjanmaa on myös maakunta, jossa naisten työttömyysaste on ollut vuodesta 1994 lähtien korkeampi kuin miesten; naisvaltaisia palvelualojen työpaikkoja on vähän kokonaistyöpaikoista. Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 3 % Toimiala tuntematon % Muu palvelutoiminta 4 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 18 % Koulutus 7 % Liike-elämän palvelut 6 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala 2 % Informaatio ja viestintä 1 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2 % Kuljetus ja varastointi 5 % Maatalous, metsätalous kalatalous; kaivostoiminta 13 % Teollisuus; sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto yms. 22 % Rakentaminen 6 % Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 11 % Kuvio 53. Etelä-Pohjanmaan maakunnan toimialarakenne vuonna 29 Lähde: Tilastokeskus. 21. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien painopistealueita ja työnjakoa on tarkasteltu vuosien 29 ja 21 koulutusvolyymia koskevien tietojen perusteella (ko. maakunnan taulukot edellä) sekä sen perusteella, miten ammatillisen koulutuksen käyttömenojen rahoitus on jakautunut eri koulutusmuotojen kesken (vuoden 29 kustannustiedot liite 3). Maakunnan koulutustarjonta kattaa kaikki koulutusalat. Opiskelijamäärältään suurin ja koulutustarjonnaltaan laajin koulutusala on tekniikan ja liikenteen ala (2 797 opiskelijaa ammatillisessa peruskoulutuksessa). Monialaisia (3 7 eri alaa) koulutuksen järjestäjiä on kuusi ja 1 2 koulutusalaa tarjoavia on kahdeksan koulutuksen järjestäjää. Useilla koulutuksen järjestäjillä on samoja koulutusaloja, esim. tekniikan ja liikenteen alan koulutusta 118
ja matkailu-, ravitsemus- ja talousalan koulutusta. Maakunnassa painopiste on oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. Maakunnassa toimii monialainen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, joka on myös Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ylläpitämä. Ongelmallista maakunnassa on tarjotun koulutuksen vetovoimaisuus, joka on valtakunnallista keskiarvoa heikompaa. Työelämän tarpeet eivät myöskään kaikilta osin toteudu, koska joillakin aloilla nuoret eivät hakeudu työelämän kaipaamille aloille, vaan elinkeinoelämä kärsii työvoimapulasta. 199 198 197 196 195 194 193 192 v. 21 v. 215 v. 22 v. 225 Koko väestö 193 53 194 341 195 937 197 76 Kuvio 54. Etelä-Pohjanmaan maakunnan väestöennuste vuosille 21 225 Lähde: Tilastokeskus. 21. 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 v. 21 v. 215 v. 22 v. 225 16-21-vuotiaat 14 827 13 354 12 858 13 173 16-18-vuotiaat 7 739 6 79 6 73 6 964 Kuvio 55. Etelä-Pohjanmaan maakunnan nuorten ikäluokkien väestöennuste vuosille 21 225 Lähde: Tilastokeskus. 21. Etelä-Pohjanmaan väkiluku vuonna 29 oli 193 524. Vuonna 29 maakunnassa oli 1 838 ulkomaan kansalaista, mikä on,9 % maakunnan koko väestöstä. Etelä-Pohjanmaalla ulkomaalaisten osuus väestöstä on pienin verrattuna muihin maakuntiin. Vuonna 29 oli ammatillisessa peruskoulutuksessa (sis. oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen) 562 opiskelijaa, joiden äidinkieli on joku muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Opiskelijamäärään sisältyvät myös kv-vaihdon opiskelijat. Maakunnassa oli vuonna 29 286 ja vuonna 21 254 vailla kotikuntaa olevaa opiskelijaa. Koulutuksen järjestäjä, jolla on lupa maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen järjestämiseen, ei vuonna 21 järjestänyt tätä valmistavaa koulutusta. Väestöennusteen mukaan maakunnan väestömäärä alkaa 119
nousta hitaasti vuodesta 212 ja väestön kasvu lisääntyy vuoden 215 jälkeen. (kuvio 54). Nuorten (16 18 ja 16 21-vuotiaiden ikäluokat) määrän ennustetaan laskevan tasaisesti vuoteen 22 asti (kuvio 55). 1.11.4 Maakunnan kehittämissuunnitelmat ja koulutuksen järjestäjien kannanotot ja suunnitelmat Maakuntaliiton maakuntaohjelmassa vuosille 211 214 todetaan, että työmarkkinoille ja koulutukseen tulevien nuorten ikäluokkien koko maakunnassa pienenee ja näin ollen ammatilliseen sekä lukiokoulutukseen hakeutuu entistä vähemmän nuoria. Maakunnan muuttotappio ja ikäluokkakehitys on suuri haaste koulutuksen järjestämiselle. Muuttovoittokuntia ovat olleet Seinäjoki, Ilmajoki ja Lapua. Maakuntaohjelmassa kiinnitetään huomiota lisäksi maakunnan epätasaiseen 16 18-vuotiaiden määrän kehitykseen vuosina 211 214. Seinäjoen seutukunnassa ko. ikäluokka pienenee vähiten, -1 % ja eniten Järviseudulla -21 %. Kunnista suurin 16 18-vuotiaiden pieneneminen tapahtuu Lappajärvellä ollen -32 %. Koko maakunnassa kyseisen ikäluokan pienemisen arvioidaan olevan 353 nuorta vuosina 211 214. (Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma 211 214). Tässä tilanteessa maakuntaohjelmassa arvioidaan aikuiskoulutuksen merkityksen kasvavan ja nuorisoasteen koulutuksen järjestämistapojen tarvitsevan uudelleen arviointia. Erilaisten koulutusmuotojen, kuten oppisopimuskoulutuksen sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen, rooli vahvistuu. Ensisijaisena tavoitteena maakuntaohjelmassa mainitaan laadukkaiden koulutuksen sisältöjen kehittämisen työelämän tarpeista lähtien. Osaamisen ja tutkimuksen ennakointi työelämälähtöisesti on yksi tulevaisuuden haasteista. Maakuntaohjelmassa halutaan vahvistaa avointa keskustelua toisen asteen koulutuksen sisällöistä, työnjaosta ja koulutusrakenteiden kehittämistä koskien myös lukiokoulutusta. Maakunnassa halutaan varmistaa 1 % koulutustakuu nuorille. Koulutuksen järjestäjät ovat toimittaneet vuoden 29 loppuun mennessä pyydetyt seuraavan vaiheen suunnitelmat. Opetusministeriö on saanut lisäksi informaatiota meneillään olevista suunnitelmista ja käynyt neuvotteluja koulutuksen järjestäjien kanssa. Maakunnan kolme aikuiskoulutuksen järjestäjää katsovat toimivansa valtakunnallisina koulutuksen järjestäjinä, joten yhdistymistä ei pidetä tarpeellisena vaan koulutustoimintaa halutaan jatkaa yhteistyötä tiivistämällä. Etelä-Pohjanmaan kaikki kansanopistot katsovat itselleen toimivammaksi ratkaisuksi säilyä itsenäisinä koulutuksen järjestäjinä. Jalasjärven kunta Järjestäjän tavoitteena on jatkaa itsenäisenä ja monipuoliset yhteistyöverkostot omaavana organisaationa. Sen tavoitteena on toimia muutoin vahvana koulutuksen toteuttajana, jolla on edellytykset ja kyky kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin. Järviseudun koulutuskuntayhtymä yhtymä on muodostettu vuonna 23 kokoamalla kolmen aikaisemman koulutuksen järjestäjän ylläpitämät oppilaitokset yhdeksi koulutuskuntayhtymäksi ja yhdeksi ammatilliseksi oppilaitokseksi. Omistajakuntien tavoite on edelleen säilyttää Järviseudun koulutuskuntayhtymä alueensa itsenäisenä ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Järviseudun koulutuskuntayhtymä jatkanee selvitystyön tekemistä Suupohjan koulutuskuntayhtymän kanssa 5 asukkaan väestöpohjavaatimuksen vuoksi. 12
Korpisaaren säätiö Järjestäjä ylläpitää Etelä-Pohjanmaan Opistoa ja Ala-Könni Opistoa. Etelä-Pohjanmaan Opisto on maakunnallinen ja sitoutumaton aikuisoppilaitos Ilmajoella ja Ala-Könni Opisto on Kaus tisilla toimiva Etelä-Pohjanmaan filiaalioppilaitos, joka on erikoistunut lähinnä kansanmusiikkiin. Opiston mukaan sillä on vahva alueellinen asema aikuiskoulutuksen piirissä ja sen tavoitteena on toimia jatkossa nykyiseltä omistajapohjalta ja kehittää toimintaansa ja yhteistyösuhteitaan alueellisesti ja valtakunnallisesti. Kuortaneen Urheiluopistosäätiö Säätiö järjestää ammatillista perus- ja lisäkoulutusta sekä vapaan sivistystyön mukaista koulutustoimintaa. Verkostoyhteistyön ja kehittämisen näkökulmasta liikunnan koulutuskeskukset ovat laatineet yhteisen strategiaohjelman (Urheiluopistoverkosto 21-luvulla. OPM:n julkaisuja 29:41). Strategiaohjelman pohjalta Kuortaneen Urheiluopistosäätiön tavoitteena on tiivistää koulutuskeskusten yhteistyötä ja tehostaa omaa toimintaa tarkoituksenmukaisen profiloitumisen kautta. Toimintaa tulee jatkaa tulevaisuudessa nykyisen toimintarakenteen pohjalta. Lapuan kristillisen opiston kannatusyhdistys ry Järjestäjä katsoo, että se ei aio tässä vaiheessa osallistua ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseen ja yhdistyä toisten alueen järjestäjien kanssa. Kannatusyhdistys katsoo, että opisto riittävän vahva ja monialainen ammatillisen koulutuksen toimija jatkamaan toimintaansa itsenäisenä koulutuksen järjestäjänä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Järjestäjä on yhdistynyt Kurikan ammattioppilaitoksen kuntayhtymän, Härmänmaan ammatti-instituutin koulutuskuntayhtymän ja Suomenselän koulutuskuntayhtymän kanssa. Lisäksi SEDU tekee aktiivisesti yhteistyötä alueensa muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä on osallistunut laajentumisselvityksiin Suupohjan koulutuskuntayhtymän, Etelä-Pohjanmaan opiston, Lapuan Kristillisen opiston ja Kuortaneen Urheiluopiston kanssa. Seinäjoen koulutuskuntayhtymällä ei ole tässä vaiheessa kuitenkaan suunnitelmia ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kokoamiseksi 1.1.29 tapahtuneen laajentumisen jälkeen. Suupohjan koulutuskuntayhtymä Järjestäjä on teettämänsä selvityksen (Marja Naaranoja; Koulutusjärjestelmän selvitys. 29) perusteella päätynyt esittämään kuntayhtymän säilyttämistä itsenäisenä koulutusorganisaationa. Mikäli yhteistyöhön perustuvaa ammattiopistostrategiaa ei katsota toimivaksi ja riittäväksi ammattiopistostrategian toteuttamiseksi, kuntayhtymän omistajakunnat ovat valmiita harkitsemaan organisatorisia vaihtoehtoja seudulla toimivien oppilaitosten ja niiden omistajayhteisöjen kanssa seudullisen koulutuksen järjestäjän muodostamiseksi. Suomen yrittäjäopiston kannatus Oy Järjestäjä ei vastannut opetusministeriön kyselyyn vuoden 29 loppuun mennessä. Aiemman vastauksen mukaan toiminnan perustana on yrittäjyyskoulutus niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Yrittäjäopisto tekee yhteistyötä eri koulutuksen järjestäjien kanssa aina kulloisenkin koulutustarpeen mukaan. Sen tavoitteena on jatkaa tulevaisuudessa nykyisen verkostomaisen toimintatavan mukaisesti ja siten sillä ei ole tarvetta yhdistyä. 121
Teak Oy Järjestäjän ylläpitämä Teuvan aikuiskoulutuskeskus on Teuvan kunnan omistama osakeyhtiö. Teak Oy:n mukaan se on valtakunnallinen aikuiskoulutuskeskus, jonka koulutus ei rajoitu pelkästään Etelä-Pohjanmaalle, vaan sen toiminta ulottuu eri puolelle Suomea. Teak Oy:n mukaan alueella on käyty neuvotteluja järjestäjäverkon kehittämiseksi. Sen mukaan alueella ei tarvita suurempia organisatorisia muutoksia, vaan yhteistyötä tiivistämällä saavutetaan parhaimmat edut. Seudulla tulee myös poistaa koulutukselliset päällekkäisyydet ja linjata aikuiskoulutuksen koordinointi. 1.11.5 Johtopäätöksiä Etelä-Pohjanmaan ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjäverkko selkiintyi ja vahvistui vuoden 29 alusta tapahtuneiden järjestäjäfuusioiden myötä. Etelä-Pohjanmaalle on nyt koottu laajapohjainen alueellinen ammattiopisto. Maakunnan noin 6 1 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkaa jakaantuvat koulutuksen järjestäjille niin, että monialainen, alueellinen ammattiopisto vastaa lähes 4 4 opiskelijasta. Loput paikat hajaantuvat selvästi pienemmille koulutuksen järjestäjille. Maakunnassa on edelleen liikaa koulutuksen järjestäjiä suhteessa maakunnan väkilukuun, tulevaan ikäluokkakehitykseen ja ammatillisen koulutuksen vetovoimaan sekä kysyntään. Koulutuksen järjestäjien koulutustarjonta on myös päällekkäistä. Etelä-Pohjanmaan maakunnan ja eri seutukuntien kehitysnäkymien perusteella järjestäjäverkon kokoamista on jatkettava laajapohjaisen alueellisen ammattiopiston puitteissa. 122
1.12 Pohjanmaa 1.12.1 Ammatillinen koulutus Vuonna 21 Pohjanmaalla oli kuusi ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää. Näistä kuudesta ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjästä yksi oli kunnan, kuntayhtymiä kaksi, yksityisiä, joista kaksi oli yhdistyksiä ja yksi osakeyhtiö. Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa oli 5 125 opiskelijaa. Kevään 21 toisen asteen yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen oli ensisijaisia hakijoita suhteessa aloituspaikkoihin 1,14, mikä on alle koko maan vastaavan luvun 1,39. Taulukko 114. Ammatillisen koulutuksen järjestämislupien koulutusalat ja vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä (31.12.21) Koulutuksen järjestäjä Fria kristiliga folkhögskolföreningen r.f. Folkhälsan Botnia Ab Optima samkommun Svenska Österbottens Förbund för utb. och kultur Vaasan kaupunki Österbottens sv. kristliga folkhögskolesällskap r.f. Koulutusalan järjestäjiä yhteensä ja maakunnan kokonaisopiskelijamäärä Koulutusalat *) h.k. k. y.l.h. l. t.l. l.y. s.t.l. m.r.t. 4 3 3 3 3 2 4 3 Opisk. määrä 4 4 1 25 1 425 2 37 45 5 125 *) h.k.= humanistinen ja kasvatusala, k.= kulttuuriala, y.l.h.= yhteiskuntatiet., liiketalouden ja hallinnon ala, l.= luonnontieteiden ala, t.l.= tekniikan ja liikenteen ala, l.y.= luonnonvara- ja ympäristöala, s.t.l.= sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, m.r.t.= matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Lähde: OKM/Koute-raportti. 21. Lisäksi maakunnassa on Hengitysliitto Heli ry:n (Uusimaa) opetuspiste. Vuoden 29 alusta lähtien tapahtuneet järjestäjäverkon muutokset Vuoden 29 alusta lukien maakunnassa on kuusi ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää. Pohjanmaalla toimivaa ammatillista koulutusta koottiin yhteen 1.1.29 alkaen laajapohjaiseksi koulutusorganisaatioksi, kun kahden ruotsinkielisen koulutuksen järjestäjän (Samkommunen för utbildning i Sydösterbotten (Vocana) ja Korsnäsin kunta) koulutustehtävät siirrettiin Svenska Österbottens Förbund för utbildning och kultur -nimiselle koulutuksen järjestäjälle. Korsnäsin kunnalta siirrettiin 15 opiskelijapaikkaa Aell Utbildning Ab:lle (Uusimaa). Tammikuussa 29 valmistui Utvecklingsbehoven inom den yrkesinriktade grund-, tilläggs- och yrkeshögskole utbildningen inom idrott på svenska i Finland -selvitys, jossa ehdotettiin yhteistä ylläpitäjää Norrvalla Folkhälsan Ab:lle ja Solvalla Utbildning Ab:lle (Uudellamaalla). Mukaan yhdistymiskuvioon tuli myös Folkhälsan, joka omisti Norrvallan laitokset ja myös osan Solvallasta. Norrvalla Folkhälsan Ab yhdistyi 31.12.29 Folkhälsan Botnia Ab:n kanssa. Molemmat oppilaitokset jatkavat toimintaansa, mutta uusi ylläpitäjä on Folkhälsan Utbildning Ab (Uusimaa). 123
Taulukko 115. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät ja järjestämisluvan opiskelijamäärät 1.1.211 lukien Järj.luvan vuotuinen kokonais- Koulutuksen järjestäjä opiskelijamäärä 1.1.211 lukien Fria kristliga folkhögskolföreningen r.f. 4 Optima samkommun 1 25 Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur 1 425 Vaasan kaupunki 2 37 Österbottens svenska kristliga folkhögskolesällskap r.f. 45 Yhteensä 5 85 Lähde: OKM/Koute-raportti. 21. Paras-hankkeen väestöpohjavaatimus/maakunnan ammatillisen koulutuksen järjestäjät - ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/27) mukaan kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään noin 5. Lain mukaan kuntien on ryhdyttävä toimenpiteisiin mainitun väestöpohjavaatimuksen toteuttamiseksi tekemällä kuntaliitoksia ja perustamalla kuntien yhteistoiminta-alueita. Koulutuksen järjestäjänä toimiva yksittäinen kunta Vaasan kaupunki täyttää väestöpohjavaatimuksen (59 582 asukasta). Vaasa on kuitenkin jäsenenä myös Svenska Österbottens Förbund för utbildning och kultur -nimisessä kuntayhtymässä. Maakunnassa toimivista kuntayhtymistä Svenska Österbottens Förbund för utbildning och kultur -koulutuskuntayhtymän asukasmäärä oli 185 319 ja Optima samkommun kuntayhtymän asukasmäärä oli 98 13. Kumpikaan näistä koulutuksen järjestäjistä ei täytä muodollisesti väestöpohjavaatimusta, koska niiden jäsenet ovat jäsenenä myös muissa koulutuskuntayhtymissä. Optima samkommunin kaikki jäsenkunnat ovat jäseninä myös Svenska Österbottens Förbund för utbildning och kultur koulutuskuntayhtymässä. Lisäksi suurin osa kunnista, erityisesti väestömäärältään suuret kunnat ovat jäsenenä myös Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymässä. Kuntien päällekkäisten kuntayhtymäjäsenyyksien vuoksi sekä Optima samkommunin että Svenska Österbottens Förbund för utbildning och kultur -koulutuskuntayhtymien jäsenkuntien asukasmäärä jää alle puitelain 5 asukkaan. Myös niiden jäsenkuntien ruotsinkielisen väestön määrä jää alle 5 asukkaan. Ammatillisen koulutuksen toteutuneet opiskelijamäärät vuonna 21 Taulukko 116. Maakunnan koulutuksen järjestäjien ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät (tutkintotavoitteinen koulutus) koulutusaloittain (järjestäjän kotipaikka on Pohjanmaa) Opiskelijamäärät koulutusaloittain toteuma valtionosuustilastoissa (opetussuunnitelmaperusteinen ja näyttötutkintona suor. amm. perustutkintoon valmistava koulutus) vuonna 21 Hum. ja Yht.kunt.tiet, Luonnon Tekniik. ja Luonnonvara- Sos-., terv.- Matk.-, Koulutuskasvat. Kultt. liiket. ja hall. tiet. liiken. ja ymp. ja liikunta ravits.- ja tal. alojen ka 87 275 387 265 1 979 27 1 98 537 4 898 Lähde: Tampereen yliopiston tietokonekeskus/valos -tiimi. 21. Tutkintotavoitteisen koulutuksen kokonaistoteuma maakunnassa oli 4 888 opiskelijaa, kun otetaan huomioon Optima samkommun -nimisen järjestäjän tutkintotavoitteisen koulutuksen toteuma muissa maakunnissa, 1 opiskelijaa. Lisäksi ei-tutkintotavoitteisessa koulutuksessa (vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus ja kotitalousopetus) 124