VUOSIKERTOMUS ÅRSBERÄTTELSE

1 VUOSIKERTOMUS ÅRSBERÄTTELSE 2012

2 Vuosikertomus 2012 Årsberättelse 2012 Julkaisija/Utgivare: Oy Botniarosk Ab Kuvat/Bilder: Oy Botniarosk Ab Painopaikka/Tryckeri: KTMP Ykkös-Offset, Vaasa 2013

3 Sisällysluettelo Innehållsförteckning 1. Jätehuoltoyhtiöstä/Om avfallshanteringsbolaget 1.1 Toimitusjohtajan katsaus 1.1 Verkställande direktörens översikt 4 1.2 Strategiatyö 1.2 Strategiarbete 5 1.3 Lyhyesti yhtiöstä 1.3 Bolaget i korthet 6 2. Palvelut ja tuotteet/service och produkter 2.1 Jätteiden keräys ja kuljetus 2.1 Insamling och transport av avfall 7 2.2 Käsittely ja hyödyntäminen 2.2 Behandling och återvinning 8 3. Sosiaalinen vastuu/socialt ansvar 3.1 Vuorovaikutus 3.1 Växelverkan 9 4. Ympäristövastuu/Miljöansvar 4.1 Jätekeskuksen ympäristövaikutukset 4.2 Avfallscentralens miljöpåverkan 10 5. Taloudellinen vastuu/ekonomiskt ansvar Tasekirja Balansbok 11-19 Vuosikertomus on toteutettu jätehuollon yhtenäisen raportoinnin periaatteita noudattaen. Årsberättelsen har upprättats enligt principerna för enhetlig rapportering inom avfallshanteringen.

4 1. JÄTEHUOLTOYHTIÖSTÄ 1.1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 1. OM AVFALLSHANTERINGSBOLAGET 1.1. VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT Kulunut vuosi oli merkittävä jätehuollon kehityksen osalta toimialueellamme. Pitkäaikainen tavoitteemme saada kierrätykseen ja sivupolttoaineeksi kelpaamaton jäte hyötykäyttöön on toteutunut. Jätteiden lajittelu keittiö- ja karkeajätteeksi on lopetettu, ja niiden tilalle on tullut poltettava jäte. Kuten aikaisemminkin lajitellaan yhdyskuntajätteestä erikseen kaikki materiaalihyötykäyttöön soveltuva jäte, mutta nyttemmin jäljelle jäävä jäte lajitellaan poltettavaksi jätteeksi. Alueella syntyvästä yhdyskuntajätteestä olemme kierrättäneet materiaalina ja hyötykäyttäneet energiana reilusti yli 90 %. Vuoden 2012 kokonaisjätemäärästä toimitettiin materiaali- ja energiahyötykäyttöön 84 %, ja kaatopaikalle sijoitettiin 16 %. Korkeisiin hyötykäyttölukuihin on päästy Oy Westenergy Ab:n valmistumisen ansiosta. Westenergy tuottaa jätteistä polttamalla höyryä, ja höyrystä Vaasan Sähkö Oy tuottaa kaukolämpöä ja sähköä. Westenergyn laitos valmistui ja otettiin käyttöön täysin suunnitelmien mukaisesti vuonna 2012. Botniarosk on yksi Westenergyn viidestä omistajajäteyhtiöstä 6,18 % omistusosuudella. Poltettavasta jätteestä saatava kaukolämpö vastaa noin kolmasosaa koko Vaasan kaukolämmön tarpeesta. Laitokseen toimitettavasta jätteestä tuotetaan vuodessa noin 80 GWh sähköä ja 280 GWh kaukolämpöä. Käytetty jätemäärä vastaa noin 65 000 tonnia kivihiiltä tai 40 000 tonnia öljyä. Kun jäte hyödynnetään asianmukaisessa laitoksessa polttamalla, saavutetaan sillä monenlaisia etuja. Tällä menettelyllä korvataan fossiilisia polttoaineita, säästetään kaatopaikkatilaa ja vähennetään kasvihuonepäästöjä. Uusi jätelaki tuli voimaan 1.5.2012. Uusitun jätelain mukaan tulee niiden kuntien, joissa on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus, päättää jätteenkuljetusjärjestelmästä uudelleen. Alueemme jätelautakunta on käsitellyt asian ja päättänyt, että alueella jatketaan kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Toiminta-alueen kunnissa on asiakkailla mahdollisuus valita kunnasta riippuen 1-2 jätteenkuljetusyrityksestä. Päätöksen yhteydessä poistui myös aiemmin voimassa ollut lautakunnan määrittelemä korkein mahdollinen jäteastian tyhjennyshinta, ja jatkossa lautakunta vahvistaa ainoastaan astiakohtaisen jätteenkäsittelyhinnan. Kuljetushinnasta sopivat kuljetusliike ja asiakas keskenään. Tähän saakka jätelautakunnan vahvistamassa taksassa on päätetty ainoastaan ekomaksusta, mutta vuonna 2013 voimaan tulee jätelautakunnan vahvistama jätetaksa, johon sisältyvät kaikki käsittelymaksut. Maksuihin ei tule tuossa yhteydessä korotuksia. Pakkausjätteen täydellisen tuottajavastuun voimaantulon vaikutus yhtiön järjestämään jätehuoltoon ei ole vielä täysin selvä. Pakkausjätteen täydellisen tuottajavastuun osalta siirtymäaika päättyy 2014. Kiitän asiakkaita, hallitusta, jätelautakuntaa ja kaikkia yhteystyötahoja, urakoitsijoita ja etenkin henkilökuntaa saavutetusta tuloksesta. Merja Rosendal, toimitusjohtaja Det gångna året var viktigt för utvecklingen av avfallshanteringen inom vårt verksamhetsområde. Vi har uppnått vårt långsiktiga mål att återvinna det avfall som varken kan återvinnas som material eller användas som stödbränsle. Sorteringen av avfallet i köks- och grovavfall har upphört, och i stället har vi infört ett system med brännbart avfall. Enligt tidigare modell sorteras allt avfall som lämpar sig för materialåtervinning för sig, men det avfall som blir över sorteras numera som brännbart avfall. Av det samhällsavfall som uppkommer inom området har vi återvunnit en bra bit över 90 procent som material och energi. Av den totala mängden avfall under 2012 gick 84 procent till material- och energiåtervinning, medan 16 procent lades på deponin. De höga återvinningssiffrorna uppnåddes tack vare färdigställandet av Oy Westenergy Ab. Westenergy producerar ånga genom att bränna avfallet, och av ångan producerar Vasa Elektriska Ab fjärrvärme och el. Westenergys anläggning blev klar och togs i drift helt enligt planerna under 2012. Botniarosk är ett av de fem avfallsbolag som är delägare i Westenergy med en ägarandel på 6,18 procent. Den fjärrvärme som fås från det brännbara avfallet motsvarar cirka en tredjedel av det totala fjärrvärmebehovet i Vasa. Av det avfall som levereras till anläggningen produceras cirka 80 GWh el och 280 GWh fjärrvärme per år. Den använda avfallsmängden motsvarar cirka 65 000 ton stenkol eller 40 000 ton olja. Att återvinna avfallet genom förbränning i en adekvat anläggning ger en rad fördelar. Denna metod ersätter fossila bränslen, sparar deponiutrymme och minskar utsläppen av växthusgaser. En ny avfallslag trädde i kraft den 1 maj 2012. Enligt den reviderade avfallslagen ska de kommuner där avfallstransporterna ordnas av fastighetsinnehavarna fatta ett nytt beslut om avfallstransportsystemet. Avfallsnämnden för vårt område har behandlat ärendet och beslutat att vi fortsätter med avfallstransporter i fastighetsinnehavarnas regi. Kunderna kan välja mellan ett eller två avfallstransportföretag beroende på vilken kommun de bor i. I samband med beslutet avskaffades även det maximipris för tömning av avfallskärl som tidigare har fastställts av nämnden. Framöver fastställer nämnden endast behandlingspriset per avfallskärl. Transportfirman och kunden kommer överens om transportpriset. I den taxa som fastställs av avfallsnämnden har nämnden hittills endast fattat beslut om ekoavgiften, men från och med 2013 innehåller avfallsnämndens avfallstaxa samtliga behandlingsavgifter. Inga avgiftshöjningar görs i samband med detta. Det är ännu inte helt klart hur det fulla producentansvaret för förpackningar kommer att påverka bolagets avfallshantering. Övergångsperioden för det fulla producentansvaret för förpackningar upphör 2014. Tack till kunderna, styrelsen, avfallsnämnden och alla samarbetspartner och entreprenörer samt i synnerhet till personalen för uppnådda resultat. Merja Rosendal, verkställande direktör

5 1.2 STRATEGIATYÖ 1.2 STRATEGIARBETE Botniarosk Oy on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jonka tehtävänä on hoitaa jätehuollon palvelutehtävät omistajakuntiensa puolesta. Tavoitteena on hoitaa jätehuolto tehokkaasti ja taloudellisesti voimassaolevaa lainsäädäntöä ja määräyksiä noudattaen. Yhtiö vastaa ensisijaisesti jätelain mukaan kunnan vastuulla olevien jätteiden vastaanottamisesta, käsittelystä, hyötykäyttöön ohjaamisesta sekä loppusijoituksesta. Yhtiö tarjoaa myös palveluja yrityksille. Lisäksi tehtäviin kuuluu neuvonta, tiedotus sekä toiminnan kehittäminen. Tärkeä perusta toiminnalle on jätteiden syntypaikkalajittelu jätehuoltomääräysten mukaisesti. Botniarosk Oy ylläpitää kattavaa hyötyjätteiden, vaarallisten jätteiden sekä kaatopaikkajätteen vastaanottoverkostoa, joka koostuu ekopisteistä, hyötykäyttöasemista sekä jätekeskuksesta. Jätteen hyötykäyttöön on panostettu, ja ainoastaan hyötykäyttöön kelpaamaton jäte sijoitetaan yhtiön kaatopaikalle. Palvelujen järjestämiseen ei käytetä verovaroja, vaan ne kustannetaan jätemaksutuloilla. Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella. Tärkeimpiä arvoja Botniarosk Oy:lle ovat jätteiden oikeaan paikkaan ohjaaminen, tyytyväiset asiakkaat, oikeudenmukainen kohtelu sekä kohtuulliset kustannukset. Näitä toteutetaan ylläpitämällä toimivaa jätteiden vastaanottoverkostoa, tiedotuksella sekä hoitamalla yhtiön talous hyvin. Keräyspisteet ovat asiamukaisia, toimivia ja pidetään siisteinä. Tiedotuksessa painotetaan selkeyttä ja asiallisuutta. Talouden hyvää hoitoa toteutetaan mm. suunnittelemalla ja kilpailuttamalla palvelut sekä yleisesti valvomalla kustannuksia. Suurimpia haasteita tulevaisuudessa ovat jätelainsäädännön muuttuminen sekä yleisesti tapahtuva tarpeiden muuttuminen, joka tarkoittaa alalla tapahtuvien muutosten aktiivista seurantaa sekä toimenpiteitä, jotta toiminta pysyy jatkuvasti ajan tasalla. Botniarosk Ab är ett kommunägt avfallshanteringsbolag som har till uppgift att sköta serviceuppgifterna inom avfallshanteringen för sina ägarkommuners räkning. Målet är att sköta avfallshanteringen på ett effektivt och ekonomiskt sätt i enlighet med gällande lagstiftning och föreskrifter. Bolaget ansvarar i första hand för mottagning, behandling, styrning till återvinning och deponering av det avfall vars hantering kommunen är ansvarig att ordna enligt avfallslagen. Bolaget erbjuder även service för företag. Till bolagets uppgifter hör även rådgivning, information och utveckling av verksamheten. En viktig grund för verksamheten är källsortering av avfallet i enlighet med avfallshanteringsbestämmelserna. Botniarosk Ab driver ett heltäckande nätverk av ekopunkter och återvinningsstationer samt en avfallscentral för mottagning av nyttoavfall, farligt avfall och deponiavfall. Fokus ligger på återvinning av avfallet, och på bolagets deponi läggs endast avfall som inte lämpar sig för återvinning. Servicen finansieras inte med skattemedel utan med avfallsavgifter. Bolaget drivs enligt självkostnadsprincipen. Botniarosk Ab:s viktigaste värderingar är styrning av avfallet till rätt behandling, nöjda kunder, rättvist bemötande och rimliga kostnader. Dessa uppnås genom ett välfungerande nätverk av mottagningsställen, information och god skötsel av bolagets ekonomi. Insamlingsställena ska vara ändamålsenliga och funktionella och hållas snygga och prydliga. Informationen ska vara tydlig och saklig. En god skötsel av ekonomin uppnår bolaget genom att planera och upphandla tjänsterna samtidigt som det håller ett öga på kostnaderna. De största framtida utmaningarna ligger i ändringarna i avfallslagstiftningen samt i förändrade behov över lag, vilket kräver att vi aktivt följer förändringarna i branschen och vidtar de åtgärder som dessa kräver. Oy Botniarosk Ab:n hallitus Oy Botniarosk Ab:s styrelse Harri Virtanen varapuh.joht./vice ordf. (Kauhajoki) Mauno Riihiluoma (Karijoki/Bötom) Jari Kallio (Teuva/Östermark) Sven Söderlund puh.joht./ordf. (Kristiinankaupunki/Kristinestad) Merja Rosendal tj/vd Kaarina Hautala (Kurikka), Valter Enqvist (Isojoki/Storå) Kuvasta puuttuvat / På bilden saknas Marita Koski (Kaskinen/Kaskö) Maj-Len Ragvals (Närpiö/Närpes)

1.3. LYHYESTI YHTIÖSTÄ 1.3. BOLAGET I KORTHET 6 Oy Botniarosk Ab on kahdeksan kunnan vuonna 1996 perustama jätehuoltoyhtiö. Yhtiön tehtävänä on huolehtia toiminta-alueen n. 46 000 asukkaan jätehuollosta jätelain mukaisesti. Alueen maa pinta-ala on 4 825 km 2. Alueen jätteistä suurin osa, esim. vuonna 2012 luku oli 84 %, saadaan hyötykäytettyä materiaalina tai energiana. Vaaralliset jätteet toimitetaan eteenpäin vaarallisten jätteiden käsittelyyn erikoistuneille laitoksille. Hyötykäyttöön kelpaamaton jäte sijoitetaan turvallisella tavalla kaatopaikalle. Oy Botniarosk Ab är ett avfallshanteringsbolag som grundades av åtta kommuner 1996. Bolaget har till uppgift att sköta avfallshanteringen för de cirka 46 000 invånarna inom verksamhetsområdet i enlighet med avfallslagen. Området har en yta på 4 825 km². Av det avfall som uppkommer i området återvinns merparten som material eller energi. År 2012 återvanns 84 procent av allt avfall. Farligt avfall levereras vidare till anläggningar som är specialiserade på att behandla farligt avfall. Avfall som inte lämpar sig för återvinning deponeras på ett säkert sätt. HISTORIA 1996 * Kahdeksan kuntaa perustaa Oy Botniarosk Ab:n hoitamaan alueen jätehuoltoa jätelain edellyttämällä tavalla. 1997 * Alueelle rakennetaan 96 ekopistettä 1998 * Hyötykäyttöasemat rakennetaan, yksi jokaiseen kuntaan * Jätelautakunta aloittaa toimintansa. 2000 * Jätekeskukselle myönnetään ympäristölupa. 2001 * Teuvalle valmistuu jätekeskus. * Yhdyskuntajätteen, josta on eroteltu ongelma- ja hyötyjäte lajittelu keittiöjätteeksi ja karkeajätteeksi aloitetaan. * Keittiöjäte toimitetaan Ab Stormossen Oy:lle, karkeajäte sijoitetaan omalle kaatopaikalle. * Jätelautakunta päättää, että alueella on sopimusperusteinen jätteenkuljetus. 2003 * Jätelautakunta hyväksyy uudet jätehuoltomääräykset, joita sovelletaan kaikissa alueen kunnissa. 2006 * Yhtiön ympäristöpolitiikka hyväksytään. * Oy Botniarosk Ab täyttää kymmenen vuotta 2008 * Merkitään Westenergy Oy:n osakkeita. 2009 * Jätekeskukselle uusi ympäristölupa koskien mm. kaatopaikan korkeutta. 2012 * Westenergyn jätevoimala valmistuu, ja jätteiden energiahyödyntäminen laitoksessa aloitetaan * Jätteiden lajittelumuutos 1.9. alkaen Botniaroskin toiminta-alueella. Vanha keittiö- ja karkeajäte lajittelu jää historiaan, ja jatkossa kotitalouksissa riittää yksi, poltettavan jätteen astia. * Jätelautakunta ottaa käsittelyyn uuden jätelain edellyttämänä jätteenkuljetusjärjestelmän, ja päättää säilyttää sopimusperusteisen, eli uuden lain myötä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen. HISTORIK 1996 * Åtta kommuner grundar Oy Botniarosk Ab för att sköta avfallshanteringen i området på det sätt som avfallslagen kräver. 1997 * 96 ekopunkter uppförs i området. 1998 * Återvinningsstationerna byggs, en i varje kommun. * Avfallsnämnden startar sin verksamhet. 2000 * Avfallscentralen beviljas miljötillstånd. 2001 * Avfallscentralen i Östermark står klar. * Samhällsavfallet, från vilket problem- och nyttoavfallet har avskiljts, börjar sorteras i köks- och grovavfall. * Köksavfallet levereras till Ab Stormossen Oy och grovavfallet läggs på den egna deponin. * Avfallsnämnden beslutar att ett system med avtalsbaserade avfallstransporter ska tillämpas i området. 2003 * Avfallsnämnden godkänner de nya avfallshanteringsbestämmelserna, som tillämpas av alla kommuner inom verksamhetsområdet. 2006 * Bolagets miljöpolicy godkänns. * Oy Botniarosk Ab fyller tio år. 2008 * Bolaget tecknar aktier i Westenergy Ab. 2009 * Avfallscentralen beviljas ett nytt miljötillstånd gällande bland annat höjden på avfallsupplaget. 2012 * Westenergys avfallskraftverk står klart och börjar ta till vara energin i avfallet. * Ett nytt sorteringssystem införs inom Botniarosks verksamhetsområde från och med den 1 september. Det gamla systemet med köks- och grovavfall förpassas till historien, och i fortsättningen behöver hushållen endast ett avfallskärl för brännbart avfall. * Avfallsnämnden behandlar avfallstransportsystemet på det sätt som den nya avfallslagen kräver och beslutar att hålla fast vid den avtalsbaserade modellen, det vill säga avfallstransporter som fastighetsinnehavaren ordnar enligt den nya lagen.

7 2. PALVELUT JA TUOTTEET Yhtiön palvelutehtäviin kuuluu vaarallisen jätteen huolto ja hyötyjätehuolto, sekä muun yhdyskuntajätteen vastaanotto, käsittelyyn toimittaminen ja loppusijoitus sekä jätehuollon neuvontapalvelut. 2.1. JÄTTEIDEN KERÄYS JA KULJETUS Oy Botniarosk Ab:n toimintaan kuuluu hyötyjätteen kuljetukset ekopisteiltä, hyötyjätteiden, vaarallisten jätteiden ja kaatopaikkajätteen kuljetukset hyötykäyttöasemilta, sekä poltettavan jätteen kuljetus Westenergylle (tätä ennen keittiöjätteen kuljetus Stormossenille) ja energiajätteen kuljetus Lakeuden Ympäristöhuollolle jätekeskuksesta. Kiinteistökohtaiset keräykset (taloudet, asuntoyhtiöt, yritykset, laitokset ja vapaa-ajanasunnot) Toiminta-alueella on voimassa kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Kaikilla asuinkiinteistöillä tulee olla oma jäteastia poltettavalle jätteelle, tai yhteinen jäteastia naapurin kanssa. Astia tyhjennetään kesäisin kahden ja talvisin neljän viikon välein. Jos kiinteistön biojäte kompostoidaan lämpöeristetyssä kompostorissa, voi tyhjennysväli olla pidempi, enimmillään kuitenkin kahdeksan viikkoa. Määrätyissä tilanteissa kun jätettä tulee paljon, on kiinteistöillä oltava erilliskeräys esimerkiksi metallille tai lasille. Jätteiden kuljetussopimukset tehdään jätteentuottajan ja kuljetusyrityksen välille. Kesäasukkailla on lisäksi mahdollisuus lunastaa avain omistajakuntien alueella oleviin lukollisiin poltettavan jätteen astioihin. Astioita löytyy 22:sta eri pisteestä, ja astioita on pisteillä niiden käyttöasteesta riippuen yleensä 1-5 kpl. Ekopisteet Yhtiöllä on n. sata ekopistettä omistajakunnissaan. Ekopisteisiin voi viedä keräyspaperia, keräysmetallia, keräyslasia ja osalle pisteistä paristoja. Ekopisteitä voi käyttää ympäri vuoden. Paperinkeräys Oy vastaa ekopisteissä olevista paperinkeräysastioista. Hyötykäyttöasemat Yhtiöllä on kahdeksan miehitettyä hyötykäyttöasemaa, ja ne ovat avoinna 1-3 päivää viikossa. Asemilla vastaanotetaan ilman erillistä maksua, ekomaksuun sisältyen vaarallista jätettä, puuta, metallia, pahvia, paperia, lasia, betonia ja tiiltä, kyllästettyä puuta, ikkunalasia, elektroniikkaa ja pakkausstyroksia. Tuottajavastuun piiriin kuuluvat mm. elektroniikka, akut ja paristot. Yritykset maksavat hinnaston mukaan maksulliseksi määritetyistä jätteistä. Suurikokoisen poltettavan jätteen ja kaatopaikkajätteen vastaanotto on maksullista kaikille. Vaarallisen jätteen vastaanottopisteet Hyötykäyttöasemien lisäksi yhtiöllä on vaarallisen jätteen vastaanottopiste Ylimarkussa bensa-asemalla. Vaarallinen jäte vastaanotetaan ilman erillistä maksua talouksilta ja vapaaajanasutuksilta. Yhteistyökumppanina apteekit Alueella on 12 apteekkia, jotka vastaanottavat kotitalouksien lääkejätettä. Tempauspäivät Keväällä ja syksyllä järjestetään yhteensä 18 tempausta hyötykäyttöasemilla. Tempauspäivien aikana otetaan maksutta vastaan lumpputekstiilejä sekä hyväntekeväisyyslahjoja, jotka UFF vastaanottaa. Vuonna 2012 vastaanotettiin tempauspäivillä energiahyötykäyttöön meneviä lumpputekstiilejä vähän yli 80 000 kiloa, ja hyväntekeväisyyslahjoja n. 38 000 kiloa. 2. TJÄNSTER OCH PRODUKTER Till bolagets serviceuppgifter hör hantering av farligt avfall och nyttoavfall, mottagning, deponering och leverans av övrigt samhällsavfall till behandling samt tjänster inom avfallsrådgivning. 2.1. INSAMLING OCH TRANSPORT AV AVFALL Oy Botniarosk Ab:s verksamhet omfattar transport av nyttoavfall från ekopunkterna, transport av nyttoavfall, farligt avfall och deponiavfall från återvinningsstationerna samt transport av brännbart avfall till Westenergy (dessförinnan: transport av köksavfall till Stormossen) respektive energiavfall till Lakeuden Ympäristöhuolto från avfallscentralen. Insamlingen från fastigheterna (hushåll, bostadsbolag, företag, inrättningar och fritidsbostäder) Inom verksamhetsområdet tillämpas ett system med avfallstransporter i fastighetsinnehavarnas regi. Alla bostadsfastigheter ska ha ett eget avfallskärl för brännbart avfall eller ett gemensamt avfallskärl tillsammans med grannen. Kärlet töms varannan vecka sommartid och var fjärde vecka vintertid. Om en fastighet komposterar sitt bioavfall i en värmeisolerad kompostbehållare kan tömningsintervallet vara längre, dock högst var åttonde vecka. I vissa situationer när det uppkommer mycket avfall ska fastigheten ha separat insamling av exempelvis metall eller glas. Avtal om avfallstransporterna ingås mellan avfallsproducenten och ett transportföretag. Sommarboende har dessutom möjlighet att kvittera ut en nyckel till de låsförsedda kärl för brännbart avfall som finns utplacerade inom ägarkommunerna. Det finns låsta köksavfallskärl vid 22 olika ekopunkter och 1 5 kärl per ekopunkt beroende på deras användningsgrad. Ekopunkterna Bolaget har ett hundratal ekopunkter i sina ägarkommuner. Till ekopunkterna kan man lämna returpapper, returmetall och returglas samt till vissa ekopunkter batterier. Ekopunkterna kan användas året runt. Paperinkeräys Oy svarar för pappersinsamlingskärlen vid ekopunkterna. Återvinningsstationerna Bolaget har åtta bemannade återvinningsstationer som är öppna 1 3 dagar i veckan. Mottagningen av följande avfall ingår i ekoavgiften, och därför kan avfallet lämnas till återvinningsstationerna utan extra kostnad: farligt avfall, trä, metall, papp, papper, glas, betong, tegel, impregnerat trä, fönsterglas, elektronik och förpackningsmaterial av cellplast. Producentansvaret omfattar bland annat elektronik, ackumulatorer och batterier. För avgiftsbelagt avfall betalar företagen en avgift enligt prislistan. Mottagningen av stort brännbart avfall och deponiavfall är avgiftsbelagd för alla. Mottagningsställen för farligt avfall Bolagets mottagningsställen för farligt avfall är återvinningsstationerna samt bensinstationen i Övermark. Farligt avfall tas emot utan särskild avgift av hushåll och fritidsboende. Samarbetet med apoteken Inom området finns tolv apotek som tar emot läkemedelsavfall av hushållen. Jippodagarna På våren och hösten anordnas totalt 18 jippodagar på våra återvinningsstationer. Under jippodagarna tar vi gratis emot lump samt gåvor till välgörenhet, som levereras till UFF. Under jippodagarna 2012 tog vi emot drygt 80 000 kilo lump för energiåtervinning och ca 38 000 kilo gåvor till välgörenhet.

2.2 KÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN/BEHANDLING OCH ÅTERVINNING 8 Asukasluku alueella Invånarantal på området 45 757 Hyötyjäte Återvinnbart avfall 20 437 tn/ton 446,7 Keittiöjäte/Köksavfall 9 260,1 kg/henk Poltettava jäte/brännbart avfall kg/pers Paperi ja pahvi/papper och paff 2 001,0 Energiajäte/Energiavfall 1 991,4 Hyväntekeväisyysvaatteet ym. 40,8 Välgörenhetskläder mm. Puujäte/Träavfall 1 209,8 Tiili ja betoni/tegel och betong 2 895,6 Metalli/Metall 633,1 Haravointi/Krattningsavfall 368,9 Kuorituhka/Barkaska 486,3 Risujäte/Risavfall 470,2 Lasi ja tasolasi/glas och planglas 501,2 Elektroniikka/Elektronik 496,2 Liete rasvanerotuskaivoista/ 71,6 Slam från fettavskiljningsbrunnar Asfaltti/Asfalt 11,2 Loppusijoitettu jäte Slutdeponerat avfall 3 998 tn/ton 87,4 kg/henk Vaarallinen jäte kg/pers Farligt avfall 483 tn/ton 10,5 Akut/Ackumulatorer 76,5 kg/henk Asbesti/Asbest 119,4 kg/pers Kyllästetty puu/impregnerat trä 128,4 Kiinteä maalijäte/fast målavfall 49,7 Jäteöljy/Spillolja 49,2 Kiinteä öljyinen jäte/fast oljeavfall 13,4 Paristot/Batterier 9,6 Loisteputket/Lysrör 11,7 Muut/Övrigt 24,7 määrä tn/ mängd ton Yhdyskuntajätteiden 2011 2012 käsittely ja hyödyntäminen VAARALLINEN JÄTE / FARLIGT AVFALL HYÖTYJÄTTEET / ÅTERVINNBARTAVFALL Yhdyskuntajätteiden 2012 LOPPUSIJOITUS / DEPONERING käsittely ja Behandling hyödyntäminen och återvinning 2012 Yhdyskuntajätteiden av samhällsavfall käsittely 2012 ja Behandling och återvinning av hyödyntäminen 2012 Behandling Hyödennetty samhällsavfall och materiaalina/energiana 2012 återvinning av - Återvunnet som material/energi samhällsavfall 2012 2002 2003 2004 2005 2 006 2007 2008 2009 2010 Loppusijoitus - Deponerat Hyödennetty Hyödennetty materiaalina materiaalina ja ja energiana energiana - Återvunnet Återvunnet som som 8 % material material och och energi energi Hyödennetty Loppusijoitettu materiaalina Deponerat ja energiana - Loppusijoitettu - Deponerat Återvunnet som material och energi Loppusijoitettu 8 % - Deponerat 8 % 92 % 92 92 % 92 % 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Vastaanotettu hyötyjäte 2012 Mottaget återvinnbart avfall 2012 4 % 2 % 9 % 3 % 3 % Elektroniikka/Elektronik Energiajäte/Energiavfall Keittiöjäte/ Poltettava jäte 45 % 10 % 6 % Lasi ja tasolasi/glas och planglas Metalli / Metall Paperi ja pahvi / Papper och papp Puujäte/Träavfall Haravointijäte/ krattningsavfall 14 % 2 % 2 % Risujäte / Risavfall Tiili ja betoni /Tegel och betong Keittiöjäte/Poltettava jäte Muut *

9 3. SOSIAALINEN VASTUU 3.1 VUOROVAIKUTUS Oleellinen osa toimintaamme on vuorovaikutus sidosryhmiemme kanssa. Pyrimme säännölliseen ja jatkuvaan tiedottamiseen, jolla edesautetaan yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Asiakaspalvelun pääperiaatteita ovat luotettavuus, asiallisuus ja ystävällisyys. Tavoitteenamme on jatkuvasti kehittää niin sisäistä kuin ulkoistakin informaatiota ja tiedonvaihtoa. 3. SOCIALT ANSVAR 3.1 VÄXELVERKAN En viktig del av vår verksamhet är växelverkan med våra intressentgrupper. Vi går in för regelbunden och kontinuerlig information, vilket hjälper oss att uppnå de gemensamma målen. Huvudprincipen för vår kundservice är tillförlitlighet, saklighet och vänlighet. Vi har som mål att ständigt utveckla såväl den interna som den externa informationen och informationsutbytet. Henkilökunta: - säännölliset sisäiset palaverit, päivittäinen yhteydenpito Asiakkaat, kotitaloudet ja vapaa-ajan asunnot: - asiakaslehti keväisin - kalenteri loppuvuodesta seuraavaksi vuodeksi - kotisivut - puhelinneuvonta, sähköpostineuvonta - kirjeet - lehti-ilmoitukset - tempauspäivät hyötykäyttöasemilla keväällä ja syksyllä Koulut- ja oppilaitokset: - neuvontatilaisuudet oppilaitoksissa - tutustumiskäynnit hyötykäyttöasemilla ja jätekeskuksessa - ala-asteille Frakun jäteopas Omistajakunnat: - vuosikertomus - tarpeen vaatiessa yhteinen kokous tai tiedottamiskäynti kunnan kokouksessa Ympäristöviranomaiset: - kokous pääsääntöisesti kerran vuodessa - säännöllistä tietojen vaihtoa Urakoitsijat: Hyötykäyttöasemanhoitajat - säännöllisesti koulutustilaisuuksia - tiedotteet ajankohtaisista asioista Jätekeskuksen urakoitsija - kokous kerran vuodessa - jokapäiväinen yhteydenpito Kuljetusliikkeet - sopimus- ja sopimustenseuranta neuvottelut Jätteenkuljetusliikkeet: - tapaaminen kerran vuodessa - säännöllistä tietojen vaihtoa Muut jätelaitokset: - yhteisiä koulutustilaisuuksia, seminaarit - kokoukset Media: - lehdistötiedotteet, muut lehtikirjoitukset Personalen: - regelbundna interna möten, dagliga kontakter Kunder, hushåll och fritidsbostäder: - kundtidning på våren - kalender för följande år i slutet av året - hemsida - telefonrådgivning, e-postrådgivning - brev - tidningsannonser - jippon vid återvinningsstationerna på våren och hösten Skolor och läroanstalter: - rådgivningstillfällen - studiebesök på återvinningsstationerna och avfallscentralen - Frakus avfallsguide för lågstadieskolorna Ägarkommunerna: - årsberättelse - vid behov gemensamma möten eller informationsbesök vid kommunala möten Miljömyndigheterna: - i regel ett sammanträde per år - regelbundet utbyte av information Entreprenörerna: Återvinningsstationernas skötare - regelbundna utbildningar - meddelanden om aktuella frågor Avfallscentralens entreprenör - möte en gång om året - daglig kontakt Transportföretagen - avtalsförhandlingar och förhandlingar kring avtalsuppföljning Avfallstransportföretagen: - träff en gång om året - regelbundet utbyte av information Övriga avfallsanläggningar: - gemensamma utbildningar, seminarier - möten Media: - pressmeddelanden, övrig information i pressen

10 4. YMPÄRISTÖVASTUU 4.1 JÄTEKESKUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Ympäristötavoite Kierrätyskelpoisen jätteen turvallinen ja tehokas ohjaaminen asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Kierrätyskelvottoman jätteen turvallinen loppusijoittaminen ympäristövaikutukset minimoiden. Loppusijoitus Vuonna 2001 käyttöönotetun loppusijoitusalueen pohjapintaala on 1,4 ha, voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesta n. 85 000 m 3 :n täyttötilavuudesta oli vuoden 2012 lopussa käytetty 67,6 %. Poikkeukselliset tapahtumat Poikkeuksellisia tapahtumia ei ollut vuonna 2012. 4. MILJÖANSVAR 4.1 AVFALLSCENTRALENS MILJÖPÅVERKAN Miljömål Säker och effektiv styrning av återvinningsbart avfall till korrekt fortsatt behandling. Säker deponering av det avfall som inte lämpar sig för återvinning så att dess miljöpåverkan minimeras. Deponering Deponiområdet togs i bruk 2001 och har en yta på 1,4 hektar. Av den deponeringsvolym på cirka 85 000 m³ som har beviljats inom ramen för gällande miljötillstånd var 67,6 procent i användning i slutet av 2012. Extraordinära händelser Under 2012 inträffade inga extraordinära händelser. Vaikutus ilmaan Biohajoava materiaali kerätään pääosin erikseen ja toimitetaan hyötykäyttöön, joten loppusijoitettava jäte on melko inerttiä ja kaasunmuodostus siten vähäistä. Jätetäyttöön asennetusta näyteputkesta purkautuvan kaasun pääkomponenttien pitoisuudet olivat: Happi 0 %, Hiilidioksidi 33,8 % ja Metaani 62,0 %. Kaasuntuottovolyymi on n. 23 % vastaavan suuruisen perinteisen kaatopaikan kaasuntuotosta. Loppusijoituksen osuuden ollessa n. 15 % kokonaisjätevirrasta, käytetty jätteenkäsittely järjestelmä pienentää päästöjä kaatopaikkakaasujen osalta yli 96 %. Kesällä 2012 käynnistynyt jätteenpolttolaitos pienentää edelleen loppusijoitettavan jätteen määrää entistä isomman jäteosuuden päätyessä hyötykäyttöön. Melu, haju ja haittaeläimet Melua aiheutuu alueelle suuntautuvasta ajoneuvoliikenteestä, joka on alle 10 % Horontien kokonaisliikennemäärästä (Horontiellä yht. n. 1000 ajoneuvoa /pv). Raskaankaluston osalta jätekeskuksen liikennemäärä edustaa noin puolta Horontien raskaasta liikenteestä. Hetkellisiä hajuhaittoja esiintyy lähinnä keittiö-/ poltettavan jätteen siirtokuormauksen yhteydessä hallien sisätiloissa. Pohja- ja pintavedet Näytteenotto suoritetaan hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti kahdesti vuodessa ohjelman mukaisista näytteenottopisteistä. Alueelta maastoon johdetut vedet kulkeutuvat vesistöihin näytteenottopisteen oja 2 kautta. Jätevesi Jätekeskuksesta johdettiin jätevesiä Teuvan kunnan puhdistamolle yhteensä 4397 m 3. Puhdistamolle johdettava jätevesi koostuu kaatopaikan suotovedestä, keittiö- / poltettavan jätteen puristenesteistä ja rakennusten jätevesistä. Suurin kuormituslähde on puristeneste, suurin volyymi tulee suotovedestä. Inverkan på luften Eftersom merparten av det biologiskt nedbrytbara materialet samlas in separat och levereras till återvinning är det avfall som deponeras relativt inert och gasbildningen därmed liten. Halterna av huvudkomponenterna i den gas som flödar ur provtagningsröret i avfallsupplaget var följande: syre 0 %, koldioxid 33,8 % och metan 62,0 %. Gasproduktionsvolymen är cirka 23 procent av gasproduktionen i en traditionell avstjälpningsplats av motsvarande storlek. Eftersom andelen deponerat avfall utgör cirka 15 procent av det totala avfallsflödet, bidrar avfallshanteringssystemet till att minska utsläppen av deponigaser med mer än 96 procent. Avfallsförbränningsanläggningen, som togs i drift sommaren 2012, minskar mängden deponerat avfall ytterligare genom att avfallet återvinns i större utsträckning än tidigare. Buller, lukt och skadedjur Buller orsakas i första hand av trafiken till och från området, vilken står för mindre än tio procent av den totala trafikmängden på Horontie (totalt cirka 1 000 fordon/dag). Trafiken till och från avfallscentralen står för omkring hälften av den tunga trafiken på Horontie. Av och till kan man känna lukt inne i hallarna, i första hand i samband med omlastning av köks-/det brännbara avfallet. Grundvatten och ytvatten Provtagning sker två gånger per år enligt ett godkänt kontrollprogram vid de provtagningspunkter som har fastställts i programmet. Det vatten som leds från området ut i terrängen rinner ut i vattendragen via provtagningspunkten vid dike 2. Avloppsvatten Från avfallscentralen leddes totalt 4 397 m³ avloppsvatten till det kommunala reningsverket i Östermark. Det avloppsvatten som leds till reningsverket består av lakvatten från deponin, vätska från komprimeringen av köks-/det brännbara avfallet samt av avloppsvatten från byggnaderna. Pressvätskan utgör den största belastningskällan, medan lakvattnet står för den största volymen. Loppusijoitusalueen suotovesien kuormitus Loppusijoitusalueen Loppusijoitusalueen suotovesien suotovesien kuormitus kuormitus / Belastning av deponiområdets lakvatten 2012 avl 2012 kg/d 2011 kg/d (avl) 2010 kg/d (avl) BOD7 2012 <1 avl 2012 0,045kg/d 2011 0,09 kg/d (avl) (1) 2010 0,028 kg/d (avl) (<1) BOD7 kok.typpi/kväve tot. <1 148 0,045 1,76 0,09 1,35 (1) (113) 0,028 1,3 (108) (<1) kok.typpi/kväve kok.fosfori/fosfor tot. tot. 148 3 1,76 0,008 1,35 0,0049 (113) (1,5) 1,3 0,0038 (1) (108) kok.fosfori/fosfor tot. 3 0,008 0,0049 (1,5) 0,0038 (1) Jätevedenpuhdistamolle johdetun kokonaisjätevesimäärän kuormitus Jätevedenpuhdistamolle johdetun kokonaisjätevesimäärän kuormitus Belastning av den totala mängd avloppsvatten som leds till avloppsreningsverket Jätevedenpuhdistamolle johdetun kokonaisjätevesimäärän kuormitus 2012 avl 2012 kg/d 2011 kg/d (avl) 2010 kg/d (avl) m3/d 2012 avl 2012 12,05 kg/d m3/d 2011 9,12 m3/d kg/d (avl) 2010 12,25 kg/d m3/d (avl) m3/d BOD7 66 12,05 4,6 m3/d 9,12 1,74 m3/d (25) 12,25 3,0 m3/d (43) BOD7 kok.typpi/kväve tot. 66 51 4,6 0,619 1,74 0,59 (25) (49) 3,0 0,65 (43) (54) kok.typpi/kväve kok.fosfori/fosfor tot. tot. 51 19 0,619 0,059 0,59 0,0285 (49) (9) 0,65 0,051 (54) (17) kok.fosfori/fosfor tot. 19 0,059 0,0285 (9) 0,051 (17) avl = asukasvasteluku (kuormitus vastaa näin monen henkilön käsittelemättömiä jätevesiä) pe = personekvivalent (belastningen motsvarar obehandlat avloppsvatten av så här många personer)

11 Taloudellinen vastuu Ekonomiskt ansvar

12 Oy Botniarosk AB Toimintakertomus Tilikausi 1.1 31.12.2012 Tehtävät, toiminta-alue ja tavoitteet Oy Botniarosk Ab on kahdeksan kunnan (Isojoki, Jurva, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kristiinankaupunki, Närpiö ja Teuva) vuonna 1996 perustama osakeyhtiö. Jurva on kuntaliitoksen kautta liitetty Kurikkaan 1.1.2009, mutta Botniarosk hoitaa Jurvan alueella jätehuollon edelleen. Toiminta-alueella asuu n. 46 000 asukasta. Yhtiö hoitaa omistajakuntiensa puolesta lakisääteiset asumisjätehuollon palvelutehtävät kuljetuksia lukuun ottamatta. Yhtiö ylläpitää ekopisteitä, hyötykäyttöasemia ja jätekeskusta, jossa sijaitsee alueen ainoa kaatopaikka, sekä vastaa niiden toiminnasta. Palvelutehtäviin kuuluu jätehuollon järjestäminen vaarallisten jätteiden ja hyötyjätteiden osalta sekä muun yhdyskuntajätteen kuten poltettavan jätteen ja kaatopaikkajätteen vastaanotto, käsittelyyn toimittaminen ja loppusijoitus sekä jätehuollon neuvontapalvelut. Yhtiö tarjoaa jätehuoltopalveluja myös yrityksille. Yhtiön tavoitteena on hoitaa jätehuolto tehokkaasti ja taloudellisesti voimassa olevaa lainsäädäntöä ja määräyksiä noudattaen ja palvella alueen asukkaita ja yrityksiä monipuolisesti sekä lisätä tietoisuutta vastuullisesti hoidetun jätehuollon merkityksestä. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Oy Westenergy Ab valmistui suunnitellusti ja koekäyttö aloitettiin elokuussa 2012. Westenergyn osake-pääoma on 12 milj. euroa. Oy Botniarosk Ab:n omistusosuus on 6,18 %. Vuosien 2008-2012 aikana Botniarosk on merkinnyt osakkeita 741 392 eurolla. Westenergy tuottaa höyryä polttamalla jätteen ja Vaasan Sähkö Oy vuorostaan hyödyntää höyryn kaukolämmöksi ja sähköksi. Laitoksen tuotantokäyttö on aloitettu vuoden 2013 alusta. Botniarosk on sitoutunut toimittamaan vähintään 7500 tonnia poltettavaa jätettä vuodessa Westenergylle seuraavien 20 vuoden ajan. Keittiö- ja karkeajätteen lajittelu lopetettiin 1.9.2012. Vaarallisen ja kierrätettävän jätteen erittelyn jälkeen kotitalouksissa jäljelle jäävä jäte on syyskuun alusta lähtien lajiteltu poltettavaksi jätteeksi yhteen astiaan ja vähäinen kaatopaikalle kuuluva jäte on toimitettu hyötykäyttöasemalle. Jätelautakunta on päättänyt 24.10.2013, että toiminta-alueella jatkuu kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Tilikausi oli yhtiön seitsemästoista. Liikevaihto oli 3 milj.euroa, laskua vuodesta 2011 oli 4,4 %. Liikevaihto pysyi kuitenkin odotettua korkeammalla tasolla, koska tilikaudella vastaanotettiin edelleen normaalia enemmän yksittäisiä suuria jäte-erien, kuitenkin vähemmän kuin vuonna 2011. Tilikauden tulos oli 281 921 euroa ylijäämäinen. Tulos heikkeni 67 171 euroa edellisestä vuodesta. Pienempi jätemäärä oli syynä myös tuloksen heikkenemiseen. Yhtiö on toimittanut keittiöjätettä Ab Stormossen Oy:lle 4.7.2012 saakka. Stormossenilla jätteestä käsiteltiin biojäte ja loppuosa on varastoitu odottamaan käsittelyä Westenergyllä. Sopimuksen mukaan Stormossen on laskuttanut toteutuneen kustannukset, mutta Westenergylle maksettava käsittelymaksu on vielä osittain laskuttamatta. Laskuttamaton käsittelymaksu on kirjattu siirtovelaksi rasittaen tilikauden 2012 tulosta. Korkotason varmistamiseksi yhtiö on joulukuussa 2011 sitonut koronvaihtosopimuksella pankkilainan koron kiinteäksi viideksi vuodeksi eteenpäin. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Liikevaihdon arvioidaan laskevan hiukan tulevana vuonna. Yhdyskuntajätteen määrä on vakiintunut, mutta koska kaatopaikkajätteen määrä tulee lajittelumuutoksen takia vähenemään niin se vaikuttaa alentavasti liikevaihtoon. Yhdyskuntajätteen kokonaismääriin ei ole oletettavissa mitään suurempia muutoksia. Yritysjätteen määrissä on vaihtelua vuodesta toiseen, mutta vaihtelut eivät ole ennakkoon arvioitavissa Uusi jätelaki tuli voimaan 1.5.2012. Jätelaki selkeyttää jätehuollon vastuita kunnan vastuulla olevan ja yritysjätteen osalta. Pakkausjätteen tuottajavastuun laajeneminen tulee vaikuttamaan kunnan vastuulla olevien jätteiden määrään, mutta laissa on tämän osalta siirtymäaika vuoteen 2014. Vuonna 2009 tapahtuneen kuntaliitoksen (Jurva Kurikka) jälkeen Kurikka on kahden jäteyhtiön osakkaana, eikä ole vielä tehnyt päätöstä mahdollisista muutoksista. Botniarosk hoitaa Jurvan alueen jätehuollon. Kuntaliitos ei tule vielä vaikuttamaan yhtiön toimintaan. Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikauden voitto 281 920,72 euroa kirjataan edellisten tilikausien voitto- ja tappiotilille. Yhtiöjärjestyksen 2 :n mukaan yhtiö ei jaa osinkoa. Tunnusluvut liiketoiminnasta sekä taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Jätelajit ja määrät (tonnia) 2012 2011 2010 2009 2008 Liikevaihto 3 004 508 3 142 456 2 693 980 2 450 215 2 578 975 Liiketulos 330 011 428 562 280 448 22 381 147 683 Tilikauden tulos 281 921 349 092 225 131-6 151 41 840 Liiketulos liikevaihdosta % 11 % 14 % 10 % 1 % 6 % Oman pääoman tuotto % 13 % 20 % 15 % -3 % 5 % Omavaraisuusaste % 44 % 40 % 39 % 33 % 33 % 2012 2011 2010 2009 2008 Hyötyjäte, josta 20 437 19 386 18635 17 876 18 532 keittiö- ja poltettava jäte 9260 8 419 8241 8 061 8 097 materiaali ja energia hyötykäyttö 11177 10 967 10394 9 814 10 435 Ongelmajäte 483 461 380 371 384 Karkeajäte 3893 4 225 3387 3 260 3 350 Yhteensä 24 813 24 072 22 402 21 507 22 266 Vuonna 2012 Botniaroskin toiminta-alueella syntyneestä jätteestä ohjattiin materiaalikierrätykseen sekä energiahyötykäyttöön yhteensä 84 %. Kaatopaikalle sijoitettiin 16 % jätteestä. Suomen Tilastokeskuksen Jätetilasto - 2011 mukaan yhdyskuntajätettä kierrätettiin materiaalina ja energiana Suomessa 60 % ja kaatopaikalle sijoitettiin 40 %.

13 Oy Botniarosk AB Verksamhetsberättelse Räkenskapsperiod 1.1 31.12.2012 Uppgifter, verksamhetsområde och målsättningar Oy Botniarosk Ab är ett aktiebolag som grundats år 1996 av åtta kommuner (Storå, Jurva, Bötom, Kaskö, Kauhajoki, Kristinestad, Närpes och Östermark). Jurva gick samman med Kurikka genom en kommunsammanslagning 1.1.2009, men Botniarosk sköter fortfarande avfallshanteringen inom Jurvas område. Inom verksamhetsområdet bor ca 46 000 invånare. Bolaget har hand om den lagstadgade servicen i anslutning till hushållsavfallet för sina ägarkommuner med undantag av transporterna. Bolaget upprätthåller ekopunkter, återvinningsstationer och en avfallscentral, där den enda avstjälpningsplatsen i området finns, och ansvarar för verksamheten vid dessa. I serviceuppgifterna ingår att ordna avfallshanteringen för farligt och återvinnbart avfall samt övrigt kommunalt avfall, såsom mottagning av brännbart avfall och avfall som deponeras på avstjälpningsplatsen, leverering av avfall för behandling och slutdeponering samt rådgivning i anslutning till avfallshanteringen. Bolaget erbjuder också företag avfallsservicetjänster. Bolagets målsättning är att sköta avfallshanteringen på ett effektivt och ekonomiskt sätt med beaktande av gällande lagstiftning och bestämmelser och att betjäna befolkningen och företagen i området på ett mångsidigt sätt samt öka insikten om betydelsen av en ansvarsfullt skött avfallshantering. De viktigaste händelserna under räkenskapsperioden Oy Westenergy Ab färdigställdes enligt planerna och provdriften inleddes i augusti 2012. Westenergys aktiekapital är 12 milj. euro. Oy Botniarosk Ab:s ägarandel är 6,18 %. Under åren 2008-2012 har Botniarosk tecknat aktier till ett värde om 741 392 euro. Westenergy producerar ånga genom att bränna avfall och Vasa Elektriska Ab återvinner i sin tur ångan som fjärrvärme och el. Anläggningen har inlett sin produktion i början av år 2013. Botniarosk har förbundit sig att leverera minst 7500 ton avfall i året till Westerenergy under de följande 20 åren. Sorteringen av avfall i av köks- och grovavfall avslutades 1.9.2012. Det avfall som blir kvar då hushållen separerat farligt avfall och återvinnbart avfall har sedan början av september sorterats som brännbart avfall i ett och samma kärl, och den lilla mängd avfall som ska deponeras på avstjälpningsplatsen har förts till återvinningsstationerna. Avfallsnämnden beslöt 24.10.2013 att inom verksamhetsområdet fortsätta med avfallstransport som ordnas av fastighetsinnehavaren. Uppskattning av bolagets ekonomiska ställning och resultat Räkenskapsperioden är bolagets sjuttonde. Omsättningen var 3 milj. euro, en minskning från år 2011 med 4,4 %. Omsättningen höll sig på en högre nivå än beräknat, eftersom bolaget under räkenskapsperioden fortfarande tog emot fler enstaka stora avfallspartier än normalt, men dock mindre än år 2011. Räkenskapsperiodens resultat uppvisade ett överskott på 281 921 euro. Resultatet var 67 171 euro sämre än föregående år. Den minskade avfallsmängden var också en orsak till att resultatet försvagades. Bolaget levererade köksavfall till Ab Stormossen Oy fram till den 4.7.2012. På Stormossen behandlades bioavfallet och resten lagrades för behandling i Westenergy. Stormossen har fakturerat kostnaderna i enlighet med avtalet, men behandlingsavgiften till Westenergy är ännu delvis ofakturerad. Den ofakturerade behandlingsavgiften har bokförts som resultatreglering som belastar resultatet för år 2012. För att garantera räntenivån ingick bolaget i december 2011 ett avtal om byte av låneränta till fast ränta för fem år framåt. Framtidsprognos Omsättningen bedöms minska något nästa år. Mängden kommunalt avfall har stabiliserat sig, men eftersom mängden avfall som deponeras på avstjälpningsplatsen kommer att minska i och med att sorteringen förändras, kommer omsättningen att minska. Inga större förändringar är att vänta i den totala mängden kommunalt avfall. Företagens avfallsmängder varierar något från år till år, men variationerna kan inte förutsägas. Den nya avfallslagen trädde i kraft 1.5.2012. Lagen förtydligar ansvarsfördelningen för det avfall som kommunerna ansvarar för och företagens avfall. Utvidgningen av producentansvaret för förpackningsmaterial kommer att inverka på mängden avfall som kommunen ansvarar för, men i lagen finns en övergångsperiod för detta fram till år 2014. Efter kommunsammanslagningen (Jurva-Kurikka) år 2009 är Kurikka delägare i två avfallsbolag och har ännu inte beslutat om eventuella ändringar. Botniarosk sköter avfallshanteringen inom Jurva kommuns område. Kommunsammanslagningen kommer ännu inte att inverka på bolagets verksamhet. Styrelsens förslag gällande användande av vinstmedlen Styrelsen föreslår för bolagsstämman att räkenskapsperiodens vinst 281 920,72 euro bokförs på föregående räkenskapsperioders vinst- och förlustkonto. Enligt bolagsordningen 2 betalar bolaget inte ut dividend. Nyckeltal gällande verksamheten samt bolagets ekonomiska ställning och resultat 2012 2011 2010 2009 2008 Omsättning 3 004 508 3 142 456 2 693 980 2 450 215 2 578 975 Resultat 330 011 428 562 280 448 22 381 147 683 Räkenskapsperiodens resultat 281 921 349 092 225 131-6 151 41 840 Resultatet av omsättningen % 11 % 14 % 10 % 1 % 6 % Avkastning på eget kapital % 13 % 20 % 15 % -3 % 5 % Soliditetsgrad % 44 % 40 % 39 % 33 % 33 % Avfallstyper och mängder (ton) 2012 2011 2010 2009 2008 Återvinnbart avfall, av vilket 20 437 19 386 18635 17 876 18 532 Köks- och brännbart avfall 9260 8 419 8241 8 061 8 097 återvinning som material och energi 11 177 10 967 10394 9 814 10 435 Problemavfall 483 461 380 371 384 Grovavfall 3893 4 225 3387 3 260 3 350 Totalt 24 813 24 072 22 402 21 507 22 266 Av det avfall som uppkom inom Botniarosks verksamhetsområde år 2012 levererades totalt 84 % för materialåtervinning och energiåtervinning. Av avfallet deponerades 16 % på avstjälpningsplatsen. Enligt Statistikcentralens Avfallsstatistik 2011 återvanns 60 % av det kommunala avfallet som material och energi och 40 % deponerades på avstjälpningsplats.

14 TULOSLASKELMA / RESULTATRÄKNING 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011 LIIKEVAIHTO / OMSÄTTNING 3 004 508,46 3 142 455,97 Liiketoiminnan muut tuotot / Övriga rörelseintäkter 5 206,58 2 874,94 Materiaalit ja palvelut / Material och tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat / Material förnödenheter och varor Ulkopuoliset palvelut / Köpta tjänster 1 758 828,41 1 854 598,59 1 758 828,41 1 854 598,59 Henkilöstökulut / Personalkostnader Palkat ja palkkiot / Löner och arvoden 221 317,69 216 418,56 Henkilösivukulut / Lönebikostnader Eläkekulut / Pensionskostnader 38 203,95 37 530,09 Muut henkilöstösivukulut / Övriga lönebikostnader 7 333,42 7 328,36 266 855,06 261 277,01 Poistot ja arvonalennukset / Avskrivningar och värdeminskningar Suunnitelman mukaiset poistot / Avskrivningar enligt plan 227 052,95 249 669,07 Liiketoiminnan muut kulut / Övriga rörelsekostnader 426 967,22 351 223,87 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) / RÖRELSEVINST (FÖRLUST) 330 011,40 428 562,37 Rahoitustuotot ja -kulut / Finansiella intäkter och kostnader Muut korko- ja rahoitustuotot / Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muilta / Från övriga 11 630,33 10 188,85 Korkokulut ja muut rahoituskulut / Räntekostnader och övr fin.kostnader Muille / Till övriga 28 737,38 21 935,56-17 107,05-11 746,71 TULOS ENNEN SATUNN. ERIÄ / RESULT. FÖRE EXTRAORD. POSTER 312 904,35 416 815,66 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA / VINST (FÖRLUST) FÖRE BOKSLUTSDISPOSITIONER OCH SKATTER 312 904,35 416 815,66 Tilinpäätössiirrot / Bokslutsdipositioner Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) / Ökn.(-) eller minskn.(+) avskrivningsdiff. 68 185,00 62 532,00 68 185,00 62 532,00 Tuloverot / Inkomstskatt 99 168,58 130 255,94 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) / PERIODENS VINST (FÖRLUST) 281 920,77 349 091,72

15 TASE / BALANSRÄKNING 31.12.2012 31.12.2011 VASTAAVAA / AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT / BESTÅENDE AKTIVA Aineettomat hyödykkeet / Immateriella tillgångar Aineettomat oikeudet / Immateriella rättigheter 30 263,55 30 263,55 Aineettomat hyödykkeet yht. / Immateriella tillgångar tot. 30 263,55 30 263,55 Aineelliset hyödykkeet / Materiella tillgångar Maa- ja vesialueet / Jord och vattenområden 129 471,35 129 471,35 Rakennukset ja rakennelmat / Byggnader och konstruktioner 1 510 500,00 1 708 973,00 Koneet ja kalusto / Maskiner och inventarier 100 757,00 88 436,00 Muut aineelliset hyödykkeet / Övriga materiella tillgångar 4 721,00 7 344,00 Aineelliset hyödykkeet yht. / Materiella tillgångar tot. 1 745 449,35 1 934 224,35 Sijoitukset / placeringar Osakkuusyritysten osakkeet / Aktier i delägarföretag 741 400,00 617 792,00 Sijoitukset yhteensä; 741 400,00 617 792,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHT. / BESTÅENDE AKTIVA TOT. 2 517 112,90 2 582 279,90 VAIHTUVAT VASTAAVAT / RÖRLIGA AKTIVA Saamiset / Fordringar Lyhytaikaiset / Kortfristiga Myyntisaamiset / Försäljningsfordringar 347 800,28 646 196,30 Muut saamiset / Övriga fordringar 0,00 0,00 Siirtosaamiset / Resultatregleringar 69 225,68 25 498,45 Lyhytaikaiset saamiset yht. / Kortfristiga fordringar tot. 417 025,96 671 694,75 Rahat ja pankkisaamiset / Kassa och bank tillgodohavanden 1 199 073,60 680 270,18 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT. / RÖRLIGA AKTIVA TOT. 1 616 099,56 1 351 964,93 VASTAAVAA YHTEENSÄ / AKTIVA TOTALT 4 133 212,46 3 934 244,83 VASTATTAVAA / PASSIVA OMA PÄÄOMA / EGET KAPITAL Osakepääoma / Aktiekapital 504 563,78 504 563,78 Edellisten tilikausien voitto (tappio) / Vinst (förlust) från tidigare 733 445,83 384 354,11 Tilikauden voitto (tappio) / Räkenskapsperiodens vinst (förlust) 281 920,77 349 091,72 OMA PÄÄOMA YHT. / EGET KAPITAL TOT. 1 519 930,38 1 238 009,61 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ / ACKUMULERADE BOKSLUTSDISP. Poistoero / Avskrivningsdifferens 396 815,97 465 000,97 Tilinpäätössiirtojen kertymä yht. / Ackumulerade bokslutsdisp tot. 396 815,97 465 000,97 PAKOLLISET VARAUKSET / OBLIGATORISKA AVSÄTTNINGAR Jälkihoitovaraus / Återställningsreservering 186 042,07 166 942,07 Varaukset yhteensä / Avsättningar tot. 186 042,07 166 942,07 VIERAS PÄÄOMA / FRÄMMANDE KAPITAL Pitkäaikainen / Långfristigt Lainat rahoituslaitoksilta / Lån från penninginrättningar 719 790,69 948 720,89 Pitkäaikaiset velat yht. / Långfristiga skulder tot. 719 790,69 948 720,89 Lyhytaikainen / Kortfristigt Lainat rahoituslaitoksilta / Lån från penninginrättningar 228 930,20 228 930,20 Ostovelat / Skulder till leverantörer 622 957,25 220 869,97 Muut velat / Övriga skulder 33 789,97 158 789,96 Siirtovelat / Resultatregleringar 424 955,93 506 981,16 Lyhytaikaiset velat yht. / Kortfristiga skulder tot. 1 310 633,35 1 115 571,29 VIERAS PÄÄOMA YHT. / FRÄMMANDE KAPITAL TOT. 2 030 424,04 2 064 292,18 VASTATTAVAA YHTEENSÄ / PASSIVA TOTALT 4 133 212,46 3 934 244,83

16 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAA KOSKEVAT LIITETIEDOT NOTER RÖRANDE UPPRÄTTANDE AV BOKSLUTET Arvostusperiaatteet / Värderingsprinciper Käyttöomaisuuden arvostus, poistoperusteet ja niiden muutokset Värdering av anläggningstillgångar, avskrivningsprinciper och förändring av dessa Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähenettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Anläggningstillgångarna har upptagits i balansräkningen enligt direkta anskaffningskostnader med avdrag för planenliga avskrivningar. Poistoperusteet / Avskrivningsprinciper: Poistoajat, jotka perustuvat taloudellisiin käyttöaikoihin ilman jäännösarvoja ovat seuraavat: De planenliga avskrivningarna är baserade på ekonomisk livslängd utan restvärde: Hankintameno sisältää hankinnat toiminnan alusta saakka, omaisuus on käytössä. Anskaffningsvärdet innehåller anskaffningarna från verksamhetens början, egendomen är i användning. Konttorikoneet, kalusto, ATK-ohjelmat / Kontorsmaskiner, inventarier, ADB-program Hyötykäyttöasemien kalusto, asfaltointi / Återvinningsstationernas inventarier, asfaltering Pumppuasema, loppusijoituspaikka / Pumpstation, slutdeponeringsplats Rakennukset ja rakennnelmat, maanrakennukset, tiestö, runkovesijohtolinja, vesientasausaltaat / Byggnader och konstruktioner, jordarbeten, vägar, stomvattenledning, vattenutjämningsbassänger 4 vuotta / år 10 vuotta / år 15 vuotta / år 20 vuotta / år Kaatopaikan sulkemisvelvoitteiden toteuttamiseksi kirjataan jälkihoitovarausta vuosittain 5 / kaatopaikalle sijoitettu jätetonni. Tehdyt jälkihoitovaraukset yhteensä 186042,07. / För att uppfylla åliggandet att stänga avstjälpningsplatsen görs en avsättning för eftervården om 5 euro / ton deponerat avfall. Gjorda eftervårdsavsättningar sammanlagt 186042,07. TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT / NOTER TILL BALANSRÄKNINGENS AKTIVA Käyttöomaisuuden hankintamenot ja muiden pitkävaikutteisten menojen muutokset Anskaffningskostnader för anläggningstillgångar och förändringar i övriga långfristiga placeringar PYSYVÄT VASTAAVAT: KÄYTTÖOMAISUUDEN HANKINTAMENOT JA ARVONKOROTUKSET BESTÅENDE AKTIVA: ANSKAFFNINGSKOSTNADER FÖR ANLÄGGNINGSTILLGÅNGAR OCH VÄRDEFÖRHÖJNINGAR Aineettomat hyödykkeet / Immateriella tillgångar Aineettomat oikeudet / Immateriella rättigheter Hankintameno tilikauden alussa / Anskaffningskostnad i början av perioden 54 561,29 54 561,29 Lisäykset (+) / Ökningar (+) 0,00 0,00 Hankintameno tilikauden lopussa / Anskaffningskostnad i slutet av perioden 54 561,29 54 561,29 Kertyneet poistot tilikauden alussa / Ackumulerade avskrivningar i början av perioden 24 297,74 22 248,74 Tilikauden poistot (-) / Periodens avskrivningar (-) 0,00 2 049,00 Kertyneet poistot tilikauden lopussa / Ackumulerade avskrivningar i slutet av perioden 24 297,74 24 297,74 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa / Bokföringsvärde i slutet av perioden 30 263,55 30 263,55 Aineelliset hyödykkeet / Materiella tillgångar Maa-alueet / Jordområden Hankintameno tilikauden alussa / Anskaffningskostnad i början av perioden 129 471,35 129 471,35 Lisäykset (+) / Ökningar (+) 0,00 0,00 Vähennykset (-) / Minskningar (-) 0,00 0,00 Hankintameno tilikauden lopussa / Anskaffningskostnad i slutet av perioden 129 471,35 129 471,35 Kertyneet poistot tilikauden alussa / Ackumulerade avskrivningar i början av perioden 0,00 0,00 Tilikauden poistot (-) / Periodens avskrivningar (-) 0,00 0,00 Kertyneet poistot tilikauden lopussa / Ackumulerade avskrivningar i slutet av perioden 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa / Bokföringsvärde i slutet av perioden 129 471,35 129 471,35 Rakennukset ja rakennelmat / Byggnader och konstruktioner Hankintameno tilikauden alussa / Anskaffningskostnad i början av perioden 3 968 375,15 3 968 375,15 Lisäykset (+) / Ökningar (+) 1 407,96 0,00 Vähennykset, avustus (-) / Minskningar, bidrag (-) 0,00 0,00 Hankintameno tilikauden lopussa / Anskaffningskostnad i slutet av perioden 3 969 783,11 3 968 375,15 Kertyneet poistot tilikauden alussa / Ackumulerade avskrivningar i början av perioden 2 259 402,15 2 059 569,15 Tilikauden poistot (-) / Periodens avskrivningar (-) 199 880,96 199 833,00 Kertyneet poistot tilikauden lopussa / Ackumulerade avskrivningar i slutet av perioden 2 459 283,11 2 259 402,15 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa / Bokföringsvärde i slutet av perioden 1 510 500,00 1 708 973,00