Neuvoston direktiivi 91/533/ETY, annettu 14 päivänä lokakuuta 1991, työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa työntekijöille työsopimuksessa työsuhteessa sovellettavista ehdoista Virallinen lehti nro L 288, 18/10/1991 s. 0032-0035 Suomenk. erityispainos Alue 5 Nide 5 s. 0097 Ruotsink. erityispainos Alue 5 Nide 5 s. 0097 EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen 1, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon 2, ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 3, sekä katsoo, että uusien työmuotojen kehitys jäsenvaltioissa on johtanut työsuhteiden muotojen lisääntymiseen, tämän kehityksen johdosta eräät jäsenvaltiot ovat katsoneet tarpeelliseksi asettaa työsuhteille muodollisia vaatimuksia; näiden määräysten on tarkoitus parantaa palkattujen työntekijöiden suojaa mahdollisia oikeuksien loukkauksia vastaan ja lisätä työmarkkinoiden avoimuutta, jäsenvaltioiden asianomaiset lainsäädännöt poikkeavat huomattavasti toisistaan sellaisissa olennaisissa kohdissa, kuten vaatimuksessa ilmoittaa palkatulle työntekijälle kirjallisesti työsopimuksen työsuhteen keskeiset kohdat, jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen välisillä eroilla voi olla välitön vaikutus yhteismarkkinoiden toimintaan, perustamissopimuksen 117 artiklassa määrätään, että jäsenvaltiot tarvittaessa sopivat työntekijöiden elin- ja työolojen kohentamisen edistämisestä siten, että olojen yhtenäistäminen niitä kohennettaessa on mahdollista, yhteisön 11 jäsenvaltion ja hallituksen päämiesten 9 päivänä joulukuuta 1989 Strasbourgin Eurooppa-neuvostossa hyväksymä työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevan yhteisön peruskirjan 9 kohta kuuluu: "Euroopan yhteisön jokaisen palkatun työntekijän työehdot on määriteltävä laissa, kollektiivisopimuksessa työsopimuksessa kunkin maan soveltaman käytännön mukaisesti."; yhteisön tasolla on tarpeellista asettaa yleinen vaatimus, että jokaiselle palkatulle työntekijälle on annettava asiakirja, josta käyvät ilmi tiedot hänen työsopimuksensa työsuhteensa keskeisistä kohdista, 1 EGT nr C 24, 31.1.1991, s. 3. 2 EGT nr C 240, 16.9.1991, s. 21. 3 EGT nr C 159, 17.6.1991, s. 32.
jäsenvaltiot voivat, ottaen huomioon tarve säilyttää tietty joustavuus työsuhteissa, jättää tietyt määritellyt työsuhteet tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, tiedonantovelvollisuus voidaan täyttää antamalla kirjallinen sopimus, työhönottoasiakirja muu asiakirja useampia muita asiakirjoja, jos näitä ei anneta, työnantajan allekirjoittama kirjallinen ilmoitus, on varmistettava, että ulkomaille lähetettävälle palkatulle työntekijälle on ilmoitettu työsopimuksen työsuhteen keskeisten kohtien lisäksi merkitykselliset ulkomaan työskentelyyn liittyvät ehdot, kaikki työsopimuksen työsuhteen keskeisiä kohtia koskevat muutokset on ilmoitettava palkatuille työntekijöille kirjallisesti, jotta heidän etuaan saada asiakirja voisiin suojella, on välttämätöntä, että jäsenvaltiot voivat taata palkatuille työntekijöille mahdollisuuden vaatia tämän direktiivin myöntämiä oikeuksia, ja jäsenvaltioiden on annettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset varmistettava, että työmarkkinaosapuolet tekevät sopimuksia vaadittujen määräysten soveltamisesta; jäsenvaltioiden velvollisuutena on toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet, jotta tässä direktiivissä säädetty lopputulos voidaan taata kaikissa tapauksissa. ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN: 1 artikla : Soveltamisala 1. Tätä direktiiviä sovelletaan jokaiseen palkattuun työntekijään, jolla on jäsenvaltion voimassa olevassa laissa määritelty ja/ säädetty työsopimus työsuhde. 2. Jäsenvaltiot voivat säätää, että tätä direktiiviä ei sovelleta sellaisiin työntekijöihin, joiden työsopimus työsuhde: a) - kestää kokonaisuudessaan enintään yhden kuukauden, ja/ - joiden viikotnen työaika on enintään kahdeksan tuntia b) on luonteeltaan satunnainen ja/ erityislaatuinen ja jonka soveltamatta jättäminen on objektiivisesti harkiten oikeutettua. 2 artikla : Tiedottamisvelvollisuus 1. Työnantaja on velvollinen antamaan tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvan palkatun työntekijän, josta jäljempänä käytetään nimitystä "työntekijä", tietoon työsopimuksen työsuhteen olennaiset kohdat. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen tulee sisältää vähintään seuraavat asiat: a) osapuolten henkilöllisyys; b) työn suorittamispaikka; jos kiinteää pääasiallista työn suorittamispaikkaa ei ole, periaate, että työntekijä työskentelee eri kohteissa sekä työnantajan liiketoiminnan kotipaikka, tarvittaessa, työnantajan kotipaikka;
c) i) sen työn nimike, taso, luonne laatu, jota suorittamaan työntekijä on palkattu; ii) työstä lyhyt määritelmä kuvaus d) työsopimuksen työsuhteen alkamispäivä; e) jos työsopimus työsuhde on tilapäinen, sen arvioitu kesto; f) sen palkallisen loman pituus, johon työntekijä on oikeutettu, jos tätä ei voida määritellä tietoa annettaessa, yksityiskohset säännöt, joiden mukaisesti tällainen loma määräytyy ja siitä päätetään; g) niiden irtisanomisaikojen pituudet, joita työnantajan ja työntekijän on noudatettava työsopimuksen työsuhteen päättyessä, jos niitä ei voida määritellä tietoa annettaessa, yksityiskohset säännöt, joiden mukaisesti irtisanomisajat määräytyvät; h) palkan perusosan suuruus, muut palkan osat sekä se, kuinka usein palkka, johon työntekijä on oikeutettu, maksetaan i) työntekijän säännöllisen työpäivän työviikon pituus; j) tarvittaessa; i) viittaus niihin kollektiivisopimuksiin, jotka säätelevät työntekijän työehtoja; ii) sen toimivalsen toimielimen toimivalsen järjestön nimi, joka on solminut kollektiivisopimuksen, jos on kyse sellaisten erityisten toimielimien järjestöjen yrityksen ulkopuolella solmimista kollektiivisopimuksista, joissa työmarkkinaosapuolet ovat tasapuolisesti edustettuina. 3. Edellä 2 kohdan f, g, h ja i alakohdassa tarkoitetut tiedot voidaan mahdollisuuksien mukaan antaa viittaamalla lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin lakisääteisiin määräyksiin kollektiivisopimuksiin, jotka säätelevät kyseisiä kohtia. 3 artikla : Tiedottamistavat 1. Edellä 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on annettava työntekijälle viimeistään kahden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta: a) kirjallisessa työsopimuksessa ja/ b) työhönottoasiakirjassa; ja/ c) yhdessä useammassa muussa asiakirjassa, joista yksi sisältää vähintään kaikki 2 artiklan 2 kohdan a, b, c, d, h ja i alakohdassa tarkoitetut tiedot. 2. Jos työntekijälle ei määräajan kuluessa ole annettu mitään 1 kohdassa mainituista asiakirjoista, työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle viimeistään kaksi kuukautta työsuhteen alkamisen jälkeen kirjallisen, allekirjoittamansa ilmoituksen, josta ilmenevät vähintään kaikki 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot. Jos 1 kohdassa tarkoitettu asiakirja tarkoitetut asiakirjat sisältävät vain osan vaadituista tiedoista, on tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa kirjallisessa ilmoituksessa oltava puuttuvat tiedot.
3. Jos työsopimus työsuhde päättyy ennen kuin kaksi kuukautta on kulunut töiden aloittamisesta, on tässä ja 2 artiklassa tarkoitettujen tietojen oltava työntekijän käytössä viimeistään tämän määräajan päättyessä. 4 artikla : Työnteko ulkomailla 1. Jos työntekijä on velvollinen työskentelemään yhdessä useammassa maassa sen jäsenvaltion ulkopuolella, jonka lait ja/ käytäntö säätelevät työsopimusta työsuhdetta, on 3 artiklassa tarkoitetun asiakirjan tarkoitettujen asiakirjojen oltava työntekijän hallussa ennen hänen lähtöään ja sisällettävä vähintään seuraavat lisätiedot: a) ulkomailla työskentelyn kesto; b) palkanmaksussa käytettävä valuutta; c) tarvittaessa ulkomailla saatavat rahalliset edut luonsedut; d) tarvittaessa työntekijän kotiuttamista säätelevät ehdot. 2. Edellä 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot voidaan tarvittaessa antaa viittaamalla kyseisiä kohtia sääteleviin lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin lakisääteisiin säännöksiin kka kollektiivisopimuksiin. 3. Mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, ei sovelleta, jos työskentely sen maan ulkopuolella, jonka lait ja/ käytäntö säätelevät sopimusta työsuhdetta, kestää enintään kuukauden. 5 artikla : Työsopimuksen työsuhteen ehtojen muuttaminen 1. Työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen asiakirja jokaisesta 2 artiklan 2 kohdassa ja 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun seikan muutoksesta mahdollisimman pian ja viimeistään kuukauden kuluessa muutosten voimaan tulosta. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu asiakirja ei ole pakollinen silloin, kun muutetaan niitä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia lakisääteisiä määräyksiä kka kollektiivisopimuksia, joihin 3 artiklassa tarkoitetuissa asiakirjoissa, tarvittaessa täydennettynä 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti, viitataan. 6 artikla : Työsopimuksen työsuhteen muoto ja todistus sen olemassaolosta sekä menettelytapasäännöt Tämä direktiivi ei rajoita niiden kansallisten lainsäädäntöjen ja/ käytäntöjen soveltamista, jotka koskevat: - työsopimuksen työsuhteen muotoa, - työsopimuksen työsuhteen olemassaolon ja sisällön todistamista, - sovellettavia menettelytapasääntöjä. 7 artikla : Edullisemmat määräykset Tämä direktiivi ei rajoita jäsenvaltioiden oikeutta soveltaa antaa työntekijöiden kannalta edullisempia lakeja, asetuksia hallinnollisia määräyksiä kannustaa sallia työntekijöiden kannalta suotuisampien sopimusten käyttöä.
8 artikla : Oikeuksien puolustaminen 1. Jäsenvaltioiden on kansallisissa oikeusjärjestyksissään toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jokainen työntekijä, joka katsoo joutuneensa loukatuksi tämän direktiivin säännösten laiminlyönnin vuoksi, voi hakea oikeudellista suojaa, saatettuaan mahdollisesti asian ensin muun toimivalsen viranomaisen käsiteltäväksi. 2. Jäsenvaltiot voivat säätää, että 1 kohdassa tarkoitettujen oikaisutoimenpiteiden edellytyksenä on, että työntekijä on ensin tehnyt huomautuksen työnantajalle eikä työnantaja ole 15 päivän kuluessa vastannut huomautukseen. Kuitenkaan ei voida vaatia, että edeltävä huomautus on tehty, jos on kyse 4 artiklassa tarkoitetuista tapauksista, työntekijöistä, joilla on tilapäinen työsopimus työsuhde työntekijöistä, joiden työsuhdetta kollektiivisopimus kollektiivisopimukset eivät koske. 9 artikla : Loppusäännökset 1. Jäsenvaltioiden on saatettava voimaan tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 1993 taattava viimeistään kyseisenä päivänä, että työnantajien ja työntekijöiden edustajat tekevät sopimuksia vaadittujen määräysten soveltamisesta. Jäsenvaltiot ovat velvollisia toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, jotta tässä direktiivissä säädetty lopputulos voidaan taata joka tilanteessa. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä. 2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet taatakseen, että jos työsopimus työsuhde on voimassa, kun jäsenvaltioiden antamat säädökset tulevat voimaan, työnantaja antaa työntekijälle tämän pyynnöstä kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta 3 artiklassa tarkoitetun asiakirjan tarkoitetut asiakirjat, tarvittaessa täydennettynä 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti. 3. Jäsenvaltioiden antamissa 1 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin niitä virallisesti julkaistaessa niihin on liitettävä viittaus tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään. 4. Jäsenvaltioiden on viipymättä ilmoitettava komissiolle tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi toteuttamistaan toimenpiteistä. 10 artikla Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty Luxemburgissa 14 päivänä lokakuuta 1991. Neuvoston puolesta Puheenjohtaja B. de VRIES