Vaihtoehtoja perusopetuksen jälkeen
Jatkokoulutuksen suunni elu on hyvä aloi aa varhain Oppilaan omat toiveet ja kiinnostuksen kohteet ovat ohjauksen lähtökohta. Tärkeintä on kuunnella, mitä nuori itse haluaisi aikuisena tehdä, sillä jokainen ihminen elää lopulta omaa elämäänsä ja on vastuussa omista päätöksistään. Perheen tehtävä on tukea oppilasta hänen omassa ratkaisussaan koulutuksen ja amma nvalinnan suhteen. On tärkeää keskustella nuoren kanssa ja kertoa kokemuksiaan, mu a nuorella itsellään on lopulta oikeus pää ää tulevasta amma staan. 2
Koulutus pitää yllä hyvinvoin a ja luo tasa-arvoa ihmisten välillä. Siksi Suomessa on ilmainen perusopetus 1. 9. luokilla, ja kaikki osallistuvat siihen. Ilman koulutusta on mahdotonta saada hyvää työpaikkaa ja edetä työuralla. Tasa-arvo on suomalaisessa koulussa tärkeää, niin perusopetuksessa, lukiossa kuin amma llisessakin koulutuksessa. Kaikki amma t ja työtehtävät on tarkoite u sekä miehille e ä naisille, vaikka perinteises joillekin aloille hakeutuu enemmän miehiä ja toisille taas naisia. Amma tai ainakin työtehtävät voivat vaihtua elämän aikana jopa monta kertaa. Aiemmin oli tavallista sitoutua yhteen amma in pitkäksi aikaa, mu a nykyisin työtehtävät ovat usein määräaikaisia tai projek luontoisia. Suomessa on tavallista, e ä opinnot kestävät pitkään. Usein niitä jatketaan vielä työelämässä olon aikanakin. Omalla alalla voi koulu autua lisää, vaihtaa alaa aikuiskoulutuksessa, ja lisäksi voi opiskella harrastuksena jotakin itselleen sopivaa aihe a. Tätä elinikäistä oppimista pidetään tärkeänä kaikkien Suomessa asuvien ihmisten elämässä. 3
Oppilas saa ohjausta perusopetuksessa Alakoulussa eli luokilla 1. 6. opiskellaan enimmäkseen oman luokanope ajan johdolla. Tällöin hän on myös pääasiallinen ohjaaja opinnoissa ja tulevaisuuden suunnitelmissa. Yläkoulussa, luokilla 7. 9., tärkeitä henkilöitä ovat luokanvalvoja ja oppilaanohjaaja (opo). Myös eri oppiaineiden ope ajat ohjaavat oppilaita, esimerkiksi kertomalla, mihin amma eihin vaikkapa kemiaa opiskelemalla voi valmistua. Kahdeksannelta luokalta läh en oppilaan ohjaaminen keski yy tuleviin koulutus- ja amma valintoihin. Tästä ohjauksesta vastaa oppilaanohjaaja. Ohjaus on yhteistä koko luokalle ja siinä käsitellään jokaista oppilasta koskevia asioita, kuten suomalaista koulujärjestelmää, eri amma en esi elyä ja koulutuksiin hakemista. Tärkeä ohjauksen muoto on myös kahdenkeskinen keskustelu oppilaan kanssa. Myös vanhemmat voivat osallistua näihin keskusteluihin. Oppilaan kanssa sovitaan yleensä 45 min aika, jolloin paneudutaan hänen henkilökohtaisiin suunnitelmiinsa. 4
Perusopetuksen jälkeen haetaan toiselle asteelle yhteishaussa Velvollisuus käydä koulua jatkuu aina lukuvuoden loppuun as sinä lukuvuonna, jona nuori täy ää 17 vuo a. Oppivelvollisuus ei siis pääty 17-vuo späivänä. Lähes kaikki nuoret hakeutuvat opiskelemaan lisää. Toisen asteen koulutus tarkoi aa lukio- ja amma koulutusta tai näiden yhdistelmää eli kaksoistutkintoa. Ilman vähintään toisen asteen opintoja on Suomessa vaikea saada työtä. Lukioon tai amma kouluun haetaan yhteishaussa 9. luokan keväällä. Oppilaat täy ävät ne lomakkeen, jolla he voivat hakea viiteen eri koulutukseen. Hakeminen tapahtuu kaikkialla Suomessa samalla tavalla. Ne sivusto on osoi eessa www.opintopolku.. Tieto koulutukseen pääsystä tulee kesäkuun alkupuolella kirjeellä ko in. Koulu lähe ää ohjeet koteihin ennen ilmoi autumisen alkamista. 5
Jotkut oppilaat osaavat helpos valita joko amma llisen koulutuksen tai lukion. Osa oppilaista tarvitsee päätöksessään paljon apua ja tukea sekä kotoa e ä koulusta ja muiltakin aikuisilta. Perusopetuksen todistuksen arvosanat ovat ratkaisevan tärkeitä, kun lukiot ja amma koulut valitsevat oppilaita. Amma lliseen koulutukseen voi lisäksi olla pääsykoe tai haasta elu, josta saa pisteitä. Koulumenestys on kuitenkin ratkaiseva asia, joten opintojen sujuminen ja mahdollisimman hyvät arvosanat perusopetuksessa ovat tärkeitä asioita. Lukio, amma opinnot ja oppisopimus ovat kaikki arvoste uja tapoja päästä mukaan työelämään. Viime vuosina lukiokoulutus ja amma llinen koulutus ovat olleet lähes yhtä suosi uja. Molemmat vaihtoehdot ovat oppilaiden keskuudessa suosi uja tapoja edetä elämässä. Oppisopimuksen valitsee vielä melko harva nuori. 6
Lukio Lukiossa opiskellaan tavallises kolme vuo a, mu a sen voi suori aa myös 4 vuodessa. Jokaisen oppiaineen sisältö on jae u kursseiksi. Lukiossa on pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja. Syventävät kurssit sisältävät etoa, joka laajentaa ja syventää pakollisia kursseja. Soveltavat kurssit taas voivat olla koulun omia kursseja, jotka ehkä lii yvät johonkin oppiaineeseen tai ovat oma kokonaisuutensa. Kun opiskelija on suori anut lukion kurssit, hän saa lukion pää ötodistuksen. Tämän lisäksi opiskelija osallistuu ylioppilastutkintoon, josta hän saa erillisen ylioppilastutkintotodistuksen. Ylioppilastutkinnossa suoritetaan neljä aine a, joista äidinkieli (suomi tai ruotsi) on pakollinen. Sen voi suori aa suomi tai ruotsi toisena kielenä -tason mukaises. Sen lisäksi suoritetaan vähintään kolme koe a seuraavista oppiaineista: toinen ko mainen kieli eli ruotsi tai suomi, matema ikka, vieras kieli ja jokin reaaliaine. Lisäksi on mahdollista kirjoi aa ylimääräisiä kokeita. Lukio on yleissivistävä oppilaitos, jonka jälkeen opiskelija yleensä jatkaa opiskelua yliopistossa, amma korkeakoulussa tai amma oppilaitoksessa ylioppilaspohjaisella linjalla. Lukiossa otetaan paljon vastuuta omasta opiskelusta. Siellä on valinnanvapau a ja opiskelija voi o aa huomioon esimerkiksi harrastuksiaan, kun hän suunni elee, mitä kursseja valitsee. 7
Kun hakee lukioon, on oltava hyvät perus edot lukuaineista sekä hyvät opiskelutaidot Kun lukioon valitaan oppilaita, otetaan todistuksesta huomioon lukuaineiden keskiarvo (äidinkieli tai S2- kieli, matema ikka, biologia, maan eto, kemia, fysiikka, historia, englan, ruotsi, uskonto tai elämänkatsomus eto, yhteiskuntaoppi, terveys eto). Liikuntaa ja taitoaineita, kuten kuvataide a ja musiikkia, ei huomioida. Lukiossa opiskelu on teoriapitoista ja tapahtuu pääosin oppitunneilla luokkahuoneessa. Lukuaineiden keskiarvon on yleensä oltava vähintään 7. Kuitenkin usein keskiarvon oltava korkeampi riippuen hakijoiden määrästä. Opiskelujen onnistumiseksi lukiossa on tärkeää, e ä perus edot oppiaineista ovat hyvin hallussa. 8
Amma llinen koulutus Amma llisen perustutkinnon suori aminen kestää kolme vuo a. Suurin osa opinnoista on amma aineiden opiskelua. Opintoihin sisältyy työpaikoilla työssä oppimista eli harjoi elua yhteensä vähintään 6 kuukau a. Monet opiskelijat valitsevat työssäoppimispaikakseen harjoi elupaikan ulkomailta. Lisäksi opiskelija opiskelee yleissivistäviä opintoja, ja vapaas vali avia opintoja, joita voi o aa myös toisesta oppilaitoksesta, kuten lukiosta. Vapaas vali aviin opintoihin voidaan lukea myös työkokemus tai ohjatut harrastukset. Lisäksi opiskellaan alaan lii yvää teoriaa sekä esimerkiksi englan a, suomea ja yhteiskunnallisia aineita. Suosi uja aloja amma llisessa koulutuksessa ovat olleet sosiaali- ja terveysala, liiketalous ja kauppa, ajoneuvo- ja kuljetustekniikka, rakentaminen, majoitus- ja ravitsemisala sekä kauneudenhoitoala. 9
Kun hakee amma llisiin opintoihin, huomioidaan taito- ja taideaineet Kun valitaan oppilaita amma lliseen koulutukseen, huomioidaan kaikkien aineiden keskiarvo ja kolmen parhaan taito- ja taideaineen keskiarvo (liikunta, musiikki, kuvataide, käsityö, ko talous). Vaikka lukuaineet eivät olisi menneet kovin hyvin, voi taito- ja taideaineiden arvosanat au aa sisäänpääsyssä. Joillekin erityisen suosituille aloille pääsemiseksi voidaan vaa a korkeampaa keskiarvoa kuin joihinkin lukioihin. Lisäksi amma lliset oppilaitokset voivat järjestää pääsykokeita tai haasta eluja, joissa voi tuoda esiin soveltuvuu a alalle. Amma llinen erityiskoulutus Ammatilliset erityisoppilaitokset ovat erikoistuneet erityistä tukea tarvitsevien nuorten ammatilliseen koulutukseen ja kuntoutukseen. Niissä tarjotaan ammatillista peruskoulutusta, valmentavaa koulutusta sekä lisäkoulutusta. Jos tuntuu siltä, että nuori tarvitsee erityistä tukea, hän voi hakeutua koulutuskokeiluun ammatilliseen erityisoppilaitokseen. Kokeilun aikana nähdään, onko koulutusmuoto hänelle sopiva. 10
Kaksoistutkinto Kaksoistutkinnossa opiskellaan amma ja suoritetaan ylioppilastutkinto. Opiskelija hakee Yhteishaussa amma lliseen koulutukseen ja ilmoi aa siellä, e ä haluaa suori aa kaksoistutkinnon. Mikäli oppilaitos pystyy järjestämään kaksoistutkintopaikan, opiskelija voi suori aa tutkinnon. Kaksoistutkinnon opinnot kestävät yleensä neljä vuo a. Joissakin oppilaitoksissa koulutus on järjeste y niin, e ä opiskelijat ovat yhden jakson lukiossa ja toisen jakson amma llisessa koulutuksessa. Toisissa kouluissa opetus on järjeste y viikko-ohjelman mukaises niin, e ä opiskelijat ovat osan viikosta lukiossa ja osan viikosta amma llisessa koulutuksessa. Kaksoistutkinnossa lukiota ei suoriteta kokonaan vaan ainoastaan ylioppilastutkinto. Niinpä esimerkiksi lukion taito- ja taideaineet jäävät pois, ja opiskelija keski yy niihin aineisiin, jotka hän aikoo suori aa ylioppilastutkinnossa. Kaksoistutkinto vaa i opiskelijalta määrä etoisuu a ja tarkkaa ajankäytön suunni elua. 11
Oppisopimus Amma llisen perustutkinnon voi suori aa myös oppisopimuksella, jolloin opiskelija oppii pääsääntöises tekemällä työtä työpaikalla. Oppisopimukseen kuuluu lisäksi teoriajaksoja amma llisessa oppilaitoksessa. Oppisopimuskoulutukseen pääsemiseksi ei huomioida arvosanoja. Tarvitaan kuitenkin omaa ak ivisuu a. Nuori hankkii työpaikan itse ja solmii työsopimuksen. Sopimus oppisopimuksesta tehdään oppisopimuskeskuksessa. Oppilas saa työssä oppiessaan palkkaa. 12
Minne toisen asteen jälkeen? Kaikilla on samat mahdollisuudet jatkokoulutukseen riippuma a siitä, onko käynyt lukion vai amma llisen koulutuksen. Amma llisen koulutuksen suori aneet ovat valmiita työelämään. He voivat kuitenkin hakeutua amma korkeakouluihin opiskelemaan samaa alaa eteenpäin tai jopa aivan uu a alaa. He voivat pyrkiä myös yliopistoihin ja korkeakouluihin. Lukiossa suoritetaan ylioppilastutkinto, ja vasta sen jälkeen lähdetään opiskelemaan tulevaa työelämää varten. Lukion jälkeen voi hakea amma korkeakouluun, korkeakouluun, yliopistoon tai amma lliseen oppilaitokseen ylioppilaslinjalle. 13
Entä jos nuori ei pääse koulutukseen tai taidot eivät vielä riitä? Jos nuori ei saa paikkaa kevään Yhteishaussa, hän voi hakea vapaiksi jääneitä opiskelupaikkoja kesällä. Haku tapahtuu ne ssä samalla sivustolla www.opintopolku.. Oppilaitokset voivat myös tarjota uusia koulutuspaikkoja. Oppilas voi myös päästä varasijalle, vaikka ei olisikaan tullut valituksi yhteishaussa. Suomessa on voimassa Nuorisotakuu, jonka mukaan kaikille alle 25-vuo aille nuorille tarjotaan koulutus- tai työpaikka, tai muu koulutus- ja työuraa edistävä vaihtoehto. Joskus on tarpeen sopia etukäteen, e ä oppilas ei hae yhteishaussa vaan hän hankkii vielä etoja ja taitoja vuoden ajan muissa koulutuksissa. Nämä ovat koulutuksia, joihin voi hakea myös siinä tapauksessa, e ä saa paikkaa yhteishaussa. Vaihtoehtoja on kerro u seuraavassa. Jos nuori jää ilman opiskelupaikkaa, on tärkeää olla ak ivinen ja olla yhteydessä perusopetuksen oppilaanohjaajaan tai etsivän nuorisotyön työntekijään. Näiden yhteys edot löytyvät kaupungin ne sivuilta www.kerava. ja tämän oppaan lopusta. Myös Työ- ja elinkeinokeskukset www.te-palvelut. tarjoavat ohjausta ja sinne voi ilmoi autua työnhakijaksi. 14
Vaihtoehtoja perusopetuksen jälkeen 1. Perusopetuksen lisäopetus (10. luokka) Nuori voi hakeutua kymppiluokalle, joka on vuoden pituinen perusopetuksen lisäopetus. Siellä voi koro aa perusopetuksen arvosanoja. Siihen kuuluu myös työelämään tutustumista. Kymppiluokan jälkeen voi hakea joko lukioon tai amma lliseen koulutukseen. 2. Amma star Nuori voi hakeutua myös Amma star lle amma lliseen oppilaitokseen, jossa voi myös koro aa perusopetuksen arvosanoja. Tähän koulutukseen sisältyy enemmän tutustumista amma- llisiin koulutusmahdollisuuksiin. Amma star n jälkeen voi hakea joko lukioon tai amma lliseen koulutukseen. 3. Maahanmuu ajien amma opintoihin valmistava koulutus Jos maahanmuu ajanuori kokee, e ä hän ei ole vielä valmis amma llisiin opintoihin esim. liian vähäisen kielitaidon tai jonkin muun syyn vuoksi, hän voi hakeutua vuoden kestävään, maahanmuu ajille tarkoite uun valmistavaan opetukseen. Sen tavoite on lisätä valmiuksia, joita tarvitaan amma llisessa koulussa opiskeluun. Opiskeluaineita ovat suomen kielen lisäksi mm. matema ikka, etotekniikka ja elämänhallinta. Lisäksi koulutukseen kuuluu työharjoi elua. 4. Maahanmuu ajien lukioon valmistava koulutus Tavoite on parantaa valmiuksia, joita tarvitaan lukiokoulutuksessa. 5. Ko talousopetus Koulutuksessa opitaan puolen vuoden aikana ruuanvalmistukseen, puhtaanapitoon ja talouteen lii yviä taitoja. 6. Nuorten työpajat Tarkoite u 17-24-vuo aille nuorille, jotka ovat vailla työ- ja opiskelupaikkaa. Työpajassa tehdään työtä ja siellä saa henkilökohtaista ohjausta tulevaisuuden suunnitelmien toteu amiseksi. 7. Kansanopistot Kansanopistoissa voi suori aa perusopetuksen lisäopetusta. Niissä voi suori aa myös amma llisia tutkintoja tai opiskella eri aiheita harrastuksena. 8. Kotoutumistuella anne ava koulutus Koulutukseen voivat osallistua 17-vuo a täy äneet nuoret, jotka ovat tulleet Suomeen alle 4 vuo a si en. Koulutukseen hae aessa on nuorella oltava Työ- ja elinkeinotoimiston tekemä kotoutumissuunnitelma. 15
Usein kysy yä Mitä jos oppilas opiskelee aineita mukautetus perusopetuksessa? Oppilas voi hakea koulutuksiin normaalihaussa tai harkinnanvaraisessa haussa. Jälkimmäisessä haussa oppilas voidaan o aa opiskelemaan, vaikka hänen koulumenestyksensä ei olisikaan kovin hyvä. Onko toinen ko mainen kieli pakollinen? Jos oppilas on vapaute u ruotsin tai suomen kielestä, hän voi saada vapautuksen myös lukiossa tai amma llisessa koulutuksessa. Työelämässä ruotsin/suomen kielen taitoa vaaditaan monissa val on ja kunnan viroissa, esimerkiksi poliisin tai tuomarin tehtävissä. Mitä hyötyä on oman äidinkielen opiskelusta? Oman äidinkielen hyvä osaaminen vahvistaa muiden kielten oppimista. On hyvä tuntea oma kul uuri hyvin ja kunnioi aa sitä. On tode u, e ä oman kul uurin arvostaminen ja ylläpito uudessa ympäristössä au aa ase umisessa yhteiskuntaan. Työelämä on myös yhä kansainvälisempää ja kielten osaaminen tuo etua työnhaussa. Millainen suomen kielen taito on rii ävä jatko-opintoihin pääsemiseksi? Koulutukseen pääsemiseksi vaaditaan rii ävä kielitaito. Jos S2-kielen arvosana on vähintään 7, sitä ei testata. Muutoin kielitaitoa testataan kielikokeella ennen opiskelijaksi hyväksymistä. Menestyminen lukio- ja amma llisissa opinnoissa edelly ää hyvää suomen kielen taitoa. Varsinkin lukio-opinnot ovat teoree sia ja käsi eellisiä. 16
Mitä lukio-opinnot maksavat? Lukiossa opetus on ilmaista. Lukiolaisen on kuitenkin hankittava itse kirjat. Yhteensä kirjoja on hankittava lukion aikana 50-70 kappaletta riippuen siitä, kuinka monta kurssia opiskelija on opinto-ohjelmaan valinnut. Yksi kirja maksaa 20-40 euroa. Kirjoja kuitenkin myös kierrätetään eli aiemmin opiskelleilta voi kirjoja ostaa huomattavasti edullisemmin. Lukiossa tarvitaan myös kannettava tietokone. Useissa lukioissa sen voi vuokrata koululta tai koulu kustantaa tietokoneen lukion ajaksi. Samoin tarvitaan laskin. Laskinten hinnat vaihtelevat paljon, mutta yleensä peruslaskin riittää. Lisäksi ylioppilastutkinnosta on maksettava tutkintomaksu kustakin kokeesta. Yksi koemaksu on n. 30 euroa. Lukiossa ruokailu on ilmaista, mutta matkat opiskelija joutuu maksamaan itse. Mitä opinnot amma llisessa koulutuksessa maksavat? Ammatillisessa oppilaitoksessa opetus on maksutonta. Kirjat opiskelija hankkii itse. Jos opiskelija tarvitsee suojavaatteita ja muita varusteita työturvallisuuden vuoksi, ne hankitaan hänelle koulusta. Sen sijaan esim. kokin työasu, veitset tai kampaajan sakset ja muut työvälineet on hankittava itse. Samoin esim. parturin välineet ja kokin veitset opiskelija maksaa itse. Ammatillisessa koulutuksessa ruokailu on ilmaista, mutta matkat opiskelija joutuu maksamaan itse. Opiskelujen aikana on mahdollista saada opintotukea ja asumistukea. Jotkut työskentelevät opintojensa aikana. 17
3. Ohjaamo, Kerava Keneltä saa lisä etoja opintoihin lii yvistä asioista? 1. Perusopetuksen oppilaanohjaajat 2. Lukioiden ja amma llisten oppilaitosten opinto-ohjaajat Ohjaamon palvelut on suunna u 16-29 -vuo aille nuorille. Ohjaamon työntekijät au avat ja tukevat nuoria oman elämänsä ongelmakoh en selvi elyssä, työ-, opiskelu- tai harjoi elupaikan löytämisessä sekä ohjaa nuoria oikeiden palveluiden pariin. Aukioloaikoina paikalla on etsivä nuorisotyöntekijä, joka saa helpos yhteyden muihin nuorelle tärkeisiin yhteistyötahoihin. Osoite: Yhteispalvelupiste, Sampolan palvelukeskus, Kultasepänkatu 7, 04250 Kerava Aukioloajat: istaisin ja torstaisin klo 14.00-16.00, Sähköpos : mariaelisa.jarvensivu@kerava. Puhelin: 0403184072 www.keravannuorisopalvelut. 18
4. Etsivä nuorisotyöntekijä, Kerava Yhdessä etsivän nuorisotyöntekijän kanssa on mahdollista tutustua eri opiskelualoihin, tehdä työhakemuksia tai löytää mielenkiintoinen harjoi elu -/työkokeilupaikka. Lisäksi on mahdollista lähteä yhdessä tutustumaan eri harrastusmahdollisuuksiin. Tunnetko sinä nuoren, jolla asiat ovat solmussa ja joka kaipaa apua oman elämänsä jatkosuunnitelmien tekemiseen? Voit ilmoi aa nuoren yhteys edot sähköpos lla tai soi aa, niin etsivä nuorisotyöntekijä o aa nuoreen yhtey ä. Maria-Elisa Järvensivu p. 040 318 4072 maria-elisa.jarvensivu@kerava. www.keravannuorisopalvelut. 5. Työ- ja elinkeinokeskus p://toimistot.te-palvelut. /uusimaa Voit asuinpaikastasi riippuma a asioida missä tahansa toimipaikassa; Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Lohjalla, Porvoossa tai Raaseporissa. 6. Uudenmaan TE-toimisto, Järvenpää p://toimistot.te-palvelut. / jarvenpaa Osoite: Mannilan e 28 A, 04400 Järvenpää Aukioloajat: arkisin klo 9.00-16.00, puhelinpalvelut klo 9.00-16.15 Sähköpos : kirjaamo.uusimaa(at)tetoimisto. Puhelin / Työnhakija-asiakkaat: 0295 040 001 (arkisin 9.00-16.15) Puhelin / Työnantaja-asiakkaat: 0295 040 002 (arkisin 9.00 16.15) 19
Linkkejä Opintopolku ps://opintopolku. Suomalaiset oppilaitokset ja korkeakoulut ylläpitävät Opintopolussa omien koulutustensa etoja. Työ- ja elinkeinopalvelut www.te-palvelut. Työ- ja elinkeinopalvelut eli TE-palvelut tarjoavat maksu a palveluja työnhakijoille, jotka asuvat Suomessa tai haluavat Suomeen töihin. Kun koulu loppuu www.kunkoululoppuu. Antaa sinulle etoa perusopetuksen ja lukion jälkeisistä valinnoista, opiskelusta ja työelämästä. Taloudellinen edotustoimisto. Amma ne www.amma ne Tarjoaa etoa ammateista ja aloista. Amma ne stä löytyy amma alojen ja amma en kuvauksia, eri ammateissa toimivien ihmisten haasta eluja ja uratarinoita sekä työelämään lii yviä ar kkeleita. Infopankki www.infopankki. Laajas etoa suomalaisesta yhteiskunnasta monella eri kielellä. 20
LUOKAT/ VUODET tohtorin ja lisensiaatin tutkinto 1-3 (5) yliopisto ammattikorkea koulu työelämä 1-3 lukiokoulutus ammatillinen koulutus oppisopimus erikoisammattitutkinto 1 lukioon valmistava ammatilliseen koulutukseen valmistava 10 lisäopetus "10. luokka" ammattistartti 1-9 perusopetus 1 esiopetus 21
OPETUSTOIMI YLEISET YHTEYSTIEDOT Sähköpos opetus@kerava. tai etunimi.sukunimi@kerava. Faksi (09) 2949 2267 Opetusjohtaja Pia Aaltonen, puh. (040) 318 2183 KERAVANJOEN KOULU Rehtori Sirpa Nenonen puh. 040-318 2151 sirpa.nenonen@kerava. Oppilaanohjaaja Eeva Karvinen puh. 040-318 2235 eeva.karvinen@kerava. Oppilaanohjaaja Pirjo Karjalainen puh. 040-318 2230 pirjo.karjalainen@kerava. SOMPION KOULU Rehtori Risto Kilvelä puh. 040-318 2250 risto.kilvela@kerava. Oppilaanohjaaja Johanna Yli-Koski-Vellonen puh. 040-318 2136 johanna.yli-koskivellonen@kerava. Oppilaanohjaaja Kata Ikonen puh. 040-318 4053 kata.ikonen@kerava. Oppilaanohjaaja Merja Juhala puh. 040-318 2274 merja.juhala@kerava. 22