Oikeustieteiden tiedekunta 12.6.2013 Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokous pidetään tiistaina 18.6.2013 klo 10.00 alkaen oikeustieteiden tiedekunnan kokoushuoneessa, Asialista liitteenä. Mikäli jäsenistä joku on estynyt saapumaan kokoukseen on siitä ilmoitettava mahdollisimman pian Virpi Nousiaiselle oikeustieteiden tiedekunnan kansliaan ja toimitettava esityslista varajäsenelle. Matti Niemivuo puheenjohtaja Jakelu: tiedekuntaneuvoston jäsenet Markku Vartiainen Pirkko Huhtaniska Päivi Martin Rehtori Vararehtorit Markus Aarto Mirja Väyrynen Tarja Särkkä Kirjasto PYVI Olli Tiuraniemi Artikla r.y. Lapin yliopiston ylioppilaskunta
Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokous 18.6.2013 6/13 Asialista: Lista nro 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Maisteritutkielmien arvosteleminen 3 Esitarkastajien määrääminen TkT, KTT Veikko Seppäsen väitöskirjakäsikirjoitukselle 4 OTK Heikki Hyvärisen OTT -tutkinnon suorittamiseen liittyvät toimenpiteet 5 Yleisen oikeustieteen dosentin arvon myöntäminen OTT, VT Mirjami Pasolle 6 Dosentti, OTT, TT, VT Pekka Leinon dosenttihakemus 7 Esitarkastajien määrääminen tohtorikoulutettava, TL, HTM, FM Jari Uimosen väitöskirjakäsikirjoitukselle 8 OTM Anne Nuorgamin OTT -tutkinnon suorittamiseen liittyvät toimenpiteet 9 Esitarkastajien määrääminen OTK, VT Kyösti Tornbergin väitöskirjakäsikirjoitukselle 10 Rikos- ja prosessioikeuden, erityisesti kansanvälinen rikosja prosessioikeus, yliopistonlehtorin tehtävän täyttöön liittyvät toimenpiteet 11 Esitarkastajien määrääminen OTK Kai Kotirannan väitöskirjakäsikirjoitukselle 12 Professori Lotta Viikarin äitiysloma ja siitä johtuvat järjestelyt 13 Professori Kai Kokon tutkimusvapaa ja siitä johtuvat järjestelyt 14 Taloudellisten suhteiden tutkijan tehtävän täyttö 15 n alkusyksyn 2013 kokoukset 16 OTM Heidi Heleniuksen OTT -tutkinnon suorittamiseen liittyvät toimenpiteet 17 Määräaikainen luonnonvaraoikeuden tutkimusprofessuuri 18 Oikeustieteiden tiedekunnan vuoden 2014 opiskelijavalintatoimikunnan asettaminen 19 ELT, OTM Riitta Ahon OTT -tutkinnon suorittamiseen liittyvät toimenpiteet 20 ETA-kelpoisuuskokeen järjestäminen 21 Oikeustieteiden tiedekunnan lukuvuoden 2013-2014 opettajatuutorit 22 Opetussuunnitelmien hyväksyminen
23 Tiedekunnan määräykset lakikirjojen käytöstä tentissä 24 Jatko-opintovaatimukset lukuvuodelle 2013-2014 25 Jatko-opintojen suunnitteluryhmän esitys 26 OTT Anna Mäki-Petäjä-Leinosen dosenttihakemus 27 OTT Kamrul Hossainin dosenttihakemus 28 Tarkastajien määrääminen lisensiaatintutkimukselle 29 OTK Antti Makkosen lisensiaatintutkimuksen arvosteleminen 30 Opiskelijavalintaperusteiden muuttaminen 31 Projektitentin tutkintovaatimusten hyväksyminen 32 OTK Leena Alapurasen OTL -tutkinnon suorittamiseen liittyvät toimenpiteet 33 Tarkastajien määrääminen lisensiaatintutkimukselle 34 Dekaanille annettava valtuutus 35 Ilmoitusasiat
1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Vartiainen Lapin yliopiston hallitus on kokouksessaan 5.10.2009 vahvistanut yliopistolain (558/2009) 28 :n nojalla Lapin yliopiston ns. hallintojohtosäännön. Johtosäännön 59 :n mukaan hallintoelin kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai, hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolme jäsentä sitä pyytää ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Kutsu monijäsenisen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin ole toisin päättänyt. Hallintoelimen jäsen on velvollinen ilmoittamaan asiasta varajäsenelleen tai hallintoelimen sihteerille, jos hän on estynyt osallistumasta kokoukseen. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Hallintoelin voi kuitenkin läsnäolevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Johtosäännön 61 :n mukaan yliopiston monijäseniset toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Yliopistolain 29 :n mukaan opintosuorituksen arvosteluun saavat osallistua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus taikka jotka on otettu professorin tehtävään. Kokouskutsut on lähetetty 13.6.2013. Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
Aika: Tiistai 18.6.013 klo 10.00 2 Maisteritutkielmien arvosteleminen Huhtaniska Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 22 mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on arvostella pro gradu -tutkielmat tarkastajien lausuntojen perusteella. Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 61 :n mukaan yliopiston monijäseniset toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Yliopistolain (558/2009) 29 :n mukaan opintosuorituksien arvosteluun saavat osallistua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus taikka jotka on otettu professorin tehtävään. Tarkastajien lausunnot ovat liitteenä. Maisteritutkielma 1) Jenni Keskinen Työntekijän ja työnantajan yleinen lojaliteettivelvoite Tarkastajat: professori Seppo Koskinen ja tutkija Juhani Korja Kypsyysnäyte suoritettu hyväksytysti asiasisällön osalta. 2) Tomi Hietala Kansainväliset käytännöt tieverkkorikoksissa Suomen näkökulmasta: Tilanne ja kehityssuunta Tarkastajat: professori Rauno Korhonen ja yliopistonlehtori Mirva Lohiniva-Kerkelä Kypsyysnäyte suoritettu hyväksytysti asiasisällön osalta. 3) Elina Haikola Arbitration tribunals and national courts constant battle or efficient co-operation Tarkastajat: professori Tuulikki Mikkola ja tutkija Tomi Tuominen Kypsyysnäyte suoritettu hyväksytysti asiasisällön osalta. 4) Marketta Karhinen Eläin suojeltavana oikeushyvänä ja oikeudellisena määritelmänä Tarkastajat: professori Terttu Utriainen ja tutkija Pirjo Laitinen Kypsyysnäyte suoritettu hyväksytysti asiasisällön osalta. 5) Saara Pietilä naisten rikollisuus 2000-luvulla Suomessa
Tarkastajat: professori Terttu Utriainen ja tutkija Pirjo Laitinen Kypsyysnäyte suoritettu hyväksytysti asiasisällön osalta. 6) Asta Lintumäki Hienovaraiset hyväksikäyttökeinot ihmiskaupparikoksissa Tarkastajat: professori Lotta Viikari ja tutkija Tomi Tuominen Kypsyysnäyte suoritettu hyväksytysti asiasisällön osalta. 7) Sanna Pulkkinen Googlaaminen ja ilmiannot henkilötietojen keräämisen perusteina työhönotossa Tarkastajat: professori Seppo Koskien ja tutkija Juhani Korja Kypsyysnäyte suoritettu hyväksytysti asiasisällön osalta. 8) Antti Stenvall Erityinen etsintä - uuden kotietsintämuodon kehittyminen ja soveltamishaasteet Tarkastajat: professori Tuula Linna ja tutkija Jukka Ahtinen Kypsyysnäyte suoritettu hyväksytysti asiasisällön osalta. 9) Antti Santaranta Kuittaus oikeudenkäynnissä eräiden keskeisten prosessiperiaatteiden kannalta. Tarkastajat: professori Tuula Linna ja tutkija Jukka Ahtinen Kypsyysnäyte suoritettu hyväksytysti asiasisällön osalta. 10) Jenni Jaakola Tienkäyttömaksua varten kerättävä henkilö- ja paikkatieto yksilön yksityisyyden suojan näkökulmasta Tarkastajat: professori Rauno Korhonen ja yliopistonlehtori Mirva Lohiniva-Kerkelä Kypsyysnäyte suoritettu hyväksytysti asiasisällön osalta. 11) Tuula Liikanen puolisonsa perineen lasken antamat lahjat PK 3 luvun pesänjaossa Tarkastajat: professori Ahti Saarenpää ja tutkija Eira Kuisma Kypsyysnäyte suoritettu hyväksytysti asiasisällön osalta. 12) Eija Alavesa Uudistuva eurooppalainen ja kansallinen tietosuojalainsäädäntö, tietosuojavastaavan toimenkuva ja asema muutoksessa Tarkastajat: professori Rauno Korhonen ja yliopistonlehtori Mirva Lohiniva-Kerkelä Kypsyysnäyte suoritettu hyväksytysti asiasisällön osalta. 13) Tomi Simula Yksityinen maanomistus Kiinassa Tarkastajat: professori Juha Karhu ja tutkija Matti Tjäder Kypsyysnäyte suoritettu hyväksytysti asiasisällön osalta. 14) Tiina Saukko Edunvalvonta edustusmuotona tarkastelussa edunvalvojan kompetenssi, päämiehen itsemääräämisoikeus ja kolmannen asema Tarkastajat: professori Juha Karhu ja tutkija Jukka Lehto Kypsyysnäyte suoritettu hyväksytysti asiasisällön osalta. 15) Laura Kovalainen Yritysten väliset pilvipalvelusopimukset Tarkastajat: professori Juha Karhu ja tutkija Jukka Lehto Kypsyysnäyte suoritettu hyväksytysti asiasisällön osalta. 16) Harri Mäkelä Lisenssinsaajan oikeudet ja asema ohjelmistohankinnoissa Tarkastajat: professori Juha Karhu ja yliopistonlehtori Petri Keskitalo Kypsyysnäyte suoritettu hyväksyttävästi asiasisällön osalta. Ei esittelymenettelyä.
Vartiainen 3 Esitarkastajien määrääminen TkT, KTT Veikko Seppäsen väitöskirjakäsikirjoitukselle TkT, KTT Veikko Seppänen on liitteenä olevassa kirjeessään pyytänyt, että hänen väitöskirjakäsikirjoitukselleen Informaatiohyödykkeiden kehitys ja varallisuus: varanto-oikeuksien sääntely yhteisprojekteissa määrättäisiin esitarkastajat (liite 1). Lapin yliopiston hallituksen 5.10.2009 hyväksymän johtosäännön 22 :n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on mm. määrätä väitöskirjojen esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä arvostella nämä opintosuoritukset ja pro gradu -tutkielmat tai vastaavat tarkastajien lausuntojen perusteella. Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opinto- tai taidonnäytteen esitarkastajan, tarkastajan ja vastaväittäjän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain (434/2003) 28 :ssä säädetään. Yliopistolain (558/2009) 44 :n mukaan ennen opintosuorituksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta. Tiedekunnan hyväksymien OTT -tutkinnon suorittamista koskevien virallismääräysten mukaan tiedekuntaneuvosto määrää esitarkastajat hakemuksesta. Esitarkastajia koskeva vaatimus tulisi pääsääntöisesti ottaa käsiteltäväksi vasta työnohjaajan toimittaman esitarkastuksen aloittamista selvästi puoltavan kirjallisen lausunnon perusteella, koska työnohjaajalla on velvollisuus pitää huolta siitä, että tarkastettavaksi esitetty opinnäyte täyttää väitöskirjalle asetetut vaatimukset. Opiskelijan vaatimuksesta esitarkastajat voidaan määrätä, vaikka työnohjaaja ei ole esitarkastajien määräämistä puoltanut. Tällaisessa tapauksessa tiedekuntaneuvosto pyytää työnohjaajalta asiassa lausunnon. Esitarkastajia valittaessa pääkriteerinä tulisi pitää asiantuntevien henkilöiden löytämistä tehtävään. Esitarkastajaksi voidaan valita vain henkilö, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai muun vastaavantasoisen ulkomaisen tutkinnon. Toisen esitarkastajista tulee edustaa muuta kuin Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan vakinaista opettajakuntaa. Soveliaita ja asiantun-
tevia esitarkastajia voidaan löytää paitsi omasta tiedekunnasta (lähinnä professorit ja dosentit), muista oikeustieteellisistä tiedekunnista ja muista oikeustieteellistä opetusta antavista korkeakouluista tai ulkomaisista yliopistoista. Ulkomaisen ja kotimaisen tieteen vuorovaikutusta opinnäytetöiden arvioinnissa tulisi suosia ja siksi ulkomaisten asiantuntijoiden käyttäminen on suositeltavaa. Ainakin toiseksi esitarkastajaksi on kuitenkin yleensä tarkoituksenmukaista valita henkilö, joka tuntee suomalaisen tieteellisen käytännön ja väitöskirjojen arvostelukriteerit. Molemmat esitarkastajat voidaan kuitenkin valita ulkomaisista yliopistoista, ellei Suomesta ole löydettävissä asiantuntevia esitarkastajia tai jos kahden ulkomaisen esitarkastajan käytölle on muita syitä. Esitarkastusmenettelyn nopeuttamiseksi tiedekuntaneuvoston tulee antaa esitarkastajille yleensä kolmen kuukauden määräaika tehtävän suorittamista varten. Väittelyä puoltava lausunto annetaan siitä käsikirjoitusversiosta, joka on tarkastettu. Korjausehdotuksia sisältävä puoltava lausunto voidaan hyväksyä kuitenkin siinä tapauksessa, että ehdotetuilla korjauksilla ei ole vaikutusta väittelyluvan myöntämiseen. Esitarkastajien tulee perustella sekä myönteinen että kielteinen tarkastuslausuntonsa. Mikäli esitarkastusta ei voida määräajassa päättää väittelylupaa puoltavaan lausuntoon, esitarkastusmenettely raukeaa, jollei väittelijä nimenomaisesti halua viedä asiaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. Esitarkastusmenettely voi väitöskirjaan tehtävien korjausten vuoksi väitöskirjan tekijän ja esitarkastajien välisen sopimuksen perusteella jatkua kohtuullisen ajan esitarkastusta varten annetun määräajan jälkeenkin. Tällaisessa tapauksessa esitarkastuksen jatkumisesta on suullisesti tai kirjallisesti ilmoitettava dekaanille ja tiedekunnan kansliaan. Esitarkastuksen rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöskirjakäsikirjoitukseen on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja työnohjaaja puoltaa esitarkastajien määräämistä. Vastaväittäjäksi määrätään yleensä joku esitarkastajista. Tarvittaessa voidaan määrätä kaksi vastaväittäjää. Ulkomaista asiantuntijaa voidaan pyytää vastaväittäjäksi myös tapauksissa, joissa häntä ei ole voitu tai katsottu tarkoituksenmukaiseksi pyytää esitarkastajaksi. Ulkomaisen ja kotimaisen tieteen vuorovaikutusta myös opinnäytetöiden arvioinnissa tulisi suosia. Väitöskirjan tasoa sekä esitarkastuksen että väitöstilaisuuden perusteella arvioitaessa on pidettävä huolta siitä, että työn tason arvioinnissa kiinnitetään huomiota Suomessa käytössä oleviin kriteereihin. Tiedekunnan hyväksymien virallismääräysten mukaan väitöskirjatutkimuksen tulee osoittaa, että tekijällä on kyky itsenäisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä sekä hyvä perehtyneisyys omaan tieteenalaansa ja syvällinen perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa. Väitöskirjan suosituspituus on 250-300 sivua. Työnohjaajat professori Juha Karhu ja professori Rauno Korhonen ovat puoltaneet esitarkastuksen käynnistämistä. TkT, KTT Veikko Seppänen on todennut, ettei hänellä ole huomauttamista esitettyjä esitarkastajia kohtaan. Käsikirjoitus on nähtävillä tiedekunnan kansliassa. Päätettäneen nimetä TkT, KTT Veikko Seppäsen väitöskirjakäsikirjoituksen Informaatiohyödykkeiden kehitys ja varallisuus: varanto-oikeuksien sääntely yhteisprojekteissa esiarkastajiksi suostumuksensa mukaisesti dosentti, OTT Tuomas Pöysti ja OTT, LL.M Ilkka Rahnasto.
Vartiainen 4 OTK Heikki J. Hyvärisen OTT -tutkinnon suorittamiseen liittyvät toimenpiteet OTK Heikki J. Hyvärinen on liitteenä olevassa kirjeessään pyytänyt lupaa saada kirjoittaa Lapinveroja käsittelevän väitöskirjansa artikkeliväitöskirjana. Tiedekunnan hyväksymien OTT -tutkinnon suorittamista koskevien virallismääräysten mukaan tiedekunta vahvistaa pyynnöstä tohtorin tutkinnon pääaineen, alustavan opintosuunnitelman ja määrää hänelle työnohjaajan. Tiedekunta määrää tohtorin tutkinnon suorittajan työnohjaajaksi ehdotetun, tai jollei ehdotusta ole tehty, jonkin hakemuksessa mainitun oppiaineen opettajan. Määräys edellyttää sekä ohjaajan että ohjattavan suostumusta. Työnohjaajia voidaan määrätä yksi tai tarvittaessa kaksi. Määräys edellyttää sekä ohjaajan, että ohjattavan suostumusta. Dekaani myöntää tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden. Tiedekunta vahvistaa tohtorin tutkintoa suorittavan tutkimusaiheen ja pitää tutkimusaiheista rekisteriä. Jos väitöskirjatutkimus on tarkoitus laatia osatutkimuksina, on se mainittava väitöskirjan aiheen vahvistusta pyydettäessä. Jollei tutkimusaihetta vahvisteta opiskeluoikeutta koskevan päätöksen yhteydessä, tulee tutkimusaihe esittää vahvistettavaksi jatko-opintojen alkuvaiheessa. Virallismääräysten mukaan väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Jatkotutkintoa suorittavan työohjaajaksi voidaan nimetä professorin viran haltija tai hoitaja, mikäli hän on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet taikka dosentti. Työnohjaajia voidaan määrätä yksi tai tarvittaessa kaksi. Työnohjaaja ja opiskelija tapaavat tutkimuksen vaiheesta ja opiskelijan ohjaustarpeesta riippuen lukukausittain. Opiskelijan on kuitenkin vähintään kerran vuodessa raportoitava tutkimuksensa ja opiskelunsa etenemisestä.
OTK Heikki J. Hyväriselle on myönnetty tohtoritutkinnon suorittamisoikeus 18.2.2009. on kokouksessaan 18.3.2009 vahvistanut OTK Heikki J. Hyvärisen väitöskirjatyön aiheeksi ALapinveroista, nimennyt työnohjaajiksi emeritusprofessori Veikko O. Hyvösen ja dosentti Kaisa Korpijaakko-Labban sekä hyväksynyt hänen opinto- ja tutkimussuunnitelmansa. He ovat puoltaneet esitystä kirjoittaa artikkeliväitöskirja samoin kuin professori Rauno Halttunen. Liitteenä OTK Heikki J. Hyvärisen hakemus sekä aiemmat dekaanin ja tiedekuntaneuvoston päätökset asiassa. Päätettäneen hyväksyä OTK Heikki J. Hyvärisen Lapinveroja käsittelevä väitöskirjatyö tehtäväksi artikkeliväitöskirjana.
Vartiainen 5 Yleisen oikeustieteen dosentin arvon myöntäminen OTT, VT Mirjami Pasolle Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on OTT, VT Mirjami Pason haettua yleisen oikeustieteen dosentuuria, todennut kokouksessaan 16.1.2013 ko. dosentuurin tarkoituksenmukaisuuden tiedekunnan opetus- ja tutkimustyön kannalta. päätti kokouksessaan 16.1.2013 pyytää asiantuntijalausunnot OTT, VT Mirjami Pason tieteellisestä pätevyydestä ko. dosentuuriin professori Panu Minkkiseltä ja emeritusprofessori Heikki E.S. Mattilalta. Molemmat suostuivat tehtävään ja he ovat myös toimittaneet lausuntonsa. Lausunnot ovat liitteenä. varasi kokouksessaan 10.4.2013 OTT, VT Mirjami Pasolle mahdollisuuden opetusnäytteen antamiseen hänen esittämästään aiheesta. OTT, VT Mirjami Paso antoi opetusnäytteen 7.5.2013 aiheesta Ennakkopäätösten teoreettinen analyysi. n nimeämät lausunnonantajat ovat ehdottaneet opetusnäytteen arvosanaksi hyvä. Lausunto opetusnäytteestä on liitteenä Yliopistolain (255/2009) 89 :n mukaan yliopisto voi myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Lapin yliopiston hallituksen 5.10.2009 hyväksymän hallintojohtosäännön 11 :n mukaan yliopiston rehtori päättää dosentin arvon myöntämisestä tiedekunnan tai erillislaitoksen esityksestä. Mirjami Paso (s. 1972) on suorittanut OTK-tutkinnon vuonna 1998, OTL-tutkinnon vuonna 2000 ja väitellyt oikeustieteen tohtoriksi vuonna 2009. Hän on toiminut mm. Suomen Akatemian tutkijana Turun yliopistossa vuosina 2003-2005, Joensuun yliopiston siviilioikeuden lehtorina vuonna 2007, Joensuun yliopiston eurooppaoikeuden nimitettynä lehtorina vuodesta 2008 alkaen, mistä työvapaalla hoitamassa Joensuun yliopiston eurooppaoikeuden professuuria ajalla 1.8.2009-31.8.2011, Kuopion hallinto-oikeuden tuomarin tehtävää ajalla 1.9.-31.12.2011, Itä-Suomen yliopiston eurooppaoikeuden ja yleisen oikeustieteen professorin tehtävää ajalla 1.1.-31.7.2012 ja Kuopion hallinto-oikeuden tuomarin tehtävää 1.8.2012 lukien.
Paso on auskultoinut ja saanut varatuomarin arvon vuonna 2000. OTT, VT Pasolla voitaneen nimikirjaotteen, asiantuntijalausunnon ja julkaisuluettelon perusteella katsoa olevan yliopistolain 89 :n mukaiset perusteelliset tiedot omalta alaltaan sekä osoittaneen julkaisuilla ja muulla tavoin kykyä itsenäiseen tutkimustyöhön sekä vaadittava kieli- ja opetustaito. Liitteenä professori, OTT, VT Mirjami Pason hakemus, CV, julkaisuluettelo, opetusportfolio, asiantuntijalausunnot sekä lausunto opetusnäytteestä. 1 Todettaneen, onko OTT, VT Mirjami Pasolla ko. dosentuuriin vaadittava hyvä opetustaito. Asiassa ei esittelymenettelyä. 2 Todettaneen, täyttääkö OTT, VT Mirjami Paso ko. dosentuurin yleiset ja erityiset kelpoisuusvaatimukset. 3 Päätettäneen esittää tarvittaessa yliopiston rehtorille, että hän myöntäisi OTT, VT Mirjami Pasolle yleisen oikeustieteen dosentin arvon.
Vartiainen 6 Dosentti, OTT, TT, VT Pekka Leinon dosenttihakemus Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on dosentti, OTT, TT, VT Pekka Leinon haettua kirkko-oikeuden dosentuuria, todennut kokouksessaan 16.4.2013 ko. dosentuurin tarkoituksenmukaisuuden tiedekunnan opetus- ja tutkimustyön kannalta. Yliopistoasetuksen (255/2009) 89 :n mukaan yliopisto voi myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön työhön ja hyvä opetustaito. päätti kokouksessaan 16.4.2013 pyytää asiantuntijalausunnot dosentti, OTT, TT, VT Pekka Leinon tieteellisestä pätevyydestä ko. dosentuuriin professori Heikki Kullalta ja emeritusprofessori Teuvo Pohjolaiselta. Molemmat suostuivat tehtävään ja he ovat myös toimittaneet lausuntonsa. Yliopiston hallituksen 5.10.2009 hyväksymän hallintojohtosäännön 22 :n mukaan tiedekuntaneuvosto tekee esityksen rehtorille dosentin arvon myöntämisestä. 1 Päätettäneen avata asiantuntijalausunnot ja lähettää ne hakijalle tiedoksi. 2 Päätettäneen varata tarvittaessa dosentti, OTT, TT, VT Pekka Leinolle mahdollisuus opetusnäytteen antamiseen hänen esittämästään aiheesta. 3 opetusnäytteen lausunnonantajista tehdään kokouksessa.
Vartiainen 7 Esitarkastajien määrääminen tohtorikoulutettava, TL, HTM, FM Jari Uimosen väitöskirjakäsikirjoitukselle Tohtorikoulutettava, TL, HTM, FM Jari Uimonen on liitteenä olevassa kirjeessään pyytänyt, että hänen väitöskirjakäsikirjoitukselleen From Unitary State to Plural Asymmetric State: Indigenous Quest in France, New Zealand and Canada määrättäisiin esitarkastajat (liite 1). Lapin yliopiston hallituksen 5.10.2009 hyväksymän johtosäännön 22 :n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on mm. määrätä väitöskirjojen esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä arvostella nämä opintosuoritukset ja pro gradu -tutkielmat tai vastaavat tarkastajien lausuntojen perusteella. Yliopistolain (559/2009) 44 :n mukaan väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opinto- tai taidonnäytteen esitarkastajan, tarkastajan ja vastaväittäjän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain (434/2003) 28 :ssä säädetään. Mainitun asetuksen 2 momentin mukaan ennen 1 momentissa tarkoitetun opintosuorituksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta. Tiedekunnan hyväksymien OTT -tutkinnon suorittamista koskevien virallismääräysten mukaan tiedekuntaneuvosto määrää esitarkastajat hakemuksesta. Esitarkastajia koskeva vaatimus tulisi pääsääntöisesti ottaa käsiteltäväksi vasta työnohjaajan toimittaman esitarkastuksen aloittamista selvästi puoltavan kirjallisen lausunnon perusteella, koska työnohjaajalla on velvollisuus pitää huolta siitä, että tarkastettavaksi esitetty opinnäyte täyttää väitöskirjalle asetetut vaatimukset. Opiskelijan vaatimuksesta esitarkastajat voidaan määrätä, vaikka työnohjaaja ei ole esitarkastajien määräämistä puoltanut. Tällaisessa tapauksessa tiedekuntaneuvosto pyytää työnohjaajalta asiassa lausunnon. Esitarkastajia valittaessa pääkriteerinä tulisi pitää asiantuntevien henkilöiden löytämistä tehtävään. Esitarkastajaksi voidaan valita vain henkilö, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai muun vastaavantasoisen ulkomaisen tutkin-
non. Toisen esitarkastajista tulee edustaa muuta kuin Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan vakinaista opettajakuntaa. Soveliaita ja asiantuntevia esitarkastajia voidaan löytää paitsi omasta tiedekunnasta (lähinnä professorit ja dosentit), muista oikeustieteellisistä tiedekunnista ja muista oikeustieteellistä opetusta antavista korkeakouluista tai ulkomaisista yliopistoista. Ulkomaisen ja kotimaisen tieteen vuorovaikutusta opinnäytetöiden arvioinnissa tulisi suosia ja siksi ulkomaisten asiantuntijoiden käyttäminen on suositeltavaa. Ainakin toiseksi esitarkastajaksi on kuitenkin yleensä tarkoituksenmukaista valita henkilö, joka tuntee suomalaisen tieteellisen käytännön ja väitöskirjojen arvostelukriteerit. Molemmat esitarkastajat voidaan kuitenkin valita ulkomaisista yliopistoista, ellei Suomesta ole löydettävissä asiantuntevia esitarkastajia tai jos kahden ulkomaisen esitarkastajan käytölle on muita syitä. Esitarkastusmenettelyn nopeuttamiseksi tiedekuntaneuvoston tulee antaa esitarkastajille yleensä kolmen kuukauden määräaika tehtävän suorittamista varten. Väittelyä puoltava lausunto annetaan siitä käsikirjoitusversiosta, joka on tarkastettu. Korjausehdotuksia sisältävä puoltava lausunto voidaan hyväksyä kuitenkin siinä tapauksessa, että ehdotetuilla korjauksilla ei ole vaikutusta väittelyluvan myöntämiseen. Esitarkastajien tulee perustella sekä myönteinen että kielteinen tarkastuslausuntonsa. Mikäli esitarkastusta ei voida määräajassa päättää väittelylupaa puoltavaan lausuntoon, esitarkastusmenettely raukeaa, jollei väittelijä nimenomaisesti halua viedä asiaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. Esitarkastusmenettely voi väitöskirjaan tehtävien korjausten vuoksi väitöskirjan tekijän ja esitarkastajien välisen sopimuksen perusteella jatkua kohtuullisen ajan esitarkastusta varten annetun määräajan jälkeenkin. Tällaisessa tapauksessa esitarkastuksen jatkumisesta on suullisesti tai kirjallisesti ilmoitettava dekaanille ja tiedekunnan kansliaan. Esitarkastuksen rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöskirjakäsikirjoitukseen on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja työnohjaaja puoltaa esitarkastajien määräämistä. Vastaväittäjäksi määrätään yleensä joku esitarkastajista. Tarvittaessa voidaan määrätä kaksi vastaväittäjää. Ulkomaista asiantuntijaa voidaan pyytää vastaväittäjäksi myös tapauksissa, joissa häntä ei ole voitu tai katsottu tarkoituksenmukaiseksi pyytää esitarkastajaksi. Ulkomaisen ja kotimaisen tieteen vuorovaikutusta myös opinnäytetöiden arvioinnissa tulisi suosia. Väitöskirjan tasoa sekä esitarkastuksen että väitöstilaisuuden perusteella arvioitaessa on pidettävä huolta siitä, että työn tason arvioinnissa kiinnitetään huomiota Suomessa käytössä oleviin kriteereihin. Tiedekunnan hyväksymien virallismääräysten mukaan väitöskirjatutkimuksen tulee osoittaa, että tekijällä on kyky itsenäisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä sekä hyvä perehtyneisyys omaan tieteenalaansa ja syvällinen perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa. Väitöskirjan suosituspituus on 250-300 sivua. Työnohjaaja professori Jaakko Husa on puoltanut esitarkastuksen käynnistämistä (liite 2). Tohtorikoulutettava, TL, HTM, FM Jari Uimonen on todennut, ettei hänellä ole huomauttamista esitettyjä esitarkastajia kohtaan (liite 3). Käsikirjoitus on nähtävillä tiedekunnan kansliassa. Päätettäneen nimetä tohtorikoulutettava, TL, HTM, FM Jari Uimosen väitöskirjakäsikirjoituksen From Unitary State to Plural Asymmetric State: Indigenous Quest in France, New Zealand and Canada esitarkastajiksi suos-
tumuksensa mukaisesti tutkimusprofessori Timo Koivurova (PYVI) ja professori Jeremy Webber (Victorian yliopisto, Kanada).
Vartiainen 8 OTM Anne Nuorgamin OTT -tutkinnon suorittamiseen liittyvät toimenpiteet OTM Anne Nuorgam on liitteenä olevassa kirjeessään pyytänyt OTT -tutkinnon tutkimus- ja opintosuunnitelman hyväksymistä, väitöskirjan aiheen vahvistamista sekä työnohjaajan nimeämistä. Tiedekunnan hyväksymien OTT -tutkinnon suorittamista koskevien virallismääräysten mukaan tiedekunta vahvistaa pyynnöstä tohtorin tutkinnon pääaineen, alustavan opintosuunnitelman ja määrää hänelle työnohjaajan. Tiedekunta määrää tohtorin tutkinnon suorittajan työnohjaajaksi ehdotetun, tai jollei ehdotusta ole tehty, jonkin hakemuksessa mainitun oppiaineen opettajan. Määräys edellyttää sekä ohjaajan että ohjattavan suostumusta. Työnohjaajia voidaan määrätä yksi tai tarvittaessa kaksi. Määräys edellyttää sekä ohjaajan, että ohjattavan suostumusta. Dekaani myöntää tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden. Tiedekunta vahvistaa tohtorin tutkintoa suorittavan tutkimusaiheen ja pitää tutkimusaiheista rekisteriä. Jos väitöskirjatutkimus on tarkoitus laatia osatutkimuksina, on se mainittava väitöskirjan aiheen vahvistusta pyydettäessä. Jollei tutkimusaihetta vahvisteta opiskeluoikeutta koskevan päätöksen yhteydessä, tulee tutkimusaihe esittää vahvistettavaksi jatko-opintojen alkuvaiheessa. Jatkotutkintoa suorittavan työohjaajaksi voidaan nimetä professorin viran haltija tai hoitaja, mikäli hän on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet taikka dosentti. Työnohjaajia voidaan määrätä yksi tai tarvittaessa kaksi. Työnohjaaja ja opiskelija tapaavat tutkimuksen vaiheesta ja opiskelijan ohjaustarpeesta riippuen lukukausittain. Opiskelijan on kuitenkin vähintään kerran vuodessa raportoitava tutkimuksensa ja opiskelunsa etenemisestä. OTM Anne Nuorgamin artikkeliväitöskirjatyön aihe on Saamelaisten oikeudesta saamelaisalueen luonnonvaroihin erityisesti Tenon vesistön kalastuksesta. OTM Anne Nuorgamille on myönnetty tohtoritutkinnon suorittamisoikeus 12.9.2012. Hän on suorittanut OTM -tutkinnon Lapin yliopistossa 15.2.2012.
Professori Juha Karhu on puoltanut esitystä ja väitöskirjan aiheen hyväksymistä sekä ilmoittanut olevansa käytettävissä työohjaajaksi. Liitteenä OTM Anne Nuorgamin hakemus liitteineen. 1 Päätettäneen nimetä professori Juha Karhu suostumuksensa mukaisesti OTM Anne Nuorgamin väitöskirjatyön ohjaajaksi. 2 Päätettäneen vahvistaa OTM Anne Nuorgamin artikkeliväitöskirjatyön aiheeksi Saamelaisten oikeudesta saamelaisalueen luonnonvaroihin erityisesti Tenon vesistön kalastuksesta ja pääaineeksi velvoiteoikeus. 3 Päätettäneen vahvistaa OTM Anne Nuorgamin OTT -tutkinnon tutkimus/opintosuunnitelma oheisen liitteen mukaisesti.
Vartiainen 9 Esitarkastajien määrääminen OTK, VT Kyösti Tornbergin väitöskirjakäsikirjoitukselle OTK, VT Kyösti Tornberg on liitteenä olevassa kirjeessään pyytänyt, että hänen väitöskirjakäsikirjoitukselleen Kuntajako ja kunnallinen pakkoliitos määrättäisiin esitarkastajat (liite 1). Lapin yliopiston hallituksen 5.10.2009 hyväksymän johtosäännön 22 :n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on mm. määrätä väitöskirjojen esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä arvostella nämä opintosuoritukset ja pro gradu -tutkielmat tai vastaavat tarkastajien lausuntojen perusteella. Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opinto- tai taidonnäytteen esitarkastajan, tarkastajan ja vastaväittäjän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain (434/2003) 28 :ssä säädetään. Yliopistolain (558/2009) 44 :n mukaan ennen opintosuorituksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta. Tiedekunnan hyväksymien OTT -tutkinnon suorittamista koskevien virallismääräysten mukaan tiedekuntaneuvosto määrää esitarkastajat hakemuksesta. Esitarkastajia koskeva vaatimus tulisi pääsääntöisesti ottaa käsiteltäväksi vasta työnohjaajan toimittaman esitarkastuksen aloittamista selvästi puoltavan kirjallisen lausunnon perusteella, koska työnohjaajalla on velvollisuus pitää huolta siitä, että tarkastettavaksi esitetty opinnäyte täyttää väitöskirjalle asetetut vaatimukset. Opiskelijan vaatimuksesta esitarkastajat voidaan määrätä, vaikka työnohjaaja ei ole esitarkastajien määräämistä puoltanut. Tällaisessa tapauksessa tiedekuntaneuvosto pyytää työnohjaajalta asiassa lausunnon. Esitarkastajia valittaessa pääkriteerinä tulisi pitää asiantuntevien henkilöiden löytämistä tehtävään. Esitarkastajaksi voidaan valita vain henkilö, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai muun vastaavantasoisen ulkomaisen tutkinnon. Toisen esitarkastajista tulee edustaa muuta kuin Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan vakinaista opettajakuntaa. Soveliaita ja asiantuntevia esitarkastajia voidaan löytää paitsi omasta tiedekunnasta (lähinnä
professorit ja dosentit), muista oikeustieteellisistä tiedekunnista ja muista oikeustieteellistä opetusta antavista korkeakouluista tai ulkomaisista yliopistoista. Ulkomaisen ja kotimaisen tieteen vuorovaikutusta opinnäytetöiden arvioinnissa tulisi suosia ja siksi ulkomaisten asiantuntijoiden käyttäminen on suositeltavaa. Ainakin toiseksi esitarkastajaksi on kuitenkin yleensä tarkoituksenmukaista valita henkilö, joka tuntee suomalaisen tieteellisen käytännön ja väitöskirjojen arvostelukriteerit. Molemmat esitarkastajat voidaan kuitenkin valita ulkomaisista yliopistoista, ellei Suomesta ole löydettävissä asiantuntevia esitarkastajia tai jos kahden ulkomaisen esitarkastajan käytölle on muita syitä. Esitarkastusmenettelyn nopeuttamiseksi tiedekuntaneuvoston tulee antaa esitarkastajille yleensä kolmen kuukauden määräaika tehtävän suorittamista varten. Väittelyä puoltava lausunto annetaan siitä käsikirjoitusversiosta, joka on tarkastettu. Korjausehdotuksia sisältävä puoltava lausunto voidaan hyväksyä kuitenkin siinä tapauksessa, että ehdotetuilla korjauksilla ei ole vaikutusta väittelyluvan myöntämiseen. Esitarkastajien tulee perustella sekä myönteinen että kielteinen tarkastuslausuntonsa. Mikäli esitarkastusta ei voida määräajassa päättää väittelylupaa puoltavaan lausuntoon, esitarkastusmenettely raukeaa, jollei väittelijä nimenomaisesti halua viedä asiaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. Esitarkastusmenettely voi väitöskirjaan tehtävien korjausten vuoksi väitöskirjan tekijän ja esitarkastajien välisen sopimuksen perusteella jatkua kohtuullisen ajan esitarkastusta varten annetun määräajan jälkeenkin. Tällaisessa tapauksessa esitarkastuksen jatkumisesta on suullisesti tai kirjallisesti ilmoitettava dekaanille ja tiedekunnan kansliaan. Esitarkastuksen rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöskirjakäsikirjoitukseen on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja työnohjaaja puoltaa esitarkastajien määräämistä. Vastaväittäjäksi määrätään yleensä joku esitarkastajista. Tarvittaessa voidaan määrätä kaksi vastaväittäjää. Ulkomaista asiantuntijaa voidaan pyytää vastaväittäjäksi myös tapauksissa, joissa häntä ei ole voitu tai katsottu tarkoituksenmukaiseksi pyytää esitarkastajaksi. Ulkomaisen ja kotimaisen tieteen vuorovaikutusta myös opinnäytetöiden arvioinnissa tulisi suosia. Väitöskirjan tasoa sekä esitarkastuksen että väitöstilaisuuden perusteella arvioitaessa on pidettävä huolta siitä, että työn tason arvioinnissa kiinnitetään huomiota Suomessa käytössä oleviin kriteereihin. Tiedekunnan hyväksymien virallismääräysten mukaan väitöskirjatutkimuksen tulee osoittaa, että tekijällä on kyky itsenäisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä sekä hyvä perehtyneisyys omaan tieteenalaansa ja syvällinen perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa. Väitöskirjan suosituspituus on 250-300 sivua. Työnohjaaja professori Matti Niemivuo on puoltanut esitarkastuksen käynnistämistä. OTK, VT Kyösti Tornberg on todennut, ettei hänellä ole huomauttamista esitettyjä esitarkastajia kohtaan. Käsikirjoitus on nähtävillä tiedekunnan kansliassa. Päätettäneen nimetä OTK, VT Kyösti Tornbergin väitöskirjakäsikirjoituksen Kuntajako ja kunnallinen pakkoliitos esiarkastajiksi suostumuksensa mukaisesti professori Eija Mäkinen ja professori Heikki Kulla.
Vartiainen 10 Rikos- ja prosessioikeuden, erityisesti kansainvälinen rikos- ja prosessioikeus, yliopistonlehtorin tehtävän täyttöön liittyvät toimenpiteet Tiedekunnan ja yliopiston keskushallinnon välisissä tulossopimusneuvotteluissa 22.11.2012 on sovittu, että rikos- ja prosessioikeuden yliassistentin tehtävä muutetaan tieteellisin perustein täytettäväksi rikos- ja prosessioikeuden, erityisesti kansainvälinen rikos- ja prosessioikeus, yliopistonlehtorin tehtäväksi. Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 36 :n mukaan yliopiston tehtävään valittavalta edellytetään sellainen koulutus ja kokemus sekä kielitaito kuin kyseisen tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Nämä edellytykset määritellään kunkin tehtävän osalta ennen tehtävän täyttöön ryhtymistä. Pysyvään opetustehtävään valittavalta edellytetään riittävä opetustaito. Hallintojohtosäännön 41 :n mukaan tieteellisin perustein täytettävät yliopistonlehtorit voivat olla opetuspainotteisia, tutkimuspainotteisia tai opetus- ja tutkimuspainotteisia. Hallintojohtosäännön 41 :n mukaan tieteellisin perustein täytettävän yliopistonlehtorin tehtävään valittavalta edellytetään soveltuva tohtorin tutkinto ja kyky antaa laadukasta tutkimukseen perustuvaa opetusta ja ohjausta, ja kun se on tehtävän hoitamisen kannalta tärkeää, käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Tieteellisin perustein täytettävään yliopistonlehtorin tehtävään hakeneen ansioita arvioitaessa otetaan johtosäännön 53 :n mukaan huomioon tieteelliset julkaisut ja muut tutkimustulokset, joilla on tieteellistä arvoa, opetuskokemus ja pedagoginen koulutus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja tarvittaessa opetusnäyte. Opetuspainotteisen yliopistonlehtorin tehtävässä painotetaan opetuskokemusta, pedagogista koulutusta, taitoa tuottaa oppimateriaalia, muita opetustoimessa saavutettuja ansioita ja tarvittaessa opetusnäytettä. Tutkimuspainotteisen yliopistonlehtorin valinnassa painotetaan tieteellisiä julkaisuja ja muita tieteellisiä tutkimustuloksia sekä aktiivisuutta tutkimustyössä kotimaassa ja kansainvälisesti.
Jos yliopistonlehtorin tehtävä on määritelty sekä opetus- että tutkimuspainotteiseksi, pyydetään kahden asiantuntijan lausunnot. Yliopiston opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalta vaaditaan, että hän hallitsee sen kielen, suomen tai ruotsin, jolla hänen on annettava opetusta (Yliopistoasetus 770/2009). Lapin yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. 1 Todettaneen, että rikos- ja prosessioikeuden yliassistentin tehtävä muutetaan opetus- ja tutkimuspainotteiseksi rikos- ja prosessioikeuden, erityisesti kansainvälinen rikos- ja prosessioikeus, yliopistonlehtorin tehtäväksi. 2 Päätettäneen, että rikos- ja prosessioikeuden, erityisesti kansainvälinen rikos- ja prosessioikeus, yliopistonlehtorin tehtävään ei vaadita käytännöllistä perehtyneisyyttä tehtäväalaan.
Vartiainen 11 Esitarkastajien määrääminen OTK Kai Kotirannan väitöskirjakäsikirjoitukselle OTK Kai Kotiranta on liitteenä olevassa kirjeessään pyytänyt, että hänen artikkeliväitöskirjakäsikirjoitukselleen Hanke sisäpiiritiedon lähteenä määrättäisiin esitarkastajat (liite 1). Lapin yliopiston hallituksen 5.10.2009 hyväksymän johtosäännön 22 :n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on mm. määrätä väitöskirjojen esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä arvostella nämä opintosuoritukset ja pro gradu -tutkielmat tai vastaavat tarkastajien lausuntojen perusteella. Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opinto- tai taidonnäytteen esitarkastajan, tarkastajan ja vastaväittäjän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain (434/2003) 28 :ssä säädetään. Yliopistolain (558/2009) 44 :n mukaan ennen opintosuorituksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta. Tiedekunnan hyväksymien OTT -tutkinnon suorittamista koskevien virallismääräysten mukaan tiedekuntaneuvosto määrää esitarkastajat hakemuksesta. Esitarkastajia koskeva vaatimus tulisi pääsääntöisesti ottaa käsiteltäväksi vasta työnohjaajan toimittaman esitarkastuksen aloittamista selvästi puoltavan kirjallisen lausunnon perusteella, koska työnohjaajalla on velvollisuus pitää huolta siitä, että tarkastettavaksi esitetty opinnäyte täyttää väitöskirjalle asetetut vaatimukset. Opiskelijan vaatimuksesta esitarkastajat voidaan määrätä, vaikka työnohjaaja ei ole esitarkastajien määräämistä puoltanut. Tällaisessa tapauksessa tiedekuntaneuvosto pyytää työnohjaajalta asiassa lausunnon. Esitarkastajia valittaessa pääkriteerinä tulisi pitää asiantuntevien henkilöiden löytämistä tehtävään. Esitarkastajaksi voidaan valita vain henkilö, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai muun vastaavantasoisen ulkomaisen tutkinnon. Toisen esitarkastajista tulee edustaa muuta kuin Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan vakinaista opettajakuntaa. Soveliaita ja asiantuntevia esitarkastajia voidaan löytää paitsi omasta tiedekunnasta (lähinnä
professorit ja dosentit), muista oikeustieteellisistä tiedekunnista ja muista oikeustieteellistä opetusta antavista korkeakouluista tai ulkomaisista yliopistoista. Ulkomaisen ja kotimaisen tieteen vuorovaikutusta opinnäytetöiden arvioinnissa tulisi suosia ja siksi ulkomaisten asiantuntijoiden käyttäminen on suositeltavaa. Ainakin toiseksi esitarkastajaksi on kuitenkin yleensä tarkoituksenmukaista valita henkilö, joka tuntee suomalaisen tieteellisen käytännön ja väitöskirjojen arvostelukriteerit. Molemmat esitarkastajat voidaan kuitenkin valita ulkomaisista yliopistoista, ellei Suomesta ole löydettävissä asiantuntevia esitarkastajia tai jos kahden ulkomaisen esitarkastajan käytölle on muita syitä. Esitarkastusmenettelyn nopeuttamiseksi tiedekuntaneuvoston tulee antaa esitarkastajille yleensä kolmen kuukauden määräaika tehtävän suorittamista varten. Väittelyä puoltava lausunto annetaan siitä käsikirjoitusversiosta, joka on tarkastettu. Korjausehdotuksia sisältävä puoltava lausunto voidaan hyväksyä kuitenkin siinä tapauksessa, että ehdotetuilla korjauksilla ei ole vaikutusta väittelyluvan myöntämiseen. Esitarkastajien tulee perustella sekä myönteinen että kielteinen tarkastuslausuntonsa. Mikäli esitarkastusta ei voida määräajassa päättää väittelylupaa puoltavaan lausuntoon, esitarkastusmenettely raukeaa, jollei väittelijä nimenomaisesti halua viedä asiaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. Esitarkastusmenettely voi väitöskirjaan tehtävien korjausten vuoksi väitöskirjan tekijän ja esitarkastajien välisen sopimuksen perusteella jatkua kohtuullisen ajan esitarkastusta varten annetun määräajan jälkeenkin. Tällaisessa tapauksessa esitarkastuksen jatkumisesta on suullisesti tai kirjallisesti ilmoitettava dekaanille ja tiedekunnan kansliaan. Esitarkastuksen rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöskirjakäsikirjoitukseen on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja työnohjaaja puoltaa esitarkastajien määräämistä. Vastaväittäjäksi määrätään yleensä joku esitarkastajista. Tarvittaessa voidaan määrätä kaksi vastaväittäjää. Ulkomaista asiantuntijaa voidaan pyytää vastaväittäjäksi myös tapauksissa, joissa häntä ei ole voitu tai katsottu tarkoituksenmukaiseksi pyytää esitarkastajaksi. Ulkomaisen ja kotimaisen tieteen vuorovaikutusta myös opinnäytetöiden arvioinnissa tulisi suosia. Väitöskirjan tasoa sekä esitarkastuksen että väitöstilaisuuden perusteella arvioitaessa on pidettävä huolta siitä, että työn tason arvioinnissa kiinnitetään huomiota Suomessa käytössä oleviin kriteereihin. Tiedekunnan hyväksymien virallismääräysten mukaan väitöskirjatutkimuksen tulee osoittaa, että tekijällä on kyky itsenäisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä sekä hyvä perehtyneisyys omaan tieteenalaansa ja syvällinen perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa. Väitöskirjan suosituspituus on 250-300 sivua. Työnohjaaja professori Juha Karhu on puoltanut esitarkastuksen käynnistämistä. OTK Kai Kotiranta on todennut, ettei hänellä ole huomauttamista esitettyjä esitarkastajia kohtaan. Käsikirjoitus on nähtävillä tiedekunnan kansliassa. Päätettäneen nimetä OTK Kai Kotirannan väitöskirjakäsikirjoituksen Hanke sisäpiiritiedon lähteenä esitarkastajiksi suostumuksensa mukaisesti professori Vesa Annola ja professori Dan Frände.
Vartiainen 12 Professori Lotta Viikarin äitiysloma ja siitä johtuvat järjestelyt Professori Lotta Viikari on liitteenä olevassa hakemuksessa pyytänyt äitiys- ja vanhempainvapaata kansainvälisen oikeuden professorin tehtävästä ajalle 28.6.-31.12.2013. Dos., OTT, VT Minna Kimpimäki on ilmoittanut olevansa käytettävissä sijaista määrättäessä. Hän on hoitanut kansainvälisen professorin tehtävää aiemminkin. OTT Marja-Leena Niemi on puolestaan ilmoittanut olevansa käytettävissä Minna Kimpimäen sijaista määrättäessä rikos- ja prosessioikeuden yliassistentin tehtävään. Lapin yliopiston hallituksen 5.10.2009 hyväksymän ns. hallintojohtosäännön mukaan rehtori päättää henkilöstön ottamisesta sekä myöntää työvapaudet. Liitteenä professori Lotta Viikarin äitiysloma-anomus, dosentti, OTT, yliassistentti Minna Kimpimäen ja OTT Marja-Leena Niemen suostumukset sijaisuusjärjestelyihin liitteineen. 1 Todettaneen, että professori Lotta Viikari on äitiyslomalla ajalla 28.6.-31.12.2013 kanainvälisen oikeuden professorin tehtävästä. 2 Päätettäneen esittää yliopiston rehtorille, että dosentti, OTT, VT Minna Kimpimäki otetaan professori Lotta Viikarin sijaiseksi hoitamaan kansainvälisen oikeuden professorin tehtävää tutkimusjohtajan nimikkeellä ajalla 28.6.-31.12.2013 työvapaalla rikos- ja prosessioikeuden yliassistentin tehtävästään vastaavan ajan..3 Päätettäneen esittää yliopiston rehtorille, että OTT Marja-Leena Niemi otetaan yliassistentti Minna Kimpimäen sijaiseksi hoitamaan rikos- ja prosessioikeuden yliassistentin tehtävää ajalla 28.6.-31.12.2013.
Vartiainen 13 Professori Kai Kokon tutkimusvapaa ja siitä johtuvat järjestelyt Professori Kai Kokko on saanut Säätiöiden professoripoolin vuoden tutkimusapurahan siten, että hän voi keskittyä tutkimustyöhän lukuvuonna 2013-2014. Tutkimusvapaan aikana yliopisto maksaa 55 %:ia professorin bruttopalkasta ja säätiö 25.000 euroa. OTK Ilari Hovila on ilmoittanut olevansa käytettävissä professorin tehtävän hoitajana työvapaalla omasta assistentin tehtävästään vastaavan ajan. OTM Ilari ympäristöoikeuden assistentuuri on katkolla 31.12.2013. Hovila väittelee 23.8.2013. Yliopistolain (558/2009) 33 :n mukaan professorin tulee harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä, antaa siihen perustuvaa opetusta ja seurata tieteen kehitystä sekä osallistua alallaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliaseen yhteistyöhön. Liitteenä OTM Ilari Hovilan CV ja julkaisuluettelo. 1 Todettaneen, että professori Kai Kokko on tutkimusvapaalla ympäristöoikeuden professorin tehtävästä ajalla 1.8.2013-31.7.2014 hoitaen professuuria tutkimuspainotteisesti 55 %:in tehtäväosuudella. 2 Päätettäneen ottaa OTM Ilari Hovila Niemi hoitamaan ympäristöoikeuden professorin tehtävää tutkimusjohtajan nimikkeellä ajalla 1.9.2013-31.7.2014 samalla työvapaalla ympäristöoikeuden assistentin tehtävästään ajalla 1.9.-31.12.2013.
Vartiainen 14 Taloudellisten suhteiden tutkijan tehtävän täyttö Taloudellisten suhteiden tutkijan tehtävä 1.8.2013 alkavaksi 5-vuotiskaudeksi on ollut haettavana 3.6.2013 mennessä. Tehtävää ovat hakeneet OTM Tomi Tuominen ja KL, HTM Pirjo Hukkanen, joka on kuitenkin peruuttanut hakemuksensa 27.5.2013. Yliopiston hallituksen 5.10.2009 hyväksymän hallintojohtosäännön 36 :n mukaan yleisenä kelpoisuusvaatimuksena yliopiston tehtävään valittavalta edellytetään sellainen koulutus ja kokemus sekä kielitaito kuin kyseisen tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Nämä edellytykset määritellään kunkin tehtävän osalta ennen täyttöön ryhtymistä, ottaen huomioon yliopistosta annetun asetuksen (770/2009) 1 :n mukaiset kielitaitovaatimukset. Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 46 :n mukaan tutkijan tehtävään valittavalta edellytetään ylempi korkeakoulututkinto ja jatko-opinto-oikeus. Hallintojohtosäännön 58 :n mukaan tutkijan tehtävää hakeneen ansioita arvioitaessa arvostetaan kykyä ja motivaatiota jatko-opintoihin. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan virkarakenneohjeen mukaan tutkijan tavoitteena on tohtorin tutkinnon suorittaminen. Tutkijan tehtävänä on jatkotutkintoon liittyvä tutkimustyö ja jatko-opintojen suorittaminen sekä osallistuminen opettamiseen, hallintoon ja tiedekunnan muihin tehtäviin. Tutkija nimitetään määräajaksi, pääsääntöisesti enintään viideksi vuodeksi. Lausunto tehtävää hakeneesta on liitteenä. Päätettäneen esittää yliopiston rehtorille, että taloudellisten suhteiden tutkijan tehtävään otetaan OTM Tomi Tuominen 1.8.2013 alkavaksi 5-vuotiskaudeksi oheisesta lausunnosta ilmenevin perusteluin.
Vartiainen 15 n alkusyksyn 2013 kokoukset kokoontuu noin neljän viikon välein. Kokouspäivät tulevat päätettäväksi syksyn 2013 osalta ainoastaan lokakuun 2013 loppuun saakka sen vuoksi, että nykyinen dekaani jää eläkkeelle 1.11.2013. Päätettäneen järjestää tiedekuntaneuvoston vuoden 2013 loppukesän ja alkusyksyn kokoukset seuraavasti: perjantaina 23.8.2013 klo 9.00 alkaen, tiistaina 24.9.2013 klo 9.00 alkaen ja keskiviikkona 23.10.2013 klo 10.00 alkaen.
Vartiainen 16 OTM Heidi Heleniuksen OTT -tutkinnon suorittamiseen liittyvät toimenpiteet OTM Heidi Helenius on liitteenä olevassa kirjeessään pyytänyt OTT -tutkinnon tutkimus- ja opintosuunnitelman hyväksymistä, väitöskirjan aiheen ja pääaineen vahvistamista sekä työnohjaajan nimeämistä. Tiedekunnan hyväksymien OTT -tutkinnon suorittamista koskevien virallismääräysten mukaan tiedekunta vahvistaa pyynnöstä tohtorin tutkinnon pääaineen, alustavan opintosuunnitelman ja määrää hänelle työnohjaajan. Tiedekunta määrää tohtorin tutkinnon suorittajan työnohjaajaksi ehdotetun, tai jollei ehdotusta ole tehty, jonkin hakemuksessa mainitun oppiaineen opettajan. Määräys edellyttää sekä ohjaajan että ohjattavan suostumusta. Työnohjaajia voidaan määrätä yksi tai tarvittaessa kaksi. Määräys edellyttää sekä ohjaajan, että ohjattavan suostumusta. Dekaani myöntää tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden. Tiedekunta vahvistaa tohtorin tutkintoa suorittavan tutkimusaiheen ja pitää tutkimusaiheista rekisteriä. Jos väitöskirjatutkimus on tarkoitus laatia osatutkimuksina, on se mainittava väitöskirjan aiheen vahvistusta pyydettäessä. Jollei tutkimusaihetta vahvisteta opiskeluoikeutta koskevan päätöksen yhteydessä, tulee tutkimusaihe esittää vahvistettavaksi jatko-opintojen alkuvaiheessa. Jatkotutkintoa suorittavan työohjaajaksi voidaan nimetä professorin viran haltija tai hoitaja, mikäli hän on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet taikka dosentti. Työnohjaajia voidaan määrätä yksi tai tarvittaessa kaksi. Työnohjaaja ja opiskelija tapaavat tutkimuksen vaiheesta ja opiskelijan ohjaustarpeesta riippuen lukukausittain. Opiskelijan on kuitenkin vähintään kerran vuodessa raportoitava tutkimuksensa ja opiskelunsa etenemisestä. OTM Heidi Heleniuksen väitöskirjatyön aihe on Ympäristönsuojelulainsäädäntö ja sen soveltaminen kaivostoiminnassa. OTM Heidi Heleniukselle on myönnetty tohtoritutkinnon suorittamisoikeus 5.6.2013. Hän on suorittanut OTM -tutkinnon Lapin yliopistossa 23.5.2012.