1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Peruspalvelukuntayhtymä Kallio vs. kuntayhtymän johtaja Urho Möller p. 044 419 5004, urho.moller@kalliopp.fi 9.11.2016 yhtymähallitus 2. Onko vastaaja kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhtstoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhtstoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu 3. 1. Voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaistasaatavuutta? Jos, niin miten ehdotusta tulisi siltä osin muuttaa? - Peruspalvelukuntayhtymä Kallio katsoo, että alulle on jätettävä riittävä väljyys palvelutuotannon organisoimiseen alueen tilanteen mukaisesti. Hyvinvointieroihin liittyvää vaikutusta ole mahdollista arvioida tarkemmin, koska laaja valinnanvapaus ja siihen liittyvät ratkaisut ovat vielä epäselviä. Uhkana on palveluverkon harveneminen ja sen aiheuttama riski yhdenvertaisuudelle. Niin sanotun asiakaskohtaisen hyvinvointiriskin ja onnistumisen perusteella annettavien kannustimien määrittely on haasteellista. Ilman selkeää rahoitusmallin kuvausta on mahdotonta arvioida valinnanvapausmallin vaikutuksia kokonaiskustannuksiin sekä palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen. Risknä valinnanvapauden laajentamisessa on kustannusten nousu ja palvelujen kokonaiskoordinaation yhteensovittamisen vaikeus.
4. 2. Antaako esitys riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? Jos, miten tavoitteen saavuttamisen edellytyksiä voitaisiin parantaa? - Uudistuksella saavuteta 3 miljardin kustannusten kasvun hillintää, ell palveluverkkoa ja palveluiden saatavuutta kehitetä merkittävästi. Palveluverkon keskittäminen saa jäädä ainoaksi knoksi 3 miljardin kustannussäästön saavuttamiseksi. Riittävien lähipalveluiden säilyttäminen on turvattava myös pitkien etäisyyksien maakunnassa. 5. 3. Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? - Esityksen pulmana on suoran demokratian ja todellisen vallan käytön erkaneminen toisistaan: Maakuntavaltuustoihin maakunnan jäsenet voivat valita edustajia, mutta maakuntavaltuuston pää-tösvaltaa rajataan monin tavoin, esimerkiksi investointien osalta sekä erottamalla palvelulaitokset omiksi itsenäisiksi laitoksikseen, joihin maakuntavaltuustolla on vain vähän todellista vaikutus-mahdollisuutta. Vaallla valitut päättäjät tulevat olemaan vahvassa valtion (ministeriöiden) ohjauksessa. Valtionohjauksen tulee keskittyä poliittisesti strategisiin kysymyksiin. Sen sijaan palveluita koskevat operatiiviset ammatillista ja alueellista asiantuntemusta edellyttävät asiat tulee jättää maakuntien päätösvaltaan. Jos uudistuksessa syntyy valtakunnallisia palvelulaitoksia, voi tämä etäännyttää kansanvaltaista päätöksentekoa. Ongelmallisena pidämme sitä, että oikeus päättää palveluiden tuotantotavasta on erittäin rajoitettu ja järjestämislakiin sisältyy valtioneuvoston ja ministeriön laajat, tulkinnanvaraiset ja avoimet toimivaltuudet ohjata maakunnan operatiivista toimintaa ja päätöksentekoa. 6. 4. Muodostaako maakuntalaki tarkoituksenmukaisen ylslain tulevien maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Esityksen hallinnolliset säännökset vastaavat pitkälti kuntalain säännöksiä ja antavat hyvän pohjan maakuntien hallinnon ja talouden järjestä miselle. Ehdotettu sääntely palveluiden tuottamisen ja järjestämisen erot ta miseksi eri tason yhtiöittämisvelvoittneen asettaa erittäin suuria vaikeuksia maakuntakonsernin ohjaukselle ja johtamiselle.
7. 5. Maakuntalain 2 luvussa määritellään maakunnan tehtävät. Onko maakunnalle esitetty tehtäväkokonaisuus uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin 8. 6. Maakuntalain 5 luvussa säädetään maakunnan asukkaiden osallistumisoikeuksista. Ovatko osallistumisoikeudet turvattu esityksessä riittävällä tavalla? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: - Asukkaiden osallistumista tulee edistää riittävällätiedottamisella ja viestinnällä.
9. 7. Maakuntalain 9 luvussa säädetään maakunnan palvelulaitoksesta. Onko siitä esitetty säädettäväksi tuottamisen organisoinnin näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: - Säännökset maakunnan palvelulaitoksesta tulee poistaa. Vaallla valitulla maakuntavaltuustolla tulee olla suorat vaikutusmahdollisuudet sen vastuulla olevien palveluiden strategisiin linjauksiin ja oman palvelutuotannon kokonaisuuteen. Palvelulaitosten perustamisen mahdollisuus tulee olla maakuntavaltuuston päätettävissä. 10. 8. Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain mukainen taloudenohjausmekanismi maakuntien taloudenhoitoa tarkoituksenmukaisella tavalla? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Ylskatteellisuudesta johtuen maakunnilla on mahdollisuus päättää saamansa rahoituksen käytöstä; tämä on välttämätöntä maakuntien itsehallinnon toteutumisen kannalta. Ylskatteellisuudesta tulee pitää kiinni, kä rahoitusta tule kohdentaa eri toimintoihin. Pelastustoimen järjestämistä ja tden ylläpitoa koskevien ratkaisujen ollessa auki niiden rahoitusmalliin on vaikea ottaa tässä vaiheessa kantaa.
11. 9. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntalaista. - Kohta 4: Maakunnan toimiala Kunnilla on itsehallinnollinen ylnen toimivalta hoitaa tehtäviä, jotka vät kuulu muille tahoille ja jotka kunnat katsovat perustelluksi ottaa hoidettavakseen. Valtakunnallisesti voi olla kahta, kunta- ja maakunta tasolla, toimivaa ylstä toimivaltaa omaavaa organisaatiota. Ylnen toimivalta täytyy säilyttää kunnilla ja maakunnan tehtävät määritellä lainsäädännöllä. Ehdotuksen säännökset maakunnan toimialasta ovat hyväksyttävät. Kohta 8c : Maakuntalakiin ehdotetut säännökset alijäämän kattamisvelvollisuudesta ja siihen liittyvät kriisimaakuntakriteerit ovat liian tiukat ja ongelmalliset maakuntien itsehallinnon näkökulmasta. Lainanottooikeuden rajoittaminen on myös ongelmallista itsehallinnon näkökulmasta 12. 10. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 4 :ssä säädettäisiin palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin. Onko säännös palvelujen saatavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Vaikka pykälällä on tarkoitus turvata palveluiden lähsyyttä, se mahdollistaa myös erittäin pitkälle viedyn palveluiden keskittämisen väljiin kriteerhin perustuen. Jonkin astnen palveluiden keskittäminen on tarpeen kokonaiskustannusten hillitsemisen ja riittävien henkilöstöresurssien turvaamisen näkökulmasta. Maakunnan asukkaiden palvelujen saatavuuden kannalta olennaista on palveluverkkoa ja palvelujen tuottamistapoja koskevat ratkaisut.
13. 11. Maakunnat muodostavat 5 yhtstyöaluetta, joista kussakin on 3 4 maakuntaa. Yhtstyöalueeseen kuuluvat maakunnat laativat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaisen yhtstyösopimuksen. Siinä maakunnat sopivat keskinäisestä yhtstyöstä palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Sopimus on oikeudellisesti maakuntia sitova. Onko sopimuksen sitovuus perusteltua? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Yhtstyöaluesopimuksen sitovuus sinällään on erittäin perusteltu. Yhtstyöaluetta koskevaa sopimusta, joka ole sitova kä velvoittava, kannata tehdä, kä sellaista olisi syytä kirjata lakiin. Järjestämislain 18 :n sisältämä valtioneuvoston toimivalta päättää yhtstoimintasopimuksista pitää poistaa lakiluonnoksesta maakuntien itsehallinnon vastaisena. 14. 12. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaan laadittavassa yhtstyösopimuksessa on sovittava toimenpiteet palvelujen integraation varmistamiseksi. 23 :n mukaisesti palvelun tuottajan velvollisuutena on valmistaa palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhtstyössä muiden toimijoiden kanssa. Ovatko säännökset riittäviä asiakaslähtöisen integraation toteutumiseksi? pääosin pääosin
Avoimet vastaukset: pääosin - Yhtiöittämisvelvoite ja toistaiseksi epäselvä laaja valinnanvapaus asettavat erittäin suuria vaikeuksia integraation toteutumiselle. Laaja valinnanvapausjärjestelmä tulisi toteuttaa vaihttain ja se tulisi aloittaa maltillisesti, jotta järjestämisvastuussa olevat maakunnat vät joudu käynnistämään toimintaansa kohtuuttoman monimutkaisen tuottamisjärjestelmän rasittamana. 15. 13. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan valtion ohjausta vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa (19, 4 luku, 6 luku). Onko tämä uudistuksen tavoittden näkökulmasta perusteltua? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: - Valtiolla tule olla interventio-oikeutta maakuntien operatiiviseen toimintaan. Valtion ohjauksen tulee kohdistua vain strategisiin tavoittsiin sekä maakuntien välisen työnjaon näkökulmasta strategisesti merkittäviin kohtsiin. Maakuntien toiminnan ohjauksen tulee perustua lainsäädäntöön, kä ministeriön tai valtioneuvoston hallinnollisiin päätöksiin. 16. 14. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Onko järjestämisen ja tuottamisen erottaminen uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukaista?
pääosin pääosin Avoimet vastaukset: - Järjestely synnyttäisi tarpeetonta päällekkäistä hallintoa ja hallintokustannuksia sekä hkentäisi maakunnan ja tätä kautta koko kansallisen ohjausjärjestelmän kykyä palvelutuotannon ohjaukseen. Maakunnan palvelulaitos olisi täysin uuden tyyppinen julkinen organisaatiomuoto, josta ole aiempia kokemuksia. Toisaalta useat kunnat ovat koklleet tilaajatehtävien ja palvelutuotannon hallinnollista erottamista omassa toiminnassaan, mutta järjestelyistä on viime aikoina luovuttu niistä saatujen huonojen kokemusten vuoksi. Erottamisella myöskään ole saavutettu tavoiteltuja kustannussäästöjä. 17. 15. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnalla on yhtiöittämisvelvollisuus maakunnan hoitaessa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai jos palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä. Onko ratkaisu tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
18. 16. Muut vapaamuotoiset huomiot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. 19. 17. Kysymys vain kunnille: Voimaanpanolaissa on tarkoitus säätää siitä, mihin maakuntaan kunnat kuuluvat uudistuksen tullessa voimaan. Katsotaanko kunnassanne, että sen tulee kuulua voimaanpanolain 5 :ssä esitettyyn maakuntaan? 20. 18. Kysymys vain kunnille: Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen, mihin maakuntaan kunnan tulisi kuulua ja miksi? (Kunnan tulee toimittaa valtuuston päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön) 21. 19. Väliaikaishallinnosta sekä väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävistä ja toimivallasta säädetään voimaanpanolain 2 luvussa. Onko väliaikaishallinnosta säädetty riittävällä tavalla? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: - Väliaikaisen toimielimen roolia, asemaa ja päätöksentekoa tulee selkeyttää. Väliaikaishallintoon tulee sisältyä poliittinen ohjaus. Toimintaan on varattava riittävä rahoitus. Myös kunnille on korvattava selvitystyöstä aiheutuvat kustannukset.
22. 20. Voimaanpanolain 14 :n mukaan kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö siirtyisi maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattden mukaisesti. Lisäksi henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, siirtyisi maakuntien palvelukseen. Onko henkilöstön siirtymisestä esitetty säädettäväksi henkilöstön aseman näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Siirtyvä henkilöstö on määriteltävä tarkemmin. 23. 21. Voimaanpanolain 4 luvun mukaan lakisäätsten kuntayhtymien koko omaisuus sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille. Kuntien toimitilat ja kiintstöt jäävät kuntien omistukseen. Onko omaisuusjärjestelyjä koskeva ratkaisu hyväksyttävä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin
24. 22. Jos vastasitte edelliseen kysymykseen tai pääosin, millä tavoin omaisuusjärjestelyt pitäisi toteuttaa? - Kuntien ja kuntayhtymien omaisuuden siirtyessä maakunnalle tulee määritellä siirtyvä omaisuus kunnittain. Samalla tulee varmistaa, että omaisuusjärjestelyjen vaikutukset yksittäisten kuntien(kuntakonsernin) taseeseen ja velkaantunsuuteen vät vaaranna vätkä huononna kuntien taloudellista asemaa. Irtain omaisuus tulee lunastaa maakunnan käyttöön tasearvosta, muutoin kuntien taloudellinen tilanne hkkenee kun kunnat joutuvat kirjanpidossaan alaskirjaamaan kuluna korvauksetta luovutetun omaisuuden arvon. Omaisuusjärjestelyihin liittyvän siirtymäajan tulee sisältää vähintään viiden vuoden vuokra-aika sotekiintstöille. Lainvalmistelun yhteydessä on varmistettava, että siirtymäkauden jälkeen mahdollisesti tyhjilleen tai vajaakäytölle jäävistä kiintstöistä aiheudu kunnille taloudellisia vaikeuksia. Lisäksi tulee huomioida, että omaisuussiirtojen yhteydessä mahdollisesti syntyviä veroseuraamuksia (varainsiirtovero, alv-vero) kohdisteta kunnan rasitukseksi. Omaisuussiirrot vät saa vaikuttaa kunnan taloudelliseen asemaan negatiivisesti. 25. 23. Voimaanpanolain 41 :ssa säädettäisiin kunnan tuloveroprosentista vuosina 2019 2021. Pidättekö veronmaksajien yhdenvertaisen aseman näkökulmasta perusteltuna, että kuntien veroprosentteja esitetään rajoitettavaksi kolmen vuoden määräajaksi? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: - Kunnalla tulee itsehallintonsa puittssa olla oikeus päättää verotuksesta.
26. 24. Voimaanpanolain 42 :n mukaan maakunnan on perustettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain tarkoittamat maakunnan palvelulaitoksen tytäryhtiöt, jotka tuottavat lailla erikseen säädetyn laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita siten, että yhtiöittäminen on toteutettu 31.12.2020. Onko esitetty siirtymäaika riittävä maakunnan yhtiömuotoisen tuotannon organisoimiseksi? Avoimet vastaukset: - Siirtymäajan tulee olla merkittävästi pidempi ja koskea myös tukipalveluja. 27. 25. Muut vapaamuotoiset huomiot voimaanpanolaista. 28. 26. Valtio rahoittaa perustettavien maakuntien toiminnan, eli vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamisesta osoitetaan valtiolle. Onko ratkaisu uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
29. 27. Maakuntien tuloja ovat valtion rahoitus (3 ) sekä asiakas- ja käyttömaksutulot (4 ). Lisäksi maakunnat voivat ottaa lyhytaikaista lainaa (3 ). Valtion rahoituksen kasvua rajoitetaan vuosittaisessa tarkistuksessa julkisen talouden kantokyvyn turvaamiseksi (6 ja 29 ). Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin 30. 28. Ovatko maakuntien valtion rahoituksen määräytymisessä käytettävät palvelujen käyttöä kuvaavat tarvetekijät (luku 3, ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin) ja niiden painokertoimet perusteltuja? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin
31. 29. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa siirrytään astttain menoperustsesta rahoituksesta tarveperustseen rahoitukseen. Onko maakuntien rahoitukselle vuosille 2019 2023 esitetty siirtymäaika (27 28 ) riittävä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 32. 30. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntien rahoituslaista. 33. 31. Pidättekö esitettyjä tapoja maakuntajaon muuttamiseksi tarkoituksenmukaisena? (erityisesti maakuntajakolain 2 ja 10 ) pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
34. 32. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntajakolaista. 35. 33. Ovatko valtionosuusjärjestelmään esitetyt, sote-uudistuksesta aiheutuvien merkittävien kuntakohtaisten muutosten lieventämiseksi esitetyt tasausjärjestelyt ja muut muutokset hyväksyttäviä ja riittäviä (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 24, 27 27 b ja 55 )? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 36. 34. Ovatko valtionosuuskriteerit (ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -kriteeri) sekä niiden painotukset perusteltuja (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, luku 2 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 3 )? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Uudistuksen yhteydessä tulee myös kunnille varmistaa kannustimet terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen.
37. 35. Vapaamuotoiset huomiot hallituksen esityksen valtionosuuskokonaisuudesta. 38. 36. Pidättekö maakuntien rahoituksen keräämiseksi esitettyjä valtion verojärjestelmän muutoksia hyväksyttävinä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin 39. 37. Vapaamuotoiset huomiot verolasta. 40. 38. Kunnallista henkilöstöä koskevan lainsäädännön soveltamisalaa ehdotetaan muutettavaksi koskemaan myös maakuntien henkilöstöä. Maakuntien työnantajaedunvalvontaa hoitaisi uudella lailla säädettävä Kunta- ja maakuntatyönantajat KT. Onko henkilöstön asemasta ja työnantajaedunvalvonnasta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
41. 39. Onko eläkkden rahoittamisesta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin 42. 40. Vapaamuotoiset huomiot henkilöstön asemasta ja/tai työnantajaedunvalvonnasta sekä eläkkstä. 43. 41. Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne asemaan? 44. 42. Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä uudistuksen voimaan tultua?
45. 43. Mihin aiheeseen/aihsiin liittyvää valtakunnallista tukea katsotte tarvitsevanne sote- ja maakuntauudistusten alueelliseen toteutukseen (voitte valita usemman vaihtoehdon)? sote-integraatio talous hallinto ja johtaminen omaisuusjärjestelyt tietohallinto ja ICT viestintä ja osallisuus henkilöstösiirrot palvelutarpeen arviointi, tilaaminen muuta, mitä? 46. 44. Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. 47. 45. Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset.