Tavoitteena rakentaa sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä SOTE Timo T. Seppälä Yksikönpäällikkö Terveys ja sosiaalitalouden yksikkö, CHESS 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 1
Sagrada Familia Aloitettu: Maaliskuun 19. 1882 Korkeus: 172 m Valmis: 2026-2028 (arvio) Arkkitehdit: Antoni Gaudí, Francisco de Paula del Villar y Lozano SOTE-uudistus Aloitettu: C-hiilimääritys kesken Korkeus: Kattoon asti Valmis: 2029 (arvio) Arkkitehdit: Lukuisia 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 2
SOTE-markkinat ovat isot ja siksi niihin liittyy kaikenlaisia intohimoja! 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 3
Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ja rahoitus 2012 ja 2016 Terveydenhuolto 16 548 milj. Vanhustenhuolto 2 858 milj. Sosiaalihuolto 6 365 milj. Valtio 8 327 milj. Kunnat 9 886 milj. Kela 2 532 milj. Vakuutusyhtiöt 504 milj. Kotitaloudet 3 775 milj. Työnantajat 533 milj. Muut 212 milj. Vuonna 2012 ~ 26mrd Vuonna 2016 ~ 30mrd 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 4
Talouden kureliivi tuntuu kylkiä vasten tiukempana kuin koskaan Hallitus linjasi 5.4.2016 uudistuksen kärkitavoitteeksi 3 miljardin säästöt SOTEsta 10 vuoden kuluessa Kulujen nousuvauhdin tulee tällöin taittua nykyisestä 1.5% Onko haluttu muutos mahdollinen? Voidaanko 30 miljardin palvelut tuottaa 20 miljardilla? Rahaa ei jaeta ainoastaan nykyisille julkisten palveluiden käyttäjille vaan ihan kaikille palveluiden käyttäjille! 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 5
Uudistuksen valossa tarkasteltuna maakuntien rahoitus on kestämättömällä pohjalla Maakunta 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 6
Asukkaiden tarpeissa merkittävää alueellista vaihtelua 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00-0,10-0,20 Pornainen Kirkkonummi Mustasaari Lieto Taipalsaari Vesilahti Kerava Uurainen Tampere Eurajoki Siilinjärvi Riihimäki Jokioinen Pyhäranta Kärkölä Orimattila Ypäjä Tammela Uusikaupunki Joensuu Sodankylä Kankaanpää Kaskinen Hailuoto Orivesi Jämijärvi Joroinen Savukoski Kokemäki Haapavesi Tervola Vieremä Vimpeli Kyyjärvi Oulainen Alajärvi Kuusamo Varkaus Savitaipale Soini Kemijärvi Kärsämäki Sonkajärvi Isojoki Parikkala Kangasniemi Kivijärvi Vaala Ilomantsi Ristijärvi -0,30 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 7
Säästökohteita helppo osoittaa teknisesti 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 8
Erikoissairaanhoitoa ei saa samalla intensiteetillä joka paikassa ESH 2015 Vammalan aluesairaala Pietarsaaren sairaala Rauman sairaala Turunmaan sairaala Forssan sairaala Pohjois-Kymen sairaala Valkeakosken sairaala Raahen sairaala 114 113 112 109 108 107 107 104 Oulaskankaan sairaala Raaseporin sairaala Porvoon sairaala 98 98 98 Varkauden sairaala Lohjan sairaala 90 89 Iisalmen sairaala 82 50 60 70 80 90 100 110 120 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 9
mutta silti, säästöistä jäädään kuitenkin aika kauas siitä mitä hallitus tavoittelee Mikäli maan keskitasoa huonommat maakunnat pystyisivät parantamaan tuottavuutta maan keskitasolle hieman yli 100 miljoonan säästö somaattisen erikoissairaanhoidon kustannuksissa noin 2 prosentin säästöä annetuissa kustannuksissa. Sama säästö, jos palvelukäytöltään maan keskitason ylittävät maakunnat käyttäisivät palveluita maan keskitason mukaan Laskettaessa säästöpotentiaali suhteessa tuottavuudeltaan parhaimpaa tai käytöltään matalimpaan maakuntaan säästöpotentiaali 11 12 prosenttiin erikoissairaanhoidon kustannuksista eli vastaa 700 800 miljoonaan euroa. 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 10
Maailma menee eteenpäin, miksi emme mekin! Kuka käyttää edelleen pyörityskiekolla varustettua puhelinta? Asuvatko ihmiset edelleen samoilla sijoillaan kuin 70-luvulla? Täyttääkö nykyinen SOTE rahoituksineen nykypäivän tarpeet ja hyödyntääkö uusinta teknologiaa? Sairaalaverkko ja toimintatavat 70-luvulta 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 11
SOTE-uudistuksella pyrittiin saamaan yksityisen hyödyt julkiselle rahalle FACT: Julkisella sektorilla on jonoja, koska se on käyttöhetkellä ilmaista (hinta < markkinahinta) Kassa, jolla kinkusta saa 90% alennuksen on aina jono Miksi muoviämpäreitä jonotetaan? FACT: Yksityisellä palvelutuottajalla ei ole jonoja markkinahinnasta johtuen ja kyllä, niin myös työterveyshuollossa SE EI OLE ILMAISTA FACT: Yksityinen palvelutuottaja taistelee ison, alihinnoittelevan tuottajan kanssa samoilla markkinoilla ja jokainen asiakas on voitettu asiakas This is not a free lunch cause such doesn t exist! Q: Miksi yksityisellä ylipäänsä on kysyntää? Voisiko laadulla olla jotain tekemistä asian kanssa? Jos kliininen laatu on sama, on kokonaislaadun oltava parempi koska muuten kukaan ei valitsisi kalliimpaa 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 12
Kopiointi ei yleensä johda hyvään! 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 13
Sama järjestelmä tuottaa tismalleen saman lopputuloksen kahdessa paikassa JOS ne ovat identtiset kaikilta mahdollisilta ominaisuuksiltaan 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 14
Vaihtoehtoisia tuotantotapoja ja kannustimia niihin on lukuisia 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 15
Kaikkia palveluita ei tarvitse tuottaa julkisesti vaikka rahoitus julkista olisikin Veronmaksajalle tilanne on yhdentekevä! D C A Asiakasvirta Julkisen oma tuotanto suora kustannus: A Yksityiseltä B ostettu tuotanto kustannus: A + tuotto C = D Julkisen palvelutuotannon vaihtoehtoiskustannus on kaikki se mitä menetetään kun valitaan omatuotanto A Sijoitetaan A yritykseen B Saadaan tuotto C A+C menetetään kun valitaan omatuotanto A Kustannus julkisesta palvelutuotannosta veronmaksajille on siten A+C = D = Yksityisen hinta 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 16
Palveluseteli tarjoaa oivan tavan antaa korvamerkittyä rahaa - Ennen palveluseteliä on jono WTP (incomes); Price Private price Bert Andy The effect of the voucher on the relative private price Cecilia Public price Waiting line 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 17
Kun palveluseteli myönnetään jokaiselle, johtaa se yksilöiden valinnan kautta suurempaan hyvinvointiin WTP (incomes); Price Private price The effect of the voucher on the relative private price Cecilia Public price Waiting line 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 18
Yhteiskunnallisen yrityksen myötä Mänttä- Vilppulassa kustannukset alenivat Nettokustannukset (1000 e) 2012 2013 m% Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä Mänttä-Vilppula 43 809 40 241-8,2 Ruovesi-Virrat 48 475 50 399 4,0 Muut kunnat 714 192 750 791 5,1 a) Terveystoimi (PTH ja ESH) Mänttä-Vilppula 25 348 23 179-8,6 Ruovesi-Virrat 27 209 27 655 1,6 Muut kunnat 364 398 384 767 5,6 b) Sosiaalipalvelut (suppea) Mänttä-Vilppula 10 875 9 083-16,4 Ruovesi-Virrat 6 679 7 186 7,5 Muut kunnat 158 815 169 835 6,9 SOTE (suppea) a+b Mänttä-Vilppula 36 223 32 262-11,0 Ruovesi-Virrat 33 888 34 841 2,8 Muut kunnat 523 213 554 602 6,0 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 19
Tuottajien kompensaatiolla tavoitellaan ryhtiä toimintaan ja tukea valinnanvapaudelle Edellykset haastavia! Aktuaarisesti oikeudenmukainen kompensaatiojärjestelmä vähentää kermankuorintaa, koska silloin kermaa on kaikissa kupeissa suhteellisesti yhtä paljon Kompensaatiomekanismien vaikutuksesta laatuun tiedetään Toimenpidekorvaus ei kannusta laadun parantamiseen jos komplikaatiot korvataan erikseen Määrärahaan ja kapitaatioon perustuvat järjestelmät johtavat herkästi kustannusten hillinnän kautta huonoon laatuun Potilasryhmään perustuva korvaus johtavaa kustannusten minimoinnin kautta huonoon laatuun Episodiperusteinen korvaus jättää huonolaatuisen hoidon kustannukset tuottajien korvattavaksi kannuste laadun parantamiseen/ylläpitämiseen Tuloksellisuuteen perustuvissa korvauksissa pyritään tietoisesti kannustamaan parempaan laatuun Mutta laatuinformaatiota varsin harvoista potilasryhmistä hoidon laatu tuskin paranee laatutiedottomissa potilasryhmissä 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 20
SOTE-uudistuksen kompensaatiomekanismeilla tähdätään laatukilpailuun Mitä laatu on? Kuinka asiakas sen puitteissa valitsee? 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 21
Laatu on kaunis sana, mutta moninaisesti määritelty Kuinka vertailla koko järjestelmän laatua? Vain hyvin pienestä osasta SOTE-tuotantoa saadaan tuotettua tolkullista laadun mittausta Tutkimukset: Parhaat AMI-sairaalat hoidossa eivät parhaita stroke-sairaaloita Kokonaisuutta kuvaavat laatumittarit ovat erittäin hankalia muodostaa Kliininen laatu vai asiakkaan kokema laatu? Kummatkin vaikeita mitattavia Jälkimmäinen vahvasti subjektiivinen ja vaihtelee yksilöstä toiseen Laaturekisterit vaativat merkittävät satsaukset Millä asiakkaan kokemuksilla on merkitystä? Julkisesti kerätyillä rahoilla tulee ensisijaisesti hoitaa ongelma Kuka päättää, milloin ongelma on hoidettu laadukkaasti? Jos leipuri on tyly, mutta leipä erinomaista, vaihtaisitko leipomoa? 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 22
Tutkimuksellista näyttöä on moneen suuntaan Markkinat tulee tuntea tarkoin! Anell et al. (2016) Yksityiset palvelutuottajat hakeutuvat alueille, joissa oli suurempi tarve (LUE: vaikeammat potilaat) Kannustimet ohjaavat palvelutuottajien sijoittumista Gaynor & Town (2011) Yleisesti ottaen kilpailun vaikutus laatuun vaihtelee Lyon (1999) Kovempi hintakilpailu johtaa sekä alempaan hintaan että matalampaan laatuun mutta johtaa parempaan laatuun kun potilailla on valinnan vapaus Gowrisankaran & Town (2003) Liian matala kompensaatio suhteessa kustannuksiin johtaa laadun alentamiseen Encinosa & Didem (2005) Sairaalan rahoitukseen kohdistuva paine johtaa turvallisuudesta, i.e. laadusta, tinkimiseen Propper (2004) Kilpailu johti suotuisampaan sydäninfarktikuolleisuuteen Forder & Allan (2014) Kilpailu johti matalampaan hintaan ja laatuun hoivakodeissa 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 23
Onko järjestelmässä potentiaalia laatukilpailulle? - Tosielämän tarkastelua 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 24
Asiakkaat voivat vertailla laatua - Päivystykselliset uusintakäynnit 30 päivän kuluessa sairaaloittain 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 25
Asiakkaat voivat vertailla laatua - 30 päivän kuolleisuus sairaaloittain 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 26
Mikä nyt on suurin asia mitä pyöritellään ja mihin kannattaa keskittyä? 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 27
Pakkoyhtiöittämistä ei tule Se on hyvä, koska silloin voidaan turvata tuotanto, joka ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa Se on huono, koska silloin voidaan turvata tuotanto, joka ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa Tehottomuus jää julkiselle ja valinnanvapaus ei välttämättä toteudu samassa laajuudessa Jos yksityinen kilparavuri on tarjolla julkisin varoin juoksutettavaksi, kannattaa se kortti käyttää 16.8.2017 Kunnanvaltuusto, Porvoo / Timo T. Seppälä, contact: timo.t.seppala@thl.fi 28