Valittajien valituskirjelmät ovat yhtenevät.

ITÄ-SUOMEN HALLINT O-OIKEUS PÄÄTÖS 17/0053/4 An t opä i vä Diaarinumero 15.3.2017 01379/15/2299 01414/15/2299 lg ASIA Valittajat Kunnallisvalitus, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksyminen Jerena Juutalainen ja Jarmo Pulkkinen, Lappeenranta Jouko Monto, Lappeenranta Päätös, johon on haettu muutosta Lappeenra nna n kaupunginvalt uusto 1.6.2015 56 VAATIMUKSET HALLINT O-OIKEUDESSA Lappeenrannan. kaupunginvaltuusto on päätöksellään 1.6.2015 56 päättänyt hyvä ksyä Jääsken vesiosuuskunnan ja Jääsken jätevesiosuuskunnan toiminta -alueet päätöksen laitteiden mukaisesti. Valittajat ovat vaatineet valituksessaan Jääsken jätevesiosuuskunnan toiminta-alueen hylkäämistä. Hallinto-oikeus tulkitsee, että valittajat ovat vaatineet kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista mainituilta osin. Valittajien valituskirjelmät ovat yhtenevät. Valittajat ovat valitustensa perusteena vedonneet siihen, että Jääsken jätevesiosuuskunnan toimialueen rajauksessa tulee huomioida taloudelliset edellytykset toimintaan ja asiakkailta perittävien maksujen pysyminen kohtuul- Osoite Puhelin Faksi Sähköposti Minna Canthin katu 64, Pt, 1 744 029 56 42500 029 56 42501 ita-suomi

2(8) lisena. Valittajat ovat kyseenalaistaneet sen, onko Jääsken jätevesiosuuskunnalla edellytyksiä taloudelliseen toimintaan ja sen, onko kyseistä asiaa tutkittu. Osuuskunnan jäseniltä on alkuperäisen sovitun liittymismaksun lisäksi peritty tuhansia euroja lisämaksuja ulosoton uhalla. Valittajat ovat katsoneet, että jätevesiosuuskunnan liittymä on kohtuuttoman korkea. Pelkkä osuuskunnan jätevesiliittymä on noussut 15 000 euroon, minkä lisäksi kiinteistölle aiheutuu kuluja silppuripumpun sähköliitännästä, kaivutöistä ja silppuripumpun korjauksista ja huollosta. Lisäksi vuosittain peritään jätevesiosuuskunnan jäsen/perusmaksu ja kulutuksen mukainen maksu. Edelleen valittajat ovat vedonneet sii hen, että jätevesiosuuskunnan karttaan liittyneiksi mer kityistä kiintei stöistä moni on jättänyt jätevesiyhteyden kytkemättä. Ei ol e tarkoituksenmukaista ant aa jätevesiosuuskunn an velvoittaa kiinteistöjä liittymään kohtuuttomaan ja epävarmal ta pohjalla toimivaan jätevesiosuuskuntaan. Jätevesia setuksen mukaan tä hän ei ole aihetta haja-asutusalueen kiinteistöillä, jotka eivät sijaitse lähellä vesistöä tai pohjavesialuetta. Lisäksi valittajat ovat ilmoittaneet valittavansa päätöksen kohdasta, jossa mainitaan, ettei taajaman ulkopuolella kiinteistöä tarvitse liittää jätevesiviemäriin, jos kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen toimintaalueen hyväksymistä. Jätevesiasetuksen m ukaan kiinteistöllä on aika a järjest ää jätevesir atka isut ympäristösuojelula in m ukai seksi vuoteen 2018 m ennessä. Lausunto ja vastine Viranomainen on antanut valitusten johdosta lausunnon, jossa on vaadittu valitusten hylkäämistä kaikilta osin perusteettomina. Lausunnossa on muun ohella todettu seuraavaa: Jääsken alueell a toimii Jääsken vesiosuuskunt a, joka toimitt aa alueelle talousvet tä. Myöhem min per ustettu Jä äsken jätevesi osuuskunta huoleh tii alueen jätevesien joh tamisesta. Osuuskunna t toi mivat ja osuuskuntien verkostot sijaitsevat Imatralla ja Lappeenrannassa. Molemmat kaupungit ovat hyväksyneet vesihuollon toi mint a-al ueen omal ta osalta an. Jääsken jätevesiosuuskunnassa on jäseniä yhteensä 91. Niistä Lappeenrannan puolella on 39 kiinteistöä, joista 23 on li ittynyt jätevesiverkostoon. Toiminta-aluerajauksesta kuultiin asukkaita kirjeitse. Mi elipidepyyntö lähetettiin kaikille ehdotetuilla toiminta-alueilla sijaitsevien kiinteistöjen omistajille. Mielipiteensä esittivät neljä kiinteistön omistajaa. Toiminta-aluerajauksesta pyydettiin lausunnot Lappeenranna n seudun ympär i stölautakunnalta ja Kaakkois- Suom en El inkeino-, Lii kenn e- ja Ympäristökeskukselta (ELY keskus). ELY keskus ot ti kantaa vesiosuuskunnan esittämään toiminta-aluer ajaukseen. Vesiosuuskunnan ja jätevesiosuuskunnan t oiminta-alueet tulee olla yhtenevät, koska asiakkaat ovat pääosin samoja molemmilla verkostoalueilla. Verkostoon liittymiskohta tulee olla kiinteistön välittömässä läheisyydessä, jott a kiinteistön omist ajille ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia.

HALLINT O-OIKEUDEN RAT KAISU 3 (8) Ympäristölautakunta esitti lausunnossaan 9.9.2014, että vesihuoltolaitoksen tulee pystyä huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollon järjestämisestä taloudellisesti ja asianmukaisesti. Vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävien vesihuoltomaksujen tulee pysyä kohtuullisina ja tasapuolisina kaikille osuuskuntien jäsenille. Molempien osuuskuntien toiminta-alueiden rajauksien tulee olla yhtenevät. Toiminta-aluerajauksen tulee olla myös sellainen, että kiinteistöt sijoittuvat kohtuullisen matkan etäisyydelle runkoputkesta. Toiminta-alueen tulee rajoittua kiinteistörajoihin, mikäli mahdollista. Jätevesiosuuskunt a on a rvioitu kyken eväksi huoleht ima an vastuul laa n olevasta jätevesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Toiminta-alue on rajattu siten, että kohtuuttomia liittymiskustannuksia tai ylipitkiä tontti li ittymiä ei synny. Vesi osuuskunta muutti toiminta-aluerajausta alkuperäisestä rajauksesta ELY keskuksen suosituksen mukaisest i. Tekn inen t oimi on asiaa valmistel lessaan pitänyt arvioituja liittymismaksuja tavan omaisina ja kohtuullisina. Tavanomaisina ja kohtuullisina voidaan pitää liittymismaksuja, jotka ovat 15 000-20 000 euroa. Jätevesiosuuskunta määrittää itse liittymismaksunsa ja perii käytöstä aiheutuvat kulut käyttäjiltä. Valituskirjelmissä mainitut kuluerät ovat liittyjille tavanomaisia. Vesiosuuskuntaan liittymisest ä voi ha kea vapautusta ympäristötoimel ta. Muutoksenhakijat ovat tuoneet esille, että alueella on käyttämättömiä liittymiä. Asia liittynee jätevesihuollon rakentamisen vaiheistamiseen ja sen aikatauluun, johon kaupunki ei valitettavasti voi ottaa kantaa. Valittajille on varattu tilaisuus vastineen antamiseen. Valittajat eivät ole antaneet vastinetta. Hallin to-oikeus h ylkää valitukset. Pe r ustel ut Käsi tte lyratkaisu Asian lopputulos huomioon ottaen Jääsken jätevesiosuuskunnan kuuleminen asiassa on ollut hallintolainkäyttölain 34 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen tarpeetonta. Pääasia Tarkastelun lähtökohdat Asiassa on kysymys vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä koskevan valtuuston päätöksen laillisuudesta. Asiassa on valitusten johdosta arvioitava, onko valtuusto voinut päättää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymisestä valituksenalaisesta päätöksestä ilmenevällä tavalla. Asiassa on selvitettävä onko toiminta-alue sellainen, että vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Lisäksi on selvitettävä, että muodostuvatko vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävät jätevesihuollon maksut kohtuullisiksi.

4 (8) Sovellettavaa säännokset ja niiden esityöl Vesihuoltolain 6 :n 2 momentin mukaan jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltola itoksen perusta miseksi, vesihuoltolai toksen t oiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvel un saata vuuden t urvaamiscksi. Vesihuoltolain 7 :n mukaan kunnan al ueella vesihuoltolaitosten toimintaalueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi. Vesihuolt olain 8 :ssä sä ädetään vesihuolt olaitoksen toimin ta-alueen hyväksymisestä. Pykälän 1 momentin mukaan kunta hyväksyy vesihuoltolaitoksen toimin ta-alueen ja tarvit taessa muuttaa hyvä ksyttyä t oiminta-al uetta vesihuollosta huolehtimiseen soveltuvan laitoksen esit yksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on tiedotettava riittävässä laajuudessa sekä varat tava valvontaviranomaisille mahdollisuus antaa lausunto ja alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. Saman pykälän 2 momentin mukaan toiminta-alueen tulee olla sellainen, että: 1) vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti; ja 2) vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävät vesihuollon maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi. Edelleen saman pykälän 3 momentin mukaan hyväksyessään toimintaalueen kunnan t ulee toi minta-a lueen eri osien vesihuollon ta rpeet h uomioon ottaen määrittä ä alueet, jotka on saatettava vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston piiriin, sekä alueet, jotka on saatettava laitoksen jätevesiviemäriverkoston piiriin. Hyväksymispäätöksen yhteydessä on myös asetettava tavoitteellin en yhdyskuntakehityksen tarpeit a vastaava aikataulu toimintaalueen eri osien saattamiselle verkostojen piiriin. Hall ituksen esityksessä vesi huol tol ainsäädännön uudistam iseksi (HE 85/2000 vp.) olevien lain 8 :ä ä koskevien yksityi skohta isten perust elujen mukaan laitoksilla olisi aina mahdollisuus ottaa kantaa myös siihen, millaista toiminta-alueen rajausta ne itse pitävät taloudellisena ja asianmukaisena. Tällainen vaatimus toiminta-alueelle asetettaisiin 8 :n toisessa momentissa. Säännöksellä osaltaan estettäisiin se, että kunta voisi määrätä vesihuoltolaitokselle laa jemman toiminta-alueen kuin mi llä laitoksella voidaan katsoa olevan edellytykset huolehtia velvoitteistaan. Tämän oikeudellisen edellytyksen huomioon ottama tta jätt ämin en merkit sisi toi minta-alueen hyvä ksymispäätöksen lainvastaisuutta. Hall ituksen esityksessä vesi huol tol ain muuttam isesta (HE 218/2013 vp.) olevien lain 8 :ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan pykälän 2 momenttii n lisät täisiin toimint a-alueen hyväksymisen edellyt ykseksi se, että vesihuollon kustannusten katt amiseksi perittävien vesihuollon maksujen voi daan kat soa muodostuvan kohtuulli siksi ja tasapuoliksi. T ällä oh-

5 (8) jattaisiin kiinnittämään toiminta-alueen hyväksymisen yhteydessä huomiota siihen, että vesihuollon maksut muodostuvat laitoksen asiakkaille lain 4 luvun mukaisiksi ja että toiminta-alueen hyväksyminen tai muuttaminen on tarpeen alueen vesihuollon järjestämiseksi. Jos maksujen kohtuullisuuteen kiinnitetään riittävästi huomiota toiminta-alueen hyväksymisen yhteydessä, ei yksittäisten vapautusten myöntämisen liittämisvelvollisuudesta tulisi myöskään vaarantaa vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista toiminta-alueella. Vesihuoltolain 32 :n (119/2001) 3 momentin mukaan kunnan viranomaisen 8 tai 17 :n nojalla antamaan päätökseen haetaan valittamalla muutosta siten kuin kuntalaissa (365/1995) säädetään. Kuntalai n (365/1995) 90 :n 2 momentissa säädet ään kunn allisval ituksen valitusperusteista. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että: 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 3) päätös on muuten lai nvastainen. Asiassa saatu selvitys ja asian oikeudellinen arviointi Halli nto- oikeus toteaa, ett ä hyväksyessää n vesihuoltol aitoksen toimi ntaaluetta kunnan tulee noudattaa vesihuoltolain säännöksiä ja niistä ilmeneviä periaatteita. Pää tös toim inta-alueen hyväksymisest ä on keskeisiltä osin oikeusharkintainen ratkaisu, jonka tulee myös perustua riittäviin selvityksiin. Hyväksyessä än toimint a-alueen kunnan tulee määr ittää vesih uoltolain 8 :n 3 mom entin perusteel la vesihuollon tarpeet h uomi oon ottaen alueet, jotka on saatettava vesihuolt olaitoksen jät evesiviemäriver koston piiriin. Lain 7 :n mukaan kunnan alueella vesihuoltolaitosten toimint a-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemä riin on tarpeen toteutun een ta i suun nitell un yhdyskunt akehityksen vuoksi. Valittajat ovat edellä selostetusti valittaneet kaupunginvaltuuston päätöksen kohdasta, jossa on todettu, millä edel lytyksillä ta ajaman ulkopuolista kiinteistöä ei tarvitse vesihuoltolain 10 :n mukaan liittää vesihuoltolaitoksen verkostoon. Lisäksi valittaja t ovat vedonneet si ihen, ett ä jätevesi asetuksen mukaan tietyillä haja-asutusalueen kiinteistöiltä ei olisi velvollisuutta liittyä jätevesi osuuskun taan ja että kyseisen asetuksen mukaan kiinteistöillä on aikaa järjestää jätevesira tkaisut ym päristönsuojel ulain muka iseksi vuoteen 2018 mennessä. Näi ltä osin hallinto- oikeus toteaa, ett ä vaikka toimintaalueeseen kuuluminen läht ökohtaisesti velvoittaaki n kiinteistöt liittymään osuuskunnan verkostoi hin, ei taajam an ulkopuolisella toi minta-a lueella kiinteistöä tarvitse liittää jätevesiviemäriin, jos vesihuoltolain 10 :ssä säädetyt edellytykset täyttyvät. Liittymisestä on myös mahdollista saada vapautus vesihuoltolain 11 :n perusteell a ha kemuksest a. Hakem usta käsi teltäessä tulee h arkittavaksi m uun ohella lii ttymiskustannusten vaikutus asiaan. Valituksenal aisella päätöksellä, jolla on hyväksytt y vesihuoltolaitoksen toiminta-alue, ei ole lopullisesti ratkaistu yksittäisten kiinteistöjen liittämistä vesihuolt olaitoksen jätevesiviem äriin. Hallinto-oikeudella ei ole tämän vali tusasia n yhteydessä toimivalt aa ottaa enemmä lti kant aa kiin teistöjen jätevesiviemäriin liittämistä koskevaan kysymykseen, eikä myöskään jätevesiasetuksen merkitykseen 1 i ittämi svelvollisuuden kannalta.

6 (8) Valittajat ovat vedonneet siihen, että toiminta-aluetta koskevaan karttaan merkityistä kiinteistöistä osa on jättänyt jätevesiyhteyden kytkemättä. Lappeenrannan kaupunki on valituksen johdosta antamassa lausunnossa todennut tämän todennäköisesti liittyvän jätevesihuollon rakentamisen vaiheistamiseen ja sen aikatauluun. IIallinto-oikeus toteaa, että saadun selvityksen perusteella kysymys on tältä osin jätevesihuollon tosiasiallisesta rakentamisesta, mistä asiaa hallinto-oikeudessa käsiteltäessä ei ole kysymys. Saadun selvityksen mukaan Jääsken jätevesiosuuskunnan toiminta-alue on määr itelty vesihuoltolait oksen esit ykseen perustuen otta en h uom ioon Ka akkois-suomen ELY keskuksen ja Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ennen päätöksentekoa antamat lausunnot sekä ehdotetun toimintaalueen kiinteistöjen omistajien kuulemisessa saatu selvitys. Valituksenalaisen pää töksen valmi steluun liitt yvästä Jääsken vesi- ja jätevesi osuuskuntien ja La ppeenran nan kaupungin teknisen toimen edustaji en kesken 13.10. 2014 pidet yn kokouksen 14.10.2014 päivät ystä muist iosta ilmenee, että toimi ntaaluer ajauksen ulkopuolelle on ELY keskuksen ja ympä rist ölautakunnan lausumien perusteella jätetty kolme kiinteistöä, koska kiinteistöt ovat sijainneet jäteveden runkoputkesta yli 400 metrin päässä. Muistiossa on myös todettu, että verkostoon liittymiskohdan tulee olla kiinteistön välittömässä läheisyydessä (100 metr in pää ssä kiinteistöstä). Lisäksi vesiosuuskunn an ja jätevesiosuuskunn an toimint a-alueiden rajaukset on teh ty yh tenevi ksi viranomaist en la usunn oissa esitetyn m ukaisesti. Valittajat ovat kyseenalaistaneet jätevesiosuuskunnan taloudelliset toimintaedellytykset. Valittajat eivät ole esittäneet täsmällisempää selvitystä siitä, minkä vuoksi jätevesiosuuskunta ei kykenisi huolehtimaan hyväksytyllä toiminta-alueella vesihuollosta t aloudellisesti. Kaupunki on la usunnossa tältä osin todennut, että jätevesiosuuskunta on arvi oitu kykenevä ksi huolehtimaan vastuullaan olevasta j ätevesihuol losta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Hallinto-oikeus toteaa, että vesi huoltolaitoksella on edellä selostetulla tavalla ollut mahdollisuus vaikuttaa asian valmisteluun. Asiassa ei ole tullut ilmi mitään sellaista, minkä perusteella asiassa olisi syytä kyseenalaistaa jätevesiosuuskunnan taloudel linen kyky huoleh tia vastuulla an ol evasta vesihuollosta toiminta-alueella. Valittajat ovat vedonneet myös jätevesiosuuskunnan liittymän kohtuuttoman korkeaan hintaan. Valittajat ovat perustelleet hinnan korkeutta muun muassa jätevesiliittymän 15 000 euron hinnalla sekä liittymästä tämän ohella aiheutuvilla kuluil la, perusmaksuilla ja kulutuksen mukaisella maksulla. Tarkempaa selvitystä kustannusten määrästä ja siitä, miksi valittajat katsovat jätevesiliittym än hinnan nousevan kohtuuttoman korkea ksi ei ol e esitetty. Lappeenrannan kaupunki on valituksen johdosta antamassa lausunnossa todennut mainittujen kuluerien olevan j ätevesil iittymään liittyjille tavanomaisia sekä todennut j ätevesi osuuskunnan määrittävän 1 iittym ismaksun sekä perivän käytöstä aiheutuvat kulut käyttäjiltä. Lisä ksi lausunnossa on todettu, että toiminta-alue on rajattu siten, että kohtuuttomia liittymiskustannuksia tai ylipitkiä tonttiliittymiä ei synny. Vesiosuuskunta on muuttanut toi mi nta-alueraj austa alkuperäisestä 8.1 2.2011 esitetystä rajauksesta ELY keskuksen suosituksen mukaisesti. Edel leen kaupungin a ntam assa lausunnossa todetaan, että tekninen toimi on asiaa valmistellessaan pitänyt arvioituja liittymismaksuja tavanomaisina ja kohtuullisina. Tavanomaisina ja koh-

7 (8) tuullisina voidaan kaupungin mukaan pitää liittymismaksuja, jotka ovat 15 000-20 000 euron suuruisia. Vesihuoltolain 18 :ssä ja 19 :ssä säädetään vesihuollon maksuista ja maksujen yleisistä perusteista. 18 :n 1 momentin mukaan vesihuollon ja huleveden viemäröinnin maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltol aitoksen uus- ja korjausi nvestoinn it ja kustannukset. Maksuihi n saa sisält yä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Saman lain 19 : stä ilmenevät maksut, joita vesihuoltol aitos voi vesihuolt olain mukaisesti peri ä. Näitä vesihuoltolain 19 :n mukai sia maksuja ovat käyttömaksu, liittymismaksuja perusmaksu joiden lisäksi vesihuoltolaitos voi periä muita maksuja laitoksen toimittamista pal veluista. Halli nto-oikeus toteaa, että valittajien valituksissaan esille tuomat kulut ja maksut sisältyvät vesihuoltolain 19 :n mukaisii n maksuihin ja ovat siten kaupungin toteamin tavoin tavanomaisia maksuja jätevesiviemäriin liittyjille. Valituksenalaisella päätöksellä hyväksytty toiminta-alue ei myöskään ole vesihuoltolain 8 :n 2 momentin vastainen pelkästään 15 000 euron liittymismaksun suuruuden perusteella. Li säksi, kun huom ioidaan, että saadun selvityksen mukaa n jätevesiosuuskunnan toiminta-alue on määritetty perustuen jätevesiosuuskunnan esitykseen, jossa on otettu huom ioon edellä main ituissa 10.9.2014 ja 13.10.2014 pidetyissä kokouksissa esille tulleet seika t sekä viranom aisten edellä mainitut lausunnot, ei asiassa esitetty selvitys osoita, että vesihuollon kusta nnusten katt amiseksi per ittä vät vesih uoll on m aksut muodostuisivat hyväksytyllä toiminta-alueella kohtuutt omiksi. Toiminta-al ueen on edellä selostettu huomioon ottaen arvioitava täyttävän vesihuoltolain 8 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset. Edellä sel ostetun perusteella hallinto-oikeus ka tsoo, ett ä valtuust on hyväksymä vesihuoltola itoksen toi minta-alue on vesihuol tolai n muka inen. Valtuusto on harkintaval tansa nojalla voinut hyväksyä toi minta-a lueen päätöksestä ilmenevällä tavalla. Valtuuston päätöstä ei ole kumottava valituksissa esitet tyjen valitusperusteiden johdosta. Tämän johdosta val itukset on h ylättävä. Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainitut ja Vesihuoltolaki 1 ja 9 Kuntalaki 147 Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (LO 00.33 K).

8 (8) Päätöksen ovat tehneet hallinto-oikeuden jäsenet Jukka Hartikainen, Marika Turunen ja Jussi Kyllönen. Esittelijäjäsen Jussi Kyllönen Jakelu Päätös Jerena Juutilainen, saantitodistuksin Tämä päätös läh etetään tiedoksi valituskirjel män ensimmäisel le allekirjoittajalle Jerena Juutilaiselle, jonka on hallintolain 68 :n 1 momentissa säädetyn va hingonkorvausvastuun uhall a ilm oitett ava t iedoksisaan nista viipymättä valituskirjelmän toiselle allekirjoittajalle Jarmo Pulkkiselle. Oikeudenkäyntimaksu Päätös Oikeudenkäyntimaksu 97 euroa Jouko Monto, saantitodistuksin 97 euroa Jäljennös Lappeenrannan kaupunginhallitus, jonka on kuntalain 97 :n (435/1999) mukaisesti ilmoite ttava päätöksestä. Jääsken jätevesiosuuskunta, saantitodistuksin

Liite hallinto -oikeuden päätökseen VALITUSOSOITUS Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaantipäivästä, sitä päivää lukuunottamatta. Valituskirjelmän toimittaminen Jos päätöksestä valitetaan kunnan jäsenelle taikka kuntayhtymän jäsenkunnalle tai sen jäsenelle kuuluvan valitusoikeuden nojalla, valitusaika lasketaan siitä päivästä, jolloin ilmoitus päätöksestä on julkaistu kunnan, kuntayhtymän tai asianomaisten kuntien ilmoitustaululla. Jos päätös on annettu asianomaiselle erikseen tiedoksi, valitusaika luetaan kuitenkin tiedoksisaannista. Tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Sijaistiedoksiannossa päätös katsotaan tiedoksisaaduksi, ellei muuta näytetä, kolmantena päivänä todistuksen osoittamasta päivästä. Virkakiijeen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon saapumispäivänään. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Valitusasiakirjat voi toimittaa omalla vastuulla postitse, lähetin välityksellä, telekopiona tai sähköpostilla. Valitusasiakirjojen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä kos kevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joil la muutosta vaadi taan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka, jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä - hallinto-oikeuden päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, Ininä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaisel le. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa (715/ 2011) tarkoitettu luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valt aki rja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Kor keimman hall int o-oikeuden osoi te Postiosoite : PL 180, 00131 Helsinki Telekopionumero : 029 56 40382 Käyntiosoite : Fabianinkatu 15, Helsinki Sähköpostiosoite :korkein.hallinto-oikeus @oikeus. fi

Liite hallinto-oikeuden päätökseen KORKEIMMAN HALLINT O-OIKEUDEN PÄÄTÖKSEST Ä PERITTÄVÄ OIKEUDEN- KÄYNT I MAKSU Muutoksenhakuasian käsittelystä korkeimmassa hallinto-oikeudessa peritään 500 euron suuruinen oikeudenkäyntimaksu. Oikeudenkäyntimaksua ei peritä yksityishenkilön vireille panemissa sosiaalih uoltola issa (1301/2014) eikä terveydenhuoltolai ssa (1326/2010) tarkoitettua palvelua tai etuutta koskevissa asioissa, lastensuojelulain (417/2007) mukaisissa asi oissa, lukuun ottamatta mainitun lain 16 c :ssä tarkoitettuja, kunt ien keskinäisiä kor vauksia koskevia asioita, yksityishenkilön vireil le panemissa ulkomaalaislain (301/2004) mukaisissa kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa, mielenterveyslain (11 16/1990) mukaisissa asioissa eikä asioissa, joiden käsittely on muualla laissa säädetty maksuttomaksi. Oikeudenkäyntimaksua ei peritä, jos korkein hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi. Veroasiassa annettua ennakkoratkaisua koskevassa muutoksenhakuasiassa maksu kuitenkin peritään riippumatta lopputuloksesta. Oikeudenkäyntimaksua ei peritä oikeusapulain (257/2002) nojalla käsittelymaksuista vapautetuilta. Tuomioistuinmaksulaki (1455/2015).